Tänään päästetään ääneen uusi vieraskynäilijä, nimimerkiltään Vuokko Kala. Vuokko pohtii George Orwellin maailmankuulun ja ikiaikaisen dystopiaklassikon Vuonna 1984 tematiikkaa ja kytköksiä nykyaikaan sekä gendertotalitarismiin. Vuokko lähetti tämän tekstin minulle jo heinäkuussa, mutta jonossa oli häntä ennen muutama muu vieraskynä, joten tämän julkaisu pääsi viivästymään. Mutta here we go!
Teksti julkaistaan sillä ajatuksella, että lukija on lukenut Vuonna 1984 -teoksen tai ainakin pääpiirteissään tietää, mistä siinä on kyse (Isoveli, Totuusministeriö, oksymoronit tyyliin tietämättömyys on voimaa jne.). Jos et ole lukenut Vuonna 1984:ää, mutta olet aikeissa etkä halua tietää juonesta ja teoksen muusta tematiikasta etukäteen mitään, niin skippaa tämä teksti ja palaa siihen teoksen luettuasi. Jos pieni spoilaantuminen ei häiritse, niin sitten toki anna mennä. Olitpa kuka tahansa ja missä tahansa, niin teos kannattaa ehdottomasti lukea. Tulet yllättymään varsinkin siitä, miten paljon teoksesta (joka on julkaistu vuonna 1949) löytyy yhtymäkohtia nykyaikaan. Otteita teoksesta ei turhan päiten siteerata nykykeskustelussa kerta toisensa jälkeen.
The Party told you to reject the evidence of your eyes and ears. It was their final, most essential command.
Sanoisinpa jopa, että Vuonna 1984 tulisi sisällyttää opetussuunnitelmiin pakolliseksi luettavaksi joka iikalle, sen verran väkevä ja merkittävä on sen sanoma vallasta, kontrollista ja mielenmuokkauksesta.
[Vieraskynä alkaa.]
George Orwell: Vuonna 1984 (WSOY, 1999)
Suom. Raija Mattila
Vuonna 1984 lukeminen vuonna 2023 on väkevä kokemus. Romaanin esittämä kuva yhteiskunnasta on joissain suhteissa häkellyttävän samankaltainen, joskin eroavaisuuksiakin löytyy. Kaikkialla kansalaisia valvova Isoveli teleruutuineen on tietenkin ensimmäinen mieleen tulevava yhtäläisyys.
”Kaukana alas kattojen väliin laskeutui helikopteri, joka vaappui hetken ilmassa kuin raatokärpänen ja ampaisi sitten uudestaan nousuun. Poliisipartio se siinä väijyi ihmisiä ikkunoiden takaa. Mutta mitäpä partioista. Vain ajatuspoliisi merkitsi jotakin.” (s. 12)
Oseanian, yhden kolmesta alati keskenään sotivista maailmanvalloista, virallinen ideologia on Engsos. Sen pyhät periaatteet ovat uudiskieli, kaksoisajattelu ja menneisyyden hallinta muuttamalla menneisyys vastaamaan puolueen tarkoitusperiä ja nykyisiä linjauksia. Uudiskielen tehtävä on hävittää entiskieli. Tämän hävitystyön parissa ahertaa myös totuusministeriön pikkuvirkamies Winston Smith. Hän väärentää arkistoja poistamalla vanhoja sanoja ja korvaamalla ne uusilla käsitteillä. Jos haluaa hallita nykyisyyttä ja tulevaisuutta, on hallittava menneisyyttä.
Kaksoisajattelu on konsepti, jossa uskotaan samanaikaisesti kahteen keskenään ristiriitaiseen totuuteen. Kaksoisajattelu, kuten uudiskielikin opitaan indoktrinaatioprosessissa, jossa ryhmäpaineella on merkittävä rooli. Totalitarismissa pääsee tietenkin helpommalla kun vain sopeutuu.
”Winston laski kädet sivuille ja veti keuhkot täyteen ilmaa. Hänen ajatuksensa luiskahtivat kaksoisajattelun koukeroihin. Miten piti tietää ja olla tietämättä, olla selvillä asiain todellisesta tilasta ja ladella huolella sepitettyjä valheita, olla yhtaikaa kahdella eri kannalla, tietää että ne poissulkevat toisensa ja uskoa silti kumpaiseenkin; käyttää logiikkaa logiikkaa vastaan, kieltää moraali ja vaatia sitä silti, uskoa demokratia mahdottomaksi ja pitää kuitenkin puoluetta demokratian suojelijana; unohtaa kaikki mikä on tarvis unohtaa, sitten palauttaa se tarvittaessa takaisin mieleen ja sitten taas unohtaa se heti: ja mikä tärkeintä, soveltaa samaa menetelmää itseensä.” (s. 47)
Transnaiset ovat naisia, transmiehet ovat miehiä on meille tuttu mantra. Tätä on hoettu meille niin kauan, että osa ihmisistä todella uskoo näihin totuuksiin, täysin kyseenalaistamatta. He eivät ilmeisesti enää kykene näkemään, miten transnainen millään tavalla eroaisi naisesta, muuten kuin ehkä siinä mielessä, että transnainen on marginalisoituna vähemmistönä kaikista eniten feministin puolustuksen tarpeessa. Miten voi uskoa, että transnaisella ja naisella ei ole mitään eroa? Mitä uskominen oikeastaan on? Mietin usein, miksi samainen mantra ei saanut tarttumapintaa omista aivoistani. Miksi en koskaan sisäistänyt, että transnainen on nainen? Olen nainen ja feministi, elän kulttuurialalla työskentelevien intersektionaalisten feministien keskuudessa. Minullekin on yritetty selittää, miksi juuri transnainen on kaikista poljetuin ja sorretuin nainen. Se kuulosti aina kummalliselta, vaikka aluksi en edes oikeastaan hahmottanut, mistä koko asiassa on kyse. Mutta en halunnut enkä voinut uskoa siihen, koska siinä ei lopultakaan ollut mielestäni järkeä.
Eikö feminismin pitäisi olla naisia varten? Eikö transihmisten oikeuksia varten pitäisi olla oma, täsmälleen heidän asialleen omistautunut emansipaatioliike? (Ja ei, ei tietenkään LGB-väen liike!) Ja miksi näin vaativa, ehdoton tapa viestiä?
En kyennyt hyväksymään ajatusta siitä, että minun pitäisi feministinä ajaa transnaisten asiaa, koska en uskonut heidän olevan naisia. En kyennyt uskomaan. Ja mitä enemmän ajattelen sitä, että transnaiset eivät ole naisia vaan miehiä, sitä vahvemmin tulen tietoiseksi siitä, että kyseessä on mindfuck.
Orwell kuvaa kylmäävän osuvasti mekanismia, joka on olennainen jokaisessa totalitaristisessa yhteiskunnassa. Miten saadaan miljoonat ihmiset käyttäytymään halutulla tavalla, palvelemaan valtaapitävien intressejä? Kontrollikoneiston on tunkeuduttava ajatuksiin asti, vallattava ne viimeistä kolkkaa myöten ja saatava yksilö rakastamaan puoluetta. Winston käy jatkuvaa sisäistä kamppailua, joka tuntuu hyvin todelliselta.
Mitä Orwell sanoisi, jos hän näkisi vuoden 2023? Kuuluuko hänen haudastaan jo kolkkoa naurua?
Ajattelen nykyisin usein kaiholla aikaa vain kymmenisen vuotta sitten. Asiat olivat yksinkertaisia ja selkeitä, ja sellaiset käsitteet kuin mies ja nainen, naisten oikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, homoseksuaali, heteroseksuaali, biseksuaali. Kaikki ymmärsivät mistä puhuttiin, todellisuutemme oli yhteinen. Kenenkään ei tarvinnut sipsutella munankuorilla eikä harrastaa jatkuvaa mentaalijumppaa. Ei tarvinnut pelätä canceloimista ja ihmissuhteiden katkeamista sen takia, että toteaa täysin itsestäänselviä asioita ja biologisia totuuksia. Todellisuus oli. Minne se katosi? Miten voi olla mahdollista, että yhtäkkiä, vain muutamassa vuodessa koko länsimainen globaali yhteiskunta ja kulttuuri on aivan sekaisin? Poliitikot änkyttävät ja kakeltelevat, kun heiltä kysytään, voiko naisella olla penis. He eivät enää kykene viittaamaan koherenttiin todellisuuteen lausunnoillaan, koska todellisuus on hakkeroitu käsitteiden kautta.
Myös Winston kaihoaa kaikkea vanhaa. ”Sisimmässäsi roikut mieluummin kiinni entiskielessä, sen kaikissa epämääräisyyksissä ja merkityseroissa. Sinä et ole tajunnut sanahävityksen kauneutta. Tiedätkö, että uudiskieli on maailmassa ainoa kieli, jonka sanavarasto kutistuu vuosi vuodelta?” toteaa Winstonille hänen virkamiestoverinsa Syme (s. 66). Hän jatkaa: ”Katsohan, uudiskielen tehtävä on ajatteluasteikon kaventaminen. Teemme lopulta ajatusrikoksen kirjaimellisesti mahdottomaksi, koska kielessä ei tule olemaan sanoja ilmaista sitä.”
Jälleen osuu meidän aikaamme. Sitä mille ei ole sanoja, ei käsitteenä ole olemassa. If there is no sex, there is no same-sex attraction (Rowling). Miten ihmiset voivat puolustaa oikeuksiaan tai puhua todellisuuksistaan, jos heillä ei ole käsitteitä sellaisille asioille kuin nainen tai sukupuoleen perustuvat oikeudet? Emme voi, ja se on tarkoituskin.
Winston Smithillä on kuitenkin toivoa. Hänellä on epäilys, ja hän varjelee omia epäilyksiään ja omia ajatuksiaan kirjoittamalla päiväkirjaa. Kirjoittaminen antaa hänelle vapauden epäillä, vapauden kieltää se, mihin hänet yritetään pakottaa. ”ALAS ISOVELI”, hän kirjoittaa – ja pelkää, että isoveli näkee tai saa tietää, sillä ilmiantajia on kaikkialla, jopa lapset voivat ilmiantaa vanhempansa ajatusrikollisuudesta. Mutta hänen epäilyksensä johtaa ennen pitkää kapinaan.
Winston myös rakastuu työtoveriinsa Juliaan, jota hän aluksi epäilee ajatuspoliisiksi. He tapaavat, sillä tavalla kuin dystopioissa tavataan, välttäen Isoveljen alati valvovaa silmää, luikkien ajatuspoliisia ja teleruutuja pakoon luonnon helmaan, jossa tehdään luonnollisia asioita, se kaunein mitä voi kahden ajatusrikollisen välillä voi tapahtua. Engsos on nimittäin hyvin seksikielteinen, seksi on sallittu vain suvunjatkamistarkoituksessa ja siten, ettei nainen nauti siitä.
”Siveys ja poliittinen puhdasoppisuus olivat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Sillä miten se pelko, viha ja mielipuolinen herkkäuskoisuus, jota puolue jäseniltään vaati, voitiin pitää sopivan korkealla muuten kuin salpaamalla jokin voimakas vietti ja käyttämällä sitä liikkeellepanevana voimana? Puolue koki sukupuolisen halun vaaralliseksi ja oli kääntänyt sen hyödykseen.” (s. 160)
On kiinnostavaa, että siinä missä Orwellin dystopia on seksikielteinen ja siveä, transliike on tietyllä tavalla hyperseksuaalinen. On paljasta pintaa, drag queeneja, rajojen rikkomista ja venyttämistä, lasten seksualisointia ja exhibitionismia, sekä ”identiteeteiksi” naamioituja parafilioita. Transliike esitetään pinnallisesti iloisena, vapaamielisenä ja seksipositiivisena karnevaalina, joka tietenkin vetoaa nuoreen liberaaliin väkeen, mutta kaiken tuon värikylläisyyden ja kimalluksen takana piilee jotain hyvin pimeää ja synkkää. Minusta vapaamielisen kulissin takana näyttää häämöttävän ihmisen seksuaalisuuteen kohdistuva tuhovimma; genderkultti on pohjimmiltaan ihmiskielteinen ideologia; se haluaa rikkoa ihmisen ytimiään myöten, ja se käy hyökkäykseen ruumiin kautta. Käsite ”sex” on materiaalinen, todellinen ja lihallinen. Käsite ”gender” on silkkaa fantasiaa; se on haavekuva, epätodellisuus, irtautuminen ruumiista. Väriloisteliaan karnevaalin ja kimalluksen alla väijyy kuitenkin tasan yhtä tuhkanharmaa, synkkä ja toivoton todellisuus kuin Oseaniassa, jonka rappeutuvissa, likaisissa kaupungeissa ”aliravitut ihmiset raahustivat vuotavin kengin”. (s. 91)
Vuonna 1984 on kokonaisuudessaan synkkä ja lohduton, mutta kolmas osa on erityisen ahdistava. Winston vangitaan ja häntä kidutetaan, ja ideologia saa nitistettyä hänet lopullisesti. Julialle käy samoin, ja vaikka he onnistuvat pelastamaan nahkansa, sielujaan he eivät saa pelastettua. Rakkauskin heidän välillään on kuollut. Toisaalta, romaanissa on myös lohdullisuutta ja riipaisevaa kauneutta, kuten toisen osan upeasti kuvatussa loppukohtauksessa, jossa Winston oivaltaa jotain. Hän katselee ikkunasta pihalla pyykkejä ripustavaa tukevaa keski-ikäistä prolenaista, joka yhtäkkiä näyttää hänestä kauniilta, vaikka, kuten Julia huomauttaa, naisen lantionympärys on ainakin metri. ”Se on hänen kauneuttaan”, Winston sanoi.
Vapautta on esimerkiksi vapaus ajatella toisin.
[Vieraskynä päättyy.]
Kiitos pohdiskelevasta, mutta silti napakasta ja tiiviistä tekstistä, Vuokko!
Siitä on aikaa, kun olen itse Vuonna 1984:n lukenut; en enää muista yksityiskohtia ja kaikkia juonenkäänteitä kovin tarkasti. Teoksen vaikuttavin pätkä (muistaakseni toisessa osassa) on ehdottomasti se, jossa on otteita Emmanuel Goldsteinin manifestista The Theory and Practice of Oligarchical Collectivism. Nuo pätkät ovat oikeastaan koko teoksen ydin, koska ne avaavat perusteellisesti koko dystopian ideologisia perusprinsiippejä. Sota on rauhaa; vapaus on orjuutta; tietämättömyys on voimaa (jokaisen oksymoronin filosofiaa avataan teoksessa omissa alaluvuissaan erikseen).
Olen aikaisemmin puhunut paljon siitä, miten nykyajalle on leimallista, että edistyksellisenä poseeraavat vasemmistoradikalistit pyrkivät mylläämään koko yhteiskunnan ja kollektiivitodellisuuden läpeensä oman maailmankuvansa mukaiseksi. Miten se sen tekee? Muokkaamalla kieltä ja käsitteitä uuteen uskoon. Vuonna 1984:ssä juuri tämä seikka eli kielen manipulointi vallan ja kontrollin välineenä on kaiken keskiössä. Teoksen ominaisjuonteena se on niin laaja aihe, että siitä riittäisi analysoitavaa kymmeniin blogiteksteihin. Wikipediassa on uuskielestä oma erillinen artikkelinsa, jonne on listattu pääpiirteittäin uuskielen perusperiaatteita:
Uuskielen yhtenä tarkoituksena on tarjota oikeanlainen ilmaisuväline engsosin seuraajien maailmankatsomukselle ja ajatusmalleille. Kielen toisena tarkoituksena on tehdä vääräoppinen ajattelu mahdottomaksi siinä vaiheessa, kun uuskieli on kokonaan korvannut vanhakielen. Siksi uuskielen sanasto antaa mahdollisuuden ilmaista tarkasti Puolueen jäsenen tarkoittamat merkitykset, mutta se tekee mahdottomaksi ilmaista muita merkityksiä edes epäsuorasti. Tämä saavutetaan yhtäältä uudissanoilla, toisaalta epätoivottujen sanojen hävittämisellä tai niiden merkitysten korjaamisella oikeaoppiseksi tai tarkentamisella. Tästä on esimerkkinä sana ’vapaa’ (engl. free), jota uuskielessä voi käyttää vain sellaisissa ilmaisuissa kuin ’vapaa rikkaruohoista’. Sanalla ei kuitenkaan uuskielessä voi viitata enää poliittiseen tai älylliseen vapauteen, sillä niitä ei enää ole olemassa edes käsitteinä.
Uuskielen muita piirteitä:
- Kaikkien epäsäännöllisten muotojen poistaminen kielestä (tavallisen englannin all men → uuskielen all mans).
- Arvottavien adjektiivien määrän vähentäminen ja merkityksen normittaminen ja vastakohtien määrittäminen un-etuliitteellä (epä-). (Tavallisen englannin vastakohtaisuus good/bad muutettiin muotoon good/ungood eli suomeksi hyvä/epähyvä.) Myös unperson eli epähenkilö, henkilö jonka olemassaolo kiistettiin.
- Sanojen muodostaminen sanavartalosta etu- ja jälkiliitteillä (-ful-adjektiivi, -wise-adverbi, -er-tekijä jne.).
- Käsitteiden muodostaminen etuliitteillä (ante- eli esi-, post- eli jälki-, up- eli ylä-, down- eli ala- jne.).
- Lyhennekieli (Minipax eli "rauhanministeriö" [Ministry of Peace, pax tulee latinasta], ts. sotaministeriö, Miniluv eli "rakkauden ministeriö" [Ministry of Love], ts. valtion turvallisuuden ministeriö, Minitrue eli "totuuden ministeriö" [Ministry of Truth], ts. propagandaministeriö).
- Sanojen määrän rajoittaminen (hyvän ja epähyvän lisäksi ei ollut sanoja "erinomainen" tai "surkea" vaan tarvittaessa hyvyyden ja epähyvyyden asteita voitiin ilmaista sellaisilla adjektiiveilla kuin "doubleplusungood" eli tuplaplusepähyvä tai "plusgood" eli plushyvä).
- Harhaanjohtavat eufemismit ("joycamp" eli riemuleiri, oikeammin keskitysleiri, pakkotyöleiri).
Teoksessa uuskielen päätarkoituksena on siis pyyhkiä vaihe vaiheelta kielenkäytöstä pois kaikki vanhakielen käsitteet, joilla on mahdollista ilmaista poliittisesti vääräoppisia ja epätoivottavia mielipiteitä. Ajatuksena on, että kun ei ole käsitteitä, joilla ilmaista vääräoppisuutta, ei ole lopulta enää vääräoppisuuttakaan (koska sille ei ole olemassa sanaa), eikä kenenkään ole täten mahdollista tehdä enää "ajatusrikoksia". Prosessi on koko ajan käynnissä oleva, ja uuskielen lanseeraamiseksi vanhakielen tilalle pysyvästi ponnistellaan teoksen maailmassa tietoisesti.
Suuri osa ihmisistä pitää täytenä foliohattuiluna sitä, jos joku esittää sellaisia arveluja, että nykyajan radikaalivasemmisto pyrkii toteuttamaan Vuonna 1984 -teoksessa kuvatuilla taktiikoilla jonkinlaista neomarxistista vallankumousta. Ihmisille epämiellyttävien tosiasioiden myöntäminen on yleisesti ottaen hirvittävän vaikeaa, vaikka ne tosiasiat olisivat täysin päivänselvinä heidän neniensä edessä ja joku vielä erikseen hieroisi todisteita heidän naamojaan vasten (vahvistusharha). Huomatkaa, että nykyisen radikaalivasemmiston poliittisia hankkeita masinoivat toimijat eivät itse käyttäisi sellaisia kontroversiaaleja termejä kuin vallankumous. Sehän paljastaisi heidän pyrkimystensä todellisen luonteen valtaväestölle, joka on hinnalla millä hyvänsä pidettävä siinä uskossa, että vasemmistoradikaalit ovat "hyviksiä", jotka vain taistelevat paremman maailman puolesta. Tämä toteutetaan juurikin orwellilaiseen tyyliin kutsumalla vasemmistoradikaalien hankkeita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, kun tosiasiassa tehdään jotain aivan päinvastaista.
Juuri siitä onkin kyse nykyajan liberaalivasemmistoradikaalien hankkeessa, jonka juuret juontuvat Vuonna 1984 -teoksen dystooppiseen maailmaan. Tämä saavutetaan yhtäältä uudissanoilla, toisaalta epätoivottujen sanojen hävittämisellä tai niiden merkitysten korjaamisella oikeaoppiseksi tai tarkentamisella, kuten aiemmin mainittu Wikipedian lyhytmääritelmä kertoo. Väyläksi hankkeelleen nykyajan vasemmistoradikaalit ovat valinneet, kuten kaikki hyvin tiedätte, modernin LGBTQIA+-aktivismin eli tarkemmin sanottuna transaktivismin, jonka poliittisen koskemattomuuden suojista he edistävät päämääriään viemällä osiin pilkottuja hankkeitaan maaliin yksi toisensa jälkeen. Kielen tasolla se näkyy sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsitteiden sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvodiskurssien käsitteiden sotkemisena niin eeppisiin sfääreihin, ettei tavallisten pulliaisten ja kaduntallaajien ole mitenkään mahdollista ottaa niistä enää mitään tolkkua.
Radikaalivasemmistolaiset myyvät vallankumoushankkeitaan (mm. loputtomat lakialoitteet transien oikeuksien laajentamiseksi) ihmisille kauniilla puheilla yhdenvertaisuudesta ja romantisoiduilla mielikuvilla sateenkaaresta, jonka päässä odottaa jonkinlainen unelmien Eden, Shangri-La tai Jonestown, jossa ei ole koskaan enää mitään ongelmia. Enkelit ja kerubit näppäilevät harppujaan ja tasa-arvon rikkumaton autuus vallitsee kaikkialla.
Radikaalivasemmiston retorinen mielikuvamanipulointi ja käsitteiden vääristely liittyy paitsi sukupuoli- ja seksuaalisuusteemoihin myös sellaisten käsitteiden hämärtämiseen kuin syrjintä, sorto, ulossulkeminen, rasismi, samoin mm. natsi ja fasisti ja kaikki muu eriarvoisuuskäsitteistö. Radikaalivasemmisto rakastaa käyttää kampanjoissaan ja sloganoinnissaan kaikenlaisia äärikäsitteitä raflaavasti ja tunteisiin vetoavasti. Tästä erinomainen esimerkki Suomessa on edellisten eduskuntavaalien jälkeinen jumalattomat mittasuhteet saanut rasismimöykkä mielenosoituksineen ja kulkueineen. Rasistit ulos hallituksesta! Peli poikki, ulos rasismi ja fasismi! Ei natseja hallitukseen, ei natseja minnekään! Me emme vaikene, rasistit ja fasistit ulos! Kokoomus on äärioikeistoa! Purra ulos! Eikö hallitusta hävetä?!
 |
| Rakkaudellinen rauhan ja suvaitsevaisuuden marssi. |
Yllä mainitusta rasismiälämölöstä olisi enemmänkin asiaa, mutta en paneudu siihen nyt syvällisemmin.
Ajattelen nykyisin usein kaiholla aikaa vain kymmenisen vuotta sitten. Asiat olivat yksinkertaisia ja selkeitä, ja sellaiset käsitteet kuin mies ja nainen, naisten oikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, homoseksuaali, heteroseksuaali, biseksuaali. Kaikki ymmärsivät mistä puhuttiin, todellisuutemme oli yhteinen. Kenenkään ei tarvinnut sipsutella munankuorilla eikä harrastaa jatkuvaa mentaalijumppaa. Ei tarvinnut pelätä canceloimista ja ihmissuhteiden katkeamista sen takia, että toteaa täysin itsestäänselviä asioita ja biologisia totuuksia. Todellisuus oli. Minne se katosi?
Se katosi neomarxistisen vallankumouspyrkimyksen jalkoihin, kun historia yllätyksettömästi vain tässä toistaa itseään. Samaa paskaa eri paketissa, siis nykyajan intersektionaalisuusliikehdintä; samalla kaavallahan vallankumousta ovat mm. Kiinassa yrittäneet maolaiset jo pieni ikuisuus sitten. Jokainen sukupolvi aina keksii pyörän uudelleen ja kuvittelee, että ovat ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Tämä pätee myös sukupuolisekoiluun: nykyajan genderistit, transit, muunsukupuoliset ja queerit kuvittelevat ihan aidosti olevansa ensimmäiset ihmiset koko maailmanhistoriassa, jotka ovat keksineet, että sukupuoli on sosiaalisesti ja kulttuurisesti häilyväinen käsite, sukupuolirooleja voi sotkea ja hämärtää ja leikitellä niillä ja niin edespäin. Ei tarvitse mennä 1980- tai 1970-lukuja kauemmas, kun tuonaikaisesta genderbendingistä löytyy läjäpäin esimerkkejä Princeineen, David Bowieineen, Annie Lennoxeineen, Grace Joneseineen ja Marilyn Mansoneineen, puhumattakaan punk- ja hippikulttuurien sukupuolihäilyväisyydestä. Noina aikoina ihmiset eivät vain olleet niin tajunnanräjäyttävän sekaisin, että olisivat uskotelleet itselleen miehen voivan oikeasti muuttua naiseksi ja naisen mieheksi, kuten nämä nykyajan genderkilarit huutosakkeineen.
Intersektionalistit ja radikaalivasemmistolaiset (jotka ovat käytännössä yhtä ja samaa porukkaa) eivät ajattele, että "todellisuutemme on meille yhteinen". He ajattelevat, että todellisuus on jokaiselle sitä, mitä hän itse haluaa sen olevan. Vasemmistolaisuus on aina korostanut ääri-individualismia siinä mielessä, että jokainen saa täysivaltaisesti itse määritellä oman identiteettinsä ja elämänsä olosuhteet ja reunaehdot. Nykyaika eroaa aiemmista aikakausista siinä, että nykyvasemmiston mielestä ihmisen tulee saada määritellä koko todellisuus itsessään uusiksi omien halujensa ja fiilistensä pohjalta. Todellisuuttahan määrittelee ihminen itse sanojen ja käsitteiden kautta; tästä syystä radikaalivasemmistolaiset ovat takertuneet miehen ja naisen käsitteisiin, koska ne ovat kaikkein välittömimmin ja lihallisimmin ihmistä ylä-alakategorisella tasolla määrittävät käsitteet. Olemme koko ajan absoluuttisesti kiinni omassa lihassamme, miehessä tai naisessa, emmekä pääse tästä lihasta pakoon minnekään. Emme voi kieltää omaa lihaamme tai muuttaa lihamme essenssiä muuksi kuin se on. Koska radikaalivasemmistolaisessa ideologiassa tällainen luontoäidin pakottama jako kahteen karsinaan nähdään ilmentymänä sortorakenteesta, käy radikaalivasemmisto raivoisaan hyökkäykseen todellisuutta vastaan sen sijaan, että hyväksyisi biologisten faktojen muuttumattomuuden ja pohtisi, miten maailmasta voidaan niiden sallimissa rajoissa rakentaa parempi paikka olla ja elää. (Vasemmiston päämääräthän sinänsä ovat ihan jaloja, kun niitä tarkastellaan pintatasolla – rauhaa, rakkautta ja yhdenvertaisuutta kaikille – mutta kun vähänkään pureudutaan pintaa syvemmälle, paljastuu koko liikehdinnän totalitaristinen luonne hyvin nopeasti. Yksi indikaattori pinnanalaisesta totalitaristisuudesta on se, ettei kyseisiä toimijoita saa puolella sanallakaan arvostella mistään eikä mitään heidän tavoitteitaan saa koskaan kyseenalaistaa. Jos niin erehtyy tekemään, päätyy välittömästi canceloiduksi ja langetetuksi ikuiseen kirkonkiroukseen.)
Ja missä se mainittu raja kulkeekaan, kun sukupuoliasioista tässä blogissa puhutaan? Siinä, että nainen ei voi olla homomies eikä mies voi olla lesbo. DEAL WITH IT.
Miehen ja naisen käsitteellinen sotkeminen ja vääristäminen on ihmisyyden itsensä sotkemista. Ennen kuin voi hallita, täytyy ensin luoda kaaosta. Vasemmisto käyttää jatkuvaa käsitteiden sotkemista ja siihen liittyvää loputonta juupas, eipäs -väittelyä väsytystaistelun ja kaaoksen luomisen mekanismina. Immateriaaliset ideat sotketaan materian maailmaan ja koetetaan vääntää materiasta arbitraarinen (= sattumanvarainen) konsepti, jota ihminen voi tahdonvoimalla kontrolloida ja jonka ei muka tarvitse rajoittaa ihmistä millään tavalla. Kaikkein fanaattisimmat sukupuolten dekonstruktiota ajavat toimijat ihan oikeasti uskovat siihen, ettei biologia ole totta siinä mielessä kuin olemme sen tähän saakka ymmärtäneet (mies ja nainen, jotka lisääntyvät keskenään). Heidän uskomustensa mukaan jokainen koskaan elänyt ihminen oli/on arbitraarinen kasauma kehollisia ja elimellisiä ominaisuuksia, jotka eivät muodosta sukupuolittunutta ja toisistaan erotettavaa kaksinapaisuutta vaan ovat juuri niin mielivaltaisia kuin ihminen itse päättää niiden olevan. He ihan oikeasti uskovat ja ajattelevat näin. Kiihkouskovaisen itsevarmuudella.
(Nythän transaktivistit ovat riemastuneet siitä, kun Sara Forsberg on kertonut julkisesti olevansa intersukupuolinen. Ajattelin heti noita artikkeleita nähtyäni, että transit kaappaavat ja valjastavat Forsbergin keulakuvaksi sekoilun edistämiseen. Katsokaa nyt kaikki, miten naiseksi itsensä kokeva Sara Forsbergkin kertoo olevansa geneettisesti mies! Aivan kuin intersukupuolisuudella, joka on kehon fyysinen ominaisuus, olisi haileimman hevonvitun huitukan vertaa tekemistä modernien transidentiteettien kanssa.)
Traagistahan tässä transien ja intersektionalistien kannalta on se, ettei todellisuus ole kiinnostunut ihmisten sanoista ja määritelmistä. Todellisuus ei katoa mihinkään, vaikka ihmiset tempoilisivat kuinka. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ihmisten keskinäisiä kollektiivikäsityksiä todellisuuden luonteesta voitaisi kuitenkin muokata; ihminen suodattaa käsityksensä todellisuudesta aina oman itsensä läpi, eikä kukaan meistä elä tyhjiössä, jossa muiden ihmisten teot ja sanat eivät vaikuttaisi meihin tai meidän sanamme ja tekomme heihin. Vasemmistoradikaalien kannalta traagista on myös se, että koska he käyvät sotaa todellisuutta vastaan, sota on jo ennalta hävitty. Yritys irrottaa mies ja nainen biologiasta ja lihallisesta materiasta on luonteeltaan samankaltainen kuin yritys poistaa painovoima maailmasta.
Vielä lopuksi sukupuolensotkemisesta:
Kerta kaikkiaan kukaan ei ole enää tässä kohtaa voinut välttyä kuulemasta ja näkemästä sellaisia loputtomia radikaalivasemmistolaisten aivoripuleita kuin kaikki naiset eivät menstruoi eivätkä kaikki menstruoivat ihmiset ole naisia, miehetkin voivat tulla raskaaksi, naisellakin voi olla penis ynnä muuta aivan naurettavaa tuubaa, jolla mieheys ja naiseus on yritetty retorisen kikkailun myötävaikutuksella sekoittaa keskenään yhdeksi ja samaksi identiteettien ja kehojen kietoumaksi tai ektoplasmaksi, jossa mikään ei ala mistään eikä pääty mihinkään. Kaikki on kaikkea, kuten lukija edellisen postauksen kommenteissa osuvasti kommentoi:
"Nainen ja mies ovat kirjaimellisesti sama asia, koska naisella voi olla miehen vehkeet ja toisinpäin, naisella voi olla miesidentiteetti ja toisinpäin, geenit, sukusolut ja anatomia luovat erilaisia variaatioita ja joku voi olla myös mies ja nainen yhtä aikaa. Unohtamatta sitä, että pilluja ja peniksiä tavataan myös muunsukupuolisilla ja sukupuolettomilla. Kaikki on kaikkea."
Sukupuolensotkemistuubaa on rummutettu väsymättömällä poliittisella painostuksella kaikissa länsimaissa jo kohta kymmenen vuoden ajan, tai toki kauemminkin, mutta erityisen aggressiivisesti vuoden 2015 jälkeen. Tuolloin sukupuolisekoilu alkoi Suomessa yltyä yhä vain poliittisesti voimakkaammaksi Panda Erikssonin kaltaisten strutsien ja heidän perseennuolijoidensa masinoimana.
Tätä samaa skeemaa transit ja intersektionalistit toistelevat kaikessa retoriikassaan ja vasta-argumenteissaan loputtomasti, kun joku vain puolella sanallakaan vihjaisee sukupuolen materiaalisen todellisuuden katoamattomuudesta, koska biologia.
On kiinnostavaa, että siinä missä Orwellin dystopia on seksikielteinen ja siveä, transliike on tietyllä tavalla hyperseksuaalinen. On paljasta pintaa, drag queeneja, rajojen rikkomista ja venyttämistä, lasten seksualisointia ja exhibitionismia, sekä ”identiteeteiksi” naamioituja parafilioita.
Sukukupuolisekoiluun liittyvä hyperseksuaalisuus ja kaikki sen vastenmieliset lieveilmiöt ovat niin laaja aihe, että niistä täytyisi kirjoittaa kokonaan oma merkintänsä. Jos joku vieraskynäilijä haluaa tarttua aiheeseen, niin ole hyvä. Olen tykönäni pohtinut, että hyperseksualisointi ja yhä nuorempien aivopeseminen sukupuolisekoilulla ja seksuaalisuustuputuksella on yksi iso osa intersektionaalisuusliikkeen tavoitetta hävittää hiljalleen kaikki eri ihmisryhmien väliset raja(ukse)t, mukaan lukien lapsen ja aikuisen välinen raja. Rajojen häivyttäminen on osa suurempaa ideologista viitekehystä, jonka lähtökohtana on tarkoituksellisesti vääristelty käsitys siitä, että "tasa-arvo" tarkoittaa kaikkien rajausten, suojausten ja eri ihmisryhmien välisten eroavaisuuksien purkamista ja sen jälkeistä omituista rajattomuuden maailmaa, jossa vallitsee irstaus ja turmelus, jota sitten kutsutaan yhdenvertaisuudeksi. Orwellilaisessa maailmassa [yhdenvertaisuus] = [ei erotella eri ihmisryhmiä enää toisistaan, koska kaikki ovat yksi ja sama]. Tämä juuri on Vuonna 1984:n tyylistä kielimanipulointia, jossa käsitteen merkitystä muuttamalla pyritään muuttamaan ilmiötä itseään.
Jos muuten joku ei sattumalta tiennyt, niin homoseksuaalit ovat järjestäytyneet transaktivismin ja intersektionaalisen feminismin myötä levinnyttä lasten seksualisointia ja medikalisointia vastaan ja perustaneet vastarintaliikkeen nimeltä Gays Against Groomers. X-palvelussa (ent. Twitter) GAG:lla on tällä hetkellä jo lähes 400 000 (!) seuraajaa, ja lisää tulee koko ajan. Transithan tietenkin leimasivat GAG:in silmänräpäyksessä foobiseksi ja ihmisoikeuksien vastaiseksi natsi- ja fasistijärjestöksi, kuten myös LGB Alliancen. (Btw, Sametti oli käynyt hiljattain LGB Alliancen konferenssissa Lontoossa, tässä uunituore video aiheesta.) Järjestöt, jotka eivät keskity 100 % transien asioiden ajamiseen ja tavoitteiden edistämiseen tai edes puolella sanalla inahtavat, että transien touhuissa saattaa olla jotain mätää, ovat tietenkin kaikki natsien, fasistien, piintyneiden ihmisoikeuksien vastustajien ja transvihaajien tyyssijoja. Mikäs muukaan meillä voisi olla motiivina?
Eivätpä tainneet osata transperseilijät ennakoida tahi ottaa huomioon sitä, että vastarintama heidän bullshittinsä levittämiselle nousisikin heidän kaappaamansa liikkeen sisältä. Me homot olemme kerta kaikkiaan saaneet nykysekoilusta tarpeeksemme.
/edit 16.11.2023 klo 16.20
Nosto kommenteista liittyen yllä olevaan kehotukseeni ottaa halutessaan kantaa sukupuolisekoilun hyperseksuaalisuuteen:
Anonyymi 16. marraskuuta 2023 klo 13.46
Täällä yksi anonyymi laittaa vielä kortensa kekoon ja lisää omia pohdintojaan siihen, miksi gender/Q+-liikehdintä on niin yliseksualisoitua:
Yleisesti ottaen nuoruuden pitäisi olla ensimmäisten seksikokeilujen kulta-aikaa, ja ylipäätään sitä aikaa kun ihminen alkaa testata omaa viehätysvoimaansa muihin ja sitten yritysten ja (joskus kirpeidenkin) erehdysten kautta alkaa saada jonkinlaista palautetta ja ehkäpä myös menestystä pari- ja muidenkin suhteiden luomiseen. Jos tässä epäonnistuu tai kokee jääneensä syrjään, ovat seuraukset hyvin kauaskantoisia, ja ihminen voi vuosikausiksi lukittautua sellaiseen kokemukseen että ei ole riittävän hyvä.
Tällaista olemme saaneet pitkään jo seurata esim. incel-liikkeen kasvussa: huonosti pärjäävät miehet alkavat julistaa vihaansa maailmalle (yleensä) ja naisille (erikseen), siis ulkoistavat oman kelpaamattomuutensa muiden syyksi, ja toisaalta vaativat, että maailma (eli naiset) muuttuvat heidän mielensä mukaisiksi. Alkaako jo kuulostaa tutulta?
Tästä pääsemmekin sukupuolimenestyksen ulkopuolelle jääneisiin naisiin, joita heitä on ehdoton enemmistö queer-aktivisteista. Olkoonkin, että naisille ei edelleenkään ole hyväksyttyä ilmaista seksuaalista haluaan suoraan, niin eivät nämä halut silti minnekään häviä.
Valitettavasti vain queeraktivistinaiset ovat järjestän hyvin epäviehättävän näköisiä. He ovat joko mielenterveyslääkkeistä paisuneita ja aina liian pieniä vaatteita pitäviä kimittäviä läskejä järjestöjyriä tai poikkeuksetta kamalan rumaa pottatukkaa ja/tai pyöreitä ongelmalaseja sporttaavia milloin minkäkin aatteen aktivisteja. Heistä ei siis ainakaan heti ole helppoa kiinnostua ulkonäön perusteella, ja jos sen ohi pääseekin, on luvassa joko sietämättömän epävarmaa vinitystä ja hyperfiksoitumista jokaiseen omaan mielenliikkeeseen ja/tai kerta kaikkisen kuluttavaa koko maailman pelastamista. Miten maailman voi pelastaa henkilö joka ei osaa olla sovussa itsensä kanssa?
Silti väitän ettei näidenkään turvokkien seksuaaliset halut ole kadonneet minnekään. Ylipäätään seksuaalinen halu on ollut ihmislajin jatkumolle niin syväänjuntattu mekanismi että ei siitä noin vain pääse eroon. Tällaiset rakkaudessa ja seksissä alisuoriutuvat rääpyksetkään eivät pääse vaan he kanavoivat halunsa kuka mitenkin, ja queeraktivismin hyperseksuaalisuus tarjoaa tällaiselle mitä parahultaisimman tien: kaikki liittyy sukupuoleen ja seksiin, vaikka samalla kielletään että liittyisi. Tähän myös kuuluu oleellisena se, että KIELLETÄÄN kaikilta muilta heille itselleen mieluisin seksuaalisuuden toteuttamistapa: homous on inklusiivista, vagina on miehen sukupuolielin, lesbojen itsemääräämisoikeus on iljettävää ja pitää kieltää.
Sinulle nuorelle/nuorelle aikuiselle joka tätä luet etkä haluaisi uskoa lukemaasi todeksi, niin kerron vain saman mitä ylempänäkin: Todellisuus on, ja se on ja pysyy riippumatta siitä, mihin tai miten uskot. Täällä kerettiläispuolella on oikeasti ihan mukavaa olla. Ja ehkä vielä tärkeimpänä: aitoja ystäviä ovat ne, joiden kanssa voit täysin luontevasti olla eri mieltä isoistakin asioista. Sillä sekunnilla kun vatsanseudullesi palaa tuttu kiristys kun alitajuisesti tajuat että joistain asioista Ei Sovi Puhua™, niin sillä sekunnilla sinun pitäisi tajuta olevasi sisällä kultissa.
Ensiavuksi voisit vaikka lukea ex-jehovalaisten, -lestojen, -mormonien tms. kridefunkkujen pakokertomuksia. Vakuutan sinulle, että yhtäläisyydet omaan kulttiisi ovat käytännössä samat: samaa paskaa, eri lapiolla vain. Tsemppiä!
Hei, nyt Laventeli vähän jarruja. Missä on oikeasti vallankahvassa radikaalivasemmistolaisia tai "neo-marxilaisia"?
VastaaPoistaJennifer Bilek on puhunut transgender ideologian taustoista WDI:lle:
https://www.youtube.com/watch?v=YmrS8q5o1k8&ab_channel=Women%27sDeclarationInternational%28WDI%29
Haluan myös lisätä, että poliittisesti neutraalia kieltä ei ole, kieli on aina poliittista.
Mielenkiintoinen vieraskynä teksti, Orwellin teos on aina puhutteleva. Ottaen huomioon analysoitavan teoksen miksi kirjoittaja on kuitenkin halunnut käyttää uudiskielen kaltaista sanaa "transnainen"?
"Hei, nyt Laventeli vähän jarruja. Missä on oikeasti vallankahvassa radikaalivasemmistolaisia tai "neo-marxilaisia"?"
PoistaHeh. :D Eipä missään, mutta yritys on kova, mikä onkin tässä se pointti. Enkä yritä mitenkään foliohattuilla, mutta pakkohan tästä kaikesta on edes yrittää muodostaa jonkinlaisia johtopäätöksiä, koska eivät kai nuo tyypit ihan turhan päitenkään barrikadeilla seiso räkyttämässä banderolleineen? Toisaalta... Jos läntinen maailma olisi oikeasti radikaalivasemmiston tavoitteleman kaltainen (lähtien kaikesta siitä, mitä heidän omista poliittisista tavoitteistaan on heidän ulostuloistaan pääteltävissä ja mitä heidän kirjallisissa manifesteissaan ihan suoranaisesti lukee), ei radikaalivasemmisto itsekään siinä lopulta viihtyisi, koska se pudottaisi heidän nykymuotoiselta poliittiselta aktivismiltaan kaiken pohjan. Heidän aktivisminsahan perustuu pyrkimykseen luhistaa tämänhetkiset vallitsevat rakenteet ihan vain silkasta luhistamisen ilosta, koska heidän perspektiivistään ne ovat kaikki jollain tapaa sortavia ja tiettyjä ihmisryhmiä toiseuttavia tai ulossulkevia. Heidän tavoitteenaan on poistaa tuo toiseuttavuus ja ulossulkevuus pois aivan kaikesta mahdollisesta, koska se on heidän käsityksensä siitä, miten saavutetaan universaali tasa-arvo. Juuri siksi mm. naisten oikeudet ollaan pistämässä paskaksi ja vääntämässä niistä transien oikeuksia, koska naisten oikeudet ovat lähtökohtaisesti transeja (lue: miehiä) toiseuttavia. Ja miehiähän ei rankaisematta toiseuteta – mistään. Edes (tai ehkä juuri nimenomaan) naiseus ei muodosta poikkeusta tästä.
Vallankumouksellisuus (oli se sitten neomarxistista tai mitä hyvänsä aatteeltaan ja laadultaan) on havaittavissa ihan jo transien banderolliaktivismista, johon se laajempi sanoma on iskulauseiden muodossa koodattu. Smash the cistem! Radical trans liberation NOW! Respect our existence or expect resistance! Hands off trans youth! No feminism without trans women! Trans lesbians are valid! You can't erase us! Hate trans people? Kill yourself! Mitä muuta tämä rääkynä on kuin yhteisponnistus pistää kaikki vallitseva paskaksi ELI SIIS toteuttaa vallankumous, jossa kaikki "sortava" luhistetaan transien tieltä ja kootaan siitä sitten uusi, uljas ja liberaali maailma? Sokea kanakin tajuaa, että tämän liikehdinnän sanoma on olemukseltaan hyvin paljon marxilaisen ajattelun kaltainen, vaikka marxilaisuudessakin on paljon monitulkintaisuutta ja epäyhtenäisyyttä.
Vaikuttaa siltä, että koko homman pointtina ei välttämättä edes ole saavuttaa mitään tiettyä päämäärää vaan vain pitää jatkuva vallankumouksen ja "historian oikealla puolella olemisen" prosessi käynnissä, hinnalla millä hyvänsä. Jatkuva kulttuurisotimisen ja ihmisoikeustaistelun vallitsevan tilan ylläpitäminen on koko homman itsetarkoitus. Jos jokin päämäärä saavutetaankin, niin riehuminen vain muuttaa muotoaan ja jatkuu toisaalla, jonkin seuraavan ihmisryhmän "saavuttamattomien ihmisoikeuksien" suulla räkyttäen.
"Haluan myös lisätä, että poliittisesti neutraalia kieltä ei ole, kieli on aina poliittista."
Tietenkin kieli on aina poliittista. Intersektionalistit tietävät tämän, ja juuri siihen heidän poliittiset strategiansa pitkälti perustuvatkin.
"Ottaen huomioon analysoitavan teoksen miksi kirjoittaja on kuitenkin halunnut käyttää uudiskielen kaltaista sanaa "transnainen"?"
Ehkä ihan selkeyden vuoksi? Tavalliset pulliaiset eivät tiedä, mitä eroa on käsitteillä transnainen, transmies, transidentifioituva mies ja transidentifioituva nainen. Kahden viimeksi mainitun käyttäminenhän on toki nykymaailmassa fobiaa, koska eihän transidentifioituva mies mikään mies ainakaan ole!
"Ottaen huomioon analysoitavan teoksen miksi kirjoittaja on kuitenkin halunnut käyttää uudiskielen kaltaista sanaa "transnainen"?"
PoistaAi "transnainen" on uudissana? En ole edes tiedostanut asiaa, koska en ole juurikaan ollut kosketuksissa mihinkään transdiskursseihin ennen viime vuosikymmenen puoliväliä, kun transasia alkoi voimalla velloa valtavirrassa. Toki tiedän, että transseksuaali on se perinteinen termi (ja nyt jälleen genderkriittisten transien uudelleen käyttöön ottama), mutta onko aiemmin puhuttu "transidentifioituvista naisista/miehistä"? Eikö nämä ole vähän kankeita luonnehdintoja, minun korvaani ne kuulostavat vielä uudiskielisemmiltä kuin transnainen/mies.
Transnainen on minusta selkeä ja suuhun sopivampi. Vierastan vähän sitäkin, että genderkriittiset kritisoivat toisaalta transliikkeen uudiskieltä ja vaatimusta käyttää korrektia kieltä, mutta samaan aikaan luodaan omia kankeita uudiskielisiä termejä ja vaaditaan niiden käyttöä, "ettei vain ajatella sortajan käsitteistöllä". Tärkeintä kai, että asia tulee ymmärretyksi. En itse puhu itsestäni "cis-naisena", mutta en huomauttele, jos joku muu käyttää termiä. Ihmiset tulevat genderajatteluhäkistä ulos usein vähin erin, termi kerrallaan (heh).
- kirjoittaja
"Hei, nyt Laventeli vähän jarruja. Missä on oikeasti vallankahvassa radikaalivasemmistolaisia tai "neo-marxilaisia"?"
PoistaMediassa ja kulttuurielämässä. Itse ajattelen, että he ovat pikemminkin post-vasemmistolaisia ja post-marxilaisia.
Hyvä sana tuo post-marxilainen tai post-vasemmistolainen. Media- ja kulttuurialalla tosiaan on vahva intersektionaalinen hegemonia.
Poista"Transnainen" ja "transmies" ovat sikäli ongelmallisia termejä, että yllättävän monet eivät tajua, että "transnaisilla" viitataan biologisiin miehiin, jotka ovat käyneet läpi transprosessin tai ovat transhoitoprosessissa. Näin siis ainakin Iso-Britanniassa, jossa äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan jopa kolmasosa briteistä luulee, että transnainen viittaa biologiseen naiseen, joka haluaa olla miehekkäämpi tai maskuliinisempi tai "transiutua mieheksi". (Eli siis transmieheen). Kun taas transmiesten luullaan olevan biologisia miehiä, jotka transiutuvat tai ovat transprosessissa. Eli jopa kolmasosa briteistä ymmärtää transnaisen ja transmiehen käsitteet täysin päinvastoin kuin mitä niillä tarkoitetaan.
PoistaTää oli siis vain briteistä, en tiedä onko missään muualla tai varsinkaan Suomessa selvitetty tätä asiaa.
""Transnainen" ja "transmies" ovat sikäli ongelmallisia termejä, että yllättävän monet eivät tajua, että "transnaisilla" viitataan biologisiin miehiin, jotka ovat käyneet läpi transprosessin tai ovat transhoitoprosessissa. Näin siis ainakin Iso-Britanniassa, jossa äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan jopa kolmasosa briteistä luulee, että transnainen viittaa biologiseen naiseen, joka haluaa olla miehekkäämpi tai maskuliinisempi tai "transiutua mieheksi"."
PoistaOlen tietoinen tästä. Esim Kathleen Stock sanoi jossain, muistaakseni kirjassaan, että hänen on pitänyt selittää vanhemmilleen, että transnainen on mies, joka identifoituu naiseksi, eikä toisinpäin.
Mutta jos kolmasosa briteistä ei tajua, mitä hevonhelkkaria ylipäänsä kaikki nämä termit tarkoittavat, niin onko syytä olettaa, että tämän blogin lukijat eivät ymmärrä? Termi sitä paitsi esiintyy tekstissä mantraan "transnaiset ovat naisia" liittyvässä pohdinnassa, joten se luontavasti jatkaa sitä, mitä minä voin tai haluan uskoa "transnaisten" olevan tai olevan olematta.
Helen Joyce ja Kathleen Stock käyttävät kirjoissaan termiä "trans women", esim "trans women athletes" sitä ja tätä. Ihan sama, miten asian muotoilee, niin se on joka tapauksessa vaikeasti hahmotettava kolmasosalle briteistä tai kelle vaan, joka on niin kaukana kuin luoja suo koko tästä diskurssista.
- kirjoittaja
Tuo koko trans-käsite itsessään on jo lähtökohtaisesti aivan älytön. Ei kerta kaikkiaan ole olemassa sellaista ilmiötä, että jokin määrittelemätön miessielu voisi syntyä naisen kehoon tai naissielu miehen kehoon. Kukaan ei ole oikeasti mikään "trans" tai "cis", koska jokainen ihminen on hänen kehonsa. Jos sinun kehosi tuhoutuu, sinä tuhoudut. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö transkokemus voisi olla ja olisi transkokevalle itselleen äärimmäisen todellinen. Se, ettei suostu nielaisemaan transien kurkuista kirnuamia väitteitä vaeltelevista sukupuolisieluista inkarnoitumassa vääriin vartaloihin, ei tarkoita sitä että vähättelisi tai halveksisi heidän kokemuksiaan. Ongelmia ilmaantuu (lue: on ilmaantunut jo ihan helvetisti) siinä vaiheessa, kun alamme määritellä tuohon tuntemukseen (joka on psykiatrinen, ei kehollinen ilmiö) perustuen tätä tiettyä ihmisryhmää joksikin trans-tiesmiksi. Se tuntemus on ihmisen korvien välissä, ei fyysisessä todellisuudessa olemassa. Edelleenkään tämä ei tarkoita sitä, että vähättelisimme tuota kokemusta tai sen rampauttavaa vaikutusta transkokevan elämään. Ymmärtäkää tämä ero.
PoistaEi ole mitään pahaa tai väärää siinä, että mieskehoinen ihminen haluaa presentoida ja ilmentää identiteettiään feminiinisesti ja naiskehoinen maskuliinisesti. Suurin osa näistä nykyajan transsekoilun ongelmista liittyy siihen, että sen sijaan että normalisoitaisiin ajatusta maskuliinisista naisista ja feminiinisistä miehistä, yritetään väkipakolla saada ihmiset uskomaan ja myöntämään todeksi ajatukset siitä, että feminiininen sukupuolisielu voi harhailla väärään mieskehoon ja maskuliininen sukupuolisielu väärään naiskehoon. Sitten nämä vääriin kehoon harhailleet raukkaparat äänekkäästi ja aggressiivisesti vaativat itselleen kaikenlaista erityiskohtelua ja erillisoikeuksia. Ja mitä sitten, vaikka niin olisikin? Fyysinen todellisuus ja ne mies- ja naiskehot eivät muutu miksikään, vaikka kuinka vääntelisimme käsitteitä ja tekisimme muokkauksia noihin mies- ja naiskehoihin. Se on transien itsensä kannalta toki traagista, mutta ei voi olla niinkään, että koko yhteiskunta täytyy pakottaa sijaiskärsimään pohjatonta maailmantuskaa transien neuroosien vuoksi. On niitä ongelmia muillakin ihmisryhmillä, niin uskomattomalta kuin se voi transien korviin kuulostaakin. Ja sitähän transit tekevät: yrittävät ulkoistaa kaiken ahdistuksena ja pahan olonsa muiden ihmisten päänsäryksi. Kun muut ihmiset vetävät rajaa, että tämä asia vaikuttaa nyt minuun jotenkin vahingollisesti, aloitetaan tuttu ja perinteinen fobiarääkyminen ja uhriutumisorgiat kuorossa mylvien. Tämä on nähty nyt niin monta tuhatta miljardia gaziljoonaa kertaa, että nykyään vain haukottelen makeasti, kun näen saman diipadaapan jossain keskustelussa taas yltyvän toistamaan itseään. Ja aina ne samat iänikuiset argumentit, samat marinat, samat sanamuodot! Ei koskaan mitään uutta ja tuoretta. Vaihtelu virkistäisi.
"Ei ole mitään pahaa tai väärää siinä, että mieskehoinen ihminen haluaa presentoida ja ilmentää identiteettiään feminiinisesti ja naiskehoinen maskuliinisesti"
PoistaNykyajassa on jotain todella outoa. Stereotyypeistä luopumisen sijaan niihin tarraudutaan ja vielä tosi taantumuksellisesti. Naisille ja tytöille tarjotaan voimautumisen välineeksi Only Fans -sisällön tuottamista, sokerideittailua ja bimboilua. Käytännössä siis normalisoidaan ja ylevöitetään prostituutiota. Sukupuoltaan epätyypillisesti ilmaiseville tarjotaan transleimaa ja menolippua transjunaan. Homoseksuaaleille tuputetaan suuntautumisen vastaista seksiä ja kumppaneita. WTF.
Itse olen elänyt aikana, jolloin sukupuolen epätyypillinen ilmaisu ja rooleilla, vaatteilla, hiuksilla ja vaatteilla leikittely oli osa persoonallisuuden ja identiteetin ilmaisua, eikä koko persoonallisuus ja identiteetti, kuten nykyään.
"kolmasosa briteistä ei tajua, mitä hevonhelkkaria ylipäänsä kaikki nämä termit tarkoittavat"
PoistaSuurin osa briteistä tai muidenkaan maiden ihmisistä ei tajua, mitä transtouhotus tai itsemäärittely tarkoittavat käytännössä. Heillehän on esitetty vain transien ja muusujen nyyhkytarinoita olemassaolon niistämisestä. Kun kyselyissä on kerrottu, että itsemäärittely tarkoittaa sitä, että ihan kuka tahansa voi mennä naisten ja tyttöjen intiimitiloihin heiluttamaan heppiä, niin kannatusluvut ovat jotain ihan muuta. Toki tähän liittyy paljon tarkoituksellista hämärtämistä ja sumuttamista median, transien/aktivistien ja vasemmistopoliitikoiden suunnalta. Puhutaan vain "translaista" ja transien elämän helpottamisesta, kuten Ruotsissa rääytään transien passintarkastuksen hankaluuksista ulkonäköä vastaamattoman sukupuolimerkinnän kanssa, vaikka itsemäärittely koskee ihan kaikkia, ei-transeja, pervoja, opportunisteja ja muita kiusantekijöitä. Miksi sukupuolensa tyypillisen edustajan näköiselle sinitukkaiselle sukupuolishoppailijalle ja perttipervoselle pitäisi antaa oikeus vaihtaa muuta yhteiskuntaa velvoittava juridinen sukupuolitieto, jos "väärä" merkintä aiheuttaa transeille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia?
Nykyajassa on paljonkin outoa, mutta tämä on yksi pääteemoista, jossa ihmeteltävää riittääkin. Mitä emansipatorista tai vallankumouksellista on siinä, että feminiininen mies ja maskuliininen nainen transiutetaan ja medikalisoidaan loppuelämäkseen? Sehän on päinvastoin konservatiivisin mahdollinen lähestymistapa koko asiaan, vaikka aktivistit esittävätkin sen mukamas progressiivisena konseptina. Salli mun nauraa. Mikään ei voisi olla kauempana progressiivisuudesta kuin työntää feminiiniset miehet ja maskuliiniset naiset lihamyllyyn ja silpoa heidät jauhelihaksi rangaistuksena syntisyydestään ja poikkeavuudestaan. Toivon sydämestäni, että joka ikinen feminiinisen homopoikansa lapsena transiuttava Transhausen-mutsi ja heidän tsemppaajansa palavat helvetissä.
Poista"Miksi sukupuolensa tyypillisen edustajan näköiselle sinitukkaiselle sukupuolishoppailijalle ja perttipervoselle pitäisi antaa oikeus vaihtaa muuta yhteiskuntaa velvoittava juridinen sukupuolitieto, jos "väärä" merkintä aiheuttaa transeille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia?"
PoistaEn ole koskaan nähnyt transien ja itsemäärittelyn kannattajien vastaavan tähän kysymykseen mitään. He ylipäätään välttelevät kiperiin kysymyksiin vastaamista kuin ruttoa, lässyttävät ihmisoikeuksista tai huutavat ad hominemeilla höystetyillä transfobiamantroillaan kysymysten esittäjät unohduksiin. Täällä kommenteissakin on käynyt itsemäärittelytsemppaajia mussuttamassa, eivätkä hekään koskaan vastaa tuohon kysymykseen.
Ovatko transit itsekään missään kohtaa pysähtyneet tajuamaan, että kun sinitukkaisilla sukupuolishoppailijoilla ja AGP-pervoperteillä on fetissinsä mukainen juridinen sukupuolitieto, se tekee myös kehollisesti transiutuneiden ihmisten transidentiteetit ja henkkarimuutokset täysin tyhjiksi? Koko lakimuutos on ollut massiivinen karhunpalvelus transeille itselleen, eivätkä he pakkomielteisyydessään ja neuroottisuudessaan ole missään vaiheessa kyenneet hahmottamaan sitä ja ajattelemaan asiaa loppuun asti. On uskomatonta, että noin massiivisia lakimuutoksia pystyvät ajamaan läpi läpikotaisin harhaiset ihmiset, joiden ajattelu ja deduktiivisen päättelyn kyvyt ovat kultakalan tai ameeban luokkaa. Se on siveetöntä ja irvokasta ja halventaa koko ihmiskuntaa.
"En ole koskaan nähnyt transien ja itsemäärittelyn kannattajien vastaavan tähän kysymykseen mitään."
PoistaKootaan tähän vakimussuttajan ja kumppaniensa viiltävimmät argumentit itsemäärittelyn puolesta:
"Mutkun kyseessä on transeille tarkoitettu translaki, jota vain transit hyödyntävät!"
- Transeillahan oli jo translaki. Tässä ei enää edes mainita transeja tai transiutta, vaan kuka tahansa voi tuupata sukupuolenvaihtohakemuksen sisään. Millä tavoin tämä uudistus siis edistää transien asemaa entiseen verrattuna?
- Tsirp tsirp.
- Yhteiskunta säästää valtavasti, kun trans ei tarvitse erikoislääkärin lausuntoa. Ja sossurahaa säästyy, kun transin ei tarvitse maksaa matkalippua lääkäriin!
---
Entä ne itsemäärittelyn haitat, jotka olivat tiedossa ja jotka ovat toteutuneet kaikissa itsemäärittelymaissa. Miten riskit on ennakoitu laissa, tunnistetaan ja sanktioidaan? Millainen mekanismi estää itsemäärittelyn väärinkäytön?
- Tsirp tsirp.
---
Klassikoja ovat myös:
- Missä ovat tilastot heppien heilumisesta!
- Missä ovat uutiset heppien heilumisesta!
Miksi heppien heilumisesta olisi tilastoja ja tai uutisia, sehän on itsemäärittelyn myötä täysin laillista toimintaa naisten tiloissa jopa ei-transeille miehille? Sitä paitsi suostumuksen vastainen hepin heiluttelu, pedarointi ja raiskaukset tilastoidaan naisten tekemiksi, jos tekijä on juridisesti nainen.
- Tsirp tsirp.
---
Transnaisethan ovat saaneet käyttää naisten tiloja juridisen sukupuolensa perusteella jo vuosikymmeniä. Miksi yhdet juridiset naiset saisivat viedä peniksensä naisten tiloihin, mutta toiset juridiset naiset eivät?
- Tsirp tsirp.
---
Maalitolppien siirtelyn säestämä argumentaatiolinja mukailee narsistin iltarukousta:
- hepit eivät heilu naisten ja tyttöjen intiimitiloissa
- vain muutama heppi heiluu naisten tiloissa
- entä sitten, jos hepit heiluvatkin naisten tiloissa
- konservatiiviset kullifoobikot voisivat lopettaa penisten demonisoinnin
- Suomessahan on sekasaunottu jo 1800-luvulla!
- se pihtarih*ora kerjäsi sitä itse!
Nopeita huomioita:
VastaaPoista- Vasemmisto rakastaa syyttää oikeistoa ja muita väärän tietoisuuden omaavia tuosta kielen ja käsitteiden manipuloinnista, vaikka se on suoraan vasemmiston . Kunnon projektiot tulilla. Aiemman postauksen kommenteista löytyy Niin & näin -julkaisun opas radikaalioikeiston kielen manipuloinnin tunnistamiseen ja torjumiseen. Kuka tekisi vassariversion?
- Aika harva TWAW/TMAM -mantran hokija noudattaa itse käskyään, eli ei ottaisi transkumppania ja tietää varsin hyvin, millaisen vastakappaleen tarvitsee lisääntyäkseen.
- Seksipositiivisuus ja hyperseksualisoitu transkulttuuri vaikuttavat ulkopuolisen silmiin enemmän performatiiviselta (minä kelpaan ja cissut eivät pysty pitämään näppejään irti tyttödikistä/bonureiästä!) ja yksinäiseltä fetissiähellykseltä yaoin, sissy hypnon, ja lolitamekkojen parissa. Transeiltahan on seksuaalisen suuntautumisen määritelmät ja suostumuksen konsepti totaalisen hukassa. Ja se kylmät väreet nostattava Trans ja seksi -opas, huh huh.
- Vasemmistossa näkyy myös voimakasta kognitiivista dissonanssia sukupuoliasioissa, kuten aiemman postauksen kommenteissa linkatussa punkkareiden keskustelussa. Toisaalta on biologinen sukupuoli, mutta kun on ne identiteetit ja sukupuolella on niitä moninaisia ulottuvuuksia, sosiaalista, juridista, geneettistä ja muuta niin kovin vaikeaa ja häilyvää. "Biologinen sukupuoli on sosiaalinen konstruktio ja transfobinen koirapilli!"
Punkkarien keskustelusta koskien Männynvälin esseetä:
"...koen erityisen ongelmallisena esseen olkiukko(-akka-?)maisen populistisen ajatusrakennelman, jossa kuviteltu parempien akateemisten queer-feministien iskujoukko, joka 2010-luvulta alkaen iskee "tavan naisen" kimppuun, on vain patriarkaatti Troijan hevosessa ja riistää naisten oikeuksia uusin tavoin (mistä voi johtaa ajatuksen siitä, että feminismin ensisijainen tehtävä on cis-naisten aseman parantaminen suhteessa cis-miehiin.) Itseäni surettaa tällainen hajaannus vapauskamppailuissa ja se on ns. terf-menon pahin tuulahdus tuossa tekstissä. Ei tarvi hankkia edes sitä akateemista loppututkintoa tajutakseen, että skenesotiminen niin vasemmistossa kuin feminismissäkään ei pelaa meijän pussiin."
"...onko se mikään ihme että transihmiset ei välttämättä jaksa kärsivällisesti keskustella herravvuonna 2023 sellaisten cis-tyyppien kanssa, jotka freimaa inklusiivisen kielenkäytön hyökkäykseksi naiseutta kohtaan"
- Vasemmisto ei muka tunnista wokeksi kutsuttua ilmiötä, eikä muka myöskään ole mitään järjestäytynyttä transyhteisöä. Jotenkin kummasti se älähdys kuitenkin nousee ja kompataan tietyn erikoistransien porukan vaatimuksia naisten ja homoseksuaalien oikeuksien kustannuksella.
"Vasemmisto ei muka tunnista wokeksi kutsuttua ilmiötä, eikä muka myöskään ole mitään järjestäytynyttä transyhteisöä. Jotenkin kummasti se älähdys kuitenkin nousee ja kompataan tietyn erikoistransien porukan vaatimuksia naisten ja homoseksuaalien oikeuksien kustannuksella."
PoistaVäittivät nämä tahot transyhteisön (miten ikinä se yhteisöllisyys transien keskuudessa määritelläänkään, kun on sen verran sekalaista sakkia ahdistuneine mastektomiatyttöineen ja AGP-vemputtajineen) epäyhtenäisyydestä mitä hyvänsä, heidän agendansa todelliset tarkoitusperät paljastuvat aina niissä tilanteissa, joissa biologisella sukupuolella on merkitystä ulkopuolelle rajaavana tekijänä. Sinänsä heidän tavoitteensa ovat pohjimmiltaan varsin yhtenäisiä: luhistaa kaikki ulossulkevat rajat, jotka ovat sortavassa ja transfobisessa maailmassa transien esteinä. Niitä ei saa olla olemassa. Kirkuna yltyykin sitten aina näissä tilanteissa, ja kirkunan yltyessä aktivoituvat myös huutosakit, jotka pelmahtavat sankoin joukoin paikalle tuomitsemaan ja paheksumaan. Miten te kehtaatte syrjiä jo valmiiksi marginalisoitua ja kärsivää ihmisryhmää tuolla tavoin? Häpeäisitte!
Minusta tuntuu usein, etteivät ihmiset yksinkertaisesti usko (tai halua uskoa), kun yritän kertoa heille, miten transyhteisö, translobbaajat ja sukupuolensotkijat ihan oikeasti vainoavat ja piinaavat homoseksuaaleja ja naisia. Transit ihan oikeasti tunkevat SANKOIN JOUKOIN meidän tiloihimme, tilaisuuksiimme ja deittipalveluihimme ja odottavat meidän mukisematta ja kyseenalaistamatta hyväksyvän heidät sinne ja osaksi omaa yhteisöämme, seksuaalisuuttamme ja intiimiä kehollisuuttamme. Tämä ei ole vitsi, tajutkaa jo! Transit ihan oikeasti ajattelevat, että homoseksuaalisuus on heille inklusiivinen konsepti ja kuuluukin olla tässä uudessa, uljaassa transien maailmanjärjestyksessä. Meillä homppeleilla itsellämme ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä asia ja elää asiaintilan kanssa, vaikka sitten hammasta purren. Meidän epämukavuutemme on transeille halpa hinta siitä, ettei mikään enää estä heitä toteuttamasta itseään ja sukupuolipakkomiellettään juuri haluamallaan tavalla.
Sinänsä ymmärrän kyllä, ettei suurinta osaa ihmisistä yllä kuvattu homoahdistelu juurikaan liikauta, koska se ei kosketa heitä itseään henkilökohtaisesti. On kuitenkin ihan tosiasia, että on aivan äärimmäisen ahdistavaa, kun ei homomiehenä homomiehille (ja bimiehille) tarkoitetussa tilassa voi luottaa siihen, että siellä on pelkkiä miehiä. Koko ajan täytyy pitää mielessä ja aprikoida hiljaksiin, onko joku lähentely-yritystä virittelevä tosiasiassa mies vai miestä larppaava nainen, joka hakee tosielämän vahviketta hattaraisille miesfantasioilleen ja shounen-ai- ja yaoifetissilleen. Ja sama lesbojen kohdalla, joiden tiloissa liehuvat hikiset AGP-runkkarit Lolita-mekoissaan, korkkareissaan ja peruukeissaan validoitumassa.
Homomiesten deittisovelluksissa transidentifioituvat naiset myös lähettelevät homomiehille viestejä (minullekin ovat lähetelleet), joiden sävy ja sisältö on usein sellaista anteeksipyyteleväisen hyväksynnänhakuista ja imartelevaa lässytystä. "Kylläpäs sinulla on kaunis hymy ja lempeät silmät! Olisitko nettiseuran tarpeessa?" Näillä naikkosilla ei ole harmainta käsitystä siitä, miten homomiehet tosiasiassa viestivät keskenään. Se on kuulkaas harvinaisen kaukana lempeistä silmistä ja mukavasta nettijuttelusta viikonloppuisena iltapuhteena.
Mielenpahoittajat vauhdissa.
VastaaPoistaVasemmisto: woke ja cancelointi ovat äärioikeiston keksintöä!
Vasemmisto myös, Sanna Ukkolan Twitteristä: "Lapsi-drag-kolumnistani tehtiin kaikkiaan 54 kantelua JSN:lle - vain yhdestä tekstistä kanneltu enemmän reiluun vuosikymmeneen. JSN antoi vapauttavan yksimielisesti. (Kolumnista tehtiin myös tutkintapyyntöjä, jotka eivät johtaneet mihinkään.)"
https://twitter.com/Sukkola/status/1722936004191932447
Onhan se nyt suorastaan transien kansanmurhaa ja olemassaolon kiistämistä, kun kritisoidaan lasten seksualisointia ja aikuisten yökerhoon ketkuttelemaan viemistä!
Miltähän poliittiselta laidalta kantelut tehtailtiin? Tooodella vaikea arvata.
Jos intersektionalistit ja transit sallivat sen, että jotain transaktivismin osa-aluetta kritisoidaan tai asetetaan kyseenalaiseksi, se tarkoittaisi sitä, että kaikki muutkin transaktivismin osa-alueet ovat kritisoitavissa ja asetettavissa kyseenalaisiksi. Tästä syystä transit eivät edes kuolleen ruumiinsa ylitse salli sitä, että heidän rakentamaansa translapsidiskurssia sorkitaan. Jos yhteiskunnassa sallitaan kriittinen keskustelu translapseudesta, niin silloin myös transaikuisuus (autogynefilioineen yms.) on kyseenalaistettava konsepti. Transit haluavat pitää yllä illuusion siitä, että transiksi synnytään, asiaa ei voi muuttaa ja kaikki sen yrittäminenkin, että ohjattaisiin ihmistä hyväksymään kehonsa ja sukupuolensa ilman silvontaa, on jotain helvetin "eheyttämistä".
PoistaKukaan ei ole sanonut, etteikö aikuinen, päätäntävaltainen ihminen saisi transitioitua ja elää sosiaalisesti kokemussukupuolensa edustajana. Sukupuolihämmentyneiden lasten transiuttaminen kaikkine lieveilmiöineen (todella "lieviä" tosiaan ovatkin osteoporooseineen ja lisääntymiskyvyttömyyksineen sun muineen) sen sijaan on kyseenalaistettu ja se kuuluukin kyseenalaistaa, vittu soikoon. Lukuisat homoseksuaalit ovat tässä kohtaa havahtuneet siihen karmeaan tosiasiaan, että nämä nykyajan "translapset" ja heidän sukupuolihämmennyksensä ennakoivat aikuisiän homoseksuaalisuutta, kuten se aikanaan ennakoi meilläkin. Näemme näissä lapsissa itsemme. Minä itsekin olin tasan tarkkaan juuri sellainen sukupuolihämmentynyt lapsi, jollaisia nykypäivänä transiutetaan liukuhihnalla irvokkaiksi ja dysfunktionaalisiksi transheteroiksi, joilla ei ole libidoa eikä lisääntymiskykyä. Ja minut ja kaltaiseni leimataan natseiksi, fasisteiksi ja transvihaajiksi, kun yritämme tuoda näitä pointteja esiin.
(Aivan kuin lapsia transiuttavat lääkärit ja terapeutit eivät tasan tarkkaan olisi tietoisia siitä, mitä ovat tekemässä. Homot on kerta kaikkiaan päätetty likvidoida.)
Kopsaan tähän tuon Sanna Ukkolan alkuperäisen kolumnin:
PoistaDrag tuhoaa lapset ja palvelee pedofiileja – Hävetkää, aikuiset!
Dragin pitäisi olla iloista ja karnevalistista aikuisten leikkiä, mutta lapsi-drag-ilmiö tuhoaa koko drag-kulttuurin maineen, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.
Torstai 20.4.2023 klo 8:01
Kuvassa drag-artisti Shirah Kanariansaarilla maaliskuussa järjestetyillä festivaaleilla.
Pikku-Jarin, 7, aamupäivä: ensin opetellaan matematiikkaa, sitten piipahdetaan bondage-kurssilla.
Iltapäivällä ryhmätyö viereisen pulpetin Tiinan, 8, kanssa: askarrellaan kaulapantoja ja sovitetaan suupalloja.
Miltä kuulostaisi? Mielestäni todella huonolta.
Itse asiassa huonompaa ideaa kuin lasten seksualisointi ei oikein taida löytyä.
Viime vuonna Helsingin keskustakirjasto Oodissa nähtiin drag-artisti Gaylien 2000:n järjestämä satutunti lapsille – siis 6–10-vuotiaille pikkuisille pilteille.
Kun kansanedustaja ihmetteli tapahtumaa Twitterissä, Oodi vastasi:
– Moninaisuus ja erilaisuuden kokemus voi joskus myös pelottaa, mutta drag-satutunnit näyttävät konkreettisesti, että rakkaus lukemiseen ja tarinoihin yhdistää meitä kaikkia, eroistamme huolimatta.
Mitä käsittämätöntä, järkyttävää palturia!
Helsingin kaupunki ei voisi tarjota lapsille suunnattua drag-kurssia, vakuutteli kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Laura Aalto Maikkarilla keskiviikkona.
Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisa kuitenkin järjesti kesällä alle 18-vuotiaille tarkoitettuja drag-it-out-workshopeja, joissa nuorille opetettiin kuinka tulla drag-taiteilijaksi.
Helsingin kulttuurikeskuksen Malmitalo oli aikeissa näyttää viime lauantaina seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä juhlistavan Kulttuurikaappi-festareiden yhteydessä drag-lapsista kertovan dokumenttielokuvan Drag Kids.
Kun kuulin suunnitelmasta, ajattelin, että kyseessä oli puhdas markkinointiprovokaatio, jonka tarkoituskin oli herättää pöyristynyt haloo tapahtuman ympärille. Pienten lasten kustannuksella.
Mutta ilmeisesti kulttuurisen kompassinsa kokonaan hukannut Helsinki oli täysin vakavissaan.
Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar lehahti puolustamaan drag-tapahtumaa:
– Pedofilia tai lapsien seksualisointi eivät liity dragiin, vaikka dokumentti kertoo dragia harrastavista lapsista.
Katsoin dokumentin Youtubesta. Alle 18-vuotiailta kielletyssä dokumentissa esiintyi neljä 8–11-vuotiasta lasta.
Heti alussa kahdeksanvuotias Stephan asettuu kontilleen pianonkosketinten päälle ja nostaa pyllynsä kohti katsojaa. Jalassa on 20 sentin korkkarit, kamera nuolee pientä vartaloa, jota peittää hopeinen, pikkuruinen body. Samaan aikaan äiti selostaa, että dragillä ei ole mitään tekemistä seksin kanssa.
Tämä on niin ilmeistä seksuaalikuvastoa kuin voi olla. Äidin kiellot eivät muuta asiaa yhtään mihinkään.
– Nämä perhetapahtumat ovat hauskoja kahdelle ryhmälle: perheille ja lastennu**ijoille”, drag-tähti Trixie Mattel kommentoi drag-tapahtumassa, jota mainostetaan “lapsiystävällisenä”.
Lapsi levittää haaransa lavalla, seteleitä jaetaan lapsille esityksen päätteeksi, yleisöön kuuluu miehiä koiramaskeissa ja pakarat paljastavissa asuissa.
Kuten varmasti jokainen järjissään oleva osasi ennakoida, Drag Kids aiheutti kohun – ja lopulta se peruttiin.
Helsingin kaupunki kertoi sivuillaan, että “drag kids” on ilmiö, joka näkyy maailmalla pride-tapahtumissa. (jatkuu)
Kulttuurikaappi-festivaalin tavoitteena oli kuulemma juhlistaa LGBTQIA+-kulttuuria ja tuoda näkyväksi ilmiöitä, jotka maailmalla liittyvät tähän kulttuuriin.
PoistaTosi kiva. Mutta lasten seksualisointi ei edelleenkään ole kosher. Dragiin liittyy vahvasti seksuaalista kuvastoa; se liioittelee ja karnevalisoi naisen seksuaalisuutta. Se ei kuulu satutunneille, se ei kuulu oppitunneille eikä se kuulu Helsingin kaupungin kulttuuritoimialan ydintehtäviin.
Sanon vielä lyhyemmin: Älkää tuputtako seksiä lapsille.
Sanon kolmannen kerran: Ei sek-si-ä lap-sil-le – ei millään verukkeella.
Väittivätpä lapsi-dragia puolustavat aikuiset mitä tahansa, kyseessä on aikuisille suunnattu esiintymismuoto, jossa miehet meikkaavat, panevat päähänsä peruukin, pukeutuvat naisten vaatteisiin ja tekevät usein seksuaalisia asioita lavalla.
Tykkään itsekin käydä drag- ja burleski-esityksissä, niissä ei ole mitään pahaa, päinvastoin – mutta ne kuuluvat aikuisten maailmaan, eivät lasten.
Lasten seksualisoiminen sukupuolivähemmistöjen oikeuksien nimissä ei ole ok. Se, että pikkupoikia meikataan raskaasti ja pannaan heidät keikuttamaan pyllyään minihameessa aikuisten miesten edessä ei ole ok.
Käsittämätöntä joutua edes kirjoittamaan tällaista itsestäänselvää asiaa kolumniin.
Eikä tällaisen asian sanominen ääneen ole konservatismia – eivätkä lapsi-dragia tähän maahan puskevat ihmiset ole edistyksellisiä saati sitten liberaaleja.
Nämä samat ihmiset puhuvat tosissaan patriarkaatista ja miehisestä katseesta, joka seksualisoi naisia 24/7 kaupassa ja pankkiautomaatilla. Mutta yhtäkkiä minkäänlainen seksuaalissävytteinen performanssi ja sukupuolirooleilla leikittely ei muka seksualisoi lasta.
Ymmärrän hyvin, että suvaitsevaisen huutokuoron edessä on helpompi vaieta. Mutta hävetkää sydämenne pohjasta te, jotka ette tätä sekoilua ajoissa pysäyttäneet.
Maailmalla ihmisoikeusaktivistit ja jopa drag-artistit itse paheksuvat lapsi-drag-suuntausta. On syytäkin, koska se tuhoaa koko drag-kulttuurin.
Ilmiössä ei ole mitään järkeä sen enempää homojen oikeuksien kuin lastenkaan oikeuksien kannalta.
Se ei edistä drag-kulttuuria vaan päinvastoin haittaa sitä suuresti: se tekee siitä hämäräperäistä, likaista ja aiheuttaa paheksuvia kohuja sen ympärillä.
Jos tarkoitus oli esitellä iloista ja karnevalistista aikuisten harrastusta, niin mitä järkeä on rakentaa sille kaikkien aikojen antimainos?
– Drag queen esiintyy yökerhoissa aikuisille ihmisille. Esityksiin liittyy runsaasti seksuaalisia elementtejä – takahuoneissa on alastomuutta, seksiä ja huumeita. En usko, että haluat lapsesi sekaantuvan tällaiseen, sanoo drag queen Kitty Demure.
Demure vetoaa aikuisiin, jotta nämä eivät pilaisi lastensa elämää. Hänen mukaansa lasten osallistaminen dragiin on äärettömän vastuutonta aikuisilta. Hän arvelee, että suurin osa lapsi-dragia hehkuttavista aikuisista yrittää näyttää vapaamielisiltä ja hyveellisiltä, vakuutella muille, että he eivät ole ainakaan homofobeja. Mutta he tekevät tämän imagonpuhdistuskampanjansa lasten kustannuksella.
– Totta puhuen te ette tee homoyhteisölle minkäänlaista palvelusta. Itse asiassa te vahingoitatte meitä. Meillä on jo valmiiksi maine siitä, että olisimme pedofiileja ja perverssejä ja jotenkin paheellisia. Me emme tarvitse sitä, että tuotte lapsenne luoksemme, Demure sanoo.
– Vie lapsesi klubille vasta, kun hän täyttää 18 vuotta, koska se on aikuisten juttu. Mutta älä tuhoa lapsesi elämää – äläkä tuhoa meitä, koska juuri sitä sinä teet.
Hehe, kiitoksia "kaikki on kaikkea" -kommenttini sisällyttämisestä blogitekstiisi. Kommentoin täällä nykyään aika usein ja olen miettinyt oman vieraskynätekstin kirjoittamista, mutta tällä hetkellä en keksi, missä sen tekstin fokus voisi olla. Paljon on ajatuksia mielessä, mutta haluaisin nimenomaan tuoda esiin jotain uutta ja oivaltavaa.
VastaaPoistaEipä kestä, eipä kestä. Aika paljon minäkin toistelen näissä teksteissä ja kommenteissa sellaista, mitä olen sanonut monta kertaa aikaisemminkin (mistä minulle on pariin otteeseen myös huomautettu). Toisaalta ne toistellut asiat ovat usein juuri niitä pointteja, joita on mielestäni syytäkin pitää pinnalla, koska harva jaksanee kahlata jotain parin vuoden takaisten tekstien pitkiä kommenttikenttiä lävitse kovin perusteellisesti.
PoistaTervetuloa vieraskynäilemään, kuomaseni! Ei mitään kiirettä tai stressiä sen suhteen. Vinkki: avaa tiedosto ja ala vain kirjoitella sinne irrallisia ajatuksiasi juuri sellaisina, kuin ne tulevat siinä hetkessä mieleesi. Älä yritä heti tuottaa jotain valmista ja mielestäsi hienoa ja jäsenneltyä laatutekstiä, suollat vain jotain ja teet tätä vaikka muutamana päivänä peräkkäin. Sitten työstät siitä eteenpäin ja mietit, miten saisit yhdisteltyä piuhoja toisiinsa. Minulla monet blogitekstit ovat syntyneet juuri niin, että olen vain avannut tekstieditorin ja alkanut hakata siihen sillä hetkellä mielessä pyörivää (tai aiemmin pyörinyttä) asiaa. Kun näkee mustaa valkoisella, niin saa paremmin kiinni pointista ja teksti rupeaa lopulta jäsentymään kuin itsestään.
Rasittava puoli siinä on se, että tekstieditoriin jää jatkuvasti roikkumaan irrallisia luonnoksia, jotka on joskus aloittanut ja jättänyt hengaamaan ajatuksella "palaan tähän myöhemmin". Useampi tällainen keskeneräinen teksti nytkin odottamassa, että saan inspiraation palata niiden pariin. :D
"Aika paljon minäkin toistelen näissä teksteissä ja kommenteissa sellaista, mitä olen sanonut monta kertaa aikaisemminkin (mistä minulle on pariin otteeseen myös huomautettu)."
VastaaPoistaKertaus on opintojen äiti - no hätä :) Koulussakin asiat uppoavat joidenkin päihin nopeammin ja helpommin kuin toisille, ja sitten nämä nopeat oppijat tuskastuvat kun pitää samaa asiaa jankuttaa tunnista toiseen yhä uudestaan ja uudestaan, mutta puuduttava toistaminen usein takaa parhaimman oppimistuloksen melkein joka asiassa. "Sieltä selkäytimestä", niin sanotusti.
Orwellin kotimaassa vastarintama on tiivistymässä ja nousemassa. Saa nähdä kuinka paljon allekirjoituksia kertyy tälle julistukselle, jossa vaaditaan "biologisen todellisuuden" välitöntä palauttamista. Niistä näkyy aikanaan, kuinka monta teekupposta on mennyt nurin kohteliaiden ihmisten maassa.
VastaaPoistahttps://declarationforbiologicalreality.org/
Asiaa kentältä! :)
VastaaPoistaJuttelin tässä hiljan erään henkilön kanssa, jonka siis tunnen korkeintaan pinnallisesti, työelämästä - hän ei kuulu aakkosmafiaan, mutta meillä syttyi yllättävä klikkaus kun oivalsimme, että me molemmat luemme tätä samaa blogia.
Me siis keskustelimme tästä blogista, uusimmasta postauksesta - joka on muuten mainio, olin itse pieni Orwell-fani lukiossa - ja ihan ylipäänsä tästä kaikesta, mitä nykyään tapahtuu sateenkaarilipun alla ja sen nimessä. Koska en jaksa näpytellä koko keskustelua tähän, yritän tiivistää itseeni kolahtaneen kohdan mahdollisimman selkeästi muutamaan virkkeeseen.
Tuttavani; "Se näyttää olevan muodikasta nykyään olla jonkinsortin gay..."
Minä; "Mutta homothan on jo julistettu aktivismin tasolla "transfoobisiksi" "genitaalifetisisteiksi", joten eikö olisi luontevampaa todeta, että on muodikasta olla melkein mitä tahansa muuta, kuin homo tai hetero - kuten esim. muusu, non-binäärinen, tai trans?"
Tuttavani; "Joo, mutta "jonkinsortin gay" tarkoittaakin tässä, että "mikä tahansa muu, paitsi hetero, tai gay"."
Se olin minä, joka edellisessä postauksessa totesin, että me olemme suuren yleisön silmissä ja mielissä osa sitä yhtä ja samaa hullujenhuonetta transien, muusujen, non-binääristen, ja heidän tukijoidensa kanssa. Tuntui aika pahalta saada totuus - tai edes murto-osa siitä - vasten kasvoja.
"mutta meillä syttyi yllättävä klikkaus kun oivalsimme, että me molemmat luemme tätä samaa blogia."
PoistaPitäisi kehittää joku salainen merkki, jolla viestitään, että on tullut luettua Laventeliveikkosen blogia :D
Heh! :D
Poista"Se olin minä, joka edellisessä postauksessa totesin, että me olemme suuren yleisön silmissä ja mielissä osa sitä yhtä ja samaa hullujenhuonetta transien, muusujen, non-binääristen, ja heidän tukijoidensa kanssa. Tuntui aika pahalta saada totuus - tai edes murto-osa siitä - vasten kasvoja."
Niinpä niin – ei valtaväestö keskimäärin hahmota ollenkaan sitä, mistä homo ja trans alkavat ja mihin päättyvät. Heidän mielissään me kaikki olemme yhtä ja samaa genderlippuja heiluttelevaa sekopääporukkaa, joka "ajaa ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta". Homojen kannalta on ollut aivan uskomattoman epäedullista ja vahingollista, että transien "oikeuksia" on ajettu homojen oikeuksien nimissä. Mutta miten muutenkaan niitä olisi voitu ajaa? Transien on ollut mahdotonta perustaa omaa, erillistä liikettään, koska itsenäisenä liikkeenä transit eivät olisi kuuna kullanvalkeana voineet päästä siihen pisteeseen, missä ovat nyt yhteiskunnallisesti – asemassa, jossa voivat pitää kaikkia ihmisiä kuristusotteessa. Transaktivismi ihan joka ikisessä ilmenemismuodossaan on perustunut alusta alkaen muiden ihmisoikeusliikkeiden reppuselässä roikkumiseen ja loisimiseen. Totta helvetissä homot leimataan samanlaisiksi sekopäiksi kuin transit siinä kohtaa, kun tavallisilla pulliaisilla menee transien sekoiluun lopullisesti hermot. Sitä tapahtuu jo. Avatkaa turpanne, jos haluatte asioiden muuttuvan.
"Pitäisi kehittää joku salainen merkki, jolla viestitään, että on tullut luettua Laventeliveikkosen blogia :D"
"Laventeliveikkonen" on suomennos termistä the lavender lad, jolla viitattiin homoseksuaalisiin miehiin lavender scare -moraalipaniikin aikoihin USA:ssa n. 1930–1970-luvuilla, kun homoista maalailtiin jos jonkinlaisia uhkakuvia vaarana valtiolle, yhteiskuntajärjestykselle, ydinperheihanteelle jne. Asiasta kerrotaan tarkemmin tässä Wikipedia-artikkelissa. Vuonna 1969 laventelin väri otettiin homoliikkeessä voimaantumista ja vastarintaa kuvaavaksi symboliksi. Homomiehet alkoivat tuolloin käyttää laventelin värisiä vaatteita ja laittoivat laventelinkukkia rintapieleensä toisensa tunnistaakseen. Eli miten olisi merkkinä blogin lukemisesta laventelin väriä vaatetuksessa tai vaikka laventelipinssi rintapieleen tai laukkuun? :D
Olette ihania, kun jaksatte käydä täällä lueskelemassa ja kommentoimassa. Se lämmittää tällaisen vanhan ja kyynisen hinttarin sydäntä kovin.
(Muistan, miten blogia pystyttäessäni pyörittelin kauan, että miten käännän tuon lavender ladin luontevaksi suomeksi. Laventelikundi? Ei, karmea ja teinimäinen. Laventelijätkä? Ei toimi, sama homma kuin edellisessä. Laventeliheppu? Laventelikaveri? Laventelitoveri? Ei, ei, ei. Mitäs muita jonkinlaista jätkyyttä ilmaisevia termejä on? Heebo, kamu, hemmo... Ei. Veitikka, veikko? Joku on hyvä veikko. Hei, tämä toimii! Laventeliveikko. Okei, mutta jotenkin se tuntuu vielä hieman vaillinaiselta. Veikkonen! -nen-pääte on deminutiivi, joka tuo sanoihin hellittelevän sävyn. Veikko muistuttaa myös hieman veli-sanaa, veliveikkonen. Veikkonen voisi toimia. Laventeliveikkonen. Ja ei kun menoksi!)
Poista"Eli miten olisi merkkinä blogin lukemisesta laventelin väriä vaatetuksessa tai vaikka laventelipinssi rintapieleen tai laukkuun? :D"
PoistaKoko Suomi pukeutuu kohta laventeliin! Ja sitten transaktivistit ja heidän liittolaisensa alkavat canceloida kaikkia laventeliin pukeutujia, koska se on "vihan väri". (He tietysti lukevat tätä blogia myös.)
"transliike on tietyllä tavalla hyperseksuaalinen. On paljasta pintaa, drag queeneja, rajojen rikkomista ja venyttämistä, lasten seksualisointia ja exhibitionismia, sekä ”identiteeteiksi” naamioituja parafilioita. Transliike esitetään pinnallisesti iloisena, vapaamielisenä ja seksipositiivisena karnevaalina, joka tietenkin vetoaa nuoreen liberaaliin väkeen, mutta kaiken tuon värikylläisyyden ja kimalluksen takana piilee jotain hyvin pimeää ja synkkää. Minusta vapaamielisen kulissin takana näyttää häämöttävän ihmisen seksuaalisuuteen kohdistuva tuhovimma; genderkultti on pohjimmiltaan ihmiskielteinen ideologia; se haluaa rikkoa ihmisen ytimiään myöten, ja se käy hyökkäykseen ruumiin kautta. "
VastaaPoistaTämä oli aivan äärettömän hyvin ja osuvasti kirjoitettu!! Itse uskon, että genderkulttiin hurahtaminen ylipäänsä johtuu useissa tapauksissa nimenomaan seksuaalisuuden murentamisesta, sen käyttämisestä vihan, vallankäytön ja henkilön itsemääräämisoikeuden ja kenties myös identiteetin rikkomiseen. Tuli mieleen esimerkiksi ent. Sofia, nyk. Mile Etholen, jonka prostituutio- ja strippausbisneksestä oli Hesarissakin juttua. Kävin katsomassa hänen intsagramiaan (https://www.instagram.com/haructed/?hl=fi) ja mulle tuli todella, todella ytimiä myöten paha ja surullinen olo (ei vähiten siksi, että olen itsekin kohdannut seksuaalista väkivaltaa ja surettaa vain niin älyttömästi, että lapsia ja nuoria ei saada pidettyä siltä turvassa). Etholenkin on raiskattu 13-vuotiaana ja kokenut muita kammottavia kokemuksia juuri sukupuolensa takia. Nyt hän on "they" ja ilmeisesti siis nonbinääri, joka strippaa ja toimii prostituoituna. They-olemuksestaan huolimatta hän "presentoi feminiinisesti" mun silmissä jos nyt käytetään tämän jengin omaa kieltä. Miten palvelee hänen hyvinvointiaan 1) kieltää oma sukupuolensa 2) valvoa yöt tanssimassa miehille eroottisesti epävarmalla palkalla 3) altistaa itsensä toistuvasti uudelleentraumatisoitumiselle ja sille, että häntä esineellistetään seksissä, prostituution harjoittajana? Ja nämä kaikki ovat juuri ne vaihtoehdot, jota nykyinen intersektionaalinen feminismi tarjoaa rikotuille naisille voimaantumisena ja vapautena. Kuinka sairasta.
Oikeasti, transliike/intersektionaalinen feminismi on niin lukemattomilla tavoilla misogynistinen liike. Onpa kätevää aivopestä nuoret jo valmiiksi rikotut naiset siihen, että prostituutio ja strippaus, jotka todellisuudessa palvelevat vain tiettyä pientä osaa miehistä (sitä osaa, jotka eivät pidä naisia ihmisinä vaan esineinä - tiedän tämän kokemuksesta) ovat voimaantumista! Alistuminen on valtaa!
Ja ettei nyt väärinymmärryksiä tulisi, kaiken sen pahan olon jota Ehtolenin silmiini BDSM:ää ja todella vinoutunutta hyperseksuaalisuutta henkivät kuvat aiheuttiivat minussa, mielestäni hän(kin) vaikuttaa oikeasti todella taiteellisesti lahjakkaalta, sympaattiselta ja herkältä ihmiseltä. Ehkä senkin takia tuli niin surku, kun tällaisia ihmisiä on liikaa; he eivät saa apua ja turvaa ja sitten päätyvät tähän kulttiin. Niin surullista.
Naiset, jotka ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa pyrkivät monesti korjaamaan traumansa luomalla samankaltaisen tilanteen uudestaan, mutta kuitenkin niin, että valta on heillä.
Poista"Naiset, jotka ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa pyrkivät monesti korjaamaan traumansa luomalla samankaltaisen tilanteen uudestaan, mutta kuitenkin niin, että valta on heillä."
PoistaJep, about 50-50. Toinen puoli kääntää sen vallan itseään vastaan negatiivisesti, johtaen syömishäiriöihin, päihteisiin, viiltelyyn, yms. Tehdään itsestään tavalla tai toisella niin vastenmielisen näköinen, ettei kukaan enää koskaan halua edes yrittää käydä väkisin käsiksi.
Huomattavan suuri osa transidentifioituvista (ja myöhemmin detransitioituneista) naisista on raportoinut lapsuuden tai nuoruuden seksuaalisista traumoista. On koettu ahdistelua tai jopa tultu raiskatuksi. Raiskaus voi olla uhrille niin traumaattinen kokemus, että raiskattu kääntää sen jotenkin kierosti omaksi syykseen ja selviytymismekanismina alkaa rangaista itseään tapahtuneesta. Häpeä kääntyy sisäänpäin, koska sitä ei voi kohdistaa kehenkään muuhun. Tällaisessa tilassa ihminen on otollinen kohde kaiken maailman kiiltokuvamaisille ja sokerihuurrutetuille ideoille uudesta identiteetistä ja ”vanhan minän” kuolettamisesta. Tyttö/nainen saattaa myös ajatella, että jos hän hakkaa itsestään pois naiseuden tunnusmerkit, traumaattinen kokemus ei enää toistu. He ovat itse omissa teksteissään kuvanneet näitä ajatusprosesseja.
PoistaTuskallisen moni tajuaa vasta paljon myöhemmin (kun peruuttamattomia muutoksia on jo tehty) trauman yhteyden transkokemukseen tai syömishäiriöoireiluun, eikä tuossa kohtaa ole enää paljon muuta tehtävissä kuin yrittää korjata se vähä, mitä korjattavissa on. Detransitioon päätyvät saavat sitten vielä vanhan yhteisönsä ja kaveripiirinsä vihat päälleen, kun kehtaavat luopioitua ja jättää ne harhaiset piirit. Voi tuntua helvetin yksinäiseltä ja toivottomalta. Silti näkisin, että todellisuuden hyväksyminen ja traumojen kohtaaminen on parempi vaihtoehto kuin jäädä vellomaan harhoihin ja hakea niille pönkitystä epäterveestä yhteisöstä, joka saa kaiken käyttövoimansa vastakkainasettelusta ja itsevihasta.
"Itse uskon, että genderkulttiin hurahtaminen ylipäänsä johtuu useissa tapauksissa nimenomaan seksuaalisuuden murentamisesta, sen käyttämisestä vihan, vallankäytön ja henkilön itsemääräämisoikeuden ja kenties myös identiteetin rikkomiseen."
PoistaTämä on niin pohjattoman surullinen kultti. Kaikki ovat varmasti nähneet kuvia niistä yläosattomista, mastektomia-arpisista nuorista naisista, jotka tyhjine elottomine silmineen karjuvat raivoissaan jossain Let Women Speak -tapahtuman liepeillä translippua heiluttaen. Mitä heille tapahtui? Miten siitä tilasta tullaan enää reaalitodellisuuteen?
"Mitä heille tapahtui? Miten siitä tilasta tullaan enää reaalitodellisuuteen?"
PoistaMonien asioiden yhteissumma. Nuoruuden fanaattisuus yhdistettynä transliikehdinnän taidokkaasti rakennettuun ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusfasadiin, nuorisokulttuureihin kuuluva vallankumoushenki ja erottautuminen edellisen sukupolven kulahtaneista boomereista, mahdollisuus kanavoida psyykkistä ja kehollista ahdistusta legitiimiin itsetuhoidentiteettiin, tarve kuulua johonkin suurempaan ja uniikkiin viiteryhmään, illuusio tuon viiteryhmän tuomasta kosmisesta yhteenkuuluvuudesta, halu uskoa ajatukseen "historian oikealla puolella olemisesta" ja maailman parantamisesta, me hyvät vs. nuo pahat -asetelman tuomat adrenaliinipiikit, tunne raivoaktivismista elämään tarkoitusta ja merkitystä tuovana asiana, naisiin koodattu tarve miellyttää ja nuoleskella miehiä (transeja) ja kerjätä heiltä hyväksyntää...
Sinänsä viitekehys tälle koko touhulle voisi olla jokin toinenkin kuin sukupuolisekoilu ja ilmenemismuodot yllä kuvatun kaltaisia hieman toisessa muodossa, mutta tässä aikakaudessa se nyt sattuu olemaan sukupuolisekoilu, joka on raivoaktivismin kanavoimisen väylä. Nämä nuoret naisparat eivät ymmärrä sitä, etteivät he mitään siitä kostu, että nuolevat transien (lue: miesten) perseitä pyhänä elämäntehtävänään. Raivohulluimpia urospuolisia transaktivisteja ei voisi vähempää kiinnostaa nuorten naisten identiteettikokeilut ja genderspeshulnaisten miellyttämisyritykset.
Reaalitodellisuuteen ei voida kai oikein millään keinolla kiskaista ihmistä, joka on koko sielunsa voimalla heittäytynyt uskonnollisen kultin pauloihin ja sokean intohimon vallassa julistaa kultin opinkappaleiden nimeen. Ainoa asia, joka voi tehdä ja tulee tekemään tehtävänsä, on ajan kuluminen. Ennen pitkää kaikkein raivokkainkin aktivisti väsähtää ja kyllästyy taistelemaan samoja tuulimyllyjä vastaan. Mitä transaktivisteihin tulee, niin heidän melskaamisensahan on vain syvän onnettomuuden, itsevihan ja pahan olon ilmaus yhteisponnistuksen muodossa, kun he kaikin voimin toivovat, että muiden ihmisten muuttuminen ratkaisee heidän psyykkiset ongelmansa ja kehoahdistuksensa. Ei sellainen johda yhtään mihinkään, paitsi entistä syvällisempään turhautumiseen ja kärsimykseen. Ei onnellisuutta voi löytää itsensä ulkopuolelta. Sitä voi toki yrittää ja rakennella itselleen vaikka minkälaiset illuusiot, mutta niitä kohti pyristely ei koskaan tule ketään autuaaksi tekemään.
"Reaalitodellisuuteen ei voida kai oikein millään keinolla kiskaista ihmistä, joka on koko sielunsa voimalla heittäytynyt uskonnollisen kultin pauloihin ja sokean intohimon vallassa julistaa kultin opinkappaleiden nimeen. Ainoa asia, joka voi tehdä ja tulee tekemään tehtävänsä, on ajan kuluminen."
PoistaTotta, valitettavasti. Saman huomaa esim. jos tutkii Jehovan Todistajia - kulttihan sekin on. Jos kultti - vaikka sitten kuinka haitallinen, saati vaarallinen - tarjoaa Paratiisia, realistinen maailma on sen rinnalla Helvetti, joten ellei kulttilainen ole itse halukas luopumaan uskostaan ja lähtemään, irtirepiminen on lähestulkoon mahdotonta.
En haluaisi millään muotoa livetä turhan sympaattiseksi näitä aktivisteja kohtaan, mutta olettaen, että he koskaan havahtuvat todellisuuteen, ja olettaen, ettei yhteiskuntamme ole jo siinä vaiheessa luisunut siihen pahimpaan mahdollisimpaan skenaarioon, jota Orwell meille esittää - koko läntinen yhteiskunta on niin lopullisesti saanut tarpeekseen koko sateenkaariyhteisöstä, että parempi olisi vain lahdata varmuuden vuoksi koko sakki, mieluummin kuin sietää heitä enää sekuntiakaan pitempään - kuka näitä ihmisiä osaisi auttaa, tai suostuisiko edes kukaan heitä auttamaan?
Jos aktivistit kykenevät sanomaan detranseille, että he tiesivät kyllä, mihin olivat ryhtymässä, niin voiko samaa sanoa myös näille aktivisteille, jos he itkien vannottavat, etteivät todella muka käsittäneet, minkälaiseen liemeen olivat itseään keittämässä?
Kun ihminen hurahtaa kulttiin, kaikki hänen uskomuksensa eivät suinkaan muutu kertalaakista, hän vain löysi etsimänsä.
PoistaMoni transaktivisti on syntynyt ja kasvanut tietyssä marinadissa jonka keskeiset ainesosat ovat medikalisaatio (tavallisen ihmisen arkielämän lääketieteellistyminen) ja psykokulttuuri ("autenttisen minuuden" etsiminen ja vatvominen). Transseksualismi on vain yksi muotisairaus muiden joukossa.
He eivät näe siinä touhussaan mitään pahaa, kaikki on heille ihan luonnollista ja normaalia. He ovat sokeita omalle asenteelleensa.
Yleensä kulttilaisella ei ole mitään pyrkyä pois kultistaan, elävät siinä yleensä loppuikänsä, lähtijät ovat vähemmistö. Aatteelisen kriisin sattuessa "hyvät ystävät" ovat vierellä tukemassa eli selittämässä mustan valkoiseksi. Kun kultti jostain syystä tuhoutuu eli sen sosiaalinen rakenne (kiinteys) särkyy eli menettävät keskinäisen luottamuksensa, merkittävä osa jättää hullutuksen ja osa etsii uuden vastaavan porukan.
Nykyiset transaktivistit ovat muutaman vuosikymmenen päästä jonkun uuden muotisairauden pauloissa.
"Kun ihminen hurahtaa kulttiin"
PoistaEnnen nuorisokulttuuriin ei onneksi kuulunut terveiden kehonosien amputoinnit, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden pilaaminen ja kehontoimintojen tärveleminen. Okei, ehkä jotkut tatuoinnit ja lävistykset olisi voinut jättää ottamatta ja tietyt hius- ja vaatetyylit nolottavat jälkikäteen, mutta ei niistä seurannut elinikäistä inkontinenssia, kipua, hermovaurioita ja steriliteettiä. Transtouhusta tulee mieleen lähinnä blogissakin joskus mainitut skoptsit, maailmanlopun odottajat ja muut kastraatiokultit.
Homomiehet ennen ja nyt:
VastaaPoistahttps://twitter.com/QueensSpeechUK/status/1721213058020765763
Helvetisti kiitoksia vasemmistolle, transliikkeelle ja kweer-teoreetikoille! Miten ihmeessä Seta ja muut homojärjestöt/toimijat ovat lähteneet mukaan mausteheteroiden fetissejä validoivaan paskaan?
Transliikkeen hyperseksuaalisuudesta: Corinna Cohn sanoi jossain podcastissa, että jos transnainen esittelee Twitterissä hyvin äärimmäisiä mielipiteitä, yleensä hänen profiilissaan on k18-materiaalia.
VastaaPoistaKerroin jossain kommentissa, miten törmäsin sosiaalisessa mediassa juridisen sukupuolensa vaihtaneeseen tyttöön, joka somekuvissaan esiintyy meikeissä ja mekoissa. Hän kommentoi instagramissa, että jos kuvaan lisää sellaisia hashtageja kuin transmasc tai transboy, tulee liitetyksi kaiken maailman seksichatteihin. Groomaajat kyttäävät näitä hauraita nuoria. En tiedä, miten Suomessa, mutta ainakin Iso-Britanniassa homojen deittisovelluksessa pyörii heteromiehiä etsimässä trans"miehiä".
Sitten taas... Olen kuullut niin monen detransitoitujan kertovan, miten post-op-transnainen ei juuri kykene seksiä harrastamaan. Oma lukunsa on vielä kemiallisesti kastroidut translapset, jotka tuskin aikuisena pystyvät kokemaan seksuaalista halua.
Hormoneille ja leikkauksiin hinkuville transnaisille tulee usein yllätyksenä operaatioiden vaikutukset libidoon ja kehon toiminnallisuuksiin. Ei ole ihan yksi tai kaksi tarinaa, kun transleidi itkee menetetyn libidon perään kivesten poiston jälkeen, tai päivittelee dilatoinnin kivuliaisuutta, saati sitten penetraation. Sitten on toki transleidejä, jotka käyttävät hormoneita "tittie skittleseinä", eli fetissin toteuttamisen välineenä. Halutaan tietyt ulkoiset muutokset, mutta muuten haluttaisiin libidon säilyvän. Lapsena transiutetulle ei voi mitenkään kehittyä aikuisen seksuaalisuutta, koska tärkeitä psyykkisen ja fyysisen kehityksen vaiheita jää kokonaan pois. Lasten transiuttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että pikkupojista muokataan heteromiehiä kiihottavan näköisiä lapsen tasolle jääviä seksinukkeja. Kuvottavaa. Todella vastuutonta, että transit/aktivistit markkinoivat ja groomaavat alaikäisiä transition suuntaan.
PoistaTiedoksi lähitulevaisuudessa julkaistavista blogiteksteistä:
VastaaPoista- Olen palannut dysforia, pronominiahdistus ja immersiivinen fiktio -aiheen pariin, kolmas osa on nyt vihdoin kunnolla tekeillä. Se jäi vuotukainen sitten luonnoksena roikkumaan, ja kun pitkästä aikaa palasin tekstin pariin, huomasin osan sisällöstä vanhentuneen. Aloitin tekstin nyt osittain alusta, kolmannesta osasta tullee sitten kyseisen sarjan closure.
- Olen aiemmin puhunut "loputtomista vaatimuslistoista", joita transit esittävät yhteiskunnalle. Törmäsin englanninkielisellä sivustolla ihan kirjaimelliseen transien vaatimuslistaan, jonka lämpimikseni suomensin ja jota kommentoin kohta kohdalta.
- Transien käsityksiä naiseudesta -sarjan toinen osa tekeillä myös, siihen on nyt tullut niin paljon materiaalia, että täytynee jakaa niitä kolmanteen ja neljänteen osaan, ettei taas kerran tule julmetun pitkää kilometritekstiä.
- Lisäksi muutamia muita luonnoksia odottamassa, että jaksan jatkaa niitä. Muun muassa bokserikattosarjan neljäs osa, jossa vastaan minulle esitettyihin kysymyksiin homousteemoista liittyen transien homoappropriointiin. Katsotaan sitä näiden kolmen aiemmin mainitun jälkeen. Lisäksi teksti transfobiasta, mutta se on vielä aika alkutekijöissään.
Julkaisujärjestyksestä en osaa vielä sanoa tarkemmin, se jää nähtäväksi. Vieraskyniä ei tällä hetkellä ole jonossa, mutta otan kaikkina aikoina vieraskynätekstejä kiitollisuudella vastaan!
Sitä saa, mitä tilaa, eli itsemäärittelyn seuraukset käytännössä. Oikeuden linjaus identiteetin suhteesta fyysiseen todellisuuteen.
VastaaPoista"Sukupuolen korjaaminen naiseksi vapauttaa reservistä, linjaa hallinto-oikeus – Puolustusvoimat tyystin toista mieltä"
"Itä-Suomessa asuva henkilö suoritti asevelvollisuuslain mukaisen varusmiespalveluksen 1990–luvulla ja siirtyi sen jälkeen saman lain perusteella reserviin. Tuolloin hän oli juridisesti mies.
Myöhemmin hän korjasi sukupuolensa ja hänestä tuli juridisesti nainen. Vuonna 2022 hän haki Puolustusvoimien aluetoimistolta, että hänen henkilökohtainen asevelvollisuutensa lakkautetaan ja hänet poistetaan reservistä.
Aluetoimisto ei pitänyt vaatimusta lainsäädännöllisesti mahdollisena, koska asevelvollinen oli jo suorittanut varusmiespalveluksen kokonaan ja siirretty reserviin.
Aluetoimisto rinnasti hakijan naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneisiin, jotka siirtyvät reserviin asevelvollisten tavoin. Näin on Maavoimien esikunta määrännyt.
Nainen valitti aluetoimiston hylkäävästä päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Oikeus ratkaisi asian marraskuussa. Ratkaisun mukaan aluetoimiston päätös johti sukupuoli-identiteettiin perustuvaan syrjintään."
Eikä tarvita edes sukupuolen "korjaamista", vaan käytännössä pelkkä juridisen sukupuolitiedon vaihtaminen riittää, että tulee kohdelluksi fetissisukupuolensa edustajana:
"Ratkaisun mukaan aluetoimiston päätös johti sukupuoli-identiteettiin perustuvaan syrjintään."
"Tuoreen lain mukaan vahvistettua uutta sukupuolta on pidettävä henkilön sukupuolena sovellettaessa muuta lainsäädäntöä eli myös asevelvollisuuslakia."
"Muu tulkinta johtaisi siihen, että valittaja ei tulisi kohdelluksi lain edellyttämällä tavalla sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti."
Tämänkin asian huomiotta jättäminen sukupuolenvaihtolakia säädettäessä osoittaa, kuinka juosten kusten tehty se on:
"Asevelvollisuuslaissa tai naisten asepalvelusta koskevassa laissa ei ole säännöstä sukupuolensa korjanneiden asemasta. Hallinto-oikeuden mielestä säännösten puuttuminen ei voi olla peruste laissa turvattujen oikeuksien toteutumiselle."
https://yle.fi/a/74-20060117?utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_content=yleuutiset
Samaa tulkintaa käytettäneen myös sukupuolitettujen tilojen ja palveluiden kohdalla, muuten lain tulkinta olisi sisäisesti ristiriitainen. Jospa tämä vihdoin lopettaisi mussutuksen, että liikuntapaikat ja muut toimijat voisivat jollain juridisesti pätevällä perusteella torpata penikselliset juridiset naiset naisten ja tyttöjen intiimitiloista. Myös urheiluliitoille tulee mielenkiintoiset ajat, kun naisurheilun rajoja joudutaan miettimään.
Siis tässähän hallinto-oikeus katsoi, että valittaja EI ole suorittanut naisten asevelvollisuutta eikä näin ollen ole reserviin luettava. Eli päätös oli valittajan mielen mukainen.
PoistaJoko täällä on ehditty käsitellä miesten tamponit?
VastaaPoista"Kauppoihin tulee miesten tamponi – Tästä on kyse
Voimakkaasti sukupuolitetut kuukautistuotteet voivat pahentaa sukupuoliristiriidan tunnetta. Transnäkyvyyden teemaviikolla lanseerataan rajoitettu erä miesten tamponeja."
https://www.iltalehti.fi/keho/a/c4830754-9487-4359-aab0-7c360ddb148d?
Rajoitettu erä? Ja mitähän miehet tunkevat pilluihinsa sitten, kun se rajoitettu erä loppuu? Entä missä on muunsukupuolisten tamponit? Genderfluidien? Sukupuolettomien?
PoistaMillähän tavalla suurin osa kuukautissuojatuotteista on muutenkaan kovin "sukupuolitettuja" sen lisäksi, että kaikki tietävät, minkälaisille ihmisille ne on tehty. Aivan neutraaleja pakkauksia on nytkin tarjolla, ei tarvitse valita pinkkiä ja kukkasia jos ei halua. Milloinkohan kauppoihin tulee naisten kondomit (se mikä laitetaan peniksen päälle)? Tai miesten raskaustestit?
PoistaVuokkosten omalta sivulta:
Poista" Miehille suunnatun For Men -tamponin lisäksi suunnitteilla on myös toinen, For Me -tamponi, joka on nimensä mukaisesti suunnattu kaikille sukupuoleen tai identiteettiin katsomatta."
Eli sitten meillä on
- nykyinen normaali tamponi, jossa ei lue erikseen, mille sukupuolelle se on tarkoitettu
- erillinen miesten tamponi
-ja vielä erikseen For Me -tamponi "kaikille"
mutta ei ollenkaan NAISTEN tamponia.
Vuokkosten teksti on kyllä muutenkin aikamoista settiä. Esim:
"Muunsukupuolinen henkilö voi olla sekä mies että nainen, jotain näiden väliltä tai täysin jotain muuta."
https://vuokkoset.fi/oma-keho/vuokkoset-for-men-tamponi
"mutta ei ollenkaan NAISTEN tamponia"
PoistaTranslogiikkaa taas. Tasa-arvon ja sukupuolineutraaliuden huipentuma on se, että kuukautistuotteita on miehille ja muunsukupuolisille, mutta ei erikseen naisille. Naisten sukupuolikokemusta ja genderfeelssejä ei tarvitse vahvistaa, mutta hauraita transeja on pönkitettävä joka käänteessä kaikin mahdollisin tavoin.
Ja tottakai stereotyyppeihin takertuminen on transien kohdalla enemmän kuin suotavaa, kun samaan aikaan muille pakotetaan sukupuolineutraaliutta ja unisex-unelmaa. Tottahan toki transmiehelle tarjotaan miehekästä mustaa, sinistä, liekkikuviota ja maastokuosia heidän miesidentiteettiään vahvistamaan niinkin maskuliinisessa kehontoiminnossa kuin kuukautisissa. Transnaisille tietty feminiinistä pinkkiä, glitteriä ja kultaisia koukerokirjaimia. Niin ihanan raikasta ja edistyksellistä!
Ja sitten UK:ssa valitaan transleidi endometrioosijärjestön johtoon, mutta mikä rääkynä syntyisikään, jos cissupaska johtaisi transjärjestöä. :D Cissupaska ei voi näytellä transroolihahmoa, mutta trans voi ilman muuta näytellä fetissinsä ja sukupuolifantasiansa mukaista roolihahmoa.
Tämä on lopputulos, kun tuote genderpestään 90 asteessa ja lingotaan huolella.
PoistaWoukkoset vois vielä kehitellä jonkin suojan neovaginallisille transeille ja detranseille, jotka vuotavat vielä 10 vuotta operaation jälkeen:
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=hOWdMTfhnDU
Uusia tuotenimiä Vuokkosten tamponeille: Veikkoset, Wokeset, Ukkoset, Miesvuotoset, Muusutulpat
Poista1970: "Tulevaisuudessa on varmaan lentäviä autoja."
Poista2023: Marketeissa myydään miesten tamponeja.
Puheenaihe-kanavalla aiheena Biologinen sukupuoli, naisten oikeudet, Pride ja transhoidot, ja haastateltavana lääketieteen tohtori ja kirurgi Heidi Wikström
VastaaPoistahttps://youtu.be/qVPeWxMqNzM?si=r6x7FnHmxF4-nWWe
Täällä yksi anonyymi laittaa vielä kortensa kekoon ja lisää omia pohdintojaan siihen, miksi gender/Q+-liikehdintä on niin yliseksualisoitua:
VastaaPoistaYleisesti ottaen nuoruuden pitäisi olla ensimmäisten seksikokeilujen kulta-aikaa, ja ylipäätään sitä aikaa kun ihminen alkaa testata omaa viehätysvoimaansa muihin ja sitten yritysten ja (joskus kirpeidenkin) erehdysten kautta alkaa saada jonkinlaista palautetta ja ehkäpä myös menestystä pari- ja muidenkin suhteiden luomiseen. Jos tässä epäonnistuu tai kokee jääneensä syrjään, ovat seuraukset hyvin kauaskantoisia, ja ihminen voi vuosikausiksi lukittautua sellaiseen kokemukseen että ei ole riittävän hyvä.
Tällaista olemme saaneet pitkään jo seurata esim. incel-liikkeen kasvussa: huonosti pärjäävät miehet alkavat julistaa vihaansa maailmalle (yleensä) ja naisille (erikseen), siis ulkoistavat oman kelpaamattomuutensa muiden syyksi, ja toisaalta vaativat, että maailma (eli naiset) muuttuvat heidän mielensä mukaisiksi. Alkaako jo kuulostaa tutulta?
Tästä pääsemmekin sukupuolimenestyksen ulkopuolelle jääneisiin naisiin, joita heitä on ehdoton enemmistö queer-aktivisteista. Olkoonkin, että naisille ei edelleenkään ole hyväksyttyä ilmaista seksuaalista haluaan suoraan, niin eivät nämä halut silti minnekään häviä.
Valitettavasti vain queeraktivistinaiset ovat järjestän hyvin epäviehättävän näköisiä. He ovat joko mielenterveyslääkkeistä paisuneita ja aina liian pieniä vaatteita pitäviä kimittäviä läskejä järjestöjyriä tai poikkeuksetta kamalan rumaa pottatukkaa ja/tai pyöreitä ongelmalaseja sporttaavia milloin minkäkin aatteen aktivisteja. Heistä ei siis ainakaan heti ole helppoa kiinnostua ulkonäön perusteella, ja jos sen ohi pääseekin, on luvassa joko sietämättömän epävarmaa vinitystä ja hyperfiksoitumista jokaiseen omaan mielenliikkeeseen ja/tai kerta kaikkisen kuluttavaa koko maailman pelastamista. Miten maailman voi pelastaa henkilö joka ei osaa olla sovussa itsensä kanssa?
Silti väitän ettei näidenkään turvokkien seksuaaliset halut ole kadonneet minnekään. Ylipäätään seksuaalinen halu on ollut ihmislajin jatkumolle niin syväänjuntattu mekanismi että ei siitä noin vain pääse eroon. Tällaiset rakkaudessa ja seksissä alisuoriutuvat rääpyksetkään eivät pääse vaan he kanavoivat halunsa kuka mitenkin, ja queeraktivismin hyperseksuaalisuus tarjoaa tällaiselle mitä parahultaisimman tien: kaikki liittyy sukupuoleen ja seksiin, vaikka samalla kielletään että liittyisi. Tähän myös kuuluu oleellisena se, että KIELLETÄÄN kaikilta muilta heille itselleen mieluisin seksuaalisuuden toteuttamistapa: homous on inklusiivista, vagina on miehen sukupuolielin, lesbojen itsemääräämisoikeus on iljettävää ja pitää kieltää.
Sinulle nuorelle/nuorelle aikuiselle joka tätä luet etkä haluaisi uskoa lukemaasi todeksi, niin kerron vain saman mitä ylempänäkin: Todellisuus on, ja se on ja pysyy riippumatta siitä, mihin tai miten uskot. Täällä kerettiläispuolella on oikeasti ihan mukavaa olla. Ja ehkä vielä tärkeimpänä: aitoja ystäviä ovat ne, joiden kanssa voit täysin luontevasti olla eri mieltä isoistakin asioista. Sillä sekunnilla kun vatsanseudullesi palaa tuttu kiristys kun alitajuisesti tajuat että joistain asioista Ei Sovi Puhua™, niin sillä sekunnilla sinun pitäisi tajuta olevasi sisällä kultissa.
Ensiavuksi voisit vaikka lukea ex-jehovalaisten, -lestojen, -mormonien tms. kridefunkkujen pakokertomuksia. Vakuutan sinulle, että yhtäläisyydet omaan kulttiisi ovat käytännössä samat: samaa paskaa, eri lapiolla vain. Tsemppiä!
Tuhannet kiitokset! Editoin tämän kommentin itse asiassa suoraan lisäyksenä päätekstiin.
PoistaTässä on minusta varsin oivaltava analyysi siitä, millä tavoin genderidentiteetti/queerliikehdintä on tosiaan sodassa materiaalisen, korruptoituneen lihallisen olemuksemme kanssa, jota ei kuitenkaan koskaan pääse pakoon, vaikka kuinka itkisi ja potkisi:
Poista"One has to understand the nature of the world’s evil before one can repair it. The first step in obtaining that knowledge is realizing that our bodies are not us, but things which we're trapped inside of. We're not humans; we're ghosts haunting rotting corpses. To stop the Enemy, trans people need to make us all understand that our true selves don’t exist in our corrupted material forms. This is what gender identity actually means: We are not our bodies."
https://oldtree.substack.com/p/gender-identity-isnt-real
Lihallinen, materiaalinen ruumis on siitä ikävä, että tuosta noin vain taivu haaveiden ja fantasioiden toteuttamisen välikappaleeksi. Se on tiellä, oikuttelee, tuottaa vaivaa ja kipua, heikkenee, lihoo, löystyy ja ränsistyy, jos sitä ei jatkuvasti huolla, ja iän karttuessa jatkuvasta huolenpidosta huolimatta.
Julpun viehättävyys ihmisenä senkun vahvistuu:
VastaaPoista"Vittuilit ja nöyryytit minua vuosia sitten kaverisi "Julmiksen" kanssa. Vielä noin vuosi itsemurhayritykseni jälkeen. Olitte kuulemma lukeneet IS:n jutun. Ainakin joku teistä oli. En tiedä, keskustelitte minusta blokin takana.
Guess what, jäin henkiin."
https://twitter.com/StarckTii/status/1725174344010154302
Superhotti transmaskuliini uhriutuu, kun homot torjuvat hänen bonusreikänsä homomiesten seuranhakupalvelussa. On kuulemma paljonkin valinnanvaraa ja vientiä. :D Mitä ihmettä mausteheteronainen edes tekee siellä.
VastaaPoistahttps://twitter.com/L__G__B/status/1725256950513058078
Jeesus Kristus... siinä on taas yksi unelmien prinssi.
PoistaOlen aiemminkin nähnyt tämän saman eukonraiskan inisevän samasta asiasta (otin tuolloin kuvakaappauksiakin talteen, mutten tiedä, missä ne nyt ovat). Silloinkin about sama valitusvirsi, miten transfobiset ja vaginavastaiset homomiehet ovat herrasta perkeleestä ja kyrsivät ja turhauttavat häntä äärimmäisyyksiin, mutta hänellä kyllä heistä (meistä) huolimatta deittiapit kilahtelevat pitkin päivää ja bonusreiästä fantasioivia "homomiehiä" riittää jonoksi asti. Siksi onkin perin juurin kummallista, että nämä hammajaiset jaksavat käyttää kaiken liikenevän aikansa meistä vanhanaikaisista kullifetisisteistä (you know, me wanhan koulukunnan homoseksuellit elikkästen saastaiset fallosentriset sodomiitit) valittamiseen eri somealustoilla, kun voisivat poimia itselleen rusinat pullasta ja panna menemään näiden jonottavien bonusreikäfanittajien kanssa.
PoistaOvatko transit koskaan pysähtyneet hetkeksikään miettimään, miksi homomiesten homoseksuaalisuus triggeröi heitä tällä tavoin? Ja miksi, oi miksi he eivät vain yksinkertaisesti voi jättää meitä rauhaan ja etsiytyä sellaisten miesten seuraan, jotka olisivat heistä potentiaalisesti kiinnostuneita? Aivan TAATUSTI löytyy maailmasta miehiä, joille transien bonusreiät kelpaavat.
Jos joku trans nyt lukee tätä, niin ole ystävällinen ja tule selventämään tätä asiaa.
Laventelivuokkoset!! Kualen :D
VastaaPoistaMitä?! Julkeatko sinä hunsvotti nauraa miesten tamponeille ja menkoille? Transphobic!
PoistaEi, en naura yhtään...hedelmällistä kaupallista yhteistyötä, varmasti kaikki nauravat matkalla pankkiin, ja sinusta tehdään Menfluenser of The Year.
PoistaOlen kyllä salaa fantasioinut siitä, että minulle myönnettäisiin Setan Kunniarotta-palkinto. Sen suurempaa kunnianosoitusta tälle blogille ei olisi edes mahdollista antaa.
PoistaSeta, jos joku sieltä lukee tätä: vink vink. ;)
Mulle 1984:n vaikuttavin osa on Winstonin kuulustelu/aivopesuosio, jossa kuulustelija kerta toisensa jälkeen nostaa pystyyn tietyn määrän sormia (tyyliin 4) kysyy, montako sormea Winston näkee. Tai kysyy paljonko on 2+2 (en nyt muista varmasti, oliko vain toinen vai molemmat). Aluksi Winston vastaa aina 4, lopulta kidutuksesta päästäkseen 5, koska olettaa kuulustelijan haluavan sitä aiemman keskustelun perusteella. Mutta sepä ei toimikaan, kuulustelija kertoo, että W:n on turha valehdella ja kidutus jatkuu. Ensimmäisen kerran kuulustelija on tyytyväinen, kun Winston vastaa "En tiedä", ja lopullinen tyytyväisyys tulee vasta, kun hän on valmis ajattelemaan, että vastaus on juuri se, mikä järjestelmälle sattuu sopimaan.
VastaaPoistaJutun huikeus on siinä, että puolueen tarkoitus ei ole, että ihmiset opettelevat ulkoa jonkun tietyn uuden totuuden (kuten 2+2 = 5), vaan se, että he hylkäävät kokonaan ajatuksen objektiivisen totuuden ja faktojen olemassaolosta ja omaksuvat ajatuksen siitä, että totuus on se, mikä vallanpitäjää kullakin hetkellä parhaiten palvelee. Ihan samoin kuin meidän pitäisi nyt uskoa, että transnaiset ovat naisia "ihan täsmälleen samoin kuin kaikki muutkin naiset", mutta jos nainen ilmoittaa identifioituvansa transnaiseksi, transnainen onkin ihan eri asia kuin "etuoikeutettu cis-nainen". Joka ainoa genderaktivistin argumentti kääntyy tarvittaessa 180 astetta, mutta niitä on edelleen pidettävä totena, tai olet vihaajafoobikko.
Toki samaa ajatusmaailmaa viljellään yhteiskunnissa varsin vaarallisesti myös ihan muihin asioihin liittyvässä päätöksenteossa, eikä siihen suinkaan syyllisty pelkästään vasemmisto (miten se ikinä nykyään määritelläänkään).
"Jutun huikeus on siinä, että puolueen tarkoitus ei ole, että ihmiset opettelevat ulkoa jonkun tietyn uuden totuuden (kuten 2+2 = 5), vaan se, että he hylkäävät kokonaan ajatuksen objektiivisen totuuden ja faktojen olemassaolosta ja omaksuvat ajatuksen siitä, että totuus on se, mikä vallanpitäjää kullakin hetkellä parhaiten palvelee."
PoistaErittäin hyvä pointti. Hyvä kun nostit tuon teoksen viestin kannalta olennaisen kohdan esiin, koska se jäi minulta tekstissä käsittelemättä. Minulle tässä koko genderasiassa on niin järkyttävää ja käsittämätöntä, että aivan päivänselvää ja silmin havaittavaa totuutta ei voi sanoa ääneen ilman, että siitä lankeaa sanojalle jonkinlaisia sosiaalisia rangaistuksia.
Siinä vaiheessa, kun minulle alkoi valjeta, että niin moni ihminen sosiaalisissa piireissäni ihan oikeasti *uskoo* tähän kukkuun ja ihan oikeasti *uskoo*, että minä olen jotenkin taantumuksellinen vihaaja, kun yritän argumentoida kahdesta sukupuolesta ja jotenkin kai säälii minua, kun en pääse jyvälle tästä hienosta ja edistyksellisestä genderidentiteettiajatusmallista, ja kun minulle alkoi valjeta sekin, että nekin, jotka eivät ihan *usko*, ovat kuitenkin valmiita valehtelemaan, foobikkoleiman välttääkseen, minusta tuntui ihan saatanan pahalta. Siis tuntui yksinkertaisesti ihan helvetillisen pahalta, että ihmiset noin vain ovat valmiita hylkäämään totuuden. Näinkö helposti se käy? En tajua. Mutta siksipä juuri tuo kohta kolahtaa niin lujaa.
- Vuokko Kala