Morjens vaan.
Olen kolmekymppinen suomalainen homomies, joka asuu jossain päin Suomea keskisuurella paikkakunnalla. Päätin aloittaa tämän blogin, koska niin Suomessa kuin kymmenissä muissakin länsimaissa kaikenlaiset LGBT-asiat, niihin liittyvät oheisilmiöt ja identiteettipolitiikka ovat olleet hyvin näkyvästi tapetilla jo vuosien ajan, eikä niiden ympärillä käytävä poliittinen älämölö näytä laantumisen merkkejä. Haluan tuoda LGBT-asioista käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun seksuaalivähemmistöön itse kuuluvan henkilön kriittisen äänen.
Olen jo pitkään ollut huolissani siitä, mihin LGBT-liikkeen nykyinen voimakkaan anarkistisesti värittynyt toiminta tulee tulevina vuosina johtamaan ja millaisia seuraamuksia on mm. siitä, että LGBTQIA-liike ja transaktivistit pyrkivät aggressiivisesti uudelleenmäärittelemään sukupuolen käsitteen kokonaan uudelleen omien ideologisten näkemystensä ja tavoitteidensa pohjalta. Transaktivistien nykyisillä yhteiskunnallisilla pyrkimyksillä ei ole mitään tekemistä alkuperäisen homojen oikeuksia ajaneen Pride-liikkeen kanssa. Se, miten olemme yhteiskunnassa ymmärtäneet ja tulemme jatkossa ymmärtämään sukupuolen käsitteen ja erilaiset seksuaalisuuden muodot, on tällä hetkellä Suomessa ja länsimaissa erittäin voimakkaan poliittisen painostuksen alaisena ja ihmiset suoranaisen manipuloinnin kohteena. Suomessa sekä LGBT-liikkeellä, transaktivisteilla että Setalla on huomattavaa vaikutus- ja sananvaltaa sen suhteen, mihin suuntaan näitä asioita poliittisessa kentässä viedään. Tämä on erittäin suuri ongelma, koska Seta nykyisessä muodossaan EI EDUSTA homojen, lesbojen ja biseksuaalien (tai transsukupuolisten) ääntä kollektiivisesti. Seta on nykyään täysin eri järjestö ja sen poliittiset päämäärät aivan erilaisia kuin esim. 1980- tai 1990-luvuilla. (Tästä lisää tulevissa kirjoituksissa.)
Olen TÄYSIN KYLLÄSTYNYT sukupuolen käsitteen hämärtämiseen. LGBTQIA-porukka, jonka äänekkäimmät aktiivitoimijat tätä nykyä koostuvat enimmäkseen transaktivisteista ja ns. muunsukupuolisista, on viimeisen vuosikymmenen aikana ottanut suorastaan elämäntehtäväkseen ideologistaa koko sukupuolen käsite kokonaan joksikin ihmisen omaan kokemukseen perustuvaksi ilmoitusasiaksi, jolla on fyysisen ja biologisen todellisuuden kanssa vain hyvin vähän tekemistä. Kaikkein käsittämättömintä on, että näiden aktivistien selitykset on yhteiskunnassa otettu ihan oikeasti vakavasti ja he ovat jo saaneet useissa länsimaissa pähkähulluja vaatimuksiaan läpi. Sukupuoleen liittyvät käsitteet ja termistö on väännetty ja käännetty tämän porukan toimesta niin monelle mutkalle, ettei kukaan enää ymmärrä yhtään mistään mitään, eivät transaktivistit itsekään. (Olen itse todennut tämän useita kertoja esittämällä aktivisteille erinäisiä tarkentavia ja/tai kiperiä kysymyksiä, joihin en kertaakaan ole saanut heiltä minkäänlaista loogista tai järjellistä vastausta. En kertaakaan. Jos se päivä vielä joskus koittaa, postaan siitä tänne.)
Minulle homoseksuaalisena miehenä kaikkein hulluinta ja raivostuttavinta tässä transaktivistien nykyisessä sukupuoliälämölössä on se, ettei sillä ole mitään tekemistä homojen, lesbojen ja biseksuaalien yhteiskunnallisten tavoitteiden tai oikeuksien kanssa. Silti transaktivistit yhä edelleen kollektiivisesti toimivat nimenomaan alun perin homojen ja lesbojen oikeuksia ajaneen liikkeen sisältä käsin käyttäen härskisti hyväkseen homouden länsimaissa saavuttamaa laajaa hyväksyntää. Tämä on ERITTÄIN VAKAVA ongelma, sillä kun sukupuoli hämärretään ja määritellään uudelleen postmodernistisen, tieteenvastaisen (gender)ideologian pohjalta, hämärtyy myös käsitys siitä, mikä homo on. Tämä on aivan täysin kohtuutonta, häikäilemätöntä ja meidän homojen saavuttamien oikeuksien härskiä halventamista. Koko homouden (ja heterouden) käsite liittyy perustavanlaatuisesti sukupuoleen, ja nimenomaan BIOLOGISEEN sukupuoleen, ei transideologian tarjoilemiin käsityksiin mielikuvitussukupuolista, joihin ihminen voi oman kokemuksensa pohjalta ”identifioitua” ja alkaa äänekkäästi vaatia ympäröivää yhteiskuntaa pitämään ja kohtelemaan itseään sen kuvitellun sukupuolen edustajana. Transideologia itse asiassa pyyhkäisee homouden kokonaan olemattomiin kieltämällä biologisen sukupuolen merkityksen ja väittämällä, että kuka tahansa on sitä sukupuolta, joksi itsensä kokee. Homot ja erityisesti lesbot ovat tämän ideologian vuoksi joutuneet viime vuosina voimakkaan painostuksen kohteeksi, koska transideologian mukaan transsukupuolisen rajaaminen pois potentiaalisten seurustelu- tai seksikumppaneiden joukosta on ”transfobiaa” ja siten homomiesten tulisi hyväksyä seksi- ja seurustelukumppaniksi transmiehiä ja lesbojen transnaisia. Transaktivistit aina väittävät, että ”kukaan ei painosta ketään harrastamaan seksiä kenenkään kanssa”, mutta jo vuosia heidän ulostulojaan, selityksiään ja suoranaista kiristämistään seuranneena voin sanoa, että kyllä tasan painostaa. Vilkaiskaa huviksenne näitä kuvakaappauksia.
Me homot olemme vuosia taistelleet sen puolesta, että saamme rakastaa saman sukupuolen edustajaa ilman pelkoa siitä, että meidät sen vuoksi asetetaan eriarvoiseen asemaan, ja olemme useissa länsimaissa saavuttaneet kaipaamamme tasa-arvoisen aseman, Suomessakin. (Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei homojen oikeuksien toteutumisessa olisi enää mitään parantamisen varaa, mutta se on aihe, johon palaan myöhemmin.)
Miksi meidän homojen täytyy nyt taas kerran sietää tätä homofobian uutta muotoa, joka vieläpä kehtaa kutsua itseään edistykselliseksi, ja joutua taistelemaan sitä vastaan?
Vielä kerran: nykyisellä sukupuolen käsitteen hämärtämisen projektilla ei ole mitään tekemistä homojen, lesbojen ja biseksuaalien tai heidän yhteiskunnallisten tavoitteidensa kanssa. Me homot emme missään vaiheessa ole halunneet sotkea ymmärrystä siitä, mitä sukupuoli tarkoittaa, tai hieroa väkisin keksittyjä erikoisidentiteettejämme ympäröivien ihmisten naamaan ja survoa niitä heidän kurkuistaan alas. Nykyinen LGBTQIA-vouhotus kuviteltuine sukupuolineen, keksittyine seksuaalisuuksineen ja ties mine identiteetteineen on omiaan vain vahingoittamaan meitä LGB-ihmisiä (eli homoja, lesboja ja biseksuaaleja) ja lopulta koko yhteiskuntaa muokatessaan väkivalloin mies- ja naiskäsitystä perustavanlaatuisella tavalla epäterveeseen suuntaan.
Tulen käsittelemään näitä aiheita laajasti tässä blogissa muutaman seuraavan vuoden aikana. Olen saanut kerta kaikkiaan tarpeekseni siitä, että meidän homojen saavuttamien oikeuksien reppuselässä roikkuu tällainen monipäinen ja äänekäs hirviö, joka levittelee lonkeroitaan (Suomessa mm. Setan kautta) kaikkialle yhteiskuntaan ja aivopesee vaikutuksille alttiit nuoretkin pauloihinsa Hamelnin pillipiiparin lailla. Minä en homomiehenä missään tapauksessa halua tulla yhdistetyksi näihin sukupuolisekoilijoihin tai ottaa osaa heidän hourailuihinsa. Siksi teen ehdottoman pesäeron meidän homojen ja tämän sukupuolijoukkion välille. Me emme ole samaa porukkaa emmekä tavoittele samoja asioita, vaikka LGBTQIA-akronyymi onkin jo vuosien ajan niputtanut ja edelleen niputtaa meidät näennäisesti joksikin yhdeksi isoksi sateenkaariperheeksi.
Minä en halua olla missään tekemisissä sellaisen "perheen" kanssa, joka pyrkii todellisuudenvastaisen, progressiivista teeskentelevän ideologian varjolla vääristämään koko materiaaliseen todellisuuteen pohjautuvan ihmiskäsityksen ja vetämään siinä rytäkässä naisten, lasten ja homoseksuaalien oikeudet vessasta alas. Minä en ole osa tätä liikettä enkä kannata sen nykyisiä arvoja, tavoitteita ja päämääriä. Itse asiassa jyrkästi vastustan niitä.
Jatketaan tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti