Vieraskynä: Tyttöjen kirjoituksia Tumblrin syövereistä

Tänään toivotetaan tervetulleeksi uusi vieraskynäilijä, nimimerkiltään Tumbleriina. Tumbleriina on tehnyt myyräntyötä Tumblrin (eli yhden transsekoilun ja siihen liittyvän sosiaalisen tartuttamisen kultakaivoksen) syövereissä jo pidemmän aikaa ja nappaillut sieltä paljon kuvakaappauksia, joista osaa esitellään tässä hauskasti rakennetussa koosteessa. Kohderyhmänä eivät ole tällä kertaa MtF-transit (joista olen itse kirjoittanut aiemmin, linkki sivupalkissa) vaan jonkinlaisen transidentiteetin (transmies, transmaskuliini, ei-binääri, sukupuoleton jne. jne.) omaksuneet FtM-tytöt/-naiset, jotka ovat omaksuneet ajatuksen transidentiteetistä yleensä joko Tumblrin tai Redditin kaltaiselta alustalta ja imautuneet siihen kaikukammioon kenties vuosikausiksi.

Kuvakaappaukset ovat hyvä väläys siihen, millainen kaninkolo Tumblrin ja Redditin kaltaiset suursomet voivat olla etenkin nuorisokulttuurien tapauksessa (jollainen suureksi osaksi myös gendersekoilu on; se on ikään kuin uusi punk tai goth, joskin paljon niitä vaarallisempi, koska genderiin liittyy brutaalia ja peruuttamatonta kehonmuokkausta). Tekstissä on esimerkkejä eri aihealueista, joiden ympärillä keskustelu gendersomesfäärissä enimmäkseen pyörii, mutta rajattuna tällä kertaa transidentifioituvien tai "sukupuoltaan pohtivien" tyttöjen kirjoitteluihin.

Laventelin toim. huom. Edellä mainittuun epäsuorasti mutta olennaisesti liittyvä asia: 

Ihan Suomen transpoleja myöten on ollut jo pitkään tiedossa, miten "kokeneemmat" transit manipuloivat ja aivopesevät omilla forumeillaan (usein suljetuilla) nuorempia sukupuolihämmentyneitä omaksumaan transidentiteetin ja jakavat niissä toisilleen ja uusille tulokkaille neuvoja siitä, mitä transtutkimuksissa kannattaa tai "kuuluu" sanoa, jotta irtoaa diagnoosi eikä joudu jäähylle tai tule hyllytetyksi. Syitä jäähyn saamiseen tai hyllytykseen transtutkimuksista voivat olla esim. epävakaus tai milloin minkäkinlainen mielenterveysoirehdinta, jotka ovat transidentifioituvilla ihmisillä suorastaan hävyttömän yleinen transidentiteetin komorbiditeetti (= liitännäis- tai oheisoirehdinta). Tämä kaikki on siis ihan yleisessä tiedossa, mutta jostain syystä siitä ei mediassa ole puhuttu sen enempää lukuun ottamatta detransitioituneita, jotka ovat avoimesti kertoneet esim. somekanavan tai haastattelun kautta omasta traumataustastaan ja sen yhteydestä transidentiteetin muovautumiseen.

Tämä edellä mainittu (miten transit eri tavoin manipuloivat herkässä iässä olevia lapsia ja nuoria hyppäämään genderjunaan) on aihe, jota voisi esimerkkien valossa tarkastella ihan omassa tekstissään ja olen sitä usein pohtinutkin, mutta ongelma on, että suuri osa keskustelusta käydään suljetuilla forumeilla, eikä niistä voi julkaista kuvakaappauksia. Voi käyttää vain julkisten forumien materiaalia ja puhua korkeintaan yleisellä tasolla, mikä toki onnistuu sekin, mutta tarvitsen tähän enemmän materiaalia. Katsotaan, josko asia tulisi myöhemmin ajankohtaiseksi.

Niinpä siis kaikki tämänkin tekstin kuvakaappaukset ovat julkisilta (= kuka tahansa voi löytää ne googlettamalla tai selaamalla) forumeilta, eivät suljetuilta tai yksityisiltä. Tämä tiedoksi myös tuleville vieraskynäkirjoittajille: jos haluat liittää vieraskynätekstiisi kuvakaappauksia, niiden tulee olla julkisilta alustoilta. Esim. Facebookin Sateenkaari-Suomi-ryhmä on suljettu ryhmä, joten sieltä peräisin olevia kuvakaappauksia ei voi julkaista; syinä tähän ovat kirjoittajien ja noihin ryhmiin kuuluvien yksityisyyden suojaaminen sekä tietoturva- ja tekijänoikeusasiat.

Vieraskynä alkaa:

Hei, kaikki Laventelin lukijat!

Tervetuloa mukaan päiväretkelle Tumblrin syövereihin, olen oppaanne Tumbleriina ja kokenut sukeltaja. Olen sukellellut Tumblrissa jo pidemmän aikaa, kunnes muutama vuosi sitten pitkäaikainen altistuminen älyvapaalle aakkospelleilylle (sanooko MOGAI kellekään mitään?) auttoi osaltaan minua peakkaamaan. Olen sen jälkeen alkanut keräilemään ruutukaappauksia Tumblrin synkimmistä syvyyksistä.

Laventelin toim. huom. MOGAI = Marginalized Orientations, Gender Alignments and Intersex.

Tumblr on olemassaolonsa aikana kerännyt paljon kyseenalaista mainetta, ja ihan syystäkin: onhan se tunnettu yhtenä genderideologian pahimmista noidankattiloista. Tumblrissa on liikkeellä paljon hyvinkin luotaantyöntävää sisältöä, aina mastektomia-arpien ihailusta tulikivenkatkuiseen JKR-vihaan, ja mikäli haluaa säilyttää järkensä on syytä blokata tietyt tagit (tämä tosin pitää paikkansa muidenkin somealustojen kohdalla). Tumblr on kuitenkin paljon muutakin kuin hupellusta: siellä on myös genderkriittisiä blogeja, joiden joukossa on ainakin yksi suomalainen (@naistensaari), ja saankin nykyisin suurimman osan TERF-sisällöstäni Tumblrista.

Tumblr lisäsi viime vuoden aikana alustalleen uutena ominaisuutena Communities-ryhmät, jotka ovat subredditien tapaan käyttäjien moderoimia, tiettyyn aihepiiriin keskittyviä keskusteluryhmiä. Niiden sisältö on kaikkien käyttäjien luettavissa, ainoastaan kommentointi on rajoitettu ryhmän jäsenille. Yksi näistä ryhmistä on FTMblr, joka on nimensä mukaisesti tarkoitettu trans- ja muusuidentifioituville tytöille ja jossa on tämän kirjoittamishetkellä noin 13 000 jäsentä. Laventelin lukijoina voinette aavistaa, millaista sisältöä ryhmästä löytyy. Käyttäjäkunta on viestien sisällöstä päätellen hyvin nuorta ja joukossa on alaikäisiä, kuten tästä kuvasta näette.

Onko kaikilla happitankit täynnä ja varusteet kunnossa? Sitten mentiin! *plumps*

Sosiaalinen tartunta

Transaktivistit ovat jo kauan väittäneet, että transius on ihmisen sisäsyntyinen ominaisuus, johon ei voi ulkopuolisesti vaikuttaa. Seuraavat kuvakaappaukset kertovat kuitenkin aivan toista tarinaa.

Ensimmäinen kommentoija on trans, koska kaverikin on. Toinen vaikuttaa puolestaan käyvän läpi murrosikäisen itsensä etsimisvaihetta, johon ensimmäiset seurustelusuhteet kuuluvat, ja hänen nimimerkkinsä viittaa liialliseen yaoi-sisällön kulutukseen. Huomionarvoista on, että yaoi on fiktiivistä, heteronaisten kirjoittamaa ja heteronaisille suunnattua homopornoa joka on yhtä kaukana todellisuudesta kuin muukin porno.

Laventelin toim. huom. Omien havaintojeni mukaan erittäin merkittävällä osalla transidentiteetin omaksuneista bi-/heterotytöistä yhtenä kimmokkeena koko asiaan on ollut yaoihin ja shounen-aihin hurahtaminen ja sen suurkuluttaminen. Shounen-ai on vapaasti käännettynä "poikien rakkaus" ja siis periaatteessa sama asia kuin yaoi, mutta yaoi on yleensä seksuaalisesti suoraviivaisempaa ja graafisempaa kuin shounen-ai. Shounen-ai kuvaa poikarakkautta enemmän pehmeästä söpöilyn näkökulmasta, eikä siihen välttämättä sisälly graafista seksuaalisen kanssakäymisen kuvausta.

Kuinka moni meistä nk. perustallaajista ihan oikeasti mahtuu genderideologian tuputtamiin ahtaisiin nais- ja miesmuotteihin? Tämäkin kommentoija on jo lapsena tajunnut olevansa oma persoonansa, mutta hänelle on valehdeltu ettei se ole normaalia ja tungettu lohdutukseksi kivanvärinen lippu kouraan.

• Koronavuosi ja liikaa aikaa internetissä, check.
• "Kun kaverikin", check.
• Sosiaalisen median vaikutus, check.

"Nimet ovat turhia! Tulppaani tai Hortensia, siitä viis!"

Olette varmaan huomanneet, että transnaiset valitsevat itselleen usein perinteisen naisen nimen, kun taas transmaskuliinien ja muusujen nimet ovat usein kuin suoraan fantasianimigeneraattorista. Lisäksi etenkin muusut tuntuvat myös vaihtelevan nimiään vähän väliä, kun entinen ei enää tunnukaan omalta. Tavallaan ymmärrän miltä heistä tuntuu: itseäni vanhemmat paiskasivat boomernimellä, ja valehtelisin jos väittäisin ettei vaihtaminen olisi koskaan käynyt mielessä. Tiedostan kuitenkin sen, että vaikka vaihtaisin nimeni kuinka monta kertaa, olen edelleen sama ihminen eikä elämäni muutu sen paremmaksi tai huonommaksi (eikä sukupuoleni myöskään vaihdu, jos vaihdan Ritvasta Pentiksi). FTMblrissä on paljon tällaisia nimiäänestyksiä, jotka lähinnä tuovat mieleen videopelien hahmonluonnin.

Ylemmällä kirjoittajalla on selvästi hahmoeditori päällä. Hän ei halua nimeä itselleen vaan luomalleen mielikuvitusolennolle.

Tämä kirjoittaja on kokeillut useita nimiä löytääkseen sen "cooleimman"... Onkohan etsintä vielä kesken?

"Huamenta! Ruarimiäs Ruatsalainen ilmoittautuu palvelukseen!"

Mitäköhän ohjelmistotalot mahtaisivat ajatella Malwaren työhakemuksesta?

Nämä seuraavat kaksi paljastavat hyvin koko nimi- ja pronominisekoilun epäaitouden. Uutuudenviehätys karisee nopeasti ja nimi ei enää tunnukaan omalta. Nimihän ei poikaa pahenna, muttei nimi myöskään poikaa tee, vaikka affirmatiiviset kaverit ja terapeuttitädit niin väittäisivätkin.

Vaatteilla ei ole sukupuolta?

Vaatteet tunnetusti tekevät miehen. Valitettavasti miesten ja naisten vaatteet on suunniteltu ja kaavoitettu perustavanlaatuisesti erilaisille vartalotyypeille, minkä nämä affirmoivia housuja etsivät neitoset ovat ikäväkseen huomanneet.

Tässä puolestaan muusu (?) on pukeutunut hameeseen ja vaikuttaa tiedostavan sen naisten vaatteeksi. Kommenteissa hänelle valehdellaan estoitta, koska totuuden kertomisesta seuraa pekkaa ja penaltia moderaattoreilta.

Ei ole miesten takki tämä, vaikka hieno onkin...

Tämmöinen logiikkapläjäys on peräisin toisesta aakkosmafian runkkausring… *khöm* ...siis keskusteluryhmästä (tuo P-kirjain tarkoittaa polyamoriaa, senkin kukkahattusedät).

Muistatteko, kuinka Trans ry ripitti viime vuonna Pride-yhteistyökumppani Zalandoa siitä, että heidän verkkokaupassaan vaatteet on edelleen jaoteltu sukupuolen mukaan? Näille ihmisille on ihan oikeasti tullut yllätyksenä se, ettei suuryritysten harjoittama sateenkaaripesu ole luonteeltaan aitoa taikka vilpitöntä, puhumattakaan siitä, miten älytön veto sukupuolijaottelun poistaminen olisi Zalandon tapaiselle nettivaatekaupalle. Miettikää sitä tuotepalautusten määrää ja myynnin laskua, joka on väistämätön seuraamus tuotteiden selaamisen hankaloittamisesta. Go woke, go broke.

"Dysphoria, dysphoria's a fallacy in your head"

Nämä seuraavat kuvat tekevät minut vähän surulliseksi. Näiden kirjoittajat yrittävät ripustautua huteraan transidentiteettiin, vaikkei etenkään tuo ensimmäinen tunnu edes tajuavan mistä on kyse.

Kommentoijat yrittävät ystävällisesti validoida puhumalla potaskaa. Heidän logiikallaan trans ei tarkoita yhtään mitään.

Nämä kolme naamioivat epävarmuutensa uhmakkuuden taakse. He tuovat mieleen eksäni, jolle tämäntyyppinen itselleen valehtelu oli selviytymiskeino vaikeista asioista. Valitettavasti hänen valheensa eivät koskaan muuttuneet todeksi vaikka hän itse kuinka uskoi niihin ja hän lieneekin jo pilannut elämänsä täysin.

"You get a valid! And you get a valid! Everyone gets a valid!"

 

Potentiaalisia katujiakin löytyy. Tämä seuraava kirjoittaja on jo kertaalleen lopettanut testosteronin käytön koska säikähti muutoksia, ja hakee ratkaisua ristiriitaisiin tunteisiinsa pornosta (forcemasc on pornokategoria).

Nämä transmaskuliinit puolestaan ovat saaneet huomata miesten ja naisten erilaisuuden yrittäessään sopeutua poikaporukoihin. Oikeassa maailmassa teinipojat eivät näekään heitä "yhtenä jätkistä", tai jos näkevätkin, niin poikana kohdelluksi tuleminen ei vastaakaan odotuksia. Kirjoittajat ovat marinoituneet samanhenkisten nörttityttöjen kanssa internetin transryhmissä ja omaksuneet vahvasti superwholockin* ja shounen-ai-mangan värittämän näkemyksen siitä, mitä poikana/miehenä oleminen on.

Trans Power! -videosarjassa esiintynyt Sumu antoi minulle hyvin samanlaisia viboja: hänen käsityksensä mieheydestä tuntui perustuvan hänen (oletettavasti) yksinomaan tytöistä koostuvan kaveriporukkansa keskinäisiin sepityksiin, ja mikäli hän aikoo jatkaa transition tiellä (toivon ja rukoilen, että hän tulee järkiinsä), on hänellä edessään melkoinen kulttuurishokki.

*Superwholock on yhteisnimitys Supernatural-, Doctor Who- ja BBC:n Sherlock-sarjojen enimmäkseen naispuoliselle fanikunnalle. Googleta omalla vastuulla ja varo kaninkoloja.

Laventelin toim. huom. Tämä kuva on itse asiassa vuonna 2003 ilmestyneestä kouluampumisesta kertovasta Elephant-elokuvasta, joka löytyy YouTubesta. Varoitus: elokuvassa on järkyttäviä kohtauksia.

Tässä seilataan jo vaarallisilla vesillä: "homo" transmies ei ole kertonut transiudestaan kumppanilleen, ja kommentoija sen kun komppaa menemään. Tähän haluan linkata ah-niin-ihanan Maria MacLachlanin videon, jossa hän kertoo varoittavan esimerkin erään epäonnisen transmiehen kommelluksista homomiesten kanssa.

Laventelin toim. huom. Tässä suomennettuna kommentteja videon (joka on julkaistu kolme kuukautta sitten) alta:

"Koko liikkeessä on kyse sen ignoraamisesta, miten oma toiminta vaikuttaa muihin ihmisiin."

"Seksuaalista hyväksikäyttöä huijaamalla. Rehellisesti, tämä on vastenmielistä ja epäkunnioittavaa."

"Minulla kesti vuosia hyväksyä oma homoseksuaalisuuteni: pitkä ja tuskallinen taistelu, johon liittyi paljon itsevihaa ja torjuntaa. Perheeni ja ystäväni eivät hyväksyneet minua, ja pitkän aikaa en hyväksynyt itsekään itseäni. Nyt vihdoin ymmärrän, kuka ja mikä olen. Synnyin tällaiseksi. Tästä syystä minua raivostuttaa suuresti, että minun nyt odotetaan hyväksyvän vastakkaisen sukupuolen edustajat [romanttiseksi tai seksuaaliseksi kumppaniksi], koska muuten tulen leimatuksi transfoobikoksi. En kirjaimellisesti kykene: se on perustavanlaatuisesti täysin mahdotonta. Homoseksuaalisuuden kutsuminen "genitaalipreferenssiksi" on silkkaa naamioitua homofobiaa, koska se tekee täysin tyhjäksi sen taistelun, jonka niin monet homomiehet ovat joutuneet kohtaamaan ja läpikäymään."

"Raiskaus huijaamalla on rikos."

"Homomiehenä pelkkä ajatuskin heteroseksuaaleista TIF:eistä [trans-identified female] rikkomassa minun ja homoveljieni rajoja järkyttää minua. Kiitos, että puhut tästä asiasta!"

"Homoseksuaalisena miehenä olen eksklusiivisesti kiinnostunut biologisista miehistä. En muuten olisi homoseksuaali. Sille on syynsä, etten ole kiinnostunut transmiehistä."

"Kiitos tästä, se palautti mieleeni muiston samankaltaisesta tilanteesta. Minulla se ei tapahtunut online vaan homoklubilla. Olin shokissa, minua kuvotti ja olin vihainen, vaikka lopulta pystyin tuntemaan jonkinlaista sääliä tuota tytönletukkaa kohtaan. Tätä voisi kutsua omaksi peak trans -hetkekseni."

"On erittäin vastenmielistä ja petomaista, ettei kerro omasta transidentiteetistään muille ja pettää heitä, aivan kuin he yhtäkkiä vain hyväksyisivät sinut, koska eivät sattuneet tietämään asiasta. Kuka tällaista olisi voinut uskoa?"

"Kuinka älykästä on mennä näyttämään oma naamansa YouTubessa vain kertoakseen, että on mennyt pettämään omaa poikaystäväänsä?"

"Kiitos, kun teit tämän videon. Olen homomies, sinkku ja kauhuissani siitä, että jotain tällaista voisi tapahtua minulle. Lähes jok'ikinen homomies, jonka olen tavannut, on kuvannut traumaattista kokemusta, jossa he yrittivät väkisin kiihottua naisista. Me emme vihaa naisia; me vain emme kykene tuntemaan kiihottumista ja viehtymystä heitä kohtaan. On äärimmäisen vaarallista TIF:eille kuvitella olevansa homomiehiä. Saattaa kuulostaa nurinkuriselta, mutta tulemme tulevaisuudessa näkemään videoita ja tarinoita naisista, jotka ovat tulleet homomiesten ja meidän tilojemme torjumiksi. Toivon, että feministit silloin pitävät meidän puoltamme."

(Ja niin edelleen. Kommentteja on paljon enemmänkin, mutta tuosta saa käsityksen olennaisesta.)

Syvä pääty

Kiinnittäkää painovyönne, sillä olemme saapumaisillamme paikkaan, jonne aurinko ei paista. Muistakaa, että alla olevalle sisällölle altistuvat alaikäiset tytöt.

Mistä lapsi on voinut saada tämänkaltaisen idean...

Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä ajattelen ihmisistä jotka jakavat tällaista törkyä jo valmiiksi ahdistuneille, omaa kehoaan vihaaville ja ulkopuolisille vaikutteille erittäin alttiille teinitytöille.

Yöks… Olen tainnut sairastua sukeltajantautiin. Nyt on pakko nousta pintaan ja makoilla hetkinen painekammiossa ilokaasua hengitellen. Toivottavasti retki oli opettavainen ja jatkatte sukellusharrastusta myös jatkossakin! Näkemisiin!

Vieraskynä päättyy.

Kiitokset Tumblriinalle hauskasta (huolimatta aiheen vakavuudesta) ja hyvin jäsennellystä vieraskynästä!

Tässä olisi ihan tuhottomasti pureskeltavaa, mutta nostan kuvakaappauksista nyt vielä loppuun kolme kohtaa, jotka erityisesti kiinnittivät huomioni. Eräässä kuvakaappauksessa gendermenninkäinen kirjoittaa seuraavaa:

"I wish I could be friends with cis men the way cis men are with each other. Whenever I feel like I'm one of the boys they do something that reminds me that not only am I just a girl to them and sometimes not even that, just an object to fuck. I know I shouldn't put my value in cis men's opinions but it's isolating to not be fully accepted by your own gender. I don't think I ever will until I pass."

Suomeksi: "Toivon, että voisin olla ystävä cismiesten kanssa sellaisella tavalla kuin he ovat keskenään toistensa kanssa. Joka kerta, kun tunnen itseni yhdeksi pojista, he tekevät jotain mikä muistuttaa minua siitä että en ainoastaan vain ole heille tyttö [huomatkaa, hän itse tiedostaa ja myöntää tämän] vaan joskus en edes sitä, vain objekti jota panna. Minun ei pitäisi panna arvoani cismiesten mielipiteiden varaan, mutta on eristävää, kun ei tule hyväksytyksi oman sukupuoli-identiteettinsä edustajien taholta. En usko että näin käy, ennen kuin minusta on tullut läpimenevä."

Kuten Tumbleriina totesi, transmiehet ja transmaskuliinit pääsevät huomaamaan usein vasta jälkikäteen (transtoimenpiteiden läpikäymisen jälkeen), ettei poikien ja miesten maailma olekaan sellainen kuin he olivat keskinäisissä kaikukammioissaan keskenään fantasioineet. Oikea maailma ei toimikaan niin, että poika/mies vain alkaisi nähdä FtM-transin poikana/miehenä, tai vaikka niin kävisikin että näkisi, se kohtelu ja poikien/miesten reaktiot eivät vastaa odotuksia. Näiden FtM-menninkäisten käsitykset poikuudesta/mieheydestä perustuvat heidän oman viitekehyksensä (biologisten tyttöjen, joilla on identiteettiongelma) kaveriporukassa kyhättyihin sepityksiin, jotka ovat usein vahvasti stereotypioiden värittämiä ja yaoin/shounen-ain kaltaisen materiaalin muokkaamia.

Tämä on itse asiassa yksi keskeisimpiä teemoja koko transasiassa: se, millaisia käsityksiä, kuvitelmia ja odotuksia transeilla on siitä, miten heidän kokemussukupuolensa yksilöt toimivat keskenään ja ottavat heidät osaksi keskinäistä kanssakäymistään tai eivät ota. Pohditaanpa asiaa vähän. Yksi konkreettinen ja selkeä ilmentymä noista odotuksista ja yrityksistä on bokserikatto, josta olen kirjoittanut tässä tekstissä. Bokserikatto tarkoittaa siis sitä ilmiötä, kun transmiehet yrittävät päästä osaksi homomiesten keskinäiskulttuuria ja deittailu-/seksielämää ja pettyvät, kun homomiehet eivät olekaan kiinnostuneita heidän sukupuoli-identiteetistään ja genderperformanssistaan eivätkä suostu kiertoteitse eheytettäviksi ryhtymään heterosuhteisiin. Tämäkös onkin asia, joka transeja vituttaa kuin pientä jyrsijää.

Miesten ja naisten keskinäiset sosiaaliset (ja seksuaaliset) todellisuudet poikkeavat toisistaan hyvin monella eri tasolla ja perustavanlaatuisesti. Olen jonkin verran eritellyt ja analysoinut noita eroja tässä tekstissä. Poikien ja miesten kanssakäymistä määrittävät tietyt poikuutta ja mieheyttä yhdistävät tekijät ja lainalaisuudet, jotka ovat sekä fysiologisia, psykologisia, seksuaalisia että sosiologisia. Mies peilaa omaa mieheyttään ja maskuliinisuuden prinsiippiin luontaisesti kuuluvia ominaisuuksia toisten miesten kautta – fyysinen voimakkuus ja kulmikkuus, karvaisuus ja muu testosteronin miehistävä vaikutus kehossa, äijämäisyys, yleinen uskottavuus miehenä eli onko ns. ylemmän tason vai alemman tason mies, tahdonvoima, kyky kannatella ja ottaa vastuuta, älykkyys, koulutus ja tietäminen, sosioekonominen status, herkkyys tai sen puute ja miten sitä ilmaisee tai on ilmaisematta, riskinotto, kilpailunhalu, valloitushalu, suojelukyky, kiintymyksen osoittaminen, machokulttuuri, viehättävyys naisten tai toisten miesten silmissä, seksuaalinen vetovoima, munan koko – ja poika peilaa kaikkea tuota samaa sekä toisista pojista että aikuisista miehistä, vain pienemmässä mittakaavassa.

Se, mikä miesten maailmassa nähdään usein heikkoutena tai alentavana, nähdään tyttöjen ja naisten keskinäisessä todellisuudessa ihannoitavana ja voimavarana – ja päin vastoin. (Tämä ei tietenkään ole niin mustavalkoista kuin miltä se näin esitettynä kuulostaa, mutta pääpiirteissään.) Se, miten miehet operoivat keskenään (riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta), toimii aivan omanlaisellaan logiikalla ja erilaisten reiluusperiaatteiden mukaan kuin naisilla. Tässä vaikuttaa keskeisesti myös koko elämänmittainen tausta: tyttö sosiaalistetaan tytöksi ja poika pojaksi, ja tyttöjen ja poikien sosiaalistaminen on täysin erilaista. Tuota elämän alkuvaiheen sosiaalistamisprosessia ei voi pyyhkäistä pois tai elää uudelleen tai tehdä merkityksettömäksi. Sosiaalistaminen vaikuttaa sekä tytöillä että pojilla vahvasti koko myöhempään elämään, ja usein koko tematiikkaa hahmotetaan vahvasti stereotypioiden kautta: miehet eivät puhu tunteistaan, miehet pitävät kaikessa itseään naisia parempana, miehet ajattelevat matemaattisesti ja teknisesti, miehet ovat putkiaivoja, miehet ajattelevat vain seksiä koko ajan jne. Miehet itse asiassa puhuvat tunteistaan, mutta eivät samalla tavalla ja samoilla sanoilla kuin naiset. Miehet eivät pidä itseään kaikessa parempina, he eivät vain puhu heikkouksistaan niin avoimesti ja usein kuin (ehkä) naiset. Miesten ajattelu on teknistä ja miehet ovat putkiaivoja, kyllä, mutta sille on syynä usein pikemminkin halu ratkaista asiat nopeasti kuin jäädä vatvomaan ja hinkkaamaan vuosikausiksi jotain, millä ei koeta olevan siinä ajanhetkessä niin ratkaisevaa merkitystä. Miehet turhautuvat ylenpalttiseen vatvomiseen hyvin nopeasti, koska miesten ajattelu on usein ratkaisukeskeistä eikä vellomiseen haluta tai jakseta käyttää turhaan aikaa. (Kaikesta, mitä tässä sanon, on tietysti aina poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. Ei tietenkään ole koskaan näin yksioikoista, mutta kun puhutaan yleisellä tasolla, ilmenemismuodot ovat aika usein juuri näitä. Aihetta voisi ruotia kymmenien blogikirjoitusten verran.)

Summa summarum: miesten keskinäinen sosiaalinen kanssakäyminen, tunneilmaisu ja kiintymyksen osoittaminen joko toverihengessä tai muulla tavoin ei toimi sellaisilla mekanismeilla kuin naiset olettavat tai miesfiiliksissään toivoisivat niiden toimivan. Juuri tähän perustuu tuo transmiesten (lähinnä siis FtM-heteronaisten) yaoin ja shounen-ain kulutus ja niiden kirvoittamat fantasiat poikien ja miesten välisestä todellisuudesta sellaisena pehmoisena hunajana, jollaista sen kuvataan niissä olevan. Olennaista on huomata ja pitää mielessä: yaoi ja shounen-ai ovat NAISTEN NAISILLE TUOTTAMAA FANTASIAA siitä, miten miesten keskinäinen todellisuus toimii. Ne eivät kuvaa miesten keskinäistä todellisuutta sellaisena kuin se on vaan sellaisena kuin naiset fantasioivat sen olevan. Ei ihme, että FtM-transit pettyvät, kun he yrittävät epätoivoisesti hakea oikeista miehistä ja miesporukoista samaistumispintaa, mutta se ei olekaan sellaista kuin yaoi, shounen-ai, transit ja heidän oma mielikuvituksensa antoivat ymmärtää.

Jos nyt otetaan verrokiksi jokin miesten tuottama artefakta, jonka voi jollain tasolla katsoa kuvaavan miesten keskinäistä todellisuutta about realistisesti (vaikka se tekeekin sen täysin yliampuvasti), niin sellainen olisi esimerkiksi elokuva Fight Club. Pitäisi muuten katsoa se uudelleen, siitä on varmaan 20 vuotta, kun olen nähnyt sen viimeksi. Toinen esimerkki ovat about kaikki sotaelokuvat. Miksiköhän näin on? Kas siinä pulma.

Sille on ratkaisevat syynsä, miksei tyttö/nainen/transpoika/transmies voi koskaan kokea poikien/miesten keskinäistä todellisuutta puhtaasti sellaisena kuin se on tai saada siitä edes jonkinlaista heiveröistä käsitystä – ja sitä heiveröistä käsitystäkään ei ole mahdollista saada ainakaan ennen kuin hän on niin paljon vastakkaisen sukupuolen kaltaiseksi ulkoisesti muokkautunut, ettei hänestä enää (ainakaan helposti) erota biologista sukupuolta. Tosin ikävä fakta transien kannalta on, että 99 %:ssa tapauksista mies kyllä miehen tuntee ja nainen naisen, piste. Tuon jonkinasteisen uskottavuusvaiheen (cispassing l. läpimenevä, kuten transit itse tästä puhuvat) saavuttamisen jälkeenkin miesten maailman kovuus ja mutkattomuus ovat tulleet monille transmiehille epämiellyttävänä yllätyksenä. Olen lukenut paljon heidän ihmettyneitä, turhautuneita, pettyneitä ja neuvoa hakevia kuvauksiaan tästä (taas aihe, jota voisi analysoida omassa tekstissään). On jotenkin aivan äärimmäisen tragikoomista, miten transeja jaksaa yllättää ja pöyristyttää esim. se, että miesten bokserit on muotoiltu tietynlaisiksi (= sinne pitää mahtua jorma).

Vaikka transmies ulkoisesti muistuttaisikin miestä kuinka paljon hyvänsä, on aina se vihoviimeinen barrikadi, jonka yli he eivät pääse: kyrvän puuttuminen. Tai ei voida edes puhua puuttumisesta, koska ei kyrpä voi puuttua naiselta, sitä ei vain naisella yksinkertaisesti ole lähtökohtaisesti. Hänestä ei koskaan tule ihan täysin miestä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikka hän tekisi mitä; se asia ei kerta kaikkiaan ole hänen vallassaan. Tällä asialla on vaikutusta siihen, miten muut miehet näkevät ja kokevat transmiehen (riippumatta siitä, ovatko hetero- vai homomiehiä) ja samaistavatko he hänet autenttiseksi mieheksi vai eivät. Peniksen ontologinen, toiminnallinen, mielihyvään kytkeytyvä ja itsetunnollinen merkitys mieheydessä/mieheydelle on ei vain fundamentaalinen vaan intergalaktinen. Sitä merkitystä ei vaan voida pyyhkäistä pois tai teeskennellä, ettei se vaikuta mitenkään mihinkään. Edes uskottavan näköiseksi muotoiltu neopenis ei vie transmiestä "perille" asti hänen räpiköinnissään tulla kokemakseen mieheksi, eikä se tee hänestä oikeaan mieheen verrattavaa entiteettiä, koska hän ei pääse biologista naiseuttaan koskaan pakoon muokkaamalla kehoaan, kuvittelemalla muuttuvansa mieheksi ja yrittämällä olla yksi äijistä äijäporukassa. Kuten nuo kuvakaappaustenkin tyypit masistelevat, aina he sen kuitenkin tietävät ja tuntevat (vaikka sitten kuinka pienistä merkeistä hyvänsä), että kaikki kyllä tietävät totuuden, vaikkeivät sitä suusanallisesti ääneen sanoisikaan (lue: varovat loukkaamasta transin räjähdysherkkiä tunteita). Kyllä kaikki maailman transit tietävät sen, että on eri asia tulla nähdyksi miehenä kuin miestä imitoivana naisena, jolla on vetskaritissit.

En tarkoita tällä ikävänsävyisellä puheella levittää pahaa mieltä tai puhua transmiehistä pahansuovasti, mutta nämä ovat faktoja, jotka eivät katoa kuvittelemalla ne pois tai nimeämällä ne fobiaksi, syrjinnäksi, sortamiseksi ja ulossulkemiseksi. Ei ole ihmisoikeus pakottaa muita ihmisiä valehtelemaan. En tarkoita myöskään sanoa, etteikö transmies voisi lainkaan koskaan, ikinä tulla minkään vertaa osalliseksi oikeiden miesten keskinäisestä sosiaalisesta kulttuurista: tietenkin voi, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Tervejärkisille FtM-transeillehan tämä riittääkin (he ymmärtävät tähän asiaan liittyvät realiteetit). Emme me miehetkään voi koskaan täysin kokea, millaista on olla tyttö/nainen tyttö-/naisporukassa. Minulla oli lapsena paljon tyttökavereita ja koulussa hengasin aina tyttöjen kanssa, mutta minä olin niissä porukoissa feminiininen (homo)poika, en yksi tytöistä, vaikka retorisesti olinkin "yksi tytöistä", koska tulin heidän kanssaan niin erinomaisesti juttuun (mikä on homoille erittäin tyypillistä, siis naisten kanssa hyvin toimeen tuleminen).

Tässä astuu kuvaan vielä homoseksuaalisuus eli jokin, mikä viimeistään on kaikilta maailman tytöiltä ja naisilta täysin ulottumattomissa: se, millaista ja mitä on olla homoseksuaalinen mies eli mies, joka on eksklusiivisesti kiinnostunut vain toisista miehistä ja sekstailee toisten miesten kanssa (lue: haluaa patukkaa, ei muffinssia). Tai tokihan transmies voi hankkiutua (hetero- ja bimiesten) gangbangringin keskelle riepoteltavaksi ja kuvitella sen olevan homojen ryhmäakti, mutta ei hän ole siellä mies vaan nainen, koska hän on aina fyysisesti nainen. Seksuaalisuus on fyysistä yhtymistä toisen ihmisen kehoon, ei identiteettiin, kokemukseen tai sukupuolisieluun/genderiin. Seksuaalisuus/seksi on kehollista toimintaa. Identiteetillä ei ole siinä halaistuakaan merkitystä.

Myöskään poika/mies ei voi koskaan tietää, millaista on olla lesbo tai tulla lesboksi, vaikka hänellä olisi kuinka kosmiset leidifiilikset. Minulle on edelleen hieman hämärän peitossa, mistä tämä täysin käsiin räjähtänyt transien homofetissi on tullut ja miksi niin harva uskaltaa nousta vastustamaan ja tuomitsemaan heitä törkeästä käytöksestään. Onneksi on poikkeuksiakin (esim. JKR). Se nyt ainakin on varmaa, että homous on monille heteroille fetissi, myös useille heistä, jotka suhtautuvat homouteen syystä tai toisesta torjuvasti tai tuomitsevasti. Minulla on tästä myös omakohtaista kokemusta. Transien homofetisointi ja eheyttämisyritykset ovat tuoneet tämän heteroaspektin hyvin selkeästi esiin; he eivät ehkä itsekään ihan ymmärrä, mistä siinä on kyse. Transeille homous edustaa tietysti myös transkokemuksen validaatiota, jota he pyrkivät narkkaamaan niin paljon kuin ikinä vain pystyvät, jos saavat siihen tilaisuuden.

Yksi transien tragedia on se, että he tarvitsevat jatkuvasti muilta jotain (henkistä pääomaa, validaatiota, kehumista ja ylistystä, huomatuksi tulemista) voidakseen tuntea olevansa todellisia tai kokonaisia. He odottavat koko ajan muilta ihmisiltä jotakin. Jos muut ihmiset eivät anna heille huomiota ja validaatiota, sitä pitää puristaa heistä/meistä väkisin. Jos huomio ei ole sellaista kuin transit ovat toivoneet, muut ihmiset täytyy syyllistää siitä ja manipuloida saadakseen sitä, mitä tarvitsee.

Säälittävää.

Jos metsässä kaatuu trans, kuuluuko hänestä ääni? – Ei kuulu, jos kukaan cissu ei ole sitä kuulemassa ja validoimassa.

Tähän liittyen vielä loppukaneetiksi nosto aiempaa:

"You don't need to share a part of you until you feel comfortable enough to do it. If you end up really wanting to be with him, then do it. But you don't need to do it yet. You decide when to do it."

Suomeksi: "Sinun ei tarvitse jakaa mitään osaa itsestäsi, ennen kuin sinusta tuntuu riittävän mukavalta tehdä niin. Jos päädyt siihen, että todella haluat olla hänen kanssaan, tee sitten niin. Mutta sinun ei tarvitse tehdä sitä vielä. Sinä päätät, milloin teet sen." 

Olen nähnyt tuhansia kertoja transien antavan toisilleen neuvoja siitä, miten transiutta ei kannata paljastaa deitille/seksikumppanille, jos sen on onnistunut salaamaan siihen asti, että ollaan jo deiteillä ja toinen on edelleen kiinnostunut (eikä tiedä totuutta). En oikein tiedä, mitä he kuvittelevat saavuttavansa tällä toiminnalla, semminkin kun tiedossa on lukuisia tapauksia, joissa transiuden paljastuminen on johtanut vakavaan väkivaltaan tai jopa transin surmaamiseen. Mihin ihmeeseen transit oikein pyrkivät tällä toiminnallaan, mitä he oikein luulottelevat? Että kun totuuden paljastumista viivyttää viimeiseen asti, niin toinen sitten toteaa, että "okei, eipä siinä mitään" ja jatkaa homman hymyhuulin loppuun asti? Totuus paljastuu armotta viimeistään siinä kohtaa, kun housut riisutaan. Biologisesta sukupuolesta valehteleminen (ja sen pitäminen omana oikeutenaan, ettei asiasta tarvitsisi kertoa heti kättelyssä) on itse asiassa rape by deception eli seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus petoksen avulla. Tiedän transien fantasioivan sellaisesta maailmasta, jossa transius on niin onnistuneesti normalisoitu ihmisen ominaisuus, ettei se missään tilanteessa – edes silloin, kun ollaan huijattu toinen deitille ja sänkyyn kanssaan – vaikuta mitenkään mihinkään, mutta kun maailmasta ei vaan koskaan tule sellainen.

Ihmettelen myös sitä, miksi transit tieten tahtoen pyrkivät tilanteisiin, joissa joku on heidän kanssaan vastentahtoisesti. Minulle pelkkä ajatuskin siitä, että joku olisi seksuaalisessa kanssakäymisessä kanssani pakosta, hampaat irvessä ja iljettyneenä kärvistellen, on kuvottava ja aiheuttaa pelkkänä ajatuksena jo pahoinvointia. Onko niin, että transit nauttivat tuollaisista tilanteista ja nimenomaan pyrkivät niihin (kuten he faktisesti tekevätkin)? Olen nähnyt transien ilakoivan somessa toisilleen tyyliin: ”Deittini ei vieläkään ole tajunnut, että olen trans!” Ja kommenteissa toiset transit tsemppaavat ja myötäilakoivat, että onpa mahtavaa ja kadehdittavaa kun olet noin läpimenevä, minäkin haluan. Voiko olla niin, että he suorastaan tietoisesti hankkiutuvat tuollaisiin asetelmiin, joissa joku on vastentahtoisesti heidän kanssaan, koska ”rakkaus on ihmisoikeus” (kuten heidän aktivistikylteissään olen nähnyt lukevan)? Jos näin on, se ei ole millään tasolla normaalia vaan kieroon kasvanutta ja sairasta. On aivan helvetin edesvastuutonta, että transliike ohjaa, tsemppaa ja kehottaa ihmisiä toimimaan tuolla tavalla: siekailematta huijaamaan ja kusettamaan muita niin perustavanlaatuisen intiimissä asiassa kuin seksuaalisuudessa ja deittailussa pelkkää omaa hyötä, etua ja mukavuutta ajatellen/tavoitellen.

Biologisen sukupuolen ja fyysisen kehon sekä seksuaalisen suuntautumisen (homous, heterous, biseksuaalisuus) merkitys eivät katoa koskaan. Niitä vastaan sotiminen harhaisten fiilisten, kollektiivipsykoosin ja jonkin ihmisoikeusskeidan pohjalta on lopulta kaikkien osapuolten kannalta silkkaa ajanhukkaa. Kyllä se noille Tumblrin/Redditin nuorille FtM-huuruilijoillekin aikanaan valkenee, mutta aika paljon täytyy vettä Aurajoessa virrata sitä ennen.

Britannian tuoreiden sukupuolilinjausten jälkipyykki

Briteissä eletään tällä hetkellä jännittäviä aikoja. Korkein oikeus on siellä nimittäin keskiviikkona 16.4.2025 linjannut, että 'naisen' laillinen määritelmä viittaa jatkossa vain biologiseen sukupuoleen ja vain oikeat naiset – eivät transnaiset eli miehet, jotka (vihaavat naisia eli) teeskentelevät olevansa naisia – täyttävät tasa-arvolakien naisen määritelmän.

Korkeimman oikeuden varapresidentin Patrick Hodgen tarkka lainaus istunnosta kuuluu:

"The unanimous decision of this court is that the terms 'women' and 'sex' in the Equality Act 2010 refer to a biological woman and biological sex."

Suomeksi: "Tuomioistuimen yksimielinen päätös on, että vuoden 2010 tasa-arvolain termit 'naiset' ja 'sukupuoli' viittaavat biologiseen [lue: oikeaan] naiseen ja biologiseen sukupuoleen."'

Susan Smith For Women Scotland -järjestöstä lausuu:

"Today the judges have said what we always believed to be the case: that women are protected by their biological sex, that sex is real and that women can now feel safe that services and spaces designated for women are for women."

Suomeksi: "Tänään tuomarit ovat linjanneet sen, minkä aina olemme tienneet todeksi: että naisia suojaa heidän biologinen sukupuolensa, että sukupuoli on todellisuutta ja että naiset voivat tuntea olonsa turvatuksi omissa ja vain heille tarkoitetuissa palveluissaan ja tiloissaan."

Käytännössä linjauksesta siis seuraa, että vain yhtä sukupuolta koskevat palvelut ja konseptit, kuten turvakodit, sairaalaosastot, urheilusarjat, women only -kuntosalit ynnä muut vastaavat, voivat jatkossa sulkea transnaiset pois palveluidensa piiristä ilman syrjintäsyytöksiä ja pelkoa rikosoikeudellisista seuraamuksista Jessica Yaniv -tyyliin. Britannian työväenpuolueen (Labour) hallitus on todennut, että korkeimman oikeuden päätös tuo selkeyttä sairaaloiden, turvakotien ja urheiluseurojen toimintaan.

Hallituksen tiedottajan sanoin:

"Single-sex spaces are protected in law and will always be protected by this government."

Suomeksi: "Yhden sukupuolen tilat ovat lailla suojattuja, ja tämä hallitus suojelee niitä aina."

Feministien ja transsekoilun vastustajien kruunaamaton kuningatar J.K. Rowling juhlisti korkeimman oikeuden päätöstä näyttävästi X-tililläään.

Tähän kohtaan disclaimer blogin uusille lukijoille:  

Millään, mitä tässä tekstissä sanon tai esitän, en tarkoita vähätellä transsukupuolisten dysforioita ja kokemuksia siinä mielessä, mitä transsukupuolisuus edustaa alkuperäisessä merkityksessä, joka on siis lääketieteellisesti todettava tila. Kun puhun "transeista" ja "transiudesta", tarkoitan nykyaikaisen ideologisesti motivoituneen transaktivismin edistäjiä, jolla ei ole ns. vanhan koulukunnan transien kanssa juuri mitään tekemistä. En vähättele enkä vastusta transsukupuolisuutta siinä sen alkuperäisessä olomuodossa vaan nimenomaan pyrin tähdentämään, että se on eri asia kuin tämä nykyajan ideologinen transius, joka pyrkii irrottamaan transiuden koko konseptin sen kehollisesta alkuperästä ja vääntämään sen identiteettipohjaiseksi abstraktioksi, jota voi käyttää astinlautana erioikeuksien ja ylivallan vaatimiseen. Tästä vielä konkreettisia esimerkkejä alempana.

Transaktivistit ja -järjestöt ovat tuttuun tapaansa vetäneet Britannian linjauksista jää-tä-vät kilarit, ja toisaalta toki ihan syystä, koska niin sanotut transoikeudet eivät ole mikään yksiselitteinen tai helppo konsepti – ennen kaikkea heille itselleen. Yksi transien taktiikka saada aina vain uusia vaatimuksiaan läpi on ollut pyrkiä tyrehdyttämään keskustelu no debate -tyylisellä möykkäämisellä ("Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys!"), mutta sanelupolitiikkaan ja mahtikäskyihin turvautumisella on se ikävä seuraus, etteivät ne koskaan johda pysyviin lopputuloksiin. Keskustelu jatkuu, kunnes keskustelu päättyy. Korkein oikeus ei jättänyt transasiaa lausunnoissaan mitenkään kokonaan huomiotta vaan on painottanut, ettei kyseessä ole "voitto" (triumph) suuntaan tai toiseen ihmisoikeuksien kannalta vaan Brittien tasa-arvolait suojaavat transihmisiä syrjinnältä yhä edelleen. Jotkin suojaukset ovat kuitenkin tarkoitetut ja niiden koko lähtökohta on päteä vain oikeisiin naisiin ("should only apply to biological women" – joka on sinänsä täysin dorka termi, koska se ikään kuin implikoi, että olisi olemassa jotain muunlaisia kuin biologisia naisia eli ihmislajin naaraita). Equality Act 2010 ei tosin ole mikään transien ja genderspeshulien tarpeita varten erityisesti laadittu laki vaan käsittää myös ikä-, vammaisuus-, siviilistatus-, äitiys-, rotu-, uskonto- ja seksuaalisuusteemat (= seksuaalisen suuntautumisen) kieltäen näihin perustuvan syrjinnän, vaikka gender reassignment onkin siellä erikseen mainittuna.

Tarkalleen Equality Actissa sanotaan sukupuolen uudelleenmäärittelystä näin:

Transien ihmisoikeudet (lue: sinitukkaqueerfeministien ja pornolla aivonsa mädättäneiden aytogynefiilimiesten privilegio kävellä naiserityisyyden, naisten turvallisuuden ja erityistarpeiden ylitse seksististen identiteettikokeilujensa varjolla) ovat olleet länsimaissa debatin alla kaikkein kiivaimmin noin vuodesta 2015 lähtien, kun uuden sukupolven transsekoilu nousi kunnolla mainstreamiin myös meillä Suomessa – joskaan Suomessa ei ole saavutettu sekoilussa ihan niin eeppisiä sfäärejä kuin esim. Briteissä, Amerikassa tai transsekoilun tyyssijassa Kanadassa. Kymmenen vuoden ajan on siis ehditty olla tukkanuottasilla siitä, tuleeko tytöillä ja naisilla olla oikeus omiin pojattomiin ja miehettömiin tiloihin, urheiluun ja määritelmiin (eli olla tulematta määritellyiksi dehumanisoivasti menstruoijiksi, vulvallisiksi ihmisiksi, synnyttäjiksi, laktaattoreiksi ja pillunkantotelineiksi). Paljon on vettä Vuoksessa ehtinyt tänä aikana virrata, mutta todellisuuden lainalaisuudet ja reunaehdot eivät yhä edelleenkään ole muuttuneet miksikään, vaikka kaikenlaiseen vääntöön ja tuulimyllyjä vastaan hyökkäämiseen onkin käytetty ihmisaikaa ja työtunteja enemmän kuin mikään laki sallii.

Konflikteilla on taipumus kaiken kärjistymisen jälkeen yrittää päätyä johonkin ratkaisuun ja asettua uomiinsa ainakin jokseenkin niin, että kaikki ovat tilanteeseen about tyytyväisiä. Niin oli/on käyvä myös sukupuolen määrittelysodassa, jossa ovat lopulta osapuolina erittäin vakavasti häiriintyneet ja mieleltään sairaat anarkistifanaatikot vs. normaali valtaväestö ("cisheterot" fanaatikkojen kielenkäytössä), joka yrittää takoa tolkun ja järjen siemeniä fanaatikoiden kivenkoviin päihin ja tekee sitä jo ihan silkalla olemassaolollaan. Se, että olemme päätyneet koko sukupuoliasiassa näin massiiviseen pattitilanteeseen, ei johdu siitä, että transfobiset cisihmiset syrjivät ja sortavat sukupuoleltaan moninaisia transihmisiä vaan siitä, että asiat on keinotekoisesti pantu riitelemään keskenään. Kukaan ei ole tilannut, pyytänyt tai halunnut transeja ja genderspeshuleja vaivoikseen ja sotimaan pakkomielteisesti todellisuutta vastaan survoen identiteettejään ympärivuorokautisesti kurkuista alas kaikkialla, missä ruoho kasvaa ja tuulenvire leyhyy. Koko sukupuolisota on tekemällä tehtyä farssia, jota aivan kaikki ihmiset maailmassa vihaavat sydämensä pohjasta.

Suomen näkyvimmät transmaidenjärjestöt ja transaktivistit ovat olleet tällä viikolla varsin aktiivisia (lue: paniikissa, kun korttitalo huojuu). Laitan tähän nyt muutamia kuvakaappauksia, joita on lipunut vastaani joko somefeedissä tai genderkriittisissä ryhmissä, joihin kuulun. Tervetuloa linkkaamaan lisää vastaavaa shaibaa kommentteihin, minä kun en voi kaikkea tähän päätekstiinkään laittaa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto ottaa linjaukseen kantaa X-tilillään:

Yksi kaikkein ironisin transien kolonisoimien naisjärjestöjen piirre on se, miten ne kaikki yhteen ääneen julistavat talojen katoilta vuodesta toiseen samaa kehäpäätelmää:
[Nainen on kuka tahansa, joka sanoo olevansa nainen.]

Aivan samalla "logiikalla" voisimme määritellä esimerkiksi kirahvin, linnun, pöydän tai matemaattisen lainalaisuuden jotenkin näin: Kirahvi on se, joka muistuttaa kirahvia. Lintu on jotain, mikä näyttää linnulta. Pöytä on mikä tahansa pöydän muotoinen esine. 2 + 2 = 5, jos se haluaa ja päättää olla 5. En kerta kaikkiaan jaksa tätä, miten vitun tyhmiä ihmiset voivat olla. Mielenterveys on totisesti koetuksella.

Käsitettä ei voi määritellä käsitteellä itsellään, koska se ei kerro mitään siitä, mitä siinä yritetään määritellä. Tämä on loogisen premissin kaikkein yksinkertaisin perussääntö, jonka maailman suurinkin idiootti kyllä kykenee ymmärtämään. Kun joku jossain julistaa olevansa jotain käyttäen siihen käsitettä (koska mitään ei voi määritellä käyttämättä siihen jotain käsitettä) ja perustellen jonakin olemistaan käsitteellä itsellään, hän ei itse asiassa tee mitään muuta kuin heiluttelee huuliaan tyhjyydessä, koska olen Jotain, koska sanon olevani Jotain ei voi toimia performatiivina (= puheaktina, joka toteuttaa lausuman esittämistä, tapahtumista tai toteutumista). Jos 'nainen' on kuka tahansa, 'nainen' ei ole mitään.

Yksi Suomen näkyvimmistä transaktivisteista, Tanja von Knorring, jakaa ylevöityneen viisautensa hedelmiä Helsingin Sanomien kommenttipalstalla:

Mistähän lienee Knortsa repinyt nämä "tilastonsa"? Että transeja suorastaan "raiskataan paljon enemmän" kuin cissuja... Voi luoja. Ensimmäisellä toteamuksella Knortsa itsekään sitä tajuamattaan tulee viitanneeksi kahteen erilliseen ryhmään: raiskattuihin transnaisiin per tuhat transnaista (jos nyt oletetaan tämän tarkoittavan juridisia naisia) ja raiskattuihin naisiin per tuhat naista, vaikka esittääkin asian yleisesti naisiin (sis. transit ja oikeat naiset) kohdistuvina raiskauksina. Onkohan Knortsa muuten tietoinen siitä, miten suuri osa transnaisista työskentelee seksiteollisuuden leivissä? Erittäin merkittävä osa transeihin kohdistuneista väkivalta- ja henkirikoksista aiheutuu tilanteista, joissa transprostituoidun yllätyskikkeli on paljastunut heteromiesasiakkaalle. Knortsa yrittää suhteuttaa prosentuaalisen transien määrän oikeiden naisten verrannollisesti huomattavasti suurempaan määrään puhuessaan raiskauksista, ikään kuin sillä olisi sinänsä jotain merkitystä, jos lukuja tarkastellaan pelkästään kvantitatiivisesti. En nyt tällä ajanhetkellä jaksa kaivaa tähän mitään erillisiä raiskaustilastoja, mutta käynen päivittämässä lukuja ja lähteitä myöhemmin (Wikipediasta löytyy aiheesta tietoa ja tilastoja, mutta se ei olekaan sinänsä pätevä lähde, vaikka ajantasaista ja tarkistettua tietoa sisältääkin).

(Tämä ei nyt muuten ihan suoraan liity yllä olevaan, mutta olen lukenut transnaisten kirjoittamia sepustuksia, joissa he fantasioivat raiskatuksi tulemisesta, koska se kuulemma validoisi heidän naiseuden kokemustaan. Ihan kuriositeettina tiedoksi vain. Minulla on tekeillä Transien käsityksiä naiseudesta -sarjan kolmas osa, johon laitan esimerkkejä tästä.)

Mitenkään transien kohtaamaa häirintää sinänsä vähättelemättä on silkka fakta, ettei transnaisten kohtaama seksuaalinen väkivalta ole määritelmällisesti rinnastettavissa tyttöjen ja naisten kohtaamaan seksuaaliseen väkivaltaan, koska tyttö/nainen on aina pojan/miehen fyysisen ylivoiman edessä alisteisessa asemassa JOHTUEN BIOLOGIASTA JA FYSIOLOGIASTA, ei identifioitumisesta tai sukupuolifiiliksistä. Tyttöjä ja naisia ei sorreta heidän identiteettinsä vaan biologiansa takia. Transien maailmassa ja uskomuksissa itsensä tytöksi/naiseksi kokeva/tunteva/kuvitteleva poika tai mies on lähtökohtaisesti vähintään yhtä haavoittuva ja usein jopa haavoittuvampi entiteetti kuin aito tyttö/nainen sukupuolifiilistensä vuoksi, vaikka näitä ei voi kehollisista realiteeteista katsoen pitää yhtään mitenkään toisiinsa rinnastettavina ryhminä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että transien kohtaama seksuaalinen väkivalta ei olisi vakava asia tai että sitä voitaisiin vähätellä, mutta se on eri asia kuin miesten oikeisiin tyttöihin ja naisiin kohdistama seksuaalinen häirintä ja väkivalta, jonka lähtökohta on aina biologiassa, ei identiteetissä. Näistä ei voida eikä pidä puhua samana asiana, vaikka transit elävätkin jatkuvasti sen massiivisen kognitiivisen dissonanssin vallassa, jossa trans on yhtaikaa sekä trans (eli jotain vol. 1) että aito nainen (eli jotain vol. 2) eli jonkinlainen epämääräinen Schrödingerin nainen, joka on ja ei ole jotain samanaikaisesti. Sukupuoli on tältä kannalta katsoen harvinaisen yksiselitteinen asia: joko olet tai et ole. Vaikka et hyväksyisi asiaa ja taistelisit sitä vastaan, se pätee silti: olet tai et ole.

Kaiken tämän päälle transit jaksavat ihmetellä, miksi ihmiset pitävät heitä harhaisina sekopäinä ja heittävät heistä kaikenlaista taisteluhelikopteriläpändeerosta. Kun kyse ei edes varsinaisesti ole heidän transiudestaan vaan siitä, että he kaikella toiminnallaan, ajattelullaan, ulostuloillaan ja neronleimauksillaan kroonisesti osoittavat ympäristölleen olevansa aivan vitun sekaisin. Transit eivät ole ymmärtäneet, että muiden ihmisten nihkeyden syynä heihin suhtautumisessaan ei ole varsinaisesti heidän transiutensa vaan se, miten he käyttäytyvät, kohtelevat muita ihmisiä ja mitä he jatkuvasti vaativat itselleen muiden mukavuuden ja koskemattomuuden kustannuksella. Ei voi vaatia itselleen "ihmisoikeuksia" niin, ettei piittaa tuon taivaallista siitä, että toteutuessaan ne ns. oikeudet vievät oikeuksia (tai elintilaa, suojauksia ja määritelmiä jne.) pois muilta ja vaikuttavat muihin haitallisesti. "Transvihan" eli yleisen nihkeyden syy ei ole mikään maailmassa kosmisesti vallitseva transviha vaan kyynärpäätaktikointi, muiden päälle astuminen, röyhkeys ja muista piittaamattomuus. Nämä ovat transien helmasyntejä, joita he eivät itse kuitenkaan tunnista piittaamattomaksi ja itsekkääksi käytökseksi vaan pitävät syntymäoikeutenaan kohdella muita omina orjinaan.

Toistan vielä: transien kohtaamaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa ei pidä vähätellä, mutta se on eri asia kuin tyttöjen ja naisten kohtaama (miesten tyttöihin ja naisiin kohdistama) seksuaalinen väkivalta. Sitä, millä tavalla ja miksi se on eri asia, en jaksa tässä erikseen vääntää rautalangasta. Kukaan ei myöskään ole sanonut, etteivätkö transnaiset ansaitsisi tai tarvitsisi suojataloja tai muita tukiverkostoja yhtä paljon kuin oikeat naiset ("muut naiset" Knortsan sanoin, lollers), mutta sen ei pidä – kuten Knortsa itselleen ja muille yrittää sitkeästi uskotella – tarkoittaa sitä, että kaikkien suojatalojen koko intergalaktisessa kosmoksessa pitäisi olla all inclusive ja valjastettu aina myös transien tarpeiden palvelemiseen. Juuri sen takia naiset ympäri maailman ovat vetäneet (oikeutetusti) herneet nenään transnaisten kaikkialle tunkeutuvasta kolonisaatiosta, kun transien mukaan tytöillä ja naisilla ei saisi olla mitään omaa, siis ei edes yhtä ainoaa järjestönrupaletta tai suojatalonröttelöä, joka ei erikseen sisällytä eetokseensa ja toimintaansa transnaisia ongelmineen.

Caitlyn Jennerin mukaan vaikeinta naisena olemisessa on päättää, mihin vaatteisiin pukeutua.

On julmetun huvittavaa, että vaikka transeille on enemmän ERIKSEEN HEILLE SUUNNATTUJA JA OSOITETTUJA järjestöjä, turvaverkostoja, suojataloja ynnä muita kuin koskaan koko maailmanhistoriassa, ne eivät koskaan riitä täyttämään heidän tarpeitaan vaan heidän täytyy jatkaa ja jatkaa naiserityisten tilojen valtaamista, jottei yksikään ainoa järjestö tai fasiliteetti koko maailmassa enää muistuttaisi heitä siitä, etteivät he ihan oikeasti ole aitoja tyttöjä/naisia. Siitähän tässä lopulta on kyse: transkokemuksen validoinnista. Sillä on nykyajassa lukuisia muitakin ilmenemismuotoja, kuten "translapsen" konsepti, joka on keksitty yksinomaan validoimaan aikuisten transien identiteettejä. Kuka muistaa vuosien takaisen vouhotuksen indigolapsista? Samaa paskaa eri paketissa.

Me normot emme voi kuin vain tykönämme kuvitella, miten voimakas ja kaikenkattava harha transsukupuolisuus voi olla. Se ajaa uhrinsa jahtaamaan sateenkaaren päässä olevaa kulta-aarretta väsymättömästi ja loputtomasti koko elämänsä ajan sekä luomaan itselleen niin vankan immersiivisen fiktion kuin yhden henkilön vallassa vain voi olla, jotta harhan validaatio tuntuisi uhrille itselleen mahdollisimman todelta. Mitä siitä, vaikka siinä muutama cissu ja männynkäpy jääkin jalkoihin ja muutama halpa cisnainen raiskataan, kunhan se oman elämänsä supertrankari saa haluamansa aina, kaikessa ja joka tilanteessa. Älkää koskaan tehkö sitä virhettä, että aliarvioitte transiuden voiman ihmiselle itselleen.

Mietin sitäkin, miten voi ihminen omasta transidentifioitumisestaankaan huolimatta olla niin käsittämättömän harhainen, että voi reväistä psyykkeestään eetteriin jotain tällaista: "Transnaiset eivät ole biologisia miehiä ominaisuuksiltaan." Siis... Mmmmitä?! Ei ole mahdollista olla transnainen, jollei ole biologinen mies ominaisuuksiltaan! Se, että on biologinen mies, on määritelmällisesti ja lähtökohtaisesti transnaiseuden EHTO! Miksi transit itse eivät pidä tästä asiasta suurempaa meteliä, kun nämä uudet transmääritelmät itse asiassa tekevät koko transsukupuolisuuden täysin tyhjäksi? Olen yrittänyt ja yrittänyt alleviivata tätä pointtia miljoona kertaa ennenkin, mutta vieläkään ei ole mennyt jengille jakeluun. Postmodernit transiuden määritelmät tekevät transsukupuolisuuden määritelmän itsessään tyhjäksi, kun kenestä tahansa transien kehäpäätelmän julistavasta tulee silmänräpäyksessä trans ja osa syrjittyä vähemmistöä, ja lakien ja yhteiskuntajärjestyksen täytyy vain mukautua siihen mukisematta.

Silikonitissit, huulitäytteet ja kirurgin ympärikäännetystä peniksestä nylkemä onkalo tekevät miehestä ihan yhtä paljon naisen kuin keijunkorvat tekevät jostakusta taruolennon, kulmahammasimplantit tekevät jostakusta vampyyrin tai irtohännän kiinnittäminen ahteriin tekee jostakusta metsänpeikon. Jos joltakulta amputoidaan jalat ja ommellaan tilalle hain tai miekkavalaan pyrstö, tuleeko hänestä merenneito? Täysin sama asia. Transtoimenpiteet läpikäynyt mies voi kuitenkin tulla sosiaalisissa tilanteissa tulkituksi naisena. Se ei ole sama asia kuin olla nainen ja saada itselleen kaikki mahdolliset ja mahdottomat naiserityiset asiat ja naisten oikeudet. (Ja btw, kuvitteleeko Knortsa itse olevansa naisena läpimenevä? I have something to tell you, honey...) On myös transien ikiaikaisen vanha (ei tosin enää nykyään kovin toimiva) termi- ja hämmennyskikka tuoda aina jonain suurenakin gotchana intersukupuoliset keskusteluun mukaan, kun yritetään argumentoida transien poikkeuslupien puolesta tehdä milloin mitäkin. "Intersukupuoliset piirteet" eivät pudota intersukupuolista mitenkään mieheyden tai naiseuden ulkopuolelle tai tee hänestä jotain osin-miestä, osin-naista tai sekasikiötä, joka on sukupuolten välissä. Sen esittäminen, ettei intersukupuolinen olisi mies tai nainen (jolla on sukupuolen kehityksellinen häiriö) on sama kuin sanoisi, ettei Downin syndrooma -henkilö ole oikeastaan edes ihminen.

Suomen suurin transien perseennuolija Riikka Pöntinen avautuu Instagram-tilillään:

"Oikeat feministit seisovat transoikeuksien puolella." Voi hellanlettas. Oikea feminismi on aikoja sitten lakannut olemasta sitä, mitä feminismi ensimmäisessä aallossaan (ja myöhemminkin) vielä oli eli tyttöjen ja naisten oikeuksia ajava tasa-arvoliike (joskin eri aalloissa on ollut mukana myös toksisia ja misandrisia piirteitä, mutta ne eivät nyt kuulu tähän). Intersektionaaliset feministit tulivat näkyvimmin mukaan feminismin neljännessä aallossa, jolloin myös niin sanotut transoikeudet vyöryivät kunnolla feminismiin ja ovat hiljalleen tyystin kumonneet feminismin koko alkuperäisen idean.

Nykyinen "transoikeuksien puolella seisova feminismi" on nimittäin miesten erioikeuksia ja ylivaltaa ajava liike. Mikseivät tytöt ja naiset suostu tajuamaan tätä? Haluan vastauksen tähän. Autogynefiilimiehet mekoissaan ja peruukeissaan kaasuvalottamassa koko läntistä maailmaa ja kaappaamassa tyttöjen ja naisten oikeudet itselleen, ihan vain koska voivat ja "minä haluan". Ja Pöntsä muiden uskollisten transmaidenien kanssa huutaa kuorossa hallelujaa valkoisissa Gilead-hatuissaan, niin kuin jokin suurikin feministisen emansipaation vallankumous olisi tapahtumassa.

Pöntsä jatkaa:

Pöntsän mukaan siis

• Brittien linjauksella viestitetään, että trans naiset [sic] eivät ole naisia
• keho tai genitaalit eivät määritä kenenkään sukupuolta lähtökohtaisesti, mutta oma henkilökohtainen sukupuolikokemus saa olla sidottu kehoon, jos se tuntuu hyvältä
• on enemmistön velvollisuus opetella ja omaksua sukupuolen itsemäärittelijöiden itsestään ja muista ihmisistä käyttämät termit
• antigenderliike (mikä vittu se edes on, btw?) saa liikaa palstatilaa ja haastateltavat ovat "tunnettuja transvihaa levittäviä tahoja"
• kukaan meistä ei ole vapaa, ennen kuin kaikki meistä ovat vapaita.

Juuh elikkäs:

1. Miten se, mitä Briteissä tai vaikka Mooseksen kivitauluissa linjataan tai ollaan linjaamatta, vaikuttaa fyysisen todellisuuden lainalaisuuksiin ja reunaehtoihin? Se, että trans nainen [sic] ei ole oikea nainen, on fakta, jota mikään mahti maailmassa ei koskaan muuta. Sanat vaikuttavat ihmisten subjektiivisiin ja kollektiivisiin käsityksiin todellisuudesta, mutta ne eivät muuta todellisuutta itseään muuksi. Fyysinen todellisuus on katoamaton fakta, jota ihmisen tahto, unelmat, fantasiat, harhat ja immersiiviset fiktiot eivät poista tai hävitä. Ihminen voi määritellä itseään ja todellisuutta miten haluaa, mutta hän ei voi muuttaa todellisuutta tai pakottaa muita ihmisiä hyväksymään totuudeksi omia subjektiivisia käsityksiään ja pakkomielteitään.
2. Miten se, että transit ja naiset erotetaan toisistaan lain ja käytäntöjen tasolla, itse asiassa uhkaa transeja tai transiuden konseptia mitenkään? Eikö se nimenomaan tee transerityisyyden kokonaan tyhjäksi, jos niistä puhutaan samana asiana? Voisivatko transit ja transmaidenit edes jossain kohtaa yrittää ajatella tämän(kin) asian loppuun asti?
3. Jos sukupuoli ei ole sidottu kehoon, miksi transit kokevat tarvitsevansa kehoa muokkaavia toimenpiteitä ja vaativat niitä yhteiskunnan piikkiin? Jos keho on transiudessa merkityksetön sivuseikka, missä transius konkreettisesti sijaitsee ja miten se voidaan todentaa? (Vastaukseksi ei kelpaa mikään "itsemäärittely on ihmisoikeus" -skeida.)
4. Jos transius sijaitsee itsemäärittelyn konseptin ytimessä, miksi transit antavat niin paljon painoarvoa sille, miten muut heihin ja heidän itsemäärittelyynsä suhtautuvat? Miksi heitä itseään kiinnostaa, miten muut heidät näkevät, jos he ovat niin vuorenvarmoja siitä, että ovat sitä joksi ja miksi itsensä määrittelevät? Jos he kerran ovat sitä, miksi itsensä määrittelevät ja ovat tästä täysin varmoja, muiden suhtautumisella heihin ei pitäisi olla mitään vaikutusta heihin – suuntaan tai toiseen. Transit menevät kuitenkin aivan sekaisin ja alkukantaisen raivon valtaan, jos joku jossain ilmaisee, ettei transnainen ole oikea nainen tai transmies oikea mies tai käyttää heistä vääriä puhuttelumuotoja (edes vahingossa). Vastaavasti he leijuvat gendereuforioissa ja hehkuvat tyytyväisyydestä joka kerta, kun joku ”oikeinsukupuolittaa” heitä ja käyttää heistä heidän haluamiaan (vaatimiaan) termejä heistä/heille puhuessaan. It’s ma’am!
5. Onko henkilön sukupuolen olemassaolo sidottu määritelmällisesti ja kokemuksellisesti siihen, tuntuuko oma keho hänestä hyvältä vai ei? Jos näin on, niin mitä ja keitä ovat ne transit, jotka eivät koe tarvitsevansa kehollista muutosta? Miten heidät luokitellaan? Miten heidät voidaan rinnastaa niihin transeihin, jotka kokevat tarvitsevansa kehollisia muutoksia tai pitävät niitä jopa elinehtona? Eivätkö ne lähtökohtaisesti kumoa toisensa? Jos transius ei edellytä fyysistä muutosta, eikö ole transfobista väittää, että fyysinen muutos olisi sen ehto? Jos transius edellyttää fyysistä muutosta, eikö ole transfobista väittää, ettei fyysistä muutosta tarvita voidakseen olla trans? Mikä on the lopullinen totuus tästä asiasta ja kuka sen määrittelee?
6. Jos esimerkiksi minä nyt päätän, että minua kuvaillessaan ihmisten täytyy käyttää minusta adjektiiveja komea, mahtava, täydellinen ja virheetön, voinko alkaa vaatia muita ihmisiä käyttämään minusta yksinomaan noita termejä, koska "minä haluan" ja koska koen olevani kaikkea tuota ja muun väittäminen minusta on fobiaa ja syrjintää? Voinko vaatia, että enemmistön velvollisuus on opetella nämä termit ja käyttää niitä ja vain niitä, kun puhuvat minusta tai viiteryhmästäni (olkoon se nyt sitten vaikka sohvalla piereskelevät homppelit)? Jos en voi, niin miksen voi? Miten se eroaa esimerkiksi transien vaatimuksista käyttää heistä puhuessaan tiettyjä puhuttelumuotoja tai pronomineja tai ylipäätään jotain sukupuolisidonnaisia termejä? Voinko esittää yhteiskunnalle, että minulla on oltava veto-oikeus tiettyihin termeihin ja sanaluokkiin, koska minulla nyt vain on sellainen ihmisoikeus? Jos en voi, niin miksi?
7. Miten "transvihan levittäminen" ilmenee näissä Pöntsän kuvaamissa antigendertahoissa, joita on haastateltu milloin missäkin? Pöntsän omien sanojen mukaan (tässäkin päivityksessä) transvihaa on esim. se, että käytetään trans naisesta [sic] loukkaavasti ja virheellisesti termiä "biologinen mies", joka on yksiselitteisesti fakta. Onko siis faktojen toteaminen tätä pahamaineista "transvihan levittämistä"? Ja jos on, niin eikö periaatteessa minkä tahansa faktan toteamisesta voisi asettaa kenet tahansa syrjintäsyytteeseen? Jos totean, että Aurinko on tähti, vesi kiehuu 100 asteessa, ihmisellä on 206 luuta kehossaan, kissa on nisäkäs, linnuilla on höyhenet ja sokeri on makeaa, rikonko jonkun ihmisoikeuksia ja levitänkö vihaa? Jos ensin totean, että kuu ei ole juustoa, minkä jälkeen joku informoi minua syyllistymisestäni Juustokuun lahkon™ ihmisoikeuksien rikkomiseen, kumoutuuko rikkomukseni, jos totean kuun olevan juustoa? Miten paljon on merkitystä sillä, uskonko oikeasti sanomani pitävän paikkansa vai teenkö niin vain juustokuulaisten mieliksi ja säästääkseni oman nahkani? Kuka antoi Juustokuun lahkolle™ vallan asettaa muille säädöksiä siitä, miten kuusta ja sen juustoudesta saa puhua tai olla puhumatta?
8. Mitä tarkoittaa "olla vapaa" siinä mielessä kuin Pöntsä sen tässä esittää? Suomessa ihminen saa aika vapaasti toteuttaa itseään. Meillä on sananvapaus, mielipiteenvapaus ja kaikenlaisia vapauksia vaikka millä mitalla: vapaus valita työpaikka ja ammatti, vapaus avioitua kenen tahansa (täysi-ikäisen) ihmisen kanssa, vapaus tulla ja mennä miten mielii ja järjestää elämänsä ja toimeentulonsa miten parhaaksi katsoo. Mikä transeja ja heidän tukijoukkojaan itse asiassa rajoittaa ja millä perusteella? Suomessa voi nykyään määritellä sukupuolensakin itse ja muuttaa juridisia papereitaan vuoden välein niin halutessaan. Eli saat olla juuri niin Schrödingerin mies tai nainen kuin ikinä vain haluat. Transien syrjintä on laissa kielletty ja transiudella saa itselleen vaikka minkälaisia erityisjärjestelyjä ihan vain pyytämällä.
   
   Se, että meillä on kaikenlaisia vapauksia, ei tietenkään tarkoita absoluuttista rajattomuutta, koska meitä sitovat myös ihmisvelvollisuudet, yhteiskuntavelvoitteet ja lait. On omituista, että näin itsestään selvää asiaa täytyy erikseen vääntämällä vääntää täysi-ikäisille ihmisille, jotka ovat käyneet läpi Suomen koulujärjestelmän. Ei voi tulla sellaista tilannetta, että jollekulle vain annetaan rajattomasti jotain vapauksia tehdä mitä haluaa ilman että täytyisi tiedostaa velvollisuuksiaan ja ottaa muita ihmisiä huomioon. Njoo, toki tuo toteamus on Pöntsältä lähinnä kliseisen tyhjä latteus ilman sen suurempaa ajatusprosessia siinä takana, mutta nämä rajattomien ihmisoikeuksien nimeen vannovat libsut itse jatkuvasti korostavat sanojen voimaa ja sitä, miten sanat ovat väkivaltaa – heiltä tuppaa unohtumaan, että heitä itseään voidaan koska tahansa vaatia tekemään tiliä heidän omasta hyperbolisesta kielenkäytöstään, jossa kiistämättömien faktojen toteaminen on "vihan levittämistä".

Helsingin Sanomissa Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja Piia Lempiäinen ja Nytkis ry:n pääsihteeri Silla Kakkola kirjoittavat seuraavaa otsikolla Sukupuoli ei ole geneettisesti tai hormonaalisesti suoraviivaisen kaksijakoinen:

Tässä koko teksti copypastena:

 

Britannian korkein oikeus päätti rajata tasa-arvolain mukaiset naisten oikeudet vain biologisille naisille (HS 16.4.). HS:n uutisen mukaan ”vastakkain on ollut kaksi oikeushyvää: toisaalla biologisten naisten ja tyttöjen oikeudet ja toisaalla sukupuolivähemmistöjen oikeudet”. Transnaiset kuitenkin kokevat monia samoja syrjinnän muotoja kuin cisnaiset ja ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa. Transnaisten syrjiminen ei ole voitto naisliikkeelle vaan suuri tappio ihmisoikeuksille.

Transnaisten kutsuminen ”biologisiksi miehiksi” on paitsi syrjivää myös harhaanjohtavaa. Toisin kuin Britannian korkeimman oikeuden päätös antaa ymmärtää, sukupuoli ei ole geneettisesti tai hormonaalisesti suoraviivaisen kaksijakoinen. Tällainen tulkinta sukupuolesta jättää myös muun muassa intersukupuoliset ihmiset kokonaan näkymättömiin.

Sukupuolen pelkistäminen pelkäksi biologiaksi kaventaa naiseuden määritelmää ja kaikkien naisten turvallisuutta. Naiseuden käsitteen laajeneminen on hyväksi kaikille naisille, sillä ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa olla nainen.

Britanniassa niin sanotut gender-kriittiset toimijat, joista tunnetuin lienee kirjailija J. K. Rowling, ovat viime vuosina vaikuttaneet tämän keinotekoisen vastakkainasettelun puolesta näkyvästi. Transihmisiin kohdistuneet viharikokset ovat yleistyneet Britanniassa huomattavasti viime vuosien aikana.

On kuitenkin harhaanjohtavaa esittää, että naisliike olisi yhtenäisesti transnaisia vastaan. Suunta, johon polarisoiva naisasialiike on Britanniassa menossa, ei edusta feministisen liikkeen tilaa ja trendejä Suomessa tai kansainvälisesti.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien ja naisten oikeuksien kaventaminen kulkevat käsi kädessä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa samat tahot rahoittavat transihmisten oikeuksien ja aborttioikeuden kaventamista. Unkarissa, missä juuri kiellettiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen julkiset tapahtumat, on myös kieltäydytty ratifioimasta Istanbulin sopimusta, joka velvoittaa valtiot toimimaan naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

Kaikki merkittävät suomalaiset naisjärjestöt ovat selkeästi linjanneet, että transtaustaiset naiset kuuluvat osaksi naisliikettä. Se tekee meistä vahvempia. Naistenpäivänä 8. maaliskuuta 2025 Naisasialiitto Unionin, UN Women Suomen ja Naisjärjestöjen keskusliiton järjestämä yhteismarssi keräsi 10 000 osallistujaa marssimaan sen puolesta, että tasa-arvo menisi eteenpäin – ei taaksepäin, kuten nyt Britanniassa tapahtui tuoreen päätöksen myötä.

Aikoina, jolloin oikeuksien vastainen liike on nousussa maailmalla, yhteistyö kaikkien naisten ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien turvaamiseksi on tärkeämpää kuin koskaan. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Voi Jeesus tuota copingin ja epätoivon määrää.

"Sukupuolen pelkistäminen pelkäksi biologiaksi kaventaa naiseuden määritelmää ja kaikkien naisten turvallisuutta. Naiseuden käsitteen laajeneminen on hyväksi kaikille naisille, sillä ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa olla nainen."

Naiseuden määritelmä on loppujen lopuksi aika yksiselitteinen ja selkeä: [aikuinen ihmislajin naaras]. Tämän määritelmän laajentaminen sisällyttämään itseensä myös identiteettiongelmaiset miehet pervoiluineen on nimenomaan se turvallisuutta uhkaava tekijä, jota nämä sokeat ja ideologisen aivopesun koukkuineen päivineen nielaisseet helvetin idiootit eivät tajua.

On totta, ettei ole yhtä ja oikeaa tapaa olla nainen, mutta tämä pätee vain ja ainoastaan naisiin ja heidän sukupuolensa sisäiseen variaatioon (jota edustaa muuten myös transmieheys). Mies ei voi olla nainen. Piste. Mies voi tulla ulkoisesti naista muistuttavaksi, mutta hän ei voi olla nainen olemisen fundamentaalisessa ja ontologisessa perusmerkityksessä. Siten hänellä ei voi myöskään olla naisten oikeuksia, vaikka hän kuinka vankasti uskoisi oman naislarppaamisensa kumoavan todellisuuden. Trans voi tulla sosiaalisesti tulkituksi kokemussukupuolensa edustajana, mutta tuo tulkinta ei tee hänestä ehtaa ja aitoa kokemussukupuolensa yksilöä. Vanhan koulukunnan tervejärkiset transsukupuoliset TIESIVÄT, YMMÄRSIVÄT JA HYVÄKSYIVÄT TÄMÄN. Olen aidosti pahoillani niiden tervejärkisten transien puolesta, jotka haluaisivat vain elää elämäänsä kaikessa rauhassa ja joutuvat sietämään tätä holtitonta perseilyä ja oman lääketieteellisen tilansa karnevalisointia ja valjastamista poliittiseksi lyömäaseeksi.

Meillä on myös pakko olla tietyille asioille ja ilmiöille tietyt yleispätevät määritelmät. Käsitteiden määritelmiä ei voi tuosta noin vain muutella tai laajentaa mielivaltaisesti, koska määritelmien tehtävä on heijastaa todellisuutta, ei ihmisten subjektiivisia mielihaluja. Ne eivät myöskään voi toimittaa poliittisen vallankumouksen käsikassaran virkaa. Tietysti määritelmistä voi ja kuuluukin neuvotella (ja ylipäätään yhteiskunnallinen muutos toteutuu neuvottelemalla ja perustelemalla, ei sanelemalla), mutta tietty ihminen tai ihmisryhmä ei voi vain mahtikäskyllään sanella, miten jonkin asian pitää olla – semminkin kun se väite X tai Y ei millään aksiomaattisella mittarilla tarkastellen pidä paikkaansa. Kuka tahansa voi päänsä sisällä ja omassa henkilökohtaisessa elämässään määritellä itsensä vaikka sähköiseksi sinivalaaksi, liekehtiväksi pilvenhattaraksi, näkymättömäksi pantteriksi, sateenkaarta oksentavaksi ketuksi, kuunvalosta kudotuksi taikamatoksi, leivänpaahtimeksi, dildoksi, anaalitapiksi, Donald Trumpiksi, Jeesukseksi, Madonnaksi, metsänhaltiaksi tai kyborgiksi, mutta meillä on silti oltava muuttumattomille tosiasioille (tässä tapauksessa ihmislajin sukupuoliselle kaksinapaisuudelle, joka on niin ilmiselvä fakta, ettei sitä vain voida kiistää) tietyt perusmääritelmät, jotta voimme kollektiivisesti puhua asioista ajautumatta kaaokseen. Toki usein vaikuttaa siltä, että intersektionalisteille ja wokettajille nimenomaan se kaaoksen luominen on koko homman itsetarkoitus. He haluavat luoda kaaosta ja nimenomaan pyrkivät siihen, että kaaos vallitsisi.

"On kuitenkin harhaanjohtavaa esittää, että naisliike olisi yhtenäisesti transnaisia vastaan."

Se, että ei suostu asettamaan transeja kaikissa tilanteissa koko ajan jalustalle ja ykkössijalle, ei ole synonyymi sille, että olisi "heitä vastaan". Ylipäätään ihmisillä on tähdellisempääkin tekemistä kuin märehtiä transien neurooseja ja maailmantuskaa 24/7. Niin valtavana järkytyksenä kuin se saattaa transeille ja genderspeshuleille tullakin, he eivät ole maailmannapa ja muiden elämän kokoaikainen keskipiste. Ovatko transit harkinneet sellaista vaihtoehtoa, että he täydellisen kapituloinnin ja kumartamisen vaatimisen sijasta opettelisivat elämään rinnatusten ja sovussa muiden ihmisryhmien kanssa? Ettei siitä omasta sukupuoli-identiteetistä ja illusorisesta sorretuudestaan tarvitse vääntää joka käänteessä numeroa, jota hieroa muiden naamaan ja kirnuta kurkusta alas? Tilan ja rauhan antaminen muille helpottaisi heidän omaa kurjaa elämäänsäkin.

Se, että olemme yhteiskunnallisesti päätyneet näin tulehtuneeseen tilanteeseen ja Britannian korkeinta oikeutta myöten täytyy erikseen linjata mustan olevan mustaa eikä valkoista, ei lähde mistään neutraalista tasa-arvotyöstä ja rinnakkain elämisen mahdollistamisesta vaan erioikeuksien ja ylivallan vaatimisesta eli narsistisesta ja itsekkäästä päällepäsmäröinnistä, jossa keinotekoiseen uhristatukseen ripustautunut äänekäs vähemmistö astuu siekailematta muiden päälle oman edun saavuttamiseksi. Muiden päälle paskomisesta on seurauksena sama efekti kuin vastatuuleen sylkemisestä: se kostautuu jossain vaiheessa ja läjähtää päin omaa pläsiä.

"Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien ja naisten oikeuksien kaventaminen kulkevat käsi kädessä."

Pitäkää seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeudet erossa sukupuolivähemmistöjen vaatimuksista. Homoseksuaalisuudella ei ole mitään tekemistä omaa kehoaan ja koko maailmaa vihaavien sukupuolineurootikkojen, autogynefiilien, vetskaritissien ja genderspeshulien pohjattomien tarvetyhjiöiden kanssa. Homoseksuaalit eivät tarvitse koko ympäröivää yhteiskuntaa vääntymään miljoonalle mutkalle voidakseen olla homoseksuaaleja ja elää elämäänsä haluamallaan tavalla. Lakatkaa niputtamasta homoja yhteen transien kanssa kaasuvalottamisen taktiikkananne. Homot eivät halua samoja asioita ja pyri samoihin yhteiskunnallisiin päämääriin (lue: pistämään kaikkea paskaksi) kuin transit. Homot haluavat rakentaa hyvää ja kestävää ja elää rauhallista rinnakkaiseloa heteroenemmistöisen valtaväestön kanssa oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Emme halua toteuttaa mitään kulttuurimarxistista perverssien queervallankumousta, kiitos.

"Kaikki merkittävät suomalaiset naisjärjestöt ovat selkeästi linjanneet, että transtaustaiset naiset kuuluvat osaksi naisliikettä. Se tekee meistä vahvempia."

Kaikki? :D Vahvempia? :D

"Aikoina, jolloin oikeuksien vastainen liike on nousussa maailmalla, yhteistyö kaikkien naisten ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien turvaamiseksi on tärkeämpää kuin koskaan."

Tekö kutsutte "yhteistyöksi" omaa sanelupolitiikkaanne? Miltä saapas maistuu?

Jatketaan keskustelua kommenteissa. Jos hyvää matskua tulee lisää vastaan (tai siis varmasti tuleekin), kirjoitan jatko-osan. Tilannetta kokonaisuudessaan on mielenkiintoista tarkkailla. Olen jo vuosien ajan odottanut, milloin valtaväestöllä menee lopullisesti hermot transsekoiluun, ja nyt juuri elämme sitä aikakautta, kun heiluri heilahtaa toiseen suuntaan. Britannian ja myös USA:n tapahtumat ovat konkreettisia ilmentymiä tästä. Voi olla, ettei siitä seuraa pelkkää hyvää (ja varmasti esim. homotkin joutuvat ottamaan tästä jonkin verran takkiin), mutta eipä muutosta toisaalta ikinä tapahdu ilman jonkinlaista kipua ja sitä, että joku joutuu vähän kärsimään.