Vieraskynä: Terffejä juuri sinun takapihallasi (jatko-osa tyttöjen kirjoituksille Tumblrin syövereistä)

Heippa taas! Toivottavasti kaikilla on kesä alkanut hyvin, vaikka säät ovatkin toistaiseksi olleet viileänpuoleiset. Ja toivottavasti jokavuotinen sateenkaarilobotomia eli pakko-Pride-tuputus ei käy liiaksi hermoille (you have my sympathies). Itse olen tarkoituksella pyrkinyt välttelemään kaikkea Pride-aiheista, mutta pridetystä kuplii ja pulppuaa somefeedeissä jatkuvana virtana vastaan, joten ei siltä voi täysin välttyä oikein mitenkään (mikä toki on koko homman tarkoituskin).

Uutta Pride-aiheista postausta en ole jaksanut nyt lähteä rakentelemaan, mutta tässä viimeisin aiheeseen liittyvä ja kohua herättänyt uutinen: "Helsinki Pride vaatii työn­tekijöiltään kuuden kuukauden palkan sakkona, jos vuotaa luottamuksel­lisia tietoja ulkopuolisille". Lyhyesti: Helsinki Pride -järjestö on ottanut käyttöönsä työsopimusmallin, jonka ehtoihin kuuluu, että jos työntekijä "jakaa luottamuksellisia tietoja" järjestön sisältä ulkopuolisille ja siten rikkoo salassapitovelvollisuutta, hän joutuu maksamaan järjestölle 20 000 euroa sopimussakkoa (tämä on kuuden kuukauden tuloja vastaava summa, keskimääräinen kuukausipalkka järjestön työntekijällä on nimittäin noin 3500 euroa). Järjestön hallituksen puheenjohtaja Matti Nummisen mukaan järjestö "katsoo luottamukselliseksi esimerkiksi tiedot, joita organisaation ulkopuoliset eivät tiedä, sekä tiedot, joita työntekijä on saanut työtä tehdessään joko organisaatiolta, asiakkaalta tai esimerkiksi kumppanilta". Vaitiolovelvoite on sopimuksen allekirjoittajalle toistaiseksi voimassa oleva eli käytännössä ikuinen, eli suun on pysyttävä supussa koko loppuelämän, mikäli ei mieli maksella kymppitonnien sopimussakkoja entiselle työnantajalle.

Eli massiivisia valtionavustuksia hillotolpalta käärivä järjestö, joka on profiloitunut Suomessa ihmisoikeuksien edistämisen merkittävimmäksi ja suurimmaksi elinehtotoimijaksi ja jonka toiminta pitäisi olla kaikilla tasoilla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää, on niin huolissaan kulissien takaisten salakähmäisten toimiensa paljastumisesta, että sen vaikutuspiirissä työskentelevät henkilöt täytyy sakkojen uhalla varmistaa hiljaisiksi koko loppuelämäkseen. Tehkööt kukin tästä omat johtopäätöksensä.

Tässä vielä muutama linkki aiempina vuosina kirjoittamiini Pride-aiheisiin postauksiin:
Mietteitä Pride-kuukaudesta, joka on yhä edelleen täyttä helvettiä (2024)
Pride-lipun sienitrippi (2023)
Pride-kuukausi on yhtä helvettiä (2021)

SITTEN ASIAAN:

Muistanette vieraskynätekstin Tyttöjen kirjoituksia Tumblrin syövereistä, joka julkaistiin viime vuoden heinäkuussa. Tekstin laatinut Tumbleriina on laatinut tekstiin nyt jatko-osan, jonka kontekstina ovat tällä kertaa TERFit, eli trans-exclusionary radical feminists, jos joku ei vielä tiedä akronyymin merkitystä.

Hei kaikki, Tumbleriina täällä taas morjensta! Edellinen ohjattu sukellusretkeni keräsi positiivista palautetta, joten päätin järjestää uuden. Tällä kertaa vien teidät kepeähkölle snorklausmatkalle Tumblrin TERF-laguunin kirkkaisiin vesiin, jossa voimme seurata merietanoiden möngerrystä ja vuokkokalojen kisailua korallien lomassa, luonnollisen auringonvalon siivilöityessä kauniisti yläpuoleltamme.

Kuten aiemmassa tekstissäni kerroin, Tumblr ei maineestaan huolimatta ole yksinomaan genderlööperiä. Tällä hetkellä siellä on useita aktiivisia genderkriittisiä blogeja, joita pitävät radikaalifeministit, tyttömulkkuja vierastavat lesbot, vanhat hipit jotka ovat oivaltaneet ettei ihan kaikkien kukkien ole syytä antaa kukkia ja monet muut. Näiden blogien suosio on Tumblrin mittapuulla yllättävänkin suurta, vaikka niiden keräämät tykkäykset ja rebloggaukset usein kalpenevatkin lgbtqiaplusmiinusnolla-humpuukin rinnalla. Miettikääpä: jos kerran genderkriittisyys on onnistunut saamaan jalansijaa Tumblrissa, mitä se kertoo tilanteesta Tumblrin ulkopuolella?

Tällä videolla Maria MacLachlan (jota fanitan suuresti) kertoo brittien muuttuneista asenteista. Puolentoista vuoden takaisesta kyselytutkimuksesta huomataan, että kannatus homoseksuaalisia suhteita ja vaihtoehtoisia perhemuotoja kohtaan on suurempaa kuin koskaan. Sukupuolen itsemäärittelyn kannatus sen sijaan on laskenut sekä ennakkoluulot transsukupuolisia kohtaan nousseet. Vaikka Ison-Britannian valtamedia BBC on Suomen Yleisradion tapaan ideologien kolonisoima, tavan kansalaiset eivät enää niele älyttömyyksiä purematta. Tästä voi myös päätellä, etteivät kaikki genderkriittiset ole homofobisia oikeistolaiskristilliskonservatiiveja kuten olkiukkoja väkivaltaisesti rakastelevat höyrypäät usein väittävät, vaan meitä on hyvin moneen junaan. (Linkki.)

Kiinnittäkää snorkkelinne, levittäkää aurinkovoidetta herkän suomalaishipiänne suojaksi ja varokaa merisiilejä!

*pläts*

Kunniaterffit

Aloittakaamme Tumblr-terffeilyyn tutustumisen @honoraryterfposts-blogista. Blogin idea on reblogata postauksia, joiden kirjoittaja on tahattomasti genderkriittinen.

"Saatanan terffit, kun olette samaa mieltä kanssani!"

 Jopa Sophie Labelle on päässyt mukaan olemalla rikkinäinen kello.

Jollakulla leikkaa vihdoinkin:

Toinen samantyylinen blogi on @iconicterfposts, joka tarjoilee meille seuraavan helmen:

Tämä mielensä pahoittanut ja bloginsa sittemmin deletoinut mieslesbo toimii kätevänä aasinsiltana seuraavaan aiheeseen.

Mikä kumman "lesbo"?

Kummallista kyllä, totuus on päässyt joiltakuilta unohtumaan. Onneksi Tumblrin lesbot ovat rientäneet apuun.

Tähän haluan laittaa kontrastiksi kuvankaappauksen Redditistä, joka on mielestäni monella tapaa pahempi kuin Tumblr. Reddit on Tumblrin tapaan genderideologien temmellyskenttä, mutta sen pääasialliset käyttäjät ovat nuorten tyttöjen ja naisten sijaan miehiä. Tämän vuoksi Reddit on pullollaan toinen toistaan kuvottavampia pornosubeja, kun taas r/GenderCritical suljettiin, koska tunteet loukkaantuivat.

Ei ihme, että lesbouden todellinen luonne on hukassa, kun naiseuttakaan ei osata määritellä. Suosittelen kaikkia katsomaan Matt Walshin "What is a Woman?" -dokumenttielokuvan, olipa sen tekijästä mitä mieltä hyvänsä

@gendiebrainrotreceipts on erittäin aktiivinen, genderistien aivopieruja arkistoiva blogi. Merkittävä osa keräämistäni kuvakaappauksista on peräisin sieltä.

Loppukaneetiksi legendaarinen Magdalen Berns kertoo totuuden.

 "Mä joka päivä seksitöitä teen..."

Unohtakaamme hetkeksi terffit, näen silmäkulmastani swerffiparven! (SWERF = Sex Worker Exclusive Radical Feminist.) Swerffit ovatkin todella takaperoinen joukkio: he kehtaavat väittää ettei seksityö muka olisi oikeaa työtä. Kaikkein savolaisimmat jopa jupisevat jotain laillisesta ihmiskaupasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, mokomatkin vanhapiikadinosaurukset... Onneksi heitäkin varten on kehitetty nasevia, jotenkin tutun kuuloisia iskulauseita megafonien läpi huudettavaksi. Koskapa vesi johtaa erinomaisesti ääntä, niin kaikki yhdessä: SEX WORK IS WORK! *köhh khöhh pärsk*

Leikinlasku sikseen: nykyisin kaikki tiedostavat, edistykselliset ja sosiaalisesti valveutuneet kansalaiset kannattavat seksityötä ja julistavat DNI-listoissaan lähestymiskiellon myös swerffeille.

Viaton enkeliraukka menettää siipensä joka kerta, kun uusi jonninjoutava kirjainrimpsu päästetään eetteriin.

Ikioma Valo Vesikauriimme (joka on töissä Hivpointissa) lässyttää julkisessa Instagramissaan "seksityöntekijöiden oikeuksista"... Siis oikeudesta tulla paritetuksi, kaupatuksi, traumatisoiduksi tai jopa tapetuksi, kuten seksityöntekijöille (myös niille "laillisille") liian usein käy.

Suomen parituslaki kieltää tällä hetkellä tässä artikkelissa kuvatut "lailliset bordellit". Oletko Valo aivan varma, että haluat sellaisia myös meille?

Tämä on ehkäpä nerokkain Tumblr-kulttuurin kritiikki, jonka olen koskaan lukenut. Asia kuin asia saadaan käännettyä päälaelleen, kunhan mukaan sekoitetaan intersektionaalista retoriikkaa ja muodikkaita täytesanoja, kuten seksityön vannoutuneet puolustajat tekevät. En liene kovin väärässä olettaessani, että harvemmalla heistä on henkilökohtaista kokemusta seksityöstä ja sen karusta todellisuudesta.

Tapaus Neil Gaiman ja Tumblrin pyhät sonnit

Kirjailija Neil Gaiman oli yksi niistä melko harvoista julkisuuden henkilöistä, jotka ovat aktiivisia Tumblrissa. Neil-setä oli aikoinaan hyvin suosittu, ennen kuin hän kesällä 2024 joutui skandaalin ryvettämäksi, kun joukko naisia syytti häntä ja hänen ex-vaimoaan Amanda Palmeria karmaisevista seksuaalirikoksista. Häntä ei ole sen koommin Tumblrissa näkynyt, mutta hänen bloginsa on edelleen luettavissa.

Neil-setä jakoi paljon lgbtq-positiivista hyvänmielensisältöä ja korosti "liittolaisuuttaan". Hän on myös esiintynyt Amandan kanssa Coney Island Mermaid Paradessa, joka on hyvin suosittu homoväestön keskuudessa, ja josta on tehty Setankin suosittelema lastenkirja "Julius on merenneito".

Gaimania vastaan ei ole nostettu virallista syytettä, ja juttu on muutenkin sangen hämärän oloinen, mutta hänen kohtelunsa on syytösten ilmitulon jälkeen ollut hyvin erilainen kuin yhdenkään naispuolisen terfin. Yllättäen hänen tuotoksiaan ei enää näkynyt missään, ja ne harvat kirjoitukset jotka hänestä julkaistiin, peräänkuuluttivat, ettei hänestä enää saa puhua.

Tumblrin radikaalifeministiosasto ei kuitenkaan anna miesparan olla rauhassa. Heitä tuntuu kyrsivän se, miten J.K. Rowling saa edelleen aktiivisesti kuraa niskaansa, kun taas Neil-setä yritetään vaieta kuoliaaksi.

Neil Gaimanista pääsemmekin sujuvasti skotlantilaisnäyttelijä David Tennantiin joka on tunnettu mm. Dr Whosta, Good Omensista (joka on osittain Gaimanin käsialaa) ja lapsensa transiuttamisesta. Hän on ollut Tumblrin kultapoika jo pitkän aikaa ja itsekin fanitin häntä, kun vielä Dr Whota katsoin*. David on suuriäänisesti julistautunut transien liittolaiseksi ja ryöpyttänyt J.K. Rowlingia ja muita ilkeitä terffejä jopa ihan tv-kameroiden edessä. Enää ei puutu kuin julkinen anteeksipyyntö hänen esiintymisestään neljännessä Harry Potter -elokuvassa (linkki).

*Dr Who on yksi BBC:n pitkäikäisimmistä sarjoista, mutta sen suosio on viime aikoina notkahtanut, koska vannoutuneimmatkaan fanit eivät enää niele sarjaan "vaivihkaa" ympättyjä pronominikoulutuksia. Mutta ei hätää: Juno Dawsonin palkkaaminen auttaa takuulla Lääkäri Ketän uuteen nousuun! (Linkki 1, linkki 2.)

…

Yltiö"feministiset", epämääräistä liittolaisuuttaan toitottavat wokebro-miehet, kuten Neil, David ja vaikkapa Pedro "Protect the Dolls" Pascal, saavat minussa tätä nykyä aikaan kylmiä väreitä. Pedro ponkaisi Tumblrissa suursuosioon tultuaan ulos kaapista aakkosliittolaisena, ja jotkut teistä varmaan bongasivat tämän vuoden Helsinki Pride -kuvien joukosta Pedro-fanin kyltteineen. Minkäköhänlainen skandaali hänen kulisseissaan mahtaa muhia?

Peikkotanssi tanssitaan aivot nurinpäin

Aloittelevat genderkriittiset tumbleristit törmäävät usein asiaan liittyviä tageja selatessaan ensimmäisenä trollipostauksiin, jotka nousevat valtavan tykkäysmäärän vuoksi hakutuloksissa ensimmäisten joukkoon. Näitä tutkiessani huomasin pari mielenkiintoista asiaa.

Lähes jokainen tunnistaa tämän kuvan vitsiksi. Huomatkaa, että se on saanut hyvin paljon näkyvyyttä (tai ainakin ensivilkaisulla näyttää siltä). Tarkastellaanpa sitä vähän lähemmin.

Lähes kaikki tykkäykset ja rebloggaukset ovat botteja, jotka on helppo tunnistaa profiilikuvan puuttumisesta ja generoidusta käyttäjänimestä. Kaikki rebloggaukset ovat myös suoraan alkuperäisestä postauksesta, eli se ei kierrä käyttäjältä toiselle kuten viraalipostaus kiertäisi. Huomioikaa, että Tumblr sallii vain yhden tykkäyksen, mutta rebloggausten määrää ei ole rajoitettu, joten sama botti voi reblogata trollipostauksen vaikka kuinka monta kertaa.

Tässä on taas hyvä esimerkki trollista, joka päällisin puolin näyttää saaneen paljonkin näkyvyyttä.

 Sama juttu kuin edellisenkin kanssa.

Tämä puolestaan on oikea ihminen, joka dokumentoi asiakseen terf-natsien väärinkäytöksiä. Hänen modus operandinsa on postata ruutukaappauksia kommenttien kera, jottei alkuperäinen postaus saisi liikaa näkyvyyttä, ja syyttää kaikkia pedofiileiksi. Hän on myös epäilyttävän suosittu.

Pitihän se arvata.

Trollitehtailu ei ole yksinomaan Tumblr-ilmiö. Vapaa tietosanakirja Wikipedia on ollut koko olemassaolonsa ajan hivenen kiistanalainen: jokainen millenniaali muistanee yläkoulu- ja lukioaikaisten opettajien varoitukset, kuinka kuka tahansa voi kirjoittaa sinne mitä tahansa. Mieleen jäivät myös kehotukset käydä läpi lähdeluettelo ja siteerata esitelmissä niitä itse artikkelin sijaan, jottei tullut miinuspisteitä. Wikipedian muokkaussodat ja ei-niin-neutraaliin sävyyn kirjoitetut artikkelit lienevät kaikille tuttuja, mutta myös transaktivistit ovat löytäneet tiensä aktiivisimpien wikimuokkaajien joukkoon. He pitävät huolen, että transasiat pysyvät tapetilla vaikka virheellisiä tietoja levittäen. (Linkki 1, linkki 2.)

Yksi juttu, mitä opettajat eivät ainakaan omien muistikuvieni mukaan opettaneet, on Talk- eli Keskusteluosion lukeminen. Ne tarjoavat vilauksen kulissien taakse, ja suosittelenkin kaikkia vähintään kurkistamaan Wikipediaa selatessanne mitä sieltä löytyy: kiihkeää väittelyä Klingonien nimien kirjoitusasuista taikka kaikenlaisen transnuorille tarjottavan terapian leimaamista julmaksi käännytykseksi.

No niin ystävät, retki on jälleen ohitse. Rentoutukaa toki hetkinen rannalla ja nauttikaa helteestä nyt kun kerrankin voitte. Toivottavasti teille jäi positiivinen fiilis ja uskotte vähän enemmän tulevaisuuteen. Näkemisiin!

Vieraskynä: Konservatiivinen kansalaisaloite "Olemme olemassa" on vanhentunut jo syntyessään

Sain vieraskynätekstin, jonka on kirjoittanut Juudas-Lilith Räntäsade. Juudas-Lilith kritisoi tekstissään transien uusinta kansalaisaloitetta (Olemme olemassa), joka hiljattain saavutti maagisen 50 000 allekirjoittajan rajan ja siten etenee eduskuntakäsittelyyn. Tätä kirjoittaessani aloitteella on kaiken kaikkiaan 55 466 allekirjoitusta. Transit tekivät sen jälleen!

Juudas-Lilith uskoo nykyisten sateenkaaripiirien ja valtavirtamedian olevan niin konservatiivisten antigenderliikkeen vaikutuksen alainen, että tunnetun foobisen Laventeliveikkosen blogikin on tässä kohtaa parempi julkaisualusta kuin valtavirtamediat.

Kun jännityksellä odotamme transien seuraavia kansalaisaloitteita (jotka vartovat vuoroaan tähtitieteellisen pitkässä listassa), voimmekin hieman ruotia tämän aloitteen epäkohtia kukin tahollamme ja tyylillämme.

Vieraskynä alkaa:

Kansalaisaloitteen Olemme olemassa eteneminen eduskunnan käsittelyyn on herättänyt juhlatunnelmia sukupuoleltaan moninaisten keskuudessa. Omakin, hyvin moninainen ja inklusiivinen somefeedini on täyttynyt onnen ilmaisuista ja toivotuksista. Haluaisin itsekin liittyä iloitteluun, mutta tutustuttuani itse aloitteeseen huomaan olevani kuin puulla päähän lyöty.

Hyvin varovainen – cisnormatiivista valtavirtaa suorastaan kosiskeleva – aloite osoittaa selkeää rohkeuden ja vision puutetta. Kaikessa konservatiivisuudessaan se jopa herättää vakavaa epäilystä, ovatko aloitteen muotoilijat olleet taantumuksellisen antigenderliikkeen vaikutuksen alaisia.

Itse olen demisukupuolinen transfeminiini, joka on myös autigender ja intersukupuolinen (minulla on endometrioosi). Ymmärrän, että tällainen hyvin hienosyinen ja kehittynyt termistö voi herättää hämmästystä ja kummastusta varsinkin maalaisissa tai vanhemmissa, kehityksen kärryiltä pudonneissa ikäluokissa (kohtaan tällaista tietämättömyyttä arjessani usein). Sen ei pitäisi kuitenkaan raskauttaa itseni kaltaista jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevaa henkilöä, joka muutenkin kärsii vähemmistöstressistä, käyttämään kallisarvoista aikaani ja energiaani muiden valistamiseen. 

Kouluttakaa itseänne, persut, vaikkapa tutustumalla Setan sukupuolen moninaisuuden sanastoon. Siellä on vain vaivaiset +40 termiä, jotka olisi hyvä kaikkien viimeistään nyt ottaa haltuunsa. (Paras pitää kuitenkin kiirettä. En haluaisi olla ikävä, mutta lähitulevaisuudessa työpaikkanne saattaa olla siitä riippuvainen.)

Sen verran näiden termien ongelmallisuudessa tulen tosin vastaan, että pidemmän päälle ne ovat auttamattoman riittämättömiä kuvaamaan ei-binääristen sukupuolten spektrin, matriisin tai (kenties kuvaavimmin) tähtikartaston koko rikkautta. Kuten monet ei-binääriset henkilöt, koen itsekin kuivan tieteellisiltä kalskahtavien termien sijasta runollisuuteen, jopa mystiikkaan, viittaavan avaruussanaston parhaiten kuvaavan oman sukupuoleni moninaisuutta. 

Osuvimmin ja puhuttelevimmin omaa sukupuoltani kuvaa kenties kaikkea ihmiskäsitystä ja sanallistamista välttelevä, kirjailija H.P. Lovecraftin (hyi!) luoma avaruusolento ja -jumaluus Cthulhu. 

Surukseni minun on kuitenkin myönnettävä, että kaikkein edistyneimmätkin suomalaiset sateenkaaripiirit ovat vielä kyvyttömiä kohtaamaan mieltäkääntävän, ulottuvuuksien rajat ylittävän ja tavallaan ”intergalaktisen” sukupuoleni. Toistaiseksi minun on siis tyytyminen aikaisemmin antamaani luonnehdintaan (ja Cthulhun ansaitsemattomasti toiseutetun hahmon edistykselliseen uudelleentulkintaan romanttisen fanifiktion keinoja hyödyntäen).

Vaikka puheenvuoroni on kenties tuonut esille jotain ongelmia ihmiskielen riittämättömyydestä, toivottavasti se on myös avannut sitä, miksi nykyinen kansalaisaloite on vanhentunut jo syntyessään: jos sukupuoli on kokonainen galaksi, jonka äärettömyydessä menneiden aikojen ”cismies” ja ”cisnainen” ovat pelkkiä hiukkasia tähtimeren päättymättömässä aavassa, miksi tuo äärettömyys kaikessa rikkaudessaan pitäisi sulkea ja typistää pelkkään kolmanteen vaihtoehtoon? 

Onko kahdesta siirtyminen kolmeen oikeastaan edistystä lainkaan? Eikö tällöin (kaiken rikkauden supistava, riisuva) kolmas tulisi edelleen vahvasti kahden muun määrittelemäksi? 

Kuka nyt haluaisi olla cisnaisen ja cismiehen määrittelemä?

Kansalaisaloite on nykyisessä muodossaan lopultakin silkkaa cisnormatiivisen ylivallan jatketta uudessa, pinkkipestyssä muodossa. Pelkkä armopala meille, jotka näännymme cisnormatiivisella aavikolla affirmaation ja nähdyksi tulemisen kipeään puutteeseen. Meille, joiden herkkä ainutlaatuisuus on katoamisen partaalla ihmismassojen puristuksessa, massojen, jotka koostuvat tuskin muista kuin elävistä stereotypioista. 

Kun asiaa miettii vielä tarkemmin, kansalaisaloite ei sittenkään olisi edes armopala kaikille sukupuoleltaan moninaisille. Sillä kolmas sukupuolimerkintä yhdistetään vahvasti muunsukupuolisiin – sukupuoleen, jota, huolimatta sen jalosta pyrkimyksestä kohti inklusiivista kattokäsitettä, määrittelee nykyään omat pölyttyneet ja homehtuneet norminsa, eriarvoistavat hierarkiansa, kauneusihanteensa. 

Kyllä, vuonna 2026 voidaan perustellusti puhua jo hegemonisesta muunsukupuolisuudesta. Me ei-binäärit olemme ehkä kaikki sukupuoleltamme moninaisia, mutta jotkut ovat moninaisempia kuin toiset.

Katsokaa median tapaa käsitellä ja nostaa esiin muunsukupuolisuutta. On hienoa, että viime vuosina Yleisradion ja Helsingin Sanomien kaltaiset valtaapitävät instituutiot ovat tehneet pieniä taaperonaskeleita korjatakseen menneiden vuosisatojen ulossulkemisen, sivuuttamisen ja sorron. Heidän ja muiden suomalaisten valtamedioiden esiintuoma hegemoninen muunsukupuolisuus on kuitenkin samalla kiistatta voittopuolisesti valkoista, keskiluokkaista, laihaa ja naaraspuolista. 

Ei ole yllätys, että esikuvista puhuttaessa nämä etuoikeutetut, uusiin normeihin mukautuvat muunsukupuoliset mainitsevat usein David Bowien ja Tilda Swintonin kaltaisia henkilöitä. He jos ketkä suorastaan huutavat länsimaisia ja kolonisoivia kauneusihanteita, jotka eivät tee tilaa toisille.

Miksi minun, joka olen demisukupuolinen transfeminiini (sekä autigender ja intersukupuolinen) ja jonka sukupuoli olennoituu Cthulhuun paeten kaikkia ihmismielen määrittelyjä ja käsitteistämisiä, tulisi ahtautua samaan sukupuolikarsinaan hegemonisen ja kolonisoivan muunsukupuolisuuden kanssa?

Pelkkä ajatus saa minut tuntemaan sukupuolidysforiaa, kenties ensimmäistä kertaa elämässäni.

Jos maailmassa olisi edes rahtunen oikeudenmukaisuutta, tulevan henkilötunnuksen sukupuolimerkintä olisi päättymätön ja rajaton sarja merkkejä, kuten itse joka suuntaan avartuva, kurottuva kosmos. Koska nykyisen sukupuolicisteemin ja sen valtaapitävien palvelijoiden viitseliäisyys ei kuitenkaan herätä minussa suurta luottamusta, voisin tyytyä vaatimattomampaan ratkaisuun. 

Ehkä päättymättömän kirjainsarjan sijasta kyseeseen voisi tulla vaikkapa neljän aakkoskirjaimen sarja hetun alkuun. Tuhannet eri sukupuolivaihtoehdot riittäisivät kenties vahvistamaan ja antamaan kasvot niille kaikille ei-binäärisille sukupuolille, jotka ovat meille jo tunnetut ja jotka ovat toistaiseksi kärsineet näkymättömyydessä ja puutteessa. 

Tilaa riittäisi myös (ainakin joksikin vuosikymmeniksi) tarjota sukupuolimerkintä niillekin sukupuolisuuksille, jotka eivät ole vielä meille ilmestyneet vaan tulevat paljastaman meille kasvonsa, kun tietomme ei-binäärisistä sukupuolista hiljalleen lisääntyy ja sydämemme avartuvat vielä hivenen vastaanottavaisemmiksi niiden koko kirjolle.

Kuten aloitteessa ansiokkaasti todetaan, jokaisen tulee tulla nähdyksi omana itsenään lain edessä – mutta sen ei tule rajoittua ainoastaan kolmanteen sukupuoleen, tämän päivän Tilda Swintoneihin ja David Bowieihin. Sen tulee ulottua meistä jokaiseen.

Cthulhu on puhunut.

– Juudas-Lilith ”Yog-Sothoth” Räntäsade

Kiitokset Juudas-Lilithille!

Juudas-Lilithin mietteet ovat todellakin hätkähdyttäviä ja ajatuksia herättäviä. On lähtökohtaisesti ongelmallista edes esittää, että ihmisten kirjoa ja moninaisuutta voisi kuvata vain kolmen sukupuolikategorian eli miehen, naisen ja muun/ei-minkään/kolmannen avulla, kun intergalaktinen kosmos on kuitenkin niin paljon enemmän kuin vain nämä vaihtoehdot ja kapeat lokerot, jotka pakottavat moninaisen ihmisyyden ahtaisiin, ulkopuolelta määriteltyihin muotteihin.

Myös se on ongelmallista, että ajatellaan maailman tulevan sillä valmiiksi, että tämäkin kansalaisaloite nyt saadaan eduskunnan käsittelyyn ja säädettyä lain voimalla kolmannet sukupuolet oleviksi ja yhteiskunnallisesti tunnustetuiksi. Tarvitaan vielä vähintään 28 000 000 000 uutta aloitetta maailman saattamiseksi valmiiksi ja vähemmän syrjiväksi ja transfobiseksi, ja sekin on vasta vienoa alkusoittoa. Trans- ja muunsukupuolisten ihmisten loppumattoman syrjinnän ja näkymättömäksi tekemisen on kerta kaikkiaan loputtava, amen.

Omat ehdotukseni tuleviksi kansalaisaloitteiksi, joilla rakennetaan yksi kerrallaan tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa maailmaa, jossa kaikki tulevat näkyviksi ja tunnustetuiksi omina itseinään, ovatkin nyt mm. seuraavat:

• Rehevänä syntynyt: aloitteen ideana olisi tunnustaa kaikkien – myös rehevien ja elopainoltaan moninaisten, erityisesti runsaiden – kehollisuuksien validiteetti ja legitiimiys ja tunnustaa runsaankin rehevät kehollisuudet osaksi sukupuolen moninaisuuden ja sateenkaari-ihmisyyden pyhää kirjoa. Aloite toimisi ikään kuin jatkumona kehopositiivisuudelle ja toisi näkyviin rehevien kehollisuuksien moninaiset ja varioivat sukupuolikokemukset, jotka ovat aivan yhtä kauniita, todellisia ja valideja kuin niin sanotuilla normaalipainoisilla kehollisuuksillakin. Ja miten muuten määritellään ”normaalipainoisuus” ja kuka sen määrittelee? On räikeää läskifobiaa väittää, että kukaan voisi olla elopainoltaan ketään toista ”normaalimpi”. Nyt on aika muutoksen.
• Oikeus nuolla: edellä mainittuun aloitteen kylkiäiseksi voitaisiin sopivasti systematiseerata myös liitännäisluonnos lakimuutoksesta, joka tekisi deittailusta ja seksistä kieltäytymisestä reheväkehoisen (tai kenen tahansa sukupuoleltaan moninaisen, a-, demi- tai alloseksuaalin tahi autigenderin) kanssa laitonta ja rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Myös sukupuoleltaan moninaisilla ja rehevillä on oikeus suuseksiin ja nuolemiseen, vaikka seksipartneri olisi pakotettu tilanteeseen – aseella uhaten tarvittaessa, jos ei mikään muu tepsi.
• Olemme biomassa: aloite, jossa toisimme sukupuolisuuksista näkyväksi perimmäisen totuuden eli sen, ettei niitä ole oikeasti olemassakaan. Perimmäinen tavoite kaikissa näissä(kin) lakimuutoksissa on saavuttaa ontologinen päätepiste: ei ole mitään sukupuolia, ei miehiä, ei naisia, ei poikia, tyttöjä, rusoposkia, ei uroksia, ei naaraita, kukkia tai mehiläisiä – on vain biomassaa. Kaikki ihmisen yritykset määrittää todellisuutta ja perimmäistä totuutta sukupuolista ovat turhia, koska lopulta kaikki vain sulautuu äärettömyyden valtamereen, jossa kaikki oleva ja lihallinen on historiatonta biomassaa, ykseyden hetken kosminen ilmaus. On tullut ihmiskunnan aika palata tähän tyhjyyden täyteyteen kollektiivisesti ja hylätä ajatukset siitä, että ihmisyyttä voisi määritellä lakien tai kielen ja sanojen tasolla yhtään miksikään.

Ehdotuksia uusista ja vähintään yhtä kosmisen tason kansalaisaloitteista otetaan ilolla vastaan kommenteissa. Hetkemme on nyt!

Ja lopulta olemme taas tipuaskelen lähempänä tasa-arvoisempaa, yhdenvertaisempaa maailmaa, jossa jokainen saa olla (olematta) juuri sitä, siten ja sellainen kuin syömmessään ja sielunsa syövereissä halajaa.

/edit
Aprillia! :)