sunnuntai 4. helmikuuta 2024

Transien käsityksiä naiseudesta (osa 2): Sanat tarkoittavat, mitä Tyyris Tyllerö päättää niiden tarkoittavan

No niin, nyt ollaan taas sakean jännän äärellä. Transien omintakeiset käsitykset sukupuolista ovat sen kaliiperin kaninkolo, että niiden käsittelemiseksi voisi perustaa kokonaan oman bloginsa, joka keskittyy yksinomaan siihen aiheeseen. Jo ihan X:ää (ent. Twitteriä) selaamalla löytyy esimerkkejä nopeasti miljoonittain, ja olenkin tässä muutaman vuoden aikana kerryttänyt varsin massiivisen varaston kuvakaappauksia transien sukupuoliturahteluista. Materiaalia on jo niin paljon, etten ikinä pysty käsittelemään blogissa sitä kaikkea tyhjentävästi, mutta pyrin abstrahoimaan aiheen kannalta keskeisimmät asiat esiin siten, että ainakin ne olisi sitten jollain tapaa ruodittu.

"Kun minä käytän jotakin sanaa", vastasi Tyyris Tyllerö pilkallisesti, "se tarkoittaa juuri sitä mitä minä haluan – juuri eikä melkein."

"Mutta kysymys on siitä", sanoi Liisa, "voitko todella saada sanat tarkoittamaan eri asioita."

"Ei, vaan kysymys on siitä, kuka määrää ja päättää", sanoi Tyyris Tyllerö. "Siinä kaikki."

Käsittelin ensimmäisessä osassa transien omakohtaisia käsityksiä siitä, kuka ja mikä on nainen – ja huomatkaa, transien itsensä sanoittamana. Analysoitavaa materiaalia löytyy loputtomasti, jos sitä lähtee oikein erikseen kaivelemaan, mutta transien omia forumeja ja Reddit-kanavia yms. en kovin usein jaksa erikseen käydä selailemaan, koska kaikki se hedelmätön jauhanta niissä on niin läpeensä itseään toistavaa, ennustettavaa ja henkisesti uuvuttavaa kahlata. Transien vakimantrat keskusteluketjuissa pyörivät aina samoissa aiheissa eli cisheterojen etuoikeutettuudessa, yhteiskunnan transfobiassa, transoikeuksissa ja itsemäärittelyssä, hoitojen saamisen vaikeudessa, portinvartioinnin vittumaisuudessa, genitaalifetisistien seksuaalisessa rasismissa ja niin edelleen. Hyvin harvoin mitään uutta ja tuoretta putkahtaa esiin.

Viime vuosina on yhteiskunnassa puhuttu naiseuden/naisen ja mieheyden/miehen määrittelystä niin runsaasti, että kaikki ovat sen vatvomisen jäljiltä suorastaan näännyksissä. Ennen kaikkea kuitenkin on puhuttu nimenomaan naisen määrittelystä; sen ympärillä julkinenkin keskustelu pitkälti pyörii. Harvoin kukaan kyselee, mikä mies on ja miten se määritellään. Näkyvyyttä saaneet artefaktatkin aiheesta heijastavat tätä, kuten Matt Walshin dokumentti What Is a Woman?. Syykin tähän on toisaalta ilmeinen: itsemäärittelyn ja transkolonisaation vaikutukset ovat erityisen vahingollisia ennen kaikkea naisille ja tytöille. Kuka tahansa, joka on koskaan tavannut miehiä, tietää tämän. Myös transit itse tietävät tämän, vaikka kuinka muuta väittäisivätkin.

Minusta on erityisen mielenkiintoista se, että ottaen huomioon miten intohimoisesti intersektionalistit ja wokettajat rakastavat käsitteiden ja määritelmien vääristelyä ja sanoilla kikkailua, tuntuu tämä asia – siis naisen määritteleminen biologisessa viitekehyksessä – olevan heille täydellisen sokea piste. Kun intersektionalistien kanssa väittelee naisen määritelmästä vaikka julkisessa keskustelussa, heidän kontribuutionsa koostuu aina samoista kehäpäätelmistä, joissa sosiaalinen, kulttuurinen ja biologinen sukupuoli sotketaan keskenään tähän tapaan:

"Nainen on kuka tahansa, joka kokee ja sanoo olevansa nainen. Nainen on kattokäsite, jonka alla on paljon erilaista variaatiota cisnaisesta transnaiseen ja sukupuolettomasta nonbinääriin. Naiseutta ei voida tarkasti määritellä, koska kaikilla naisilla ei ole kohtua ja kaikki naiset eivät menstruoi ja synnytä. Vaikka naiseuden käsitettä on mahdotonta määritellä, transnaiset ovat silti naisia, ja jos joku on tästä eri mieltä, on hän patakonservatiivi, transfoobikko ja natsi. Miksi kaikki te ahdasmieliset ja mieltänne avartamattomat transfoobikot ja sortajat olette niin obsessoituneita transihmisten genitaaleista? Miksette voi jättää transihmisiä rauhaan? They just want to pee. Miksi teitä kiinnostaa niin paljon, mitä transihmisillä on haarovälissään ja mitä saniteetti- ja suihkutiloja he käyttävät? Sukupuoli on jokaisen oma asia, eikä sukupuolta voi päätellä kenestäkään päältäpäin, koska sukupuoli on sisäinen kokemus, jonka ihminen itse saa määritellä. Kenelläkään ei pidä olla mitään nokan koputtamista siihen, miten kukin sukupuolensa kokee ja määrittää. Itsemäärittely on ihmisoikeus, eivätkä ihmisoikeudet ole mielipidekysymys. Transihmisiä on kautta aikain syrjitty, sorrettu ja marginalisoitu..." jne.

Tämä jankkaus on pitkälti transien tukijoukkojen (vihervasemmistohenkisten idealistien) suoltamaa, ja vaikka vääntäisimme julkisessa keskustelussa sukupuolen käsitteestä ja määrittelemisestä maailman tappiin, ei siinä mihinkään kaikkia tyydyttävään lopputulokseen tulla pääsemään koskaan. Jos yrittää opettaa kuurosokeaa porsasta tanssimaan ja laulamaan oopperaa, turhautuvat sekä opettaja että porsas.

Olen joka tapauksessa erityisen kiinnostunut siitä, miten transporukka itse käsitteellistää sukupuolta ja sukupuolisuutta julkisen keskustelun ulkopuolella, omissa piireissään ja fantasiahuuruissaan. Alla kuvakaappauksia kuuden transidentifioituvan miehen selityksistä koskien (trans)naiseutta. Nämä ajelehtivat taannoin feediini X:ssä. En ole pureutunut näiden transien taustoihin tai henkilöhistoriaan kovin tarkasti (eikä kiinnostakaan), mutta heidän viisautensa yleviä hedelmiä voimme joka tapauksessa hieman tarkastella.

Sofie Halili

"Transnaiset ovat biologisia naisia ja me synnyimme naisten kehoihin... Termi 'bionainen' ei tarkoita absoluuttisesti yhtään mitään, lol. Sanon olevani biologinen nainen, koska kyseinen termi ei tarkoita mitään. Cisnainen ei ole biologinen nainen, hän ainoastaan identifioituu naiseksi ja hänet pakolla määriteltiin "naiseksi" syntymässä perustuen epätieteellisiin, arkaistisiin ja misinformatiivisiin käsityksiin biologiasta."

Cambell Kenneford

"Olen nainen, koska sanon olevani, eikä tämä asia ole väiteltävissä. En identifioidu "naiseksi". OLEN nainen."

Mara Beencroft

"Cisnaiset: Lakatkaa näyttelemästä yllättynyttä, kun transnaiset näyttävät paremmilta kuin te. Lmfao, se on vitun alentavaa. Cisnaiset ovat hauskoja, he yrittävät aina sanoa meille (transnaisille), että haluamme olla kuin he, mutta he itse menevät veitsen alle, ottavat piikkejä perseisiinsä ja käyttävät samoja meikkaustekniikoita kuin me. Kaikki teidän Instagram-lempparipahiksenne turvautuvat transtyttöestetiikkaan, mikä on hyvä, mutta antakaa kunnia niille, joille se kuuluu."

Riley J. Dennis

"Sana, jota haet kuvataksesi naisia, jotka eivät ole trans, on "cis". Anna mennä, käytä sitä, ei se ole vaikeaa. Transnaisena en ole MtF (male to female/miehestä naiseksi), koska en koskaan ollutkaan mies."

Elikkäs. Mitä nämä neljä pumpattavaa Barbaraa tässä oikeastaan väittävät?

  • Transnainen syntyy naisen kehoon ja on siten "biologinen nainen". Toisaalta sana biologia ei Sofien mukaan kuitenkaan tarkoita mitään. Cisnainen identifioituu ja määriteltiin pakolla syntymässä naiseksi yleisesti jaettujen uskomusten pohjalta liittyen biologiaan. Uskomusten, jotka ovat misinformatiivisia ja vääriä. Myöskään "bionainen" ei tarkoita mitään.
    • Tämän kysyminen kvintiljoonannen kerran on kaikessa ilmiselvyydessään oikeastaan täysin turhaa, mutta jos transnainen kerran on syntynyt naisen kehoon, niin mihin hän tarvitsee hormonihoitoja, invasiivisia ja brutaaleja leikkauksia, kehonosien amputaatioita, silikoni-implantteja, botoxia, ääniterapiaa ja/tai äänihuultenkiristysleikkauksia, aataminomenan höyläyksiä, poskipäidenkorottamiskirurgiaa, karvanpoistolaserointia ja muita kehoa feminiinistäviä toimenpiteitä?
    • Jos "biologia" ei tarkoita mitään, niin miten transit selittävät itselleen ja muulle maailmalle, mistä vauvat tulevat?
    • Jos käsitteellä "bionainen" ei ole mitään merkitystä ja tarkoitusta, miksi transidentifioituva mies kuitenkin käyttää sitä kuvatakseen itseään ja olevaisuuttaan? Et voi sanoa, ettei X tarkoita mitään, mutta minä olen X. Ihminen on aina jotain. On mahdotonta olla olematta mitään ja olla samaan aikaan kuitenkin jotain.
  • Transnainen on nainen, koska sanoo niin. Kuka tahansa, joka sanoo olevansa X, on X, koska sanoo niin.
    • Tyyris Tyllerö -kehäpäätelmä. Olen sitä, mitä sanon olevani. Minä saan päättää. At the end of the day... Muuttuuko objektiivinen todellisuus lainalaisuuksineen koskaan miksikään, vaikka vääntelisimme ja kääntelisimme määritelmien ja sanomistemme kanssa seuraavat 50 000 vuotta?

Sanojen voimalla joksikin julistautumiseen uskominen ja siihen koko sielunsa ja ruumiinsa essenssin voimalla takertuminen on niin veretseisauttavaa idiotismia, että se pitäisi luokitella rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Toisaalta juuri sellaisiin ajatusrakennelmiin hurahtavat ovat konsumeristisen järjestelmän märkä uni, koska kehomodauksien ympärille rakentunut leikkaus- ja lääketeollisuus käärii näiden harhojensa vankien pyrkimyksistä aivan käsittämättömän suuret massit vuositasolla. Transteollisuus on vuosi vuodelta massiivisempi miljardiluokan bisnes, kun yhä useammat mieleltään järkkyneet ihmiset saadaan propagandalla nielaisemaan ajatus siitä, että kehodissosiaatio on normaali, terve ja luonnollinen olemisen tila, josta pois ohjautumista terapeuttisin keinoin ei tulekaan pitää ensisijaisena apukeinona vaan päin vastoin ruokkia sitä fiksaatiota kaikin mahdollisin keinoin.

The wonders of filters.

Kaiken konsumeristien kiiluvasilmäisen, torahampaisen ja koukkukyntisen rahanhimon tuoksinassa kenellekään ei tule edes mieleen alkaa rakentaa sukupuolinarratiivia siltä pohjalta, että voisikohan länsimaista keskinäiskulttuuria sukupuolikäsitysten osalta ryhtyä muuttamaan sellaiseen suuntaan, ettei maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä enää nähtäisi ihmistä kahlitsevina konstruktiovankiloina. (Juuri siihen transius nimenomaan perustuu: jos ei ole juuri tietynlainen ja käyttäydy syntymäsukupuolelleen mahdollisimman stereotyyppisellä tavalla, on "väärä" ja täytyy hakeutua "korjattavaksi".) Käytännössä tämä tarkoittaisi, että feminiinisesti persoonaansa ja identiteettiään representoiviin miehiin ja maskuliinisesti (miten ikinä ne nyt sitten määritelläänkään) persoonaansa ja identiteettiään representoiviin naisiin ei enää suhtauduttaisi kummajaisina ja poikkeusyksilöinä. Muistutan, että olin itse lapsena ja nuorena sukupuolinen poikkeusyksilö, ja vaikka minua mm. ikätovereiden taholta joskus vieroksuttiin sen vuoksi, en koskaan liiemmin välittänyt vieroksunnasta (minulla oli myös paljon kavereita ja poikkeavuuteeni suhtauduttiin enimmäkseen hyväksyvästi). Koin aina, että olen yksinkertaisesti oma itseni ja minulla on oikeus olla sellainen. Nykykäsitysten mukaan minut olisi tuolloin diagnosoitu translapseksi. Lapsena minua itse asiassa toisinaan luultiin tytöksi; minulla oli pitkä tukka ja pukeuduin joskus serkuiltani vanhoiksi jääneisiin hameisiin ja hiuskoristeisiin, koska se nyt vain oli silloin hauskaa. Keksin itselleni "tyttönimiä", joskus olin Kaisa, joskus Kikka.

Homoseksuaalit ovat vuosikymmeniä taistelleet kivettyneitä kulttuurisia stereotypioita vastaan ja korostaneet, että miehen feminiinisyys ja naisen maskuliinisuus homoseksuaaliseen kiinnostukseen asti on luonnollista ja ketään vahingoittamatonta. Transit ovat sotkeneet homoseksuaalien pyrkimykset täysin muuttamalla narratiiveja niin, että itse asiassa feminiinisyys miehessä ja maskuliinisuus naisessa on virhe ja syntax error, joka täytyy "korjata", jotta se ihminen itse ja ympäröivä yhteiskunta eivät joudu kärsimään epäyinyangmaisesta inkongruenssista. Transit myös vihaavat ja halveksivat homoseksuaalien pyrkimyksiä laajentaa sukupuolinormatiivisia käsityksiä, koska jos niitä laajennetaan riittävästi, transeilta viedään keinot todistella muille ihmisille ja yhteiskunnalle transsukupuolisuutensa väitettyä todellisuutta. Sukupuolistereotypiat ovat transien ainoa jollain tasolla varteenotettava keino todistella muille, että heidän sisällään on kehosta irrallinen olemusessenssi, joka on "syntynyt väärin".

Lukaisin tuossa lämpimikseni Mona Blingin kirjan 23 transmyyttiä. Sivulla 99 Mona kirjoittaa seuraavaa:

Transsukupuolisuudessa ei ole mitään likaista tai häpeällistä. Päinvastoin, transsukupuolisuus on kaunista. Itsensä löytäminen on kaunista. Aina, kun ihminen voi elää omannäköistä elämäänsä ja pystyy irtautumaan yhteiskunnan normien kahleista, muuttuu maailma hieman paremmaksi paikaksi. Oman identiteetin, oman elämän narratiivin ja oman tilan haltuunotto ovat rohkeita ja voimakkaita tekoja maailmassa, jossa meidät halutaan tunkea ahtaisiin muotteihin. Niihin muotteihin eivät kaikki mahdu. Se on toisaalta onni onnettomuudessa, sillä raamit on tehty rikottaviksi. Jokaisella on oikeus rakentaa oma muottinsa ja täyttää se.

Siis anteeksi mitä? Juuri sitähän homoseksuaalit ovat aina tavoitelleet, että voisimme elää omannäköistämme elämää irrallamme yhteiskunnan normien kahleista! Juuri sitä vastaan homoseksuaalit ovat aina taistelleet, että ihmisiä tungetaan ahtaisiin muotteihin, joihin kaikki eivät mahdu! Miten ihmeessä tämä kaikki onkin yhtäkkiä mukamas jotain transien aikaansaannosta? Koska... *vetää henkeä*

TRANSIT NIMENOMAAN HALUAVAT TUNKEA ITSENSÄ NOIHIN AHTAISIIN MUOTTEIHIN JA SAMAISTUA NIIHIN! TRANSIT NIMENOMAAN HALUAVAT KAIKELLA VOIMALLAAN VARMISTAA MUOTTIEN OLEMASSAOLON JA PYSYVYYDEN JA YLLÄPITÄÄ NIITÄ HAMAAN TAPPIIN ASTI!

Transit suorittavat sen ahtaisiin muotteihin tunkemisen ITSE. He ITSE suggestoivat itsensä ajatukseen ahtaista muoteista ja niihin sopimattomuudesta ja luovat ja rakentavat itselleen sen transidentiteettinsä tuon suggestion pohjalta. Kukaan muu ei pakota heitä siihen, he tekevät sen itse. ITSE. He ovat itse vastuussa omasta tragediastaan, koska asettuvat makaamaan tuleen ihan omasta vapaasta tahdostaan. Kukaan tai mikään ei PAKOTA heitä tekemään niin. Miten tämä voi olla niin saatanallisen vaikea asia transeille sisäistää?

Koko transideologia lähtee siitä, että on olemassa kahlitsevia normeja, joihin he eivät koe sopivansa, minkä vuoksi heidät täytyy "korjata". Se on transidentiteetin ydin. Minut pitää korjata. Miten ihmeessä transien on edes mahdollista nähdä tämä asia minkäänlaisesta emansipatorisesta perspektiivistä? Kaikki nykyiset transien pyrkimykset sukupuolikäsityksen muuttamiseksi ja yhteiskuntaan implementoimiseksi ovat räikeässä ristiriidassa kaiken sen kanssa, mitä homoseksuaalit ovat 1950-luvulta saakka saaneet aikaiseksi. Transit tekevät yksi toisensa jälkeen kaikki homojen aikaansaannokset yhteiskunnassa tyhjiksi, lakimuutos lakimuutokselta, cancellaatio cancellaatiolta ja historian uudelleenkirjoitus uudelleenkirjoitukselta. Marsha P. Johnson oli transnainen ja mustat transnaiset panivat alulle Stonewall-mellakat! Transihmiset taistelivat homoseksuaaleille heidän oikeutensa!

Jatketaan transien käsityksistä:

  • Cissunaiset kadehtivat transnaisia, koska transidentifioituvat miehet ovat cissunaisia "viehättävämpiä" ja "haluttavampia". Olen useita kertoja nähnyt transidentifioituvien miesten jauhavan tätä skeidaa eri sanankääntein. Olen kuumempi kuin sinä ja te kaikki yhteensä, te olette minulle vain kateellisia. Omituinen ja jotenkin tragikoominen narsismin ilmentymä, happamia sanoi kettu ja päivänselvä coping mechanism, kun peilikuva ei vastaa omia sisäisiä tuntemuksia (kokemus, joka yhdistää transit mm. anorektikkoihin).
    • Miehistä kiinnostuneilla transidentifioituvilla miehillä (lue: feminiinisillä homomiehillä) näyttää tässä vaikuttavan voimakkaana taustalla sisäistetty homofobia eli järjettömän massiivinen ahdistus sen myöntämisestä ja hyväksymisestä, että on itse homoseksuaali. He kokevat itsensä miehistä kiinnostuneina miehinä vääriksi ja virheiksi, ja transnaiseus tuntuu tarjoavan ratkaisun tähän kurimukseen. Eräs X:ssä aiemmin aktiivinen transidentifioituva mies, Holly nimeltään (nyttemmin kai poistanut profiilinsa), selitteli yhdessä vaiheessa yhtenään seinällään jotain tällaista: "Homomiehet ovat vain kateellisia meille transnaisille, koska olemme miesten mielestä haluttavampia ja pystymme saamaan todellisia miehiä [we can get real men unlike you]. Emme joudu tyytymään keskinkertaisiin miehiin ja lohdutuspalkintoihin." Voihan lollers, mikä cope.
    • Terve itsekunnioitus on sitä, että näkee itsensä riittävänä, kelpona ja sekä sisäisesti että ulkoisesti hyvänä ja jopa hyvännäköisenä siinä määrin, että pystyy elämään normaalisti ja muodostamaan toimivia ihmissuhteita (sekä ystävyyksiä että romanttisia ja/tai seksisuhteita). Tuohon terveen itsekunnioituksen konseptiin ei kuulu jatkuva sen märehtiminen, kuka on ketäkin kauniimpi tai haluttavampi, ja varsinkaan sen esille tuominen omituisesti lällätellen. Mä olen kuumempi kuin sä, vituttaako? Kenellä on isoin kikkeli ja niin edespäin. Kukaan henkisesti tasapainoinen ja mieleltään terve ihminen ei koe tarvetta vertailla itseään 24/7 muihin ja rakennella mielessään alituisia vastakkainasetteluja siitä, kuka milloinkin päihittää kenetkin jollain aspektilla.
    • Kuvittelevatko nämä kehoahdistuneet transnaiset ihan oikeasti ja tosissaan, että itsensä ja fyysisen kehonsa hyväksyviä homomiehiä voisi haileimman hevonhulihuitukkeen vertaa kiinnostaa, millaisia "todellisia miehiä" he onnistuvat vamppaamaan sänkyihinsä? Maailmassa riittää miehiä kuin meressä mutaa, ja sehän on transien kannalta vain eduksi, että siihen joukkoon mahtuu niitä, joille maistuu ladyboyn tai shemalen kiksauttaminen (ladyfalloksella tai ilman). Sitten on meitä, jotka haluamme seksimme ja romanttiset kuviomme autenttisen miehen testosteronia tihkuvalla luonnollisella reseptillä, ilman hehkeitä plottwistejä ja kehollisia keinotekoisuuksia, kuten gaytransmanien tihkuvat bonusreiät. Jos romanttisuutemme ja seksimme perustuisi transnaisten itselleen sepittämään real men -kadehdintaan, se kertoisi meistä vain sen, että meillä on kollektiivisesti uskomattoman paska itsetunto. En ihan oikeasti käsitä, mikä saa nämä sekopäät ajattelemaan, että he ovat kaikkien muiden elämän ja ajatusten kokoaikainen keskipiste. Miksi homomies jaksaisi käyttää aikaansa sen pohtimiseen, miksei transnaiseen penetroitumisesta kiinnostunutta miestä välttämättä napostele sekstailu meidän kanssamme? Pitäkää kernaasti hyvänänne, vaikka ulisettekin heti perään, miten chaserit fetisoivat ja esineellistävät teitä.
    • Olen aiemminkin puhunut siitä, että jos koko oma identiteetti perustuu jatkuvaan muihin vertailemiseen ja päihittämiseen, on se aivan uskomattoman paska identiteetti. Tämä skeema on kaikkien transidentiteettien ja niiden variaatioiden syvintä ydintä; kaikki heidän elämässään rakentuu muihin vertailun ja kadehtimisen (tai olettamukseen siitä, että muut kadehtivat heitä) varaan.
    • Mitä tulee kauneusleikkauksiin ja veitsen alle hakeutumiseen, niin oikeat naiset eivät hakeudu niihin samoista syistä kuin transidentifioituvat miehet. Miksi tätäkin itsestäänselvyyttä täytyy erikseen vääntää rautalangasta? Tähän liittyen todettakoon myös, että naisten ja miesten transsukupuolisuus ovat kaksi täysin eri ilmiötä, eikä niitä olisi alun perinkään pitänyt sotkea keskenään. Nainen ei pyri tulemaan mieheksi samoista syistä ja motiiveista kuin mies pyrkii tulemaan naiseksi. Naisten ja miesten transhoidotkin ovat lähtökohtaisesti täysin erilaisia. Jo siinä on menty metsään, kun naisten ja miesten transsukupuolisuus on samaistettu ja rinnastettu toisiinsa yrittämättäkään tarkemmin eritellä sitä, mikä sen kokemuksen saa juuri naisessa tai juuri miehessä aikaan (puhumattakaan siitä, että homous ja transius on rinnastettu toisiinsa, missä on menty vieläkin pahemmin metsään). Kukaan ei edelleenkään ole kieltämässä sitä, etteikö kokemus transiudesta olisi transille itselleen todellinen.
Mitä tulee viimeksi mainittuun asiaan, niin joudumme jossain kohtaa ihan yhteiskunnan tasolla käsittelemään laajemmin sitä, tehtiinkö alun perinkin galaktisen massiivinen virhe, kun transkokemusta päätettiin lähteä pönkittämään validoinnein ja sukupuolenkorjaushoidoin sen sijaan, että yritettäisiin psykoterapeuttisin keinoin ohjata ihminen hyväksymään kehonsa, jonka sukupuolta ei vaan voi muuttaa. Se, mitä mieltä ihmiset yleisesti ovat miehen mahdollisuuksista transformoitua naiseksi tai naisen mahdollisuuksista transformoitua mieheksi, on sinänsä sivuseikka, koska ihmisen ulkoiseen objektiiviseen todellisuuteen ei ole vaikutusta sillä, mitä ihminen uskoo tai ei usko tai millaisia väitteitä hän todellisuuden olemuksesta esittää. Jos validointi ja sukupuolenkorjailut oikeasti auttaisivat transeja, he eivät hoidot läpikäytyään oireilisi niin pahasti kuin tällä hetkellä kollektiivisesti oireilevat. He eivät räyhäisi barrikadeilla, levittäisi ideologisia käsityksiään, aivopesisi lapsia ja häseltäisi koko ajan uusien lakimuutosten kimpussa, jos hoidot ja validointi oikeasti olisivat auttaneet heitä tai jos koko protokollalla hormoneineen ja leikkauksineen olisi heidän psyykeensä oikeasti positiivinen vaikutus. Ne, joihin sillä on positiivinen vaikutus, eivät räyhää barrikadeilla soihtuja ja talikoita heilutellen vaan elävät vain elämäänsä ketään häiritsemättä. Näiden tervejärkisten transien osuus koko transporukasta näyttää olevan suunnilleen promillen luokkaa, jos sitäkään (Suomessa esim. Tulenhenki).

Kuka kenenkin uskomuksista puhuminen johtaa aina varsin nopeasti nimenomaan siihen, miten käsitteistämme ja määrittelemme asioita, eli palataan aina lähtöruutuun siitä, mitä sanat tarkoittavat. Jos Tyyris Tyllerö päättää, että sana tarkoittaa mitä hän haluaa sen tarkoittavan, niin transeilta ja intersektionalisteilta jää aina yksi olennainen asia huomaamatta:

Objektiivisessa todellisuudessa kieltä ja määritelmiä ei itse asiassa ole edes olemassa. Kieli on ihmisten mielissä sijaitseva sopimuksenvarainen järjestelmä, jonka olemassaolon ilmeneminen fyysisessä todellisuudessa on pelkkiä visuaalisia symboleja, joiden on sovittu viittaavan tiettyihin asioihin. Määritelmien muuttaminen (tai sen yrittäminen) ei vaikuta todellisuuteen, se vaikuttaa vain ihmisten kollektiivisiin käsityksiin todellisuuden tulkinnasta ja siihen, miten ihmiset fyysisessä maailmassa toimivat ja operoivat. Koska objektiivinen todellisuus ja sen lainalaisuudet eivät muutu Tyyris Tyllerön sanelemana koskaan miksikään, on transien ainoa vaihtoehto elää fantasiaansa mahdollisimman todeksi yrittää muuttaa kollektiivikäsityksiä. Ergo, transpesu ja propaganda. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että he joutuvat ympärivuorokautisesti itsesuggestoimaan itsensä ajattelemaan ja sanomaan, että he ovat sitä, mitä sanovat itselleen ja muille olevansa. Koko ajan he itsekin tietävät varsin hyvin valehtelevansa, mutta koska transkokemus ei jätä heitä rauhaan sekunniksikaan, he ovat tuomittuja elämään tuossa pakotetussa itsesuggestiossa niin kauan kuin heissä henki pihisee.

  • Julia valistaa meitä siitä, miten aitoihin naisiin tulee kielenkäytöllä viitata, eli cis-prefiksillä. Sen käyttäminen ei kuulemma ole vaikeaa. Sofien tapaan hän myös esittää, ettei transnaisena koskaan ole itse asiassa ollutkaan MtF/mies.
    • Eli siis: Julia ei koskaan ollut mies, eli toisin sanoen hän on aina ollut nainen, siten siis transnainen ei ole koskaan ollut mies tai edes MtF, koska hän on itse asiassa aina ollut nainen. Jos hän on aina ollut nainen, hän on siten oman määrittelynsä mukaan ollut ja on tälläkin hetkellä cisnainen, koska määritelmällisesti nainen on cisnainen ja sitä termiä kuuluu naisesta käyttää, ei ole vaikeaa. Transnainen on siis cisnainen, mutta hän on kuitenkin samaan aikaan transnainen, joka ei koskaan ollut mies.

Miten nämä tyypit pystyvät elämään itsensä kanssa? Niinku ihan oikeesti. Missä menee niin eeppisen harhaisuuden raja, että todellisuus kumoaa itse itsensä ja tapahtuu jokin kosminen ydinräjähdys? Miten ihmisen on omassa mielensä ja kehonsa soliptisessa ytimessä edes mahdollista mennä näin perinpohjaisesti sekaisin? Se on oikeasti pelottavaa, suorastaan eksistentiaalisesti ahdistavaa.

Katsotaan vielä pari esimerkkiä. Seuraavaksi "whipping girl" Julia Serano jakaa meille viisautensa kypsiä hedelmiä paljastamalla jälleen kerran, että suurelle osalle transeista koko transidentiteetti perustuu parafilioihin ja fetisseihin mm. alistamisesta:.

Julia Serano, "ruoskiva tyttö"

"Vaikka en koskaan todella uskonut kliseetä siitä, että naiset ovat hyviä vain yhteen tarkoitukseen, tajusin että tuo käsitys hiipi jatkuvasti fantasioihini. Löysin itseni kuvittelemasta, että minut myytäisiin seksiorjaksi ja tuntemattomat miehet käyttäisivät minua hyväkseen. Sitä kutsutaan "pakotetuksi femininisoinniksi", eikä siinä välttämättä ole kyse seksistä. Se on sitä, että käännetään nöyryytyksen tunne mielihyväksi, transformoidaan miesetuoikeutettuuden puute parhaaksi panoksi ikinä."

Jo ensimmäisen osan tapausesimerkeistä kävi ilmi, että MtF-transien tapauksessa feminiinistämiseen liittyvä alistaminen on motivaattorina takertua transidentiteettiin ja tulla joksikin miesprinsiipin alistamaksi ja panemaksi kosmiseksi lutkaksi, ammottavaksi ja ahnaaksi aukoksi, jonne miehet raa'asti tyydyttävät seksuaalisia halujaan. Nämä hyypiöt eivät enää edes yritä peitellä tätä. Sissy hypno -pornon psyykettä turmeleva vaikutus näyttää olevan näissä tapauksissa voimakkaasti läsnä; pääasiassa vain miehet voivat kanavoida miestyypillistä seksuaalisuuttaan fantasiaan anonyymistä käytettävänä olemisesta. Toki se on varmasti joidenkin naistenkin fantasia, mutta uskallanpa väittää, että varsin marginaalisesti miehiin verrattuna. Harva nainen halunnee pyhittää elämänsä joksikin pantavana ja tunteettomana nukkena olemiseksi. Vain mieskehoisen henkilön on ylipäätään mahdollista fetisoida naisten seksuaalista alistamista, jonka kohteena olisi hän itse, feminiinistettynä versiona itsestään. AGP pähkinänkuoressa?

Minulla on teoria: nämä perversioiden motivoimat transidentifioituvat miehet kanavoivat taipumuksensa ja alistamisfantasiansa projisaatioon kuvitteellisesta naisidentiteetistä, joka perustuu lähes sataprosenttisesti heidän omiin olettamuksiinsa siitä, miten naisen seksuaalisuus toimii. Eli mies kanavoi seksuaalisuuttaan kuvittelemansa naisprisman kautta, heijastaa sen takaisin itseensä ja uskoo vankasti, että sitä naisen seksuaalisuus myös totisesti on. Sillä, miten naisen seksuaalisuus todellisuudessa toimii, on vain häviävän vähän tekemistä sen kanssa, millaisen kudelman miesfetissit ja miesparafiliat tässä viitekehyksessä muodostavat. Miehen ja naisen seksuaalisuus ei ole samanlaista vaan itse asiassa dramaattisen erilaista lähes joka tasolla. Transit eivät suostu ymmärtämään eivätkä myöntämään tätä. Miehen seksuaalisuus ei myöskään poistu miehestä transiutumalla tai muutu naisen seksuaalisuudeksi, vaikka trans kuinka haluaisi itselleen niin uskotella. Miehen seksuaalisuus on ja pysyy perimmältään miehen seksuaalisuutena hamaan tappiin asti.

Olen jo pitkään miettinyt, että porno ja sen rajaton saatavuus parilla klikkauksella nykyajassa on ihan oikeasti pilannut ihmiset. Pornokuvastostahan transit hyvin pitkälti ovat mielikuvansa sukupuolista ja seksuaalisuudesta reväisseet. Miksi muuten niin suuri osa transidentifioituvista miehistä yrittäisi kaikin voimin tulla pumpattavan seksinuken näköisiksi, jättitissisiksi ja turbohuulisiksi hehtaariperseiksi?

Mistä päästäänkin viimeiseen tapausesimerkkiin, Jessica Alvesiin. (Liekö Jessica muuten ollut Henny Harjusolan inspiraatio...? Alkavat nimittäin muistuttaa toisiaan kuin kaksi marjaa.)

Jessica Alves on brasilialais-brittiläinen transnainen, joka taitaa tällä hetkellä pitää hallussaan jonkinlaista maailmanennätystä siitä, miten monissa kauneusleikkauksissa (kauneus tosiaan, köh...) ja kirurgisissa operaatioissa hän on käynyt. Jessica aloitti kauneusleikkauksissa ramppaamisen rumban ja kehonmuokkausoperaatiot jo "miehenä ollessaan", käsittääkseni hänellä oli ensin tavoitteena tulla mahdollisimman pitkälti Ken-nuken näköiseksi elävässä elämässä. Jessica transiutui siinä vaiheessa, kun oli jo käynyt läpi niin monia operaatioita, että lääkärit olivat varoitelleet häntä mm. siitä mahdollisuudesta, että hänen nenänsä saattaa michaeljacksonmaisesti tipahtaa koska tahansa, koska nenän alueen rustoja oli operoitu niin runsaasti. Jessica on useissa yhteyksissä julistanut, miten transnaiseus on hänen todellista ja autenttista itseään.

Jessica Alves

"Naisena oleminen on sielussani, olemuksessani ja aivoissani. Minulla ei vielä ole naisen nimeä eikä naisen elimiä, mutta en silti tunne itseäni sen vähempää naiseksi kuin cisnaiset. Toiveitani ja tuntemuksiani ihmisolentona pitäisi kunnioittaa, olen nainen, PISTE. #transgender #pridemonth"

Tätä samaa tuubaa transit ovat iankaikkisesti jauhaneet: heillä on vastakkaisen sukupuolen sielu ja aivot, eivätkä he siitä syystä ole yhtään vähemmän naisia kadehtimiinsa cissuihin verrattuna; he ovat nainen, koska sanovat olevansa sitä. Sokea kanakin näkee, että Jessican kehonmuokkailuobsessiossa on kyse erittäin vakavasta mielenterveysongelmaisuudesta ja dysmorfisen ruumiinkuvan häiriöstä. Dysmorfisesta kehonkuvahäiriöstä kärsivät kokevat itsensä kroonisesti rumiksi ja epäviehättäviksi, ja tuo tuntemus on heillä niin voimakas, että he ovat valmiita mihin tahansa olotilaansa helpottaakseen. Juuri tämä ajaa heidät hakeutumaan aina vain uusiin kauneuskirurgisiin operaatioihin, kunnes he saavuttavat jonkinlaisen uncanny valley -olomuodon, joka herättää muissa ihmisissä lähinnä hämmennystä ja ahdistusta. (Lue: he luulevat olevansa vihdoin kauniita ja normaaleja, vaikka ovat itse asiassa rumempia ja kammottavampia kuin koskaan elämänsä aikana.) Jessicasta tämä dysmorfian todellisuus on paistanut 10 000 kilometrin päähän jo silloin, kun hän oli "vielä" mies, transvaiheesta nyt puhumattakaan. Jessica varmaan itse ajattelee transvaiheen olevan lähinnä kakun koristelua. Normaalin ihmisen silmiin nämä keissit näyttäytyvät lähinnä hirviöinä. Olkoonkin kauheaa puhua heistä näin, mutta ei se palvele heitä itseäänkään, että asiasta valehdellaan. Ihmisellä on uskomaton suggestiokyky saada itsensä uskomaan omiin valheisiinsa ja harhoihinsa.

Tässä on pätkä Jessican haastattelusta (Daily Mail) otsikolla "I'm changing my name to Jessica and I want a baby": Former Human Ken Doll Rodrigo Alves reveals new moniker as she details plans to become a mother:

Ruth noted: "All of your previous surgeries were to become more masculine. Did you always know you wanted to be Jessica?"

Jessica said: "I've always known I was a woman, since the age of three, four, five, six. I always played with dolls and was in touch with my feminine side.

I started cross dressing at home in secret. I would sit in secret in front of the television and nobody knew. I was trying to be a man. I had a six pack, big arms. I tried my best to be a male because I was born in this body. But I was very depressed and unhappy. I transitioned or I died, one or the other."

Eamonn Holmes, 61, listed the surgeries Jessica has had in the past at a cost of hundreds of thousands of pounds, including facial feminisation, breast enlargement, having her Adam's apple removed, lower body procedures, hormones...

Jessica said: "I still need two or three more surgeries to complete my transition and then I swear for God, I'll be done with plastic surgery. There's only so much a body can take. But I had to do it to reach the person I am today. What I'm doing today, it's right for me.

I don't wish I transitioned earlier because I had to go through all of that and what I was going through inside myself. Having said that, surgeries can be risky. I am a very healthy person and don't drink. I sleep well and I eat well. I need three more to complete my transition and then I'm done."

Eli Jessica oli jo pikkukakarana tiennyt olevansa nainen, hän leikki nukeilla ja oli kosketuksissa feminiiniseen puoleensa. Crossdressailu alkoi kotona salassa, muina aikoina Jessica yritti olla mies, mikä johti aina masennukseen. Melko tyypillinen aikuisen transin tarina menneisyydestään.

Mielenkiintoinen ja huomiota herättävä on Jessican toteamus siitä, miten hän tarvitsee vielä kaksi tai kolme kirurgista operaatiota täydentääkseen transprosessinsa, minkä jälkeen hän kertoo lopettavansa plastiikkakirurgian. Sitten kun... Suomessa mm. Jade Nyström on jossain haastattelussa kuvannut, ettei voi kokea olevansa riittävästi ja kokonaan nainen, ennen kuin kaikki mahdolliset transoperaatiot on tehty. Eivätkö transit itse koskaan pohdi ja reflektoi, miten ristiriitaista on ensin väittää, että naiseus on heidän sielussaan, mielessään ja aivoissaan eivätkä he ole yhtään vähempää naisia kuin oikeat naiset, kun he kuitenkin heti perään loihe lausuvat, etteivät kuitenkaan ole vielä aivan naisia, koska se ja se operaatio puuttuu, tämä ja tuo toimenpide on vielä läpikäymättä ja vielä on peltoa kynnettävänä naiseuden absoluuttiseksi manifestoitumiseksi?

En toden totta voi väittää kadehtivani niiden transien osaa, jotka joutuvat ympärivuorokautisesti ja vuodesta toiseen räpiköimään tuossa kurimuksessa, jossa he eivät tiedä itsekään, kuka ja mikä ovat. Hullunkurisinta on, että vaikka he ovat oman itsensä kanssa täysin solmussa, he silti väittävät olevansa ehjiä ja kokonaisia ja vaativat muita ihmisiä huomioimaan ja validoimaan sitä harhakuvitelmaa, että he ovat jotain, mitä eivät kuitenkaan ole – ja tietävät sen varsin hyvin itsekin. (On olemassa asioita, niin kipeitä ja vaikeita, ettei niistä puhumalla selviä...)

Teksti on taas kerran venähtänyt, vaikka materiaalia on jäljellä kosolti. Kolmannessa osassa (tulee hieman myöhemmin) syvennytään tarkemmin transien miestyypilliseen aggressiivisuuteen. Sille on ihan oikeasti syynsä, miksi naiset ovat sydänjuuriaan myöten kauhuissaan joutuessaan pakotetusti tekemisiin transidentifioituvien miesten raivohulluuden kanssa ja miksi naisten ja tyttöjen turvallisten tilojen eliminoiminen transien vaatimuksesta on naisten ja tyttöjen turvallisuuden kannalta niin helvetin vakava ongelma. Mieskehoisten miestyypilliset aggressiot eivät katoa transiutumalla yhtään mihinkään, koska omasta lihastaan ei voi irtisanoutua – se on fakta. (Tervejärkinen trans sen ymmärtää, ja tervejärkiset transit ovat minunkin blogiani käyneet jo vuosia lukemassa ja kommentoimassa; tsempit teille siihen kaikkeen, mitä joudutte näiden sekoboltsien takia kestämään.)

Näyttää itse asiassa olevan suorastaan päin vastoin: transidentiteetti ruokkii entisestään raivohullujen mekkomiesten mielenterveysongelmaisuutta, misogyniaa ja väkivaltafantasioita. Kill the TERF!

246 kommenttia:

  1. Laventeli, olet aivan liekeissä tässä postauksessa. Gender- ja transilmiöiden ydin paljastuu monessa havainnossasi. Transmiesten ja transnaisten erilaisuus on asia, jonka esimerkiksi Helen Joyce ottaa teoksessaan Trans esille: on miesten autogynefilia ja nuorten naisten ROGD. Naiseksi haluavilla miehillä lienee tosiaan enemmän seksuaalisia motiiveja, kun taas naisten muuntautumishalussa mieheksi on yhteiskunnallisia ja psykologisia syitä. Toisaalta nuorten osalta voi olla monia muitakin tekijöitä, ja heidät voi olla sukupuolesta riippumatta manipuloida luulemaan dysforiaksi ja transiudeksi jotain, joka ei sellaista ollenkaan ole. Näkisin siis tuon mies-nais-jaottelun lisäksi myös jaon alaikäisiin ja aikuisiin.

    Miesten seksuaalisesta käyttäytymisestä voisin heteromiehenä todeta, että todellakin miehet ovat ovelia keksimään tekosyitä naisten ahdistelulle. Jollain se voi olla mennyt jo ihan tiedostamattomaksikin. Yleensä toiset heteromiehet huomaavat sen, mutta varsinkaan aiemmin ei ole taidettu paljoa toisten miesten toimintaan puuttua. Joka tapauksessa erilaiset transnaiseutena ilmenevät fetissit ja perversiot edustanevat ainakin osittain samaa ilmiötä, ja niissä se pervous on jo ällistyttävän kieroa.

    "Minulla on teoria: nämä perversioiden motivoimat transidentifioituvat miehet kanavoivat taipumuksensa ja alistamisfantasiansa projisaatioon kuvitteellisesta naisidentiteetistä, joka perustuu lähes sataprosenttisesti heidän omiin olettamuksiinsa siitä, miten naisen seksuaalisuus toimii."

    Mietin, että ehkä sukupuolten välisen seksuaalisuuden eron havaitsee, kun vertailee homomiesten ja lesbonaisten seksuaalisuutta ja sitä kautta ehkä seksuaalivähemmistöön kuuluvan on helpompi se tajuta. Ymmärtääkseni homot ovat useammin aika suoraviivaisia ja fyysisiä ja lesboilla taas asiat ikään kuin punoutuvat hiljalleen ja tunnelmoituvat - anteeksi, että heterona teen yleistyksen, voitte sen homoina ja lesboina tarvittaessa korjata, mutta tämä ehkä kuvaa myös yleistä sukupuolten keskinmääräistä seksuaalista eroa.

    Kyllähän sen pystyy toisaalta kaikista lähtökohdista havaitsemaan, että autogynefiilit sananmukaisesti luovat itse itseensä sen fiktiivisen ruumiillisen naisen, joka on heidän seksuaalisen halunsa objekti. Heteromiehellä on se seksuaalinen halu naisen fyysisiä piirteitä kohtaan, ja siinä helposti toinen sukupuoli tulee objektisoiduksi ja jos sitten jotenkin saa tyydytystä sillä tavalla, että se kuvitelma naisesta objektina on itsessään jonkinlainen fetissi, niin lähtee transnaiseutta kohti. Tietenkin se on vain yksi kanava kyvyttömyydelle hallita omaa seksuaalisuutta. Kaikki tervejärkiset heteromiehet ovat tervejärkisiä samalla tavalla, mutta kaikki pervot heteromiehet ovat pervoja omilla tavoillaan? Toisaalta esimerkiksi itse olen heteromies, jolla on matala libido ja jolla seksuaalisuus liittyy emootioihin, joten eivät nämä välttämättä ole mitään tyhjentäviä selityksiä naisten ja miesten eroille.

    Hämmästyttää myös kyllä, miten seksuaalivähemmistöt on voitu rinnastaa sukupuolivähemmistöihin. Eikö Setakin tarkoita alun alkaen _seksuaalista_ tasa-arvoa? Tästäkin on taidettu keskustella täällä aiemmin, ja on löydetty syitä tapahtuneelle homojen kannalta traagiselle kehitykselle.

    Neljäs hyvä pointtisi on, että postmodernistisella ja strukturalistisella (anteeksi termidroppailu) tavalla kielen ajatellaan voivan muokata todellisuutta, vaikka kielihän on syntynyt kuvaamaan todellisuutta. Nämähän ovat näitä Foucault'n ja Derridan höpinöitä. Ikään kuin voitaisiin ohjelmoida fyysinen todellisuus kielen avulla, ja sanoilla olisi jokin maaginen voima muuttaa materialistista maailmaa.

    Kaikki nämä asiat yhdistettynä netin, somen ja etenkin nettipornon vaikutuksiin tuottavat ilmiön, ja tässä postauksessa onnistut tosiaan yhdistämään useat syyt siihen seuraukseen, jota transilmiössä TERF-vainoineen todistamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Miesten seksuaalisesta käyttäytymisestä voisin heteromiehenä todeta, että todellakin miehet ovat ovelia keksimään tekosyitä naisten ahdistelulle. Jollain se voi olla mennyt jo ihan tiedostamattomaksikin."

      Saalistajat hakeutuvat sinne, missä on saalistettavaa tarjolla. On paljon miehiä, jotka saavat naisten epämukavuudesta (esim. tunkeminen heiluvine heppeineen naisten intiimitiloihin) kiksejä ja vallantunnetta. Unisex-tilat eivät toisi heille samaa ihanaa validaatiota, joten he tunkevat apajille nimenomaan naisten vessoihin ja pukkareihin.

      "Joka tapauksessa erilaiset transnaiseutena ilmenevät fetissit ja perversiot edustanevat ainakin osittain samaa ilmiötä, ja niissä se pervous on jo ällistyttävän kieroa."

      Pedarithan yrittävät uiskennella osaksi aakkosrimpsua transidentiteettien ja itsemäärittelyn varjolla. Olen nähnyt lastenkirjoja, joihin on piilotettu pedarikuvastoa ja symboliikkaa. Siis ihan oikeasti sellaisia lastenkirjoja on olemassa. Minulla on yhdestä kuvakaappauksia jossain, koetan jossain kohtaa etsiä ja laittaa tänne.

      "Hämmästyttää myös kyllä, miten seksuaalivähemmistöt on voitu rinnastaa sukupuolivähemmistöihin. Eikö Setakin tarkoita alun alkaen _seksuaalista_ tasa-arvoa?"

      Seta on kauan sitten lakannut olemasta sitä, mitä se alun perin oli (seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamiseen keskittynyt järjestö). Seta on täysin transien invasoima (lue: mädättämä) ja genderideologian levittämiseen valjastettu paskalafka tätä nykyä. Viime vuosikymmenen alkupuolelta saakka ovat transit ja myynsykypyöliset Setassa lokkeilleet homojen oikeuksilla ja käyttäneet Setan resursseja ja vaikutusvaltaa härskisti hyväkseen. Älkää edes unissanne kuvitelko, että nykyiset autenttiset homoseksuaalit haluavat olla Setan kanssa missään tekemisissä.

      "Nämähän ovat näitä Foucault'n ja Derridan höpinöitä. Ikään kuin voitaisiin ohjelmoida fyysinen todellisuus kielen avulla, ja sanoilla olisi jokin maaginen voima muuttaa materialistista maailmaa."

      Kyllä, ja transien tapauksessa myös Judith Butlerin, jonka harhaisia horinoita sukupuolesta tuotettuna performatiivina genderideologit ovat jo vaikka kuinka kauan käyttäneet keppihevosena hankkeissaan.

      Poista
    2. "Hämmästyttää myös kyllä, miten seksuaalivähemmistöt on voitu rinnastaa sukupuolivähemmistöihin. Eikö Setakin tarkoita alun alkaen _seksuaalista_ tasa-arvoa?"

      Vuosikymmeniä sitten Pride-liikkeen alkuhämärissä transnaisten enemmistö oli feminiinisiä homomiehiä, joiden halun kohteena olivat toiset miehet. Eli liittoutuminen oli siinä mielessä ihan perusteltua. Nyt entiset liittolaiset ovat purreet ruokkivan käden irti, ryöstäneet ruoan, irtaimiston ja koko talon itselleen. Nämä nykyiset mekkoilevat lesboja vonkaavat heteromiehet ovat totaalisen eri jengiä. He eivät halunneet missään tapauksessa tulla yhdistetyksi homoseksuaaleihin (esim. Beaumont Society), eivätkä he ole olleet homoseksuaalien rinnalla taistelemassa tasavertaisuuden puolesta.

      Poista
    3. Noille vanhan koulukunnan transeille ei ollut mitään epäselvää siinä, että biologinen sukupuoli on ja pysyy kaikkien transtoimenpiteiden jälkeenkin ja ettei kenenkään pakottaminen deittailuun tai seksiin suuntautumisen vastaisesti ole OK. Nykyajan sekopäätransit ovatkin keikauttaneet kaiken täysin päälaelleen. Yhtäkkiä homojen sättiminen, syyllistäminen ja eheyttäminen on taas täysin salonkikelpoista ja jopa juhlittua. Vanhan koulukunnan transien kannalta tämä on sikäli ikävää, että se saattaa myös heidät huonoon valoon. Heteroenemmistöinen valtaväestö ei tiedä hölkäsen pöläyksen vertaa, mitä eroa sukupuolineurootikolla ja homolla on, heidän silmissään olemme kaikki yhtä ja samaa sekopääsakkia. On kuvottavaa, että valtaväestö pitää myös homoseksuaaleja nykyään täysinä vajukkeina, vaikka kaikki ideologinen sukupuolipaska ja sen tuputtaminen on yksinomaan transien aikaansaannosta. Onneksi on paljon myös valveutuneita, jotka hahmottavat, etteivät homot ole olleet missään vaiheessa ajamassa sen kaltaisia tavoitteita, että kaikki rakenteet tulee pistää systemaattisesti paskaksi, tunkea mekkomiehet naisten intiimitiloihin ja vankiloihin ja transiuttaa ja steriloida sukupuolistereotypioihin sopimattomat lapset, ennen kuin ovat ehtineet oppia edes puhumaan (tai kävelemään).

      Poista
  2. "Naiseksi haluavilla miehillä lienee tosiaan enemmän seksuaalisia motiiveja, kun taas naisten muuntautumishalussa mieheksi on yhteiskunnallisia ja psykologisia syitä."

    "Miesten seksuaalisesta käyttäytymisestä voisin heteromiehenä todeta, että todellakin miehet ovat ovelia keksimään tekosyitä naisten ahdistelulle. Jollain se voi olla mennyt jo ihan tiedostamattomaksikin. Yleensä toiset heteromiehet huomaavat sen, mutta varsinkaan aiemmin ei ole taidettu paljoa toisten miesten toimintaan puuttua."

    ""Minulla on teoria: nämä perversioiden motivoimat transidentifioituvat miehet kanavoivat taipumuksensa ja alistamisfantasiansa projisaatioon kuvitteellisesta naisidentiteetistä, joka perustuu lähes sataprosenttisesti heidän omiin olettamuksiinsa siitä, miten naisen seksuaalisuus toimii.""

    Nämä kaikki pointit sekä pohdinnat tuovat esille erästä mielenkiintoista seikkaa tässä transkeskustelussa, jonka kanssa olet lyönyt päätä seinään jo vuosikausia; mitä on tapahtunut käsitykselle miehisestä seksuaalisuudesta? Se on joko palvelusta naisille, tai paineenpurkua miesten kesken - varsinainen halu, himo tai läheisyyden tarve eivät liity siihen mitenkään, väitän ma, väiteltyäni aiheesta tarpeeksi pitkään yliopistoilla.

    Naisen seksuaalisuushan on ollut läpi historian, maailmankolkasta ynnä muista seikoista riippuen, enemmän tai vähemmän tabu - nainen ei joko ollut lainkaan seksuaalinen, vaan pikemminkin vastaanottavainen olento, naisen seksuaalisuus oli nähtävissä joko likaisena tai syntisenä, siitä ei saanut puhua eikä sitä sopinut edes avioliitossa näyttää, yms. Useimmat näistä tabuista ovat jo jääneet lähes kokonaan historiaan, ainakin täällä lännessä, niin hyvässä kuin pahassakin (en itse naisena koe seksityötä/itsensä heruttamista millään tavoin vapauttavana tai voimaannuttavana, mutta jos se on aikuisen ihmisen oma valinta, syystä tai toisesta, niin minä en siitä jaksa kenellekään riehua - kannattaisi vaan omata hieman sitä mielen kyspyyttä, ettei sitten myöhemmin rupea märisemään, kun seksiuran seuraukset eivät miellytäkään).

    Mutta nyt, tämä transkeskustelu on herättänyt myös keskustelua miesten seksuaalisuudesta - joka lienee ollut paljon vanhempi, sekä avoimempi aihe homopiireissä, mieluummin kuin esim. heteropiireissä? Se on ikään kuin sekoittunut naisen seksuaalisuuden kanssa yhteen, muodostanut eräänlaisen häilyvän hybridin, joka sekä on, muttei silti ole - ei ainakaan niin kuin sen olettaisi olevan, mutta jos se edistää jonkun etua, niin sitten kyllä. Ja tässä kuvaan astuvat omat (väittely)kokemukseni aiheesta; miehen seksuaalisuudesta lienee tullut, kiitos transaktivismin, se uusin tabu, josta ei saisi puhua - ei ainakaan negatiiviseen, arvostelevaan sävyyn (älä mainitse miesten seksuaalirikoksia, autogynefilian motivoimaa transiutta, tirkistelyä, pornoa, yms.) - muttei myöskään kokonaan poissulkea keskustelusta, sillä eritoten transnaisille seksuaalisuus/seksuaalisuuden esiintuominen/muiden seksuaaliset suuntaumukset tuntuvat olevan suorastaan pakkomielle ("transit tarvitsevat seksiä elääkseen").

    Olen omissa keskusteluissani, niin miesten kuin naistenkin kesken - poliittiset sekä seksuaaliset suuntaumukset vaihtelevat, mutta kun hesassa ollaan, niin tietänette kyllä, missä mennään... - tullut siihen tulokseen, ettei miehillä ole enää ns. "pimeää" seksuaalista puolta. On vain seksiä - riippuu täysin kontekstista, onko se ns. "hyvää", vaiko "pahaa" seksiä. Tämä lienee jokin naisellinen itsesuojelun muoto...? "Mies ei voi raiskata naista, jos hän identifioituu transnaiseksi!".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Benjamin A Boycelta on hiljattain tullut YouTubessa videoita nuorten miesten sukupuoli- ja seksuaalisuusongelmista. Olen omassa blogissani linkannut Lost Boys -dokumentin, joka käsittelee nuorten poikien seksuaalisuushämmenystä. Meillä on massiivinen ja vakava ongelma ROGD-tytöissä, mutta biologisen sukupuolikäsityksen sotkeminen vaikuttaa myös poikiin.

      Nythän on niin, että ihmisen seksuaalisuuden taustalla on biologia. Me olemme kuitenkin eläimiä, jotka kykenevät tiedostamaan, hallitsemaan ja reflektoimaan omaa seksuaalisuuttaan. Itsestäänselviä, mutta unohtuneita asioita. Annika Mutanen kirjoitti asiasta muutama päivä sitten HS:ssä yksiavioisuuden luonnollisuuden näkökulmasta. Kuitenkin tämä ajatus, että seksuaalisuus ja sukupuoli ovat kulttuurisia konstruktioita, johtaa myös siihen, että miehen seksuaalisuus muka muuttuu simsalabim-iskulla, kun hän identifioituu naiseksi. Törmäsin metaltoo-ilmiön aikoihin naisaktivistiin, joka mietti, haluavatk cis-miehet naisille vain pahaa. Siis tosiaan cis-miehet, hänen intersektionalismihierarkiassaan transit eivät voineet kantaa samoja vaarallisia piirteitä.

      Porno vaikuttaa varmasti. Yhdellä foorumilla olen tavannut parikin suomalaista aikuista naista, joiden aviomiehestä tuli transnainen. Molemmissa tapauksissa miehellä oli vakava pornoaddiktio. Kun seksuaalinen halu kohdistuu pelkkiin visuaalisiin objekteihin ja seksuaalinen toiminta tapahtuu yksin virtuaalimaailman äärellä, kehkeytyy helposti itseen ja omaan kehoon kohdistuvia perversioita. Kuulemma nämä miehet olivat myös ns. perinteisiä miehiä arvoiltaan ja harrastuksiltaan.

      Heteromiehillä seksuaalisuus on ilmeisen pitkään erotettu tunteista. Paradoksaalisesti genderajattelussa jotenkin se maskuliininen seksuaalisuus vaikuttaa olevankin kliseisintä muodoltaan. Ja tietenkin naisen ja miehen, hedelmöittyvän ja hedelmöittävän, erilainen evolutiivinen tarkoitus vaikuttaa niin fysiologian, neurologian kuin biologiankin kautta siihen, mitä eroja sukupuolten välillä on seksuaalisuudessa. Ei niitä voi muuttaa hormoneilla tai kirurgialla. Yksilöiden välillä on tietysti eroja, mutta kyllähän se lisääntymiselimistön erilaisuus jo vaikuttaa. Mielenkiintoista muuten, että aikoinaan ajateltiin transkokemuksen liittyvän väärän sukupuolen aivoihin, kun nyt se kai joidenkin mielestä liittyy väärän sukupuolen genitaaleihin?

      Poista
    2. Transithan aina selittelevät, että transius on täysin normaalia ja transit ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin – mutta vain hyvässä, ei koskaan pahassa. Transit systemaattisesti kieltävät sen mahdollisuudenkin, että joku voisi käyttää transidentiteettejä hyödykseen kaikenlaisissa hämärissä tarkoituksissa. Transien naisille syytämät väkivaltafantasiat ja tappouhkauksetkin ovat vain "yksittäistapauksia", eivätkä transit mitenkään kommentoi niitä, vaikka asian ottaisi suoraan puheeksi heidän kanssaan. On omituista, miten heillä on mielestään (ja muidenkin mielestä) täysi vastuuvapaus oman likapyykkinsä pesemisestä.

      Transien mielestä heillä myös kuuluisi olla yhteiskunnassa pelkkiä oikeuksia, mitkään velvollisuudet ja muiden huomioon ottaminen eivät näytä tulevan heille kysymykseenkään, ei edes mieleen. On täysin mahdotonta edes yrittää saada aikaiseksi jotain kompromisseja heidän kanssaan. Olen itse valinnut taktiikakseni vältellä transien kanssa tekemisissä olemista kuin ruttoa ja koleraa. Vasta, kun trans todistaa olevansa järkevä, ajattelukykyinen ja muut huomioiva aikuinen ihminen, harkitsen voivani olla jossain tekemisissä. Ja tämä ei ole mitään "fobiaa" vaan silkkaa itsesuojeluvaistoa. Olen seurannut vierestä aivan tarpeeksi monen sekopäätransin toilailua voidakseni todeta, että lähes poikkeuksetta säästyy paljolta, kun vain pysyttelee mahdollisimman kaukana ja minimoi kaiken mahdollisen interaktion. Jos transeja vituttaa se, että muut pyrkivät karttamaan heitä, niin kannattaa vilkaista sinne peiliin. He ovat omalla päällepäsmäröivällä, epäkunnioittavalla ja tunkeilevalla käytöksellään saaneet kaikki inhoamaan itseään.

      "Mielenkiintoista muuten, että aikoinaan ajateltiin transkokemuksen liittyvän väärän sukupuolen aivoihin, kun nyt se kai joidenkin mielestä liittyy väärän sukupuolen genitaaleihin?"

      Nykyisessä ilmapiirissä voitaneen todeta, ettei kukaan enää tiedä, mitä transsukupuolisuus on. Kaikki sukupuolinarratiivit on sotkettu niin perinpohjin, etteivät transit itsekään enää tiedä, missä mennään. Olen nähnyt transien ja myynsykypyölisten selittelevän sellaista, että transius on juuri sitä mitä ihminen itse päättää sen olevan. Heh. Jos mistään ei voida tehdä mitään yleistyksiä, niin koko touhu kumoaa itsensä ja vallankumous syö lopulta omat lapsensa. Niin on käynyt aina ennenkin, niin tulee käymään nytkin.

      Poista
  3. "Olen jo pitkään miettinyt, että porno ja sen rajaton saatavuus parilla klikkauksella nykyajassa on ihan oikeasti pilannut ihmiset."

    Kaikesta genderien seksipuheesta heijastuu pornokulttuurin ja megabeibityylisen kauneuskirurgian kalsea välineellisyys. Kokonaisia ihmisyksilöitä ei ole, kokonaista kehollisuutta ei ole, on vain ruumiinosien yhdistelmiä ja aina muokattavissa olevaa ulkonäköä. Haluatko miehen peniksellä vai vaginalla? Litteällä rintakehällä vai rinnoilla? Transmiehen pano-ominaisuudet ovat ylivoimaiset cis-mieheen verrattuna, sillä transmies voi vaihdella peniksensä kokoa jopa lennosta, minkä lisäksi transmiehessä saat kolme reikää kahden sijasta. Tällaisen ajatusmaailman valtavirtaistuminen kertoo kulttuurin alennustilasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mr. Potato Head -ihmisyys! Aivan kuin ihminen olisi jokin machina, josta voidaan irrotella palasia ja korvata ne toisilla palasilla.

      Transit itsekään eivät halua pillumiehiä ja jortikkajaanoja petikumppaniksi. Halveksivat chasereita ja himoitsevat itselleen mehevää cissumunaa tai cissupimpsukkaa. Cissuhomoilta kuitenkin ovat kernaasti kieltämässä kaiken keskinäistoiminnan, joka ei ainakin esitä olevansa kiinnostunut transien bonusrei'istä. Luin tapauksesta, jossa transit olivat rapakon takana yrittäneet estää homomiehiä kokoontumasta jollain yksityisellä leirintäalueella asuntovaunuineen, koska kuulemma homomiesten kokoontuminen ilman gaytransmaneja minne tahansa tekemään yhtään mitään on transfobiaa ja syrjintää. (Transmiehet oli siis erikseen bannattu tuosta tapahtumasta, koska homomiehet eivät halua mahdollisiin ryhmäseksisessioihinsa naisia.) Tässä on linkki artikkeliin aiheesta.

      “They are blatantly uneducated and arrogant and assuming of what it means to be a trans person”, Champagne said. “It is hate speech, period. It is discrimination, period. It’s all of those things that I don’t want to associate with.”

      No pysykää vitun kaukana sitten! Perustakaa omat bileenne ja pysykää niissä. Ihmetteleekö joku vielä ihan tosissaan, miksi vihaamme noita kusipäitä sydämemme pohjasta? Ja kuvittelevatko nuo runkkarit ihan tosissaan olevansa ensimmäiset ihmiset maailmassa, jotka ovat saaneet päähänsä ryhtyä eheyttämään homoja jonkin ideologisen hapatuksen varjolla?

      Poista
  4. Tämä videokooste esittelee transnaisten käsityksen naisista ja naistyypillisesta seksuaalisuudesta:

    https://odysee.com/@Skirt_Go_Spinny:7/Wrong-Ans-Only-1:b

    Ratkaiseva kysymys, johon transtoimijat ja vihervasemmisto eivät ole antaneet vastausta onkin, että mikä erottaa transnaisen, autogynefiilin, transvestiitin ja fetisistimiehen toisistaan. Voiko eroa edes tehdä. Täällä on aiemminkin ihmetelty, että mihin kaikki transvestiitit ovat kadonneet julkisuudesta Romutransu-Markusta lukuunottamatta. Onko itsemäärittely ja transiksi ilmoittautumisen helpottuminen tehnyt transvestiiteista 24/7 h fetissiä todeksi eläviä yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä transnaisia?

    Vielä ratkaisevampi kysymys onkin, että miten naisten tiloihin pyrkivästä transidentifioituvasta miehestä erottaa, että tuleeko hän hoitamaan sinne vain omat hommansa, vai hakemaan validaatiota tai toteuttamaan fetissiään. Itsemäärittely sotkee soppaa entisestään, koska naisten tilat ovat nykyään avoimet ihan kaikille, sillä naisen paperit saadakseen mies ei tarvitse edes transdiagnoosia, saati transiutuksen läpikäymistä.

    Liikuntapaikkojen ym. sukupuolitettujen tilojen henkilökunnalla ei edes ole henkilötietojen tarkistusoikeutta ja tieto sukupuoli-identiteetistä kuuluu yksityisyydensuojan piiriin, joten sukupuoli on käytännössä aina ilmoitusasia. Vanhan mallin perusteella transnaisilla on ollut jo vuosikymmenet oikeus käyttää juridisen sukupuolitietonsa mukaisia tiloja, mutta jostain syystä muuta yhteiskuntaa velvoittavan sukupuolitiedon vaihtaminen haluttaa mahdollistaa ihan jokaiselle. Tältäkin pohjalta on todella vaikea ymmärtää, että miksi vihervasemmistolaiset handmaidenit runnoivat itsemäärittelyn lakiin pikavauhtia ilman sukupuolivaikutusten arviointia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ratkaiseva kysymys, johon transtoimijat ja vihervasemmisto eivät ole antaneet vastausta onkin, että mikä erottaa transnaisen, autogynefiilin, transvestiitin ja fetisistimiehen toisistaan."

      Transeille on esitetty tämä kysymys eri sanankääntein tuhansia miljardeja kertoja. He eivät koskaan vastaa mitään. En yhden ainoatakaan kertaa ole nähnyt heidän edes yrittävän antaa tähän asiaan minkäänlaista selvitystä. Sekin vain kuitataan vanhalla ja tutulla fobiarääkynällä.

      Poista
  5. Tosi hyvä blogi, ja tosi hyvä postaus taas kerran Laventeli - kiitos! :D

    Sen olen jo teksteistäsi ymmärtänyt, että mitä mieltä olet sukupuoleen perustuvasta itseidentifikaatiosta - varsinkin siitä "trans"-ilmiöstä, missä "ollakseen trans" henkilön ei tarvitse kärsiä dysforiasta, läpikäydä hoitoja tai leikkauksia, yms. (olen sinun kanssa täysin samalla aaltopituudella aiheesta) - mutta miten on seksuaalisen itseidentifikaation laita?

    Mitä mieltä homoyhteisö on ns. "homoista", jotka eivät osoita homoseksuaalista toimintaa - esim. romanttinen tai seksuaalinen kiinnostus, seksi, yms.? Onko homoksi itsensä ilmoittava henkilö homo vasta, jahka on harrastanut seksiä toisen homon kanssa?

    Olen itse pohtinut asiaa biseksuaalina naisena kausittain, ja valitettavasti, aina kun luulen pääseväni lähemmäs ns. totuutta, kuulen tai luen taas jotain uutta, joka saa ajatukset heittämään kärrynpyörää ja pähkäily alkaa vain alusta! Oma tilanteeni on siis se, etten ole koskaan harrastanut seksiä naisen kanssa, mutta olen ollut lyhyissä parisuhteissa, joissa seksi ei ollut ns. "se tärkein juttu", omien tarpeitteni vastaisesti.

    Ehkä tämä itseidentifikaation aiheuttama sekaannus transasian ympärillä on saanut minut hiukan sekaisin omasta itsestäni, mutta kai siinä myös jokin totuuden siemen on olemassa? Voinko minä todella väittää olevani jotakin (bi), jos en ole koskaan täyttänyt ns. standardivaatimuksia? Kuten täällä jo joku kysyi aiemmin - mikä erottaa transnaisen, autogynefiilin, transvestiitin ja fetisistimiehen toisistaan? (Tiedän - sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntaumus eivät ole samoja asioita, mutta silti.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka sukupuoli-identiteetti (transkokemuksen viitekehyksessä) ja seksuaalinen suuntautuminen ovatkin kaksi täysin eri asiaa, niitä yhdistää se, että ne ovat täysin subjektiivisia tuntemuksia. Kukaan ei voi toisen puolesta kertoa, mitä hän kokee itse olevansa tai ketä kohtaan hän tuntee romanttista ja seksuaalista viehtymystä.

      Heterouden, homouden ja biseksuaalisuuden mittari on se, millaisesta kehollisuudesta ja lisääntymiselimistä on seksuaalisesti kiinnostunut. Jokainen osannee omalla kohdallaan määrittää sen, mistä on tai ei ole kiinnostunut. Ei siinä ole määrittelyn kannalta mitään sen monimutkaisempaa. Toisin kuin sukupuoli-identiteetti, homous on aika yksiselitteinen juttu, vaikka henkilölle itselleen voikin olla (ainakin jossain ikävaiheessa) vaikeaa hahmottaa, mikä hän oikeastaan on. Jotkut saattavat nuorina kokea jonkinasteista kiinnostusta omaa sukupuolta kohtaan ja jopa kokeilla seksiä ja/tai seurustelua oman sukupuolen edustajan kanssa, mutta tulee kuitenkin lopulta siihen tulokseen, että haluaa pariutua ja avioitua mieluummin vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Onko hän sitten bi vai ei; en minä tiedä, onko sillä loppujen lopuksi kummempaa merkitystä.

      Se, millä on merkitystä, on transien julistautuminen homomiehiksi/lesbonaisiksi ja tunkeminen mukaan homojen ja lesbojen keskinäistoiminaan transidentiteetin varjolla. Se raja menee tasan tarkkaan siinä. Homomiestä ei kiinnosta kosmeettinen, keinotekoinen ja irvokas jäljitelmä miehestä vaan aito, luonnollinen mies, jolla on täysi ja eheä miehen kehollisuus. Transmiehellä ei ole sitä, vaikka hän muistuttaisikin miestä ulkoisesti. Homomies ei kykene kiihottumaan naisen kehosta. Se on fyysisesti ja henkisesti täysin mahdotonta. Jos olisi löydetty jokin "toimiva" keino säikäyttää meidät homot pois tuosta mahdottomuudesta, se olisi tehty jo iät ja ajat sitten. Sellaista keinoa ei ole. Edes transidentiteetit eivät muodosta poikkeusta tästä, niin suunnattomasti kuin se transeja vituttaakin. Mikään ei tokikaan estä heitä kutsumasta itseään homomiehiksi/lesbonaisiksi, mutta meidän boksereihimme he eivät uiskentele. Lerssejämme saavat käsitellä vain toiset miehet, piste.

      Toki ihminen voi tietää seksuaalisen suuntautumisen kokeilematta. Minä tiesin olevani homo jo kauan ennen kuin harrastin ensimmäisen kerran seksiä. Ensimmäinen seksikokemukseni oli 18-vuotiaana. Kertaakaan elämässäni en ole ollut naisen kanssa, vaikka naisten iskuyritysten kohteeksi olenkin joutunut moniaita kertoja... Heh. Joillekin käy niin, että he elävät tavallisina heteroina ja heterosuhteissa koko ikänsä, mutta vanhemmalla iällä huomaavat, että myös oma sukupuoli kiinnostaa. Olen tavannut useita perheellisiä bimiehiä, jotka tajusivat vasta 40 vuotta täytettyään, että kiihottuvat myös miehistä. Kerran yksissä bileissä eräs viisikymppinen myöhäisherännäinen mies pyysi, että halaisin häntä. Hän ei ollut kuulemma koskaan ollut miehen kanssa, koska ei ollut uskaltanut. Kun annoin hänelle oikein kunnon karhuhalin, hän sanoi: "Siis miten tämä voi tuntua näin hyvältä?" Tuo oli jotenkin koskettava hetki.

      "Tosi hyvä blogi, ja tosi hyvä postaus taas kerran Laventeli - kiitos! :D"

      Ole hyvä. :) Minulle tämän blogin kirjoittaminen on yksinomaan nautinto. Terapeuttista, suorastaan.

      Poista
    2. Sukupuolikokemusta ei voi todentaa mitenkään fyysisen todellisuuden kuvantamislaitteilla tai laboratoriotesteillä. Seksuaalinen kiihottuminen sen sijaan on todettavissa aivoja kuvantamalla ja muista kehollisista reaktioista. Viisarin värähdys ei valehtele.

      Sinänsä sillä ei ole väliä, miten ihminen identifioituu ja määrittelee itsensä, kunhan ei pakota sitä muille. Erityisen rasauttavia ovat homoseksuaaleja larppaavat bisset, joille seksi vastakkaista sukupuolta olevan transin kanssa ei ole ongelma. Sitten nämä hyväkkäät määrittelevät homoseksuaalisuuden uusiksi, penistä vaginaan -seksin homoseksiksi ja satuilevat raskaana olevista homomiehistä. Niin ylevinä: "hearts not parts!" Aargh.

      Poista
  6. Minulla oli parikymmentä vuotta sitten, ennen tätä nykyistä transvillitystä, miespuolinen ystävä, aivan regulaari itseään maskuliinisesti ilmaiseva parikymppinen heteromies. Hän sairasti bipolaaria ja meni maaniseksi, mutta en tajunnut, että hän on sairas ja maniassa eikä hän sitä vielä itsekään tiedostanut, se ilmeni vasta myöhemmin. Joka tapauksessa hän maanisessa vaiheessaan oli maanisille tyypilliseen tapaan yliseksuaalinen ja alkoi erään kerran selittää minulle, että hän tuntee oikeasti olevansa nainen ja lesbo. Se tuli vähän puun takaa, koska hänellä ei tosiaan ollut mitään naisellisia piiirteitä olemuksessaan, hän oli vieläpä sellainen komea sporttinen mies, joka saa helposti naisseuraa. Hän nyt kuitenkin selitti, että hänen suurin fantasiansa on, että hänellä olisi suuret rinnat, joita hän voisi hieroa toisen naisen rintoja vasten, ja tuntui olevan tosissaan. Mietin vaan, että mitä siitäkin seuraa, kun nykyisessä validaation kulttuurissa tämmöisille maanisten ihmisten harhoille annetaan vahvistusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Autogynefilia on eräänlaista sisäänpäin kääntynyttä heteroseksuaalisuutta, jossa mies kiihottuu ajatuksesta, että olisi itse nainen. Kyseessä on jonkinlainen parafilian ja fetissin sekoitus tai välimuoto, jota lienee esiintynyt jossain määrin kautta ihmiskunnan historian. Se ei ole millään tapaa uusi tai tuore juttu, että miehet saavat kiksejä ajatuksesta, että sekstailisivat naisen kanssa itse naisina. Toki tämän fantasian ultimaattinen kirsikka kakun päälle olisi lesbonaisen ääreisvalidoiva hyväksyntä. Juuri siksi nämä miehet hääräävät lesbojen kimpussa, koska he eivät kykene kestämään sitä, että on jonkinlainen feminiinisen prinsiipin ilmentymä, joka kategorisesti sulkee miehet ulkopuolelle. AGP:t haluavat tuhota lesbouden, koska se muistuttaa heitä jostain, mitä he eivät voi koskaan saavuttaa. Miehet ovat muutenkin äärimmäisen huonoja sietämään sitä, että naisilla on jotain omaa, joka ei kuulu miehille.

      Kaikki näistä hyypiöistä eivät mene niin pitkälle, että lähtisivät kirurgisesti muokkauttamaan kehojaan naismaiseen suuntaan. Monet tyytyvät lähinnä ristiinpukeutumiseen ja Lolita-leikkeihin äitiensä kotitalojen kellareissa. Tosin yhä useammat ovat ryömineet noista pierunhajuisista kellareista päivänvaloon, koska transiudesta on väännetty globaali muoti-ilmiö. Koska enää eivät entisenlaiset häpeän pidäkkeet pitele näitä pervoja aisoissa, he voivat sydämensä kyllyydestä toteuttaa itseään ja leijua autogynefilioissaan yhteiskunnan ja wokevasemmiston siunauksella aivan julkisesti. He ovat myös järjestäytyneet keskenään joksikin epämääräiseksi ja raivohulluksi transien yläjaostoksi, jossa kaikki mahdollinen miesten sukupuolinen poikkeavuus perversioineen, ristiinpukeutumisineen, kumipukuineen, tekotisseineen sun muineen luokitellaan "transihmisyydeksi". Ja koska transihmiset ovat maailman syrjityin vähemmistö, heillä on muihin nähden pelkkiä oikeuksia ja he voivat esittää yhteiskunnalle ja muille ihmisille niin paljon ja mitä hullumpia vaatimuksia kuin ikinä vain pystyvät keksimään. Ja auta armias, jos arvostelet näitä mekkokeisareita yhtään mistään, joudut saman tien koko vihervasemmistokentän ostrakismoimaksi ja roviolla poltettavaksi.

      Kun kaikki stigma puretaan seksuaalisten perversioiden, fetissien ja parafilioiden ympäriltä, siitä seuraa nykyisen kaltainen eriskummallisen perverssi ja irvokas turmeluksen aikakausi, jossa mikään ei ole enää pyhää ja kuka tahansa voi sanoa ja tehdä aivan mitä tahansa ilman mitään seurauksia. Turmelusta ja rappiota juhlitaan ja pidetään uutena, uhkeana ja uljaana olemisen tapana.

      Sanon tämän vielä kerran: homot eivät KOSKAAN ole tavoitelleet mitään tämänkaltaista, EIVÄT KOSKAAN. Nykyinen pervokulttuuri EI OLE meidän aikaansaannostamme. Sairaat pervot ovat käyttäneet homojen oikeuksia ajavaa liikettä omana astinlautanaan. Se, mitä nyt todistamme, on noiden sairaiden pervojen aiheuttamaa sekasortoa.

      Poista
    2. "Mietin vaan, että mitä siitäkin seuraa, kun nykyisessä validaation kulttuurissa tämmöisille maanisten ihmisten harhoille annetaan vahvistusta."

      Ei mitään kovin hyvää, ainakaan jos olet itse nainen, tai jos kyseinen ystäväsi kuuluu yhä osaksi ystäväryhmää, jossa myös on naisia. Tiedän, koska olen vähän samankaltaisessa tilanteessa kanssasi.

      Päättelin teksistäsi, että olet hiukan vanhempi, kuin minä? Minullakin on miespuolinen ystävä, osta olen aiemmin nimettömänä kirjoittanut huolestuneena täällä. Hän vastaa lähes täysin antamiasi kuvauksia - plus, hän pukeutuu naisten alusvaatteisiin, omaa myös hyvin narsistisia piirteitä, on yrittänyt kaataa lähes kaikki kaveriporukkamme naiset kun he ovat olleet humalassa, yms. Hänelle lähinnä nauretaan, koska hän ei ole ns. "tehnyt mitään liian kamalaa", mutta silti, olen pannut merkille, että kaikki kaveriporukkamme naiset välttävät jäämästä hänen kanssaan kahden, varsinkaan humalassa tai suljettuihin tiloihin, kuin ruttoa. Porukkamme miesedustajat tuskin ottavat asiaa hänen kanssaan puheeksi, ellei hän sitten lopulta kajoa jonkun tyttöystävään...?

      En haluaisi mitenkään säikytellä, osoitella saati syytellä ilman todisteita, mutta jos/kun tuollaiselle... henkisesti epätasapainoiselle miehelle tarpeeksi monta kertaa sanotaan ei, kyllä siellä päässä jokin viimeisen kerran kilahtaa - se on vain ajasta kiinni.

      Poista
    3. "Ei mitään kovin hyvää, ainakaan jos olet itse nainen, tai jos kyseinen ystäväsi kuuluu yhä osaksi ystäväryhmää, jossa myös on naisia. Tiedän, koska olen vähän samankaltaisessa tilanteessa kanssasi."

      Luullakseni muistan, kun kommentoit täällä aiemmin ja kuvasit tätä tyyppiä. Tässä minun tapauksessani oli kyse kuitenkin vähän eri jutusta. En ole enää tämän ihmisen kanssa tekemisissä, koska hän muutti ulkomaille jo parikymmentä vuotta sitten. Muutaman kerran olemme vaihtaneet viestejä ja somesta näen, että hänen elämänsä vaikuttaa ihan rauhalliselta ja normaalilta, uskoakseni siksi, että hän on saanut bipolaarihäiriöönsä hoitoa (lääkityksen).

      Tämä ihminen ei ollut agp vaan tuo harha liittyi selvästi hänen maniaansa. Hän ei koskaan ristiinpukeutunut, ei edes tuon harhan ollessa päällä, en koskaan nähnyt mitään naisellisia virityksiä hänellä. Hän oli ihmisenä sosiaalinen, huomaavainen, välittävä, älykäs ja kunnioitti toisten ihmisten rajoja. Hän oli sellainen jopa maniassa, mutta hänen mielensä laukkasi tuhatta ja sataa ja hän ihastui joka toiseen naiseen, minuunkin. Maniassa ihmisestä voi tulla hyvin yliseksuaalinen, ja arvelen, että tuo harha, siitä, että hän "on nainen ja lesbo", oli vain seurausta siitä, että hänen kierroksilla käyvä seksuaalisuutensa etsi ilmaisuaan kaikenlaisilla hulluilla tavoilla. Hän saattoi sillä hetkellä olla jopa psykoosissa. Ei hän ollut normaalisti sellainen enkä usko, että tuo harha jatkui hänen päässään enää sen jälkeen, kun mania loppui - kun hän sai siihen hoitoa. Olin silloin niin nuori, että en tiennyt bipolaarihäiriöstä ja maniasta mitään, joten en tiennyt, miksi hän on niin sekaisin. Jollain tavoin kuitenkin ymmärsin, että hän on sekaisin. Nyt vanhempana, kun muutamakin ystävä on sairastunut bipolaariin, ja olen nähnyt maniassa ja psykoosissa olevia ihmisiä, tiedän jo enemmän siitä, miltä se näyttää ja kuulostaa ja mistä sen tunnistaa.

      Poista
  7. "Tässä minun tapauksessani oli kyse kuitenkin vähän eri jutusta."

    Ymmärrän, enkä millään muotoa halunnut väittää, että olisimmekaan tilanteissamme täysin samassa veneessä - puhummehan sentään kahdesta tyystin erilaisesta ihmisestä. Hyvä oli kuitenkin kuulla, että tämä sinun ystäväsi voi paljon paremmin nyt :)

    Itsehän en ole siis millään muotoa mikään mielenlaatujen, saati -sykeröiden ammattilainen, enkä ns. lähde hakkaamaan kenellekään analyysejä kiveen. Tunnustan silti olevani samaan aikaan myös tarpeeksi röyhkeä väittääkseni, että jos toistuvat käytösmallit osoittavat tämän oman ystäväni kohdalla tiettyyn suuntaan, niin sitä se kaikella todennäköisyydellä myös on, ellei toisin todisteta, ja jos näin on - että ystäväni on myös mahdollisesti bipolaarinen, ellei jopa narsistinen ristiinpukeutuja, omasta seksuaalisuudestaan hämmentynyt naisten ahdistelija - on minun naisena parempi mieluummin ottaa häneen tervettä etäisyyttä, kuin olla liian "kiltti ja suvaitsevainen", ja katua sitä raskaasti. Mania tai psykoosi ovat edes helpommin selitettävissä, ymmärrettävissä, kuten myös hoidettavissa olevia mielentiloja, joten senkin osalta hienoa, että ystäväsi sai siihen ajoissa apua.

    En hae tässä nyt mitään pätemiskapulaa käsiini - jaan vain kokemuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä aivan ehdottomasti sinun tapauksessasi kannattaa välttää tuota henkilöä. Avasin vaan tuota omaa muinaisen ystäväni tilannetta paremmin, koska ensimmäisestä kommentista ei vielä kovin hyvin selvinnyt, että kyseessä ei ollut varsinainen kriipi agp-heppu vaan maniatapaus.

      Poista
  8. Oletteko nähneet tämän? Elon Musk laittoi viraaliseksi X:ssä.

    https://www.youtube.com/watch?v=zIPPpsJY39c

    Magic!

    VastaaPoista
  9. Okei, tota... mä tiedän, että tämä tarina kuulostaa täysin keksityltä, mutta sitä mä toivoisin itsekin.

    Mun vanhemmalla siskolla oli tässä hiljan syntymäpäivät - hän on naimisissa, omaa jo kohta aikuisen lapsen, ja asuu toisella puolella Suomea. Hän oli kutsunut mahdollisimman monen suvusta paikalle juhlistamaan merkkipäiväänsä, ja kun oli tarkoitus leikata kakkua, hän kiskoi lapsensa esille - yksityisyyteen vedoten en mainitse lapsen ikää enkä sukupuolta - ja kannusti häntä varmaan kymmenen minuuttia lausumaan koko kuulollaolevalle suvulle olevansa "varmaan homo, ehkä pan" - näin hän sen itse muotoili. Loput juhlasta lapsi vietti saunassa, ja kieltäytyi näkemästä ketään. Samaan aikaan kun hänen äitinsä, siskoni, kierteli ympäri sukulaisia juttelemassa lapsestaan tavalla, jota ei pitäisi kuulua äidin suusta. Mä siitä vähän suutahdin, ja olin ehkä vähän tylysti sanomassa, että tuollaiset asiat on yksityisiä asioita, eikä synttärijuhlissa tarvitse ruveta avautumaan kenenkään petipuuhista.

    Juhlien loputtua, sain parin päivän päästä vihaisen puhelun siskoltani, jonka mukaan hänen lapsensa on nyt hirveissä psykologisissa tuskissa takiani, ja koska itsekin olen homo, minun olisi pitänyt kuulemma yltyä "ylistyksiin" hänen lapsena puolesta, jotta "hänellä olisi ollut mukavampi olla suvun keskellä". Nyt vain mietin, että teinkö tosiaan jotakin väärin, sillä itse koin olevani ihan neutraali - periaatteessa sukulaislapsen, ja oman kummilapseni seksuaalinen suuntaumus ei mua kiinnosta hevonkettua, mutta olin silti ihan että ok, ole sitten jos olet, mutta... miksi sä itket saunassa montaa tuntia, jos tää oli tosiaan ihan ok?

    Siskoni taitaa elää jonkinlaista kaapistatulo-fantasiaa lapsensa kautta. Oon hivenen autistinen, ja lapsuuteni oli hyvin... no, suojattu, eli en saanut katsella leffoja enkä sarjoja, mutta oon silti kuullut juttuja "järkyttävistä ja mullistavista" ulostulo-tarinoista, jonka siskoni oli vissiin itsekin toivonut saaneensa alulle - oman ymmärrykseni mukaan, kukaan juhlissa ei ainakaan suuttunut, mutta monet olivat kyllä vähän hämillään, että mitä tää nyt on ja mitä pitäisi sanoa ja kenelle.

    Teinkö siis jotakin ihan väärin? Oon vähän ulkopuolinen homopiireissä, mutta miten tässä pitäisi nyt oikein toimia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munchausen by proxy -vanhempi saa sairaalloista mielihyvää siitä, kun voi eri tavoilla asettaa lapsensa huomion keskipisteeksi (terveen lapsen tarkoituksellinen sairastuttaminen, yksityisasioista kertominen julkisesti jne.) ja kerätä sillä tavalla itselleen huomiota, sympatiaa ja sääliä. Siskollasi lienee tämä ihastuttava häiriö ainakin jonkinasteisena. En tunne Munchausen-diagnostiikan hypoteettista etiologiaa, mutta jotenkin sen kehkeytymiseen vaikuttavat voimakkaasti sitä sairastavan omat aikaisemmat kokemukset näkymättömyydestä ja siitä, ettei kasvuympäristössä ole tunnistettu erilaisia tarpeita ja osattu täyttää niitä; tätä Munchausen-vanhempi sitten oireilee ja heijastaa saman problematiikan omaan jälkikasvuunsa. Munchausen on erittäin kiero ja salakavala häiriö, jota ei kannata vähätellä.

      (Kaikkein karmein ja häikäilemättömin tietämäni Munchausen-keissi on muuten Gypsy Rose Blanchardin tapaus. Gypsy vapautui puolitoista kuukautta sitten vankilasta (järjettömän massiivisen Tiktok-kohun saattelemana) istuttuaan kymmenen vuoden tuomiostaan 80 %. Hänet tuomittiin vankilaan Munchausen-äitinsä Dee Deen murhan suunnittelusta. Viimeistään Gypsyn tapauksen pitäisi osoittaa kaikille täysin kristallinkirkkaasti, miten äärimmäisen vakavasta ja todellisesta mielenhäiriöstä Munchausen by proxyssa on kyse.)

      Oltiin menneiden vuosikymmenten julkisista Pride-marsseista ja joka paikassa liehuvista sateenkaarilipuista mitä mieltä hyvänsä, niin seksuaalinen suuntautuminen on aina jokaisen yksityisasia. Monille (varsinkin nuorella iällä) voi olla pitkä prosessi asiasta tiedostumisen jälkeen vielä työstää sitä ja hyväksyä se osaksi omaa itseä ja identiteettiä. Vihoviimeinen asia, jota asian kanssa kipuileva nuori haluaa, on oma vanhempi toitottamassa asiaa ympäriinsä jossain juhlatilaisuuksissa. Siskosi käyttäytyy erittäin harkitsemattomasti, piittaamattomasti ja suorastaan julkeasti pitäessään meteliä asiasta, eikä hän tajua lainkaan, millaista vahinkoa tuollainen toiminta tekee lapsen/nuoren psyykelle. Juuri tämän kaltaisesta riepottelusta voi jäädä pahimmillaan elinikäisiä traumoja.

      Voi helvetti tätä Transhausen-mutsien aikakautta. Heillä on vuosisadan juhlat, kun pääsevät legitiimisti transiuttamaan tai homouttamaan penskansa ja keräävät sillä sitten itselleen kahmalokaupalla sympatiapisteitä ja huomiota.

      "Teinkö siis jotakin ihan väärin? Oon vähän ulkopuolinen homopiireissä, mutta miten tässä pitäisi nyt oikein toimia?"

      Ihan oikein toimit arvostellessasi siskoasi. Jos häntä itseään ei omien yksityisasioidensa revittely häiritse, niin se on hänen asiansa, mutta hänen lapsensa on hänestä erillinen ja itsenäinen ihminen, jolla on oikeus yksityisyyteen. Seksuaalisuus on äärimmäisen herkkä asia, joka kehittyy vielä aikuisuudessakin, eikä nuorta voi millään verukkeella painostaa tulemaan kaapista seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, saati kuuluttaa sitä kirkossa omien huomionhakuisten analyysien ("ehkä pan") pohjalta. Hän kertoo asian kyllä sitten, kun on itse siihen valmis.

      Mitä muuten tulee pan-käsitteeseen, se on pelkkää transien tyhjää genderpaskaa. Seksuaalisia suuntautumisia on tasan kolme: hetero-, bi- ja homoseksuaalisuus.

      Poista
    2. Fun fact: olen ollut sillä tavalla ulkopuolinen genderdiskursseista ja muusta wokevouhotuksesta, että törmäsin panseksuaalisuuden käsitteeseen ensimmäisen kerran vasta muutama vuosi sitten, ehkä joskus 2021. Tai silloin se osui silmään jostain instabiosta sillä tavalla, että aloin ihan pohtia, että mitä ihmettä tämä panseksuaalisuus oikein tarkoittaa. Mainittakoon, että jo siinä vaiheessa meneillään oleva transkohkaaminen ellotti ja olin jo vääjäämättä matkalla kohti lopullista peakaamista, mutta en ollut vielä tajunnut, että sukupuolien määrän kasvaessa myös seksuaalisten suuntautumisten määrä kasvaa ja kompleksisoituu huomattavasti. Muistan ajatelleeni, että panseksuaalisuus tarkoittaa varmaan jotain pastoraalista/hippimäistä rakkautta koko universumia kohtaan, sen kaikkia kiviä, mineraaleja, kasveja ja sieniä myöten (varmaan koska ajattelin kreikkalaisen mytologian Pan-jumalaa). Olisipa hauskaa, jos olisin möläyttänyt tuon ajatuksen jossain woke-kavereiden kesken. Turhaan ujostelin ignoranttiuttani.

      Poista
    3. Eräs tuttavani (keski-ikäinen nainen) on jo vuosia selitellyt avoimesti olevansa panseksuaali. Hän ei ainakaan tietääkseni ole koskaan deittaillut tai sekstaillut naisten tai transien kanssa, mutta senkin edestä hän jauhaa taukoamatta ympäriinsä kaiken maailman moninaisuusskeidaa, heiluu Pride-tapahtumissa ja on joka asiassa olevinaan niin superinklusiivinen, että on ajoittain tikahtumaisillaan siihen. Ajauduin kerran kunnon riitaan hänen kanssaan transasioista eräässä illanvietossa. Riita päättyi siihen, kun hän julisti ääntään korottaen Suomen translain olevan transihmisiä syrjivä ja epäinhimillistävä (tämä tapahtui vuonna 2019), mihin minä vastasin vaatimalla häneltä tarkkaa selitystä siitä, mikä translaissa on vikana ja miten sitä pitäisi muuttaa, ettei se olisi enää syrjivä ja transeja epäinhimillistävä. Hän vaikeni nolostuneena, otti kännykän ja alkoi googlettaa, että miten se translaki nyt menikään. Odotin kulmat koholla selitystä, jota ei sitten koskaan tullut. Totesin hänelle lopulta, että jos ajaa noin apinamaisella raivolla kaikkiin vaikuttavia lakimuutoksia koko yhteiskuntaan, niin kannattaa olla edes jollain alkeellisella tasolla tietoinen sen lain ja muutosvaatimusten sisällöstä. Tämän jälkeen emme ole puhuneet aiheesta halaistua sanaa (olemme edelleen väleissä). Tämä on hyvä tyyppiesimerkki johdateltavissa olevista transallyista, jotka sylki roiskuen vaativat transeille milloin mitäkin oikeuksia, vaikkei heillä ole minkäänlaista jäsentynyttä, informatiivista ja faktaperusteista käsitystä siitä, mitä "oikeuksia" transeilta tarkalleen ottaen puuttuu. Onko muiden ihmisten pakottaminen valehtelemaan ihmisoikeus?

      Panseksuaalina heiluminen tuntuu olevan tietyn kaliiperin jengille tapa kerätä itselleen hyvekeksejä ja inklusiivisuuspisteitä. Jos taistelee tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman maailman puolesta woketus-, intersektionaalisuus- ja transviitekehyksessä, on oman uskottavuuden lujittamiseksi itsekin identifioiduttava osaksi Wi-Fi-salasanayhteisöä, vaikkei käytännön tasolla olisi koskaan aikomustakaan mitenkään ns. toteuttaa sitä, mihin ja miksi milloinkin on julistautunut. Jeesus Kristus, että minua voivatkin vituttaa nämä hyvesäteilijät, jotka tekevät pilkkaa homoseksuaalien menneiden vuosikymmenten kärsimyksistä rienaamalla asiaa nykyisenlaisella valtavirtaistetulla tavalla mielikuvitusseksuaalisuuksineen ja gendereineen sun muineen. Pitäisi kai antaa heille anteeksi, koska he eivät tiedä mitä tekevät. On sanottu, että suurinta vahinkoa saavat aina aikaan ne pahantekijät, jotka luulevat tekevänsä hyvää.

      Poista
    4. Kuulostaa tuo Anonyymin kertoma tilanne traumatisoivalta tuon aikuisen lapsen kannalta. Kai tuolle äidille voisi sanoa ihan suoraan? Teineille ja nuorille aikuisille on muutenkin vaivaannuttavaa esiintyä sukulaisille, jotka utelevat kaikkea opiskelusta, harrastuksista ja seurustelusta. Oma lapsi objektisoidaan näyttelykappaleeksi, jolla kohotetaan omaa egoa, kun toimitaan noin. Usein tuo on nimenomaan toksista äitiyttä, mutta kyllä isätkin osaavat. Isillä se vaan ehkä liittyy eri asioihin, kuten urheilusaavutuksiin.

      Hollywoodissahan julkkisten translapset ovat muoti:
      https://www.youtube.com/watch?v=OkYTyNCAQaM
      https://www.youtube.com/watch?v=M4rrP9zJV90
      https://www.youtube.com/watch?v=2RNG6lz4pBY (älkää välittäkö "satanic"-sanoista juontajan puheessa, ne ovat sivujuonne)
      https://www.youtube.com/watch?v=jISkK6qM6uU

      Muun muassa Meghan Fox on siis pakottanut lapsensa transeiksi!

      Minulla muuten on suvussa "perinteisten" seksuaalivähemmistöjen edustajia. Meillä ehkä saattaa olla se paljon puhuttu geeni? Minulle on annettu ymmärtää, että yksi sukulainen oli bi jo 1900-luvun alussa. Kuitenkaan koskaan näistä asioista ei ole tehty numeroa ja itsekin lapsena vain pikku hiljaa opin ymmärtämään asian. Yksi lähellä oleva 70-vuotias lesbo ei ole koskaan ollut missään tekemisissä sateenkaarivärien tai -symboliikan kanssa. Hän ei koskaan ole "juhlinut" omaa suuntautumistaan eikä seurannut Pridea mitenkään. Varmaan repeäisin, jos joku sukulainen tai tuttava toisi lapsensa tuollaiseen Anonyymin kuvaamaan rituaaliin. Mikä tarve on juhlistaa kenekään suuntautumista? No, tästähän on tullut uusi uskonto.

      Minulla meni myös vuosia tajuta panseksuaalisuus ja pää tuli kipeäksi miettiessä, mitä ihmettä se on ja miten se eroaa biseksuaalisuudesta. Kun sitten sain tietää transien agendoista, käsitin, että tuohan on vain luotu käsite niitä varten. Kysyikö kukaan bissuilta mitään?

      Ja hyvesignalointihan on kaiketi yksi uuden uskonnon sakramentti. Itsekin sitä harrastin, kun vielä olin somessa aktiivinen. Siitä tulee sellainen valheellinen hyvänolontunne, kun tykkäyksiä ja sydämiä satelee ja saa tuntea olevan virtuaalisesti hyvä ihminen. Siihen voi jäädä koukkuunkin. Väitän, että suurin osa ihmisistä tiedostaa sen teennäisyyden, mutta ei voi itselleen mitään. Monet hyvesignaloijat ovat vieläpä älykkäitä ihmisiä, ja on pelottavaa, miten kriittinenkin ajattelu voidaan sivuuttaa kirjainkultin jyllätessä.

      Poista
    5. Tuossa lasten transiuttamisessa on jotain tosi makaaberia, suorastaan satanistista. Olen paljon miettinyt, mitä tuossa Hollywood-tähtien translapsibuumissa on taustalla. Tekisi mieli vähän foliohattuilla, mutta en viitsi ilman selkeitä ja kiistämättömiä todisteita.

      Onneksi on joitain piristäviä poikkeuksiakin, kuten Shiloh Jolie-Pitt. Angelina ja Brad toimivat tismalleen oikein antamalla Shilohin käydä läpi se "jätkävaiheensa" kaikessa rauhassa, ilman että olisivat alkaneet häseltää Shilohille transiutusta. Juuri näin sen pitäisikin olla: lapset ja nuoret saavat käyttäytyä biosukupuolelleen epätyypillisellä tavalla, eikä se välttämättä tarkoita yhtään mitään. Biosukupuolelle epätyypillinen ja nonkonforminen käytös ei vielä itsessään tarkoita, että lapsesta tulee transsukupuolinen. Ja ylipäätään mitään "translapsia" ei ole olemassakaan. Joillakuilla se dysforia kasvaa ja kehittyy myöhemmin hoitoja vaativaksi transsukupuolisuudeksi, muttei tosiaankaan kaikilla. Lähtökohdan tulee aina olla se, että kehohämmentynyttä ja -ahdistunutta lasta/nuorta ohjataan ja tuetaan ensisijaisesti hyväksymään kehonsa sellaisenaan. Ja sitä kehon sukupuolta ei ihan oikeasti voi millään keinolla muuttaa.

      En ihan oikeasti YMMÄRRÄ, mikä tämä tällä hetkellä vallitseva jumalaton kiire ja pakkomielle transiuttaa lapsia oikein on, mistä helvetistä se on tullut ja miksi se vaan jatkuu, jatkuu ja jatkuu vuodesta toiseen. Mikä vittu ihmisiä vaivaa?

      Poista
  10. "Mitä muuten tulee pan-käsitteeseen, se on pelkkää transien tyhjää genderpaskaa. Seksuaalisia suuntautumisia on tasan kolme: hetero-, bi- ja homoseksuaalisuus."

    Aaagh! Viitsimmekö avata jälleen tämän matolaatikon?

    Vasta jossain aiemmassa postauksessa käytiin kovaa vääntöä siitä, onko panseksuaalisuus nyt sitten ihan oma juttunsa, jokin biseksuaalisuuden ahnaampi muoto, vaiko ihan vaan satua. Omasta mielestäni pan on sama asia kuin nonbinääri - ei sitä ole olemassakaan, jos uskoo biologiaan ja tietää, ettei ihmisillä ole genitaaleja enempää kuin sauva tai vako, valitse sitten niistä - mutta mitä tämä nyt sitten oikein on?!

    Eikö panseksuaalisuus tavallaan avaa portit just sille, että seksuaalisuus kohdistuu aivoihin (identiteettiin), eikä genitaaleihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Panseksuaalisuus on tekaistulla inklusiivisuudella kuorrutettua biseksuaalisuutta, jolla spicyqueerit pääsevät hakemaan itselleen validoivaa huomiota. Biseksuaalisuus on aina ollut olemassa ja sisältänyt ajatuksen siitä, että kummankin sukupuolen edustajat kelpaavat potentiaaliseksi deittailu- tai seksikumppaniksi. Ne, jotka haluavat seurustella ja paneskella transien kanssa, eivät muodosta mitään erillistä seksuaalisen suuntautumisen kategoriaa.

      On sinänsä mielenkiintoista, että transbianit ja gaytransmanit kutsuvat itseään lesboiksi ja homomiehiksi, vaikka ovat lähtökohtaisesti nimenomaan heteroseksuaaleja jänskällä lisätwistillä. Ajatus siitä, että miehestä tulee lesbo ja naisesta homomies transidentiteetin omaksumisen myötä, on homofobiaa kaikkein äärimmäisimmillään. Ei kerta kaikkiaan ole mahdollista olla olemassa tai edes kuvitella mitään homofobisempaa kuin heteroseksuaalit teeskentelemässä olevansa homoja ja sitten painostamassa ja syyllistämässä homoja deittailuun, seksiin, suhteisiin ja oikeuksistaan luopumiseen sen teeskentelyn ja sukupuolisielun varjolla. Nykyaika jännägendereineen sekä yksisarvis-, vaahtokarkki- ja hevosenkyrpäseksuaalisuuksineen on homofobian ultimaattinen multihuipentuma ja päätepiste.

      Poista
  11. Oh Lord, lordit kilvan peakkaa ylähuoneessa, kun käsittelyssä on transien eheytyshoidot kieltävä aka homolasten silpomiseen ja mutilointiin pakottava lakiesitys (ylähuoneen keskustelua kohdasta 10:55 eteenpäin):

    https://www.youtube.com/watch?v=D3itm4M6_ys

    Mitä tapahtuu, kun skarppi ja selkeällä moraalisella tukirangalla varustettu yläluokkainen ihminen, jonka ei tarvitse pokkuroida yhtään ketään, saa eteensä ultimaattista nonsensea?

    Peak peak peak peak peak peak peak peak peak peak peak peak. Ai miten ihania ukkeleita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "This is a cult."

      IHANAA KUUNNELLA, kun ihmiset puhuvat asioista niiden oikeilla nimillä! Vihdoinkin! *itkee ääneen*

      Poista
    2. "The world has gone mad."

      Poista
    3. "Trans" on kaikkien aikojen ensimmäinen virallisesti medikalisoitu identiteetti. Toistan: medikalisoitu identiteetti.

      Miettikää, mitä se käytännössä tarkoittaa.

      Poista
    4. KJK on saanut Party of Womenin rekisteröityä. Jännää.

      Poista
    5. En kadehdi agp:itä ja transaktivisteja, joilla on vastassaan KJK, Kemi Badenoch ja peakanneet lordit.

      Poista
  12. Vaadin analyysiä vaalituloksesta ja homojen heterofoobisuudesta! koska onhan suuri osa haaviston äänistä homoilta jotka eivät missään nimessä voi äänestää heteroa koska suomen budjetti lasketaan ja lait säädellään nähtävästi joidenkin mielestä kikkeleillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Stubb on bi. :D

      (Ja Antti Tuisku on homo. Ja Cheek on bi.)

      Poista
  13. Voiko ihminen erehtyä sukupuoli-identiteetistään?

    Identiteettihän on pään sisällä - sitä ei voi koneilla tarkastella eikä testeillä mitata, ja siitä puhuttaessakin mennään usein ristiin rastiin persoonallisuuden kanssa. Silti, transideologian mukaan, mitä tulee sukupuoli-identiteettiin, se on ehdottoman varma - jopa niinkin lailla, että ihmiset uhkaavat tappavansa itsensä, jos validaatio jää saamatta.

    Puhutaan sukupuoli-identiteetin olevan sidoksissa "fiilikseen", tai ns. "sukupuolisieluun". Tiede ei pysty todistamaan sielunkaan olemassaoloa, joten perus pulliainen ei oikein voi muuta vastata väitteeseen "minun sieluni on eläimen/kristitty/intiaani/lohikäärme" oikein muuta kuin "no joo...? *tirsk*".

    Mutta sitten kuvaan astuvat detrans-tapaukset. Heidän kohdallaanhan sukupuoli-identiteetin paikkaansapitävyys ei ollutkaan kiveen hakattu. Eli sukupuoli-identiteetti ei aina pidäkään paikkaansa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Transien/aktivistien keskeinen väite on, että transius on synnynnäinen ja muuttumaton ominaisuus. Kuitenkin meillä on:

      - rogd-teinityttöjä, joiden sukupuoliristiriita ilmestyy vasta murrosiän kuohuissa kaveripiirin ja somen vaikutuksesta. Yhtäkkiä koululuokalla tai kaveripiirissä on useita transkokevia, vaikka transius on väestötasolla promilleluokan ilmiö. Myös sosioekonominen asema vaikuttaa. Rogd leviää lähinnä valkoisten ja keskiluokkaisten yhteisöjen tyttöjen keskuudessa.

      - keski-ikäisenä julkisen mekkoilun ilot löytäneitä miehiä (autogynefiilit ja transvestiitit), jotka ovat siihen asti eläneet tavallisina perheenisinä ja perusheteromiehinä

      - katujia, joiden transkokemus ei ollutkaan pysyvä, mutta jotka ehtivät tehdä enemmän tai vähemmän peruuttamattomia asioita keholleen, terveydelleen ja hedelmällisyydelleen. Heihin transyhteisö suhtautuu erityisen nuivasti ja pitää heitä pettureina, jotka pilaavat yhteisön maineen. He eivät olleetkaan oikeita transeja, vaan cissuja jotka mokasivat, vaikka hyppäsivät transjunaan pitkälti yhteisön manipuloinnin ja katteettomien lupausten seurauksena.

      Lisäksi tiedämme, että henkilön sukupuoliristiriita voi johtua lukemattomista syistä, joiden selvittely ennen peruuttamattomia transhoitoja määritellään transfobiseksi väkivallaksi ja eheyttämiseksi. Sukupuoliristiriidan taustalta voi löytyä: seksuaalista väkivaltaa ja muita traumakokemuksia, kaltoinkohtelua perheessä, sisäistettyä ja yhteisön homofobiaa, autismikirjolle kuulumista, dissosiaatiokokemus tai kehonkuvan häiriöitä.

      Homoseksuaalit ja autismikirjon tytöt ovat ylikorostuneita ryhmiä transhoitoihin hakeutuvien joukossa. UK:n Tavistockin transiutusklinikan potilaista joka kolmannella esiintyi autisminkirjoa ja jopa 90 prosenttia tytöistä oli lesboja tai biseksuaaleja. Katujien joukossa on kaksinkertainen määrä lesboja heteronaisiin verrattuna. Lapsuusajan sukupuoliristiriita ennakoi useimmiten aikuisuuden homoseksuaalisuutta, joka häviää jopa 90 prosentin kohdalla, jos transiutta ei aleta yllyttämään.

      Se, mistä transit puhuvat sukupuoli-identiteettinä tarkoittaa kulttuurisia normeja, sekä sukupuolistereotyyppejä ja niihin samastumista, persoonallisuuden piirteitä ja mieltymyksiä. Sukupuoli-identiteetti on siis häilyvä ja sen 24/7 vatkaaminen voi johtaa todella harhaan. Suurimmalle osalle sukupuoli-identiteetillä on vain sen perinteinen merkitys, eli tietoisuus kehon sukupuolesta samaan tapaan kuin tietää silmiensä värin. Ei siis mitään sen esoteerisempaa kuin fyysisen todellisuuden realiteettien hyväksyminen ja niiden ehdoilla eläminen.

      Poista
  14. https://www.dailymail.co.uk/news/article-13067913/Pedophile-transgender-daycare-worker-AVOIDS-jail-sexually-assaulting-baby-changing-diaper.html

    VastaaPoista
  15. Puheenaihe-kanavalla:
    Unisex-vessat, tyttöjen turvallistet tilat ja naisten urheilu (Anna Rotkirch)
    https://youtu.be/ylvt90nswBM?si=rFKPa5-3l1Cuv3gY

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä. Tää on hauskaa, kun nää pyörittelee tätä asiaa ja esim. Setan aiempaa vastausta Hesarissa Rotkirchille, että myös naiserityiset tilat ovat tärkeitä - mutta sitten eivät kai kuitenkaan ole, koska käytännössä homma hoidetaan niin, ettei mitään naiserityisyyttä saavutetakaan. Miten voitaisiinkaan, kun tämä ideologia on alusta loppuun silkkaa savua ja sumua? Onkohan Rotkirch vielä matkalla kohti lopullista peakaamista vai tietääkö hän jo, että genderistien kanssa on turha neuvotella mistään ellei ole valmis jonkin näennäisneuvottelun kautta palaamaan alkupisteeseen ja teeskentelemään, että kaikki ovat tyytyväisiä? Tämä keskusteluhan on varsin samanlainen kun saman kanavan keskustelu lääkäri Heidi Wikströmin kanssa (joka kyllä selvästi on peakannut).

      Rotkirchille ja kaikille muille tiedoksi: transaktivismi ei suinkaan jätä kehitysmaita rauhaan. Se etenee jo Itä-Euroopassa, Intiassa, ihan missä vain, missä se tavalla tai toisella pystyy luikertelemaan yhteiskuntaan. Mahdollisesti vain sentinelit - tuo Pohjois-Sentinelin saaren mainio kansa - pystyvät pysäyttämään sen alkuunsa.

      Poista
    2. Naiserityisyydestä on turha puhua itsemäärittelyn aikakaudella. Juridinen sukupuolitieto määrittää kaikissa sukupuolitetuissa tiloissa ja tilanteissa. Se oli myös lainvalmistelijoiden tahtotila. Ilmeisesti kaunis ajatus on ollut, että kukaan ei vaihtaisi muuta yhteiskuntaa velvoittavaa sukupuolitietoa opportunistisesti tai pervoilumielessä. Ainakaan laissa ei ole mitään varmistusmekanismia väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Aiemmassa translaissa vaadittiin transdiagnoosi ja transprosessissa oleminen henkkareiden vaihtamiseksi, nyt riittää oma tarina, jonka todenperäisyyttä ei voida varmistaa. Taustalla on myös vuoden 2015 tasa-arvolain uudistus, joka suojaa sukupuoli-identiteettiä ja sukupuolen ilmaisua. Sukupuolia ei tietenkään ole määritelty laissa, vaan ongelmatapaukset joudutaan setvimään tasa-arvovaltuutetun kautta. Jos ihmisellä on naisen paperit ja hän ilmoittaa identifioituvansa naiseksi, niin ei ole mitään juridista perustetta estää häntä käyttämästä naisten tiloja. Tasa-arvolaki laki suojaa sukupuoli-identiteettiä, joka ei näy päällepäin ja jonka olemassaoloa ei voi todistaa, joten kyllä me elämme täysin unisex-maailmassa, jossa transidentifioituvat miehet ja ei-transit heteromiehet voivat halutessaan käyttää naisten ja tyttöjen tiloja.

      Poista
  16. "Eivätkö transit itse koskaan pohdi ja reflektoi, miten ristiriitaista on ensin väittää, että naiseus on heidän sielussaan, mielessään ja aivoissaan eivätkä he ole yhtään vähempää naisia kuin oikeat naiset, kun he kuitenkin heti perään loihe lausuvat, etteivät kuitenkaan ole vielä aivan naisia, koska se ja se operaatio puuttuu, tämä ja tuo toimenpide on vielä läpikäymättä ja vielä on peltoa kynnettävänä naiseuden absoluuttiseksi manifestoitumiseksi?"

    Epäloogisuus on tässä ideologiassa ominaisuus, ei bugi. Kun transaktivisti sanoo jotain, se tarkoittaa yleensä sitä, että sinun tulee ajatella tällä hetkellä niin kuin sanotaan, mutta trans itse voi ajatella täysin päinvastaisella tavalla. Transnaiset ovat jo syntyessään biologisia naisia, näin sinun tulee ajatella tässä hetkessä, mutta hieman myöhemmin sinun tulee ajatella, että tämä biologinen nainen tarvitsee kosmeettista kehonmuokkausta voidakseen elää autenttisesti naisena. Samaan aikaan sinun on muistettava, että se edellinen väite, jonka mukaan transnainen on täysi nainen jo ennen hormoneja ja leikkauksia, on myös totta. Velvollisuus nyrjäyttää seksuaalisuus transinklusiiviseksi koskee sekin vain sinua, ei inkluusiota vaativaa transihmistä itseään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On syynsä, miksi "transoikeudet eivät ole neuvotteluasia" ja "no debate". Heti kun transien opinkappaleita alkaa syynäämään yhtään tarkemmin, niin huomaa kuinka juosten kusten ne on roiskaistu ja kuinka sisäisesti ristiriitaisia ne ovat. Eihän heillä ole edes yleispätevää määritelmää transiudelle, sukupuolelle tai seksuaaliselle suuntautumiselle. Maistuisiko jollekin "ei-miehiä rakastavat ei-miehet"? Varmin keino saada vihervassari tai transaktivisti tilttiin somessa on pyytää naisen määritelmä. Toinen hyvä kysymys on, että mitä ihmisoikeuksia Suomen transeilta puuttuu. Kiemurtelusta ja rääkymisestä ei tule loppua.

      Poista
    2. "Heti kun transien opinkappaleita alkaa syynäämään yhtään tarkemmin, niin huomaa kuinka juosten kusten ne on roiskaistu ja kuinka sisäisesti ristiriitaisia ne ovat."

      Helen Joyce huomautti juuri yhdessä keskustelussa, että sloganien TWAW ja TMAM jatkeeksi unohtui muotoilla slogan nonbinaryille. Kumpi loppui ensin, mielikuvitus vai logiikka? Nonbinary are...binary? Nonbinary...exist? Transien politbyroossa on sitten kai lopulta vedetty ruksit kaikkien ehdotusten yli. Ja ehkä hyvästä syystä.

      Poista
  17. Huomasitteko tämän kiinnostavan jutun:

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010144049.html

    Ei yllätä ollenkaan, yliopistossa on oman kokemukseni mukaan tasan tarkkaan yksi sallittu ajattelutapa, ja kaikki muu voi johtaa rangaistuksiin, sosiaalisiin, jos ei muihin...

    Yllättävää oli: "Kaikista vaikeinta seksuaalisesta suuntautumisesta puhuminen oli homoseksuaaleiksi itsensä asemoiville." Mistähän tämä voisi johtua? Voiko liittyä itseidentifikaatioon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juttu on maksumuurin takana, eikä minulla ole HS:n nettiversion tilausta. Huomaatteko joka tapauksessa, miten transkultistit pyrkivät hämäämään ja manipuloimaan ihmisiä tuon kaltaisilla sanavalinnoilla kuin "homoseksuaaleiksi itsensä asemoivat"? Homo ei vittu soikoon "asemoi" itseään yhtään miksikään tai mihinkään vaan yksinkertaisesti vain on homo. Homo ei voi vaikuttaa homouteensa millään tavalla, sitä seksuaalista kiinnostusta ei voi kontrolloida, valita tai poistaa ihmisestä – ei edes transien strategioilla ja kaasuvalottamisella.

      Ja jos transkultistit kykenisivät tarkastelemaan omaa toimintaansa objektiivisesti (tapahtuu vasta sitten, kun helvetti jäätyy), he havaitsisivat oman toimintansa homoseksuaaleja kohtaan olevan vain kolikon kääntöpuoli kristilliskonservatiivien vuosien takaisesta eheyttämisestä, jossa homopoikia mm. eheytysoppaissa kehotettiin totuttelemaan heterosuhteisiin "maskuliinisten tyttöjen" kanssa. Seurakunnat ovat järjestäneet homoille mm. eheytysleirejä ja hoitokokouksia. Sekä transeilla että kristilliskonservatiiveilla on sama lähtökohta: homous on viallista, homo on itse valinnut homoutensa ja hänet täytyy jollain keinolla ohjata pois homouden synnistä (transkielellä irstaasta genitaalifetissistä) ja saada valitsemaan normaaliuden (transkielellä inklusiivisuuden) tie eli heterosuhteet ja heteroseksin ilot (transkielellä transmaskuliinit & bonusreikä ja transfeminiinit & ladyfallos). Samaa paskaa eri paketissa. Älkää antako transien huijata itseänne. Transit ovat fundamentalistiuskiksiakin viekkaampia: he yrittävät kieltää homoseksuaalisuuden olemassaolon kokonaan. Oltiin esim. Päivi Räsäsestä ja vastaavista mitä mieltä hyvänsä, niin he eivät koskaan ole yrittäneet kieltää homouden olemassaoloa sinänsä. Transien mukaan kehoilla ei ole sukupuolia, ja jos kehoilla ei ole sukupuolia, ei voi olla olemassa hetero- tai homoseksuaalisuutta. (Samaan aikaan mm. muusut rääkyvät lehtien palstoilla ja valtamedioissa siitä, miten "näkymättömiä" ovat ja miten heidän olemassaoloaan ei yhteiskunnassa tunnusteta. Yeah, right...)

      Jos jollakulla muuten on hallussaan noita 90-luvun eheytyslehtisiä, niin laita sähköpostia! Kirjoittaisin mielelläni niistä postauksen, mutta itselläni ei ole sellaisia tallessa.

      Poista
  18. "Kaikista vaikeinta seksuaalisesta suuntautumisesta puhuminen oli homoseksuaaleiksi itsensä asemoiville."

    Genitaaleihin perustuva seksuaalinen fetissi on homofobista eikä sellaista suvaita kelvollisissa yliopistoissa ;D

    Me teimme sen! Homous on korjattu, parannettu, homppelit pelastettu helvetiltä! XD

    VastaaPoista
  19. Miehet näyttävät jotenkin erilaisilta nykyään...

    "I am a man, and I have a vagina and a pair of tits."

    https://twitter.com/GarbageHuman23/status/1712595934792798581

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yaoin ja homofetissin turmelemat transmaskuliinit elävät fantasiamaailmassa:

      https://twitter.com/CatgirlAnarcho/status/1759613573540585986

      Poista
    2. Näin nämä mielipuolisuutensa riepottelemat kultistit ovat pikkuhiljaa muuttaneet homoseksuaalisuuden määritelmän. Heteroseksuaalisuus on nykyään homoutta, homoseksuaalisuus on heteroutta; mikään ei tarkoita enää mitään, kaikki on kaikkea ja ei mitään yhtaikaa. Ympyrä sulkeutuu.

      Poista
  20. Hei, ja kiitos heti alkuun loistavasta, tärkeästä ja tervejärkisestä blogistasi.

    Halusin sanoa, että vaikka oonkin heteromies ja suuntautumiseni on siis peilikuva omastasi, oon löytänyt teksteistäsi ja ajatuksistasi tosi paljon samaistumispintaa. Erityisesti mua on puhutellut aiempi kirjoituksesi, jossa kerroit tunteittesi miehiä kohtaan olevan jotain lähes taianomaista. Ite voin nimittäin täydellä sydämellä samaistua tähän ajatusmallin sillä juuri mikään koko universumissa ei vaan ole niin ihanaa ja taianomaista, kuin OIKEAN naisen läheisyys ja seksuaalinen kosketus - ja näin se on ollut aina.

    Joten kannattaa olla tosi ylpeä siitä, että kirjoitustesi ansiosta heteromieskin voi löytää voimaa ja selkeyttä todellisuutensa hahmottamiseen, kaiken taivaalta satavan transpropagandan ja sukupuolisekoilun keskellä.

    Mieleeni tuli vielä yksi kysymys: Osaatko sanoa, kuinka suuri osa itsensä homomiehiksi määrittelevistä on tilastojen ja kokemustesi valossa ns. "täysiä homoja" (Kinseyn asteikolla 6) ja kuinka moni taas "enimmäkseen homoja" (asteikolla 4-5)? Voisi nimittäin järkeillä, että moni nykypäivän transaatteen levittäjistä saa polttoainetta juuri ton jälkimmäisen ryhmän kokemuksista. Niiltä, jotka ovat nimellisesti "homoja", mutta kykenevät harvakseltaan deittailemaan naiskehollisiakin partnereita. Kuinka suuri heidän tilastollinen vaikutuksensa on tässä kaikessa mylläkässä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "nimellisesti "homoja", mutta kykenevät harvakseltaan deittailemaan naiskehollisiakin partnereita"

      Sivustahuutelija kommentoi, että peniksellinen ja vaginallinen eivät muodosta minkäänasteista homosuhdetta. Vagina/bonusreikä haltijoineen eivät kuulu missään muodossa homojen seksuaalisuuteen. Transmiesten kanssa peuhaavat miehet ovat joko mausteisia heteroita tai bissejä. On myös ilmiö nimeltä androfilia, eli viehättyminen maskuliinisuudesta tai maskuliinisuuden presentaatiosta ja performanssista. Androfiilimies voi siis kiihottua maskulinisoidusta naiskehosta, mutta homo hän ei ole. Lisäksi tiedetään olevan opportunistisia heteromiehiä, jotka feikkaavat homoa ja saalistavat itseään pettäviä transmaskuliineja helpon pimpukan toivossa. Itseään homoiksi väittävät transmaskuliinien bonusreikien kanssa peuhaavat bimiehet ovat tehneet homojen oikeuksille valtavasti haittaa. "Hearts not parts", raskaana olevat "homoparit", eli käytännössä legitimoineet eheyttämisen.

      Poista
    2. "Hei, ja kiitos heti alkuun loistavasta, tärkeästä ja tervejärkisestä blogistasi. Halusin sanoa, että vaikka oonkin heteromies ja suuntautumiseni on siis peilikuva omastasi, oon löytänyt teksteistäsi ja ajatuksistasi tosi paljon samaistumispintaa."

      Hei! Mahtavaa kuulla, että blogista on löytynyt jotain myös sinulle, joka edustat seksuaalisuuden osalta valtavirtaryhmää. On muuten tärkeää huomata transasiassa, että vaikka homot ovatkin tässä sukupuolen todellisuuden kieltämisen projektissa selvimmin grillattavina, niin homoseksuaalisuuden kieltäminen tarkoittaa käytännössä myös heteroseksuaalisuuden kieltämistä. Jos yhteiskunnan sukupuolikäsitys muutetaan täysin transien maailmankuvan mukaiseksi ja kaikki pakotetaan elämään siinä järjestelmässä, sekä homo- että heteroseksuaalisuus lakkaavat käsitteellisesti olemasta. Tämä ei muodostane heteroenemmistölle kovin suurta uhkaa, mutta homoilta ja lesboilta se vie omat tilat, kokoontumisvapauden, määritelmät, deittisovellukset, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja yleisesti homojen perustuslailliset oikeudet. Siksi olemme nousseet vastustamaan tätä maailmanhistorian homovihamielisintä liikehdintää. Olemme myös vakavasti huolissamme siitä, miten transaktivismi vaikuttaa naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja gendernonkonformisiin lapsiin (jollaisia itsekin aikanaan olimme).

      "Erityisesti mua on puhutellut aiempi kirjoituksesi, jossa kerroit tunteittesi miehiä kohtaan olevan jotain lähes taianomaista. Ite voin nimittäin täydellä sydämellä samaistua tähän ajatusmallin sillä juuri mikään koko universumissa ei vaan ole niin ihanaa ja taianomaista, kuin OIKEAN naisen läheisyys ja seksuaalinen kosketus - ja näin se on ollut aina."

      Niinpä niin – seksuaalisuus ei valehtele. Seksuaalisuudelle voi kyllä itse valehdella (eli pakottautua hampaat irvessä suuntautumisen vastaisiin seksiakteihin), mutta ei se siitä miksikään muutu. Joko tietynlaisesta kehollisuudesta kiihottuu tai sitten ei kiihotu. Joskus se on vain toinen kehollisuuksista, joskus molemmat, mutta se ei vaihdu tai häviä ihmisestä minnekään. Ei tahdonvoimalla, ei rukoilemalla, ei hakkaamalla, ei transaktivismilla.

      "Joten kannattaa olla tosi ylpeä siitä, että kirjoitustesi ansiosta heteromieskin voi löytää voimaa ja selkeyttä todellisuutensa hahmottamiseen, kaiken taivaalta satavan transpropagandan ja sukupuolisekoilun keskellä."

      Olen pääasiassa vain todella iloinen, että teksteistäni on ollut jollekulle jotain/mitään hyötyä. Jos yksikin ihminen saa blogini kautta jotain lohtua, vertaistukea tai samaistumispintaa, olen parantanut maailmaa sen sinapinsiemenen verran.

      "Mieleeni tuli vielä yksi kysymys: Osaatko sanoa, kuinka suuri osa itsensä homomiehiksi määrittelevistä on tilastojen ja kokemustesi valossa ns. "täysiä homoja" (Kinseyn asteikolla 6) ja kuinka moni taas "enimmäkseen homoja" (asteikolla 4-5)?"

      En ole koskaan tarkasti tutkinut tähän liittyviä tilastoja. Homomiesten kokemuksia ei ole ylipäätään kovin paljoa tutkittu. Kaikenlaisia selvityksiä seksuaalisuusjakaumista on kyllä tehty, mutta niissä on pyritty lähinnä kvantitatiiviseen tilastointiin, ei laadulliseen kuvaamiseen. Myös sitä on tutkittu, mikä kaikki toisessa miehessä kiihottaa homo-/bimiestä (mm. miehen paljas rintakehä) ja millaisia samankaltaisuuksia heteronaisten ja homomiesten aivokemioissa on liittyen seksuaaliseen kiihottumiseen. Mm. miehen feromonit vaikuttavat heteronaiseen ja homomieheen samalla tavoin, homomiehiin jopa voimakkaammin (miehen seksuaalisuus ylipäätään on monilta osin naisen seksuaalisuutta voimakkaampaa).

      Poista
    3. Omien kokemuksieni mukaan homoksi itseään kutsuvat ovat kyllä homoja varsin sataprosenttisesti. Ne taas, joilla on kiinnostusta myös naisiin, tuovat sen hyvin selkeästi ilmi. Tiedän kyllä myös useita "myöhäisherännäisiä", jotka ovat olleet nuorempana naisten kanssa ja ehtineet jopa naimisiin asti, mutta vanhemmiten ovat keskittyneet olemaan yksinomaan miesten kanssa, koska tajusivat että naiskiinnostus oli alun perinkin vain hyvin vähäistä tai jopa olematonta. Näistä monet ovat vanhempia miehiä, jotka ajautuivat naisten kanssa suhteisiin aikana, jolloin homoutta vielä katsottiin hyvin karsaasti ja sen takia joutui ihan oikeasti syrjityksi ja hakatuksi (tai pahimmillaan murhatuksi). He joutuivat tukahduttamaan homoutensa ja pakottautumaan kulissielämään. Näistä monilla on hyvin traagisia elämäntarinoita.

      "Kuinka suuri heidän tilastollinen vaikutuksensa on tässä kaikessa mylläkässä?"

      Tilastoista en osaa sanoa, mutta tiedän kyllä liudan homomiehiä, jotka tsemppaavat transaktivismia sokeasti tajuamatta lainkaan, mitä transien maailmankuvan realisoituminen käytännössä homojen itsensä kannalta tarkoittaa. Vitun idiootit, sanon vaan. Heistä monet ovat yhä edelleen wokevasemmistolaisen ihmisoikeusnarratiivin sokaisemia ja kuvittelevat, että trans on joku eeppinen gay rights vol. II ja että koska transit taistelivat homoille homojen oikeudet (mikä on suora ja räikeä transien vale), olemme sen takia jotenkin transihmisille kiitollisuudenvelassa ja velvollisuutemme on edistää heidän yhteiskunnallisia tavoitteitaan, vaikka ne pyyhkäisevät homoseksuaalisuuden käsitteellisesti olemattomiin. Olen yrittänyt joitakin kertoja selittää näille hyvesäteilijähomoille, mistä tässä hommassa on perimmältään kyse, mutta usein he vain kieltäytyvät kuuntelemasta. En nykyään enää jaksa, pysykööt idiootteina. Puhun mieluummin teille, jotka luette ja kommentoitte mm. täällä ja kykenette tarkastelemaan asiaa laatikon ulkopuolelta kyeten näkemään liehuvien raitalippujen ja juhlahumun takaiseen hyhmäiseen todellisuuteen.

      Poista
  21. Miten olemme tulleet toimeen ilman tätäkin tiedonjyvää. Näyttelijä Pilvi Hämäläinen tulee ulos kaapista... demiseksuaalina!

    "Podcast: Pilvi Hämäläiseltä paljastus seksuaalisuudestaan

    "...Noronen kysyy Hämäläiseltä suoraan, onko tämä demiseksuaali.

    – Olen kyllä. Tinder tai joku sellainen ei onnistuisi minulta yhtään, kun olen silloin vähän hidas. On pitänyt olla pitkään tekemisissä, ja sitten ehkä... tai jotenkin, näyttelijä sanoo.

    Kyseessä on seksuaalinen suuntautuminen, jossa henkilö kokee seksuaalista vetoa toista kohtaan vasta, kun osapuolten välillä vallitsee rakkauteen ja luottamukseen perustuva vahva yhteys. Demiseksuaalisuutta ei pidä sekoittaa seksuaaliseen haluttomuuteen."

    https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/a662410a-100f-478a-bf37-54786167ada8

    Ilmeisesti kuuluu aakkosjengiin, jos haluaa luoda tunnesiteen ennen seksiin ryhtymistä. Tai jos omaa heikon libidon. Onpa speshulia, pervoa ja queeriä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ilmeisesti kuuluu aakkosjengiin, jos haluaa luoda tunnesiteen ennen seksiin ryhtymistä. Tai jos omaa heikon libidon. Onpa speshulia, pervoa ja queeriä!"

      Nyt täytyy tehdä tähän väliin pieni synninpäästö... :D

      Itsehän julistauduin joskus kakskymmenissäni hyvinkin kiihkeästi demiseksuaaliksi - olen siis nainen. Olin asunut koko nuoruuteni pienellä paikkakunnalla missä mahikset seurustelulle olivat aikas pieniä, jos kaikki joko tuntevat toisensa, haisevat samalta tai ovat jo panneet toisiaan ristiin rastiin sukupolvien ajan. Sitten muutin isoon kaupunkiin, ja innostuin seurustelemaan. Yllättävän vaikeaksi se sitten osoittautuikin, luoda nyt mitään syvällistä sielujen sympaattisia yhteyksiä ilman kouluja, työyhteisöjä tai harrastusryhmiä, joten liityin tinderiin. Aika pian selvisi se pelin henki - seksiä sieltä haettiin, muuhun ei ollut aikaa eikä jaksamista. Tästä sitten vähän harmistuin, mietin että minussako se ongelma olikin, ja lähdin miettimään omaa seksuaalisuuttani. Demiseksuaalisuus oli silloin, ainakin konseptina, todella paikkaansapitävä sekä järkevä, koska onhan tunneside edes joillekin meistä todella tärkeitä, ellei jopa olennaisia hyvän seksin/parisuhteen luomisessa! Ongelma vain oli siinä, että minä onneton hölmö olin onnistunut vakuuttamaan itselleni, että oli jotenkin outoa, poikkeuksellista, ehkä jopa vieroksuttavaa, että seksi/parisuhde tarvitsisi alkaakseen minkäänlaista tunnesidettä... ja rakentaa siitä sitten itselleen omaa "seksuaalista suuntaumusta", joka näin jälkikäteen ajateltuna... tuntuu kyllä siis ihan niin tyhjältä, ontolta, sekä merkityksettömältä, kuin miltä se paperilta luettuna kuulostaakin.

      Poista
    2. "rakentaa siitä sitten itselleen omaa "seksuaalista suuntaumusta"

      Tuntuu myös, että moni nuori ihminen omaksuu aseksuaali-identiteetin paetakseen raadollista Tinder-maailmaa ja pornoistunutta naiskuvaa. Lisäksi monella transilla tuntuu olevan aseksuaali kumppanina. Mistä lie johtuu.

      Poista
    3. Minäkin olin vähän aikaa mielestäni demiseksuaali tai aseksuaali. Olen kirjoittanutkin siitä. Se kertoo vain siitä, miten sekaisin tämä ideologia laittaa ihmiset ja omalta osaltani "peak" tuli osin juuri siksi, että tajusin koko touhun päättömyyden. Nyt olen ymmärtänyt, että nämä uudet seksuaalisuudet on luotu lähinnä palvelemaan transasiaa ja toisaalta varastamaan homoilta, bissuilta ja lesboilta ne lokerot, jotka he ovat yhteiskunnassa saaneet. Pan, ace ja demi mahdollistavat sen, että kuka tahansa voi julistautua identiteetiltään vähemmistöön kuuluvaksi ja mennä Pridelle liputtamaan sekä vaatia itselleen sympatiaa vähemmistöstatuksensa vuoksi.

      Totta on, että aseksuaalisuus ajatuksena on pakopaikka kaikille, joiden käsitys seksistä muovautuu nykypäivän seksinäkemyksen mukaan eli niin, että se on fyysistä suorittamista ilman henkistä ulottuvuutta. Pornokuvasto vaikuttaa etenkin nuoriin. Nuoret tytöt pelkäävät seksiä ja nuoret pojat taas kokevat sen suorittamisena. Ei ole mallia siitä, mitä se oikeasti voisi useimmilla olla ja oikeastaanhan suurin osa ihmisistä varmaan olisi "demiseksuaaleja" pohjimmiltaan - sehän on tietenkin vain heterouden, biinä olemisen ja homouden alalaji, joka ei ole mikään seksuaalinen suuntaus.

      Poista
    4. "Nyt olen ymmärtänyt, että nämä uudet seksuaalisuudet on luotu lähinnä palvelemaan transasiaa ja toisaalta varastamaan homoilta, bissuilta ja lesboilta ne lokerot, jotka he ovat yhteiskunnassa saaneet."

      Luojan kiitos, että teitä on muitakin, jotka nyt näette tämän.

      "Trans" ei voi olla olemassa yhtaikaa homoseksuaalisuuden kanssa siinä merkityksessä, miten "trans" nykyään käsitteellistetään. Totta helvetissä transit haluavat raivata homoseksuaalisuuden pois tieltään, koska homous, homot ja homojen oikeudet ovat heille erittäin kiusallinen piikki lihassa. He suorittavat raivaustyötään foucault'laisittain pyrkimällä muuttamaan kieltä ja käsitteitä. He uskovat sokeasti ja vuorenvarmasti, että kun kieli on muutettu heidän maailmankuvaansa vastaavaksi, "trans" vihdoinkin realisoituu yhteiskuntaan heidän tavoittelemallaan tavalla.

      Poista
    5. ""Trans" ei voi olla olemassa yhtaikaa homoseksuaalisuuden kanssa siinä merkityksessä, miten "trans" nykyään käsitteellistetään. Totta helvetissä transit haluavat raivata homoseksuaalisuuden pois tieltään, koska homous, homot ja homojen oikeudet ovat heille erittäin kiusallinen piikki lihassa. He suorittavat raivaustyötään foucault'laisittain pyrkimällä muuttamaan kieltä ja käsitteitä."

      Ylempänä linkatun "dicksexual"-tviitin kommenteista:

      "trans people have fought long and hard to be seen as their correct identity and the opposite sex.

      now people like you are coming along and are trying to force us back into our incorrect identity because some people can't communicate properly."

      Eli tyttödikistä kieltäytyminen kiistää transleidin olemassaolon naisena. Transilla on suurempi oikeus tulla kohdatuksi sukupuolifantasiassaan jopa seksuaalisesti kuin homoseksuaaleilla omaan määritelmään ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen. "Ei ole keneltäkään pois!" Eipä.

      Poista
  22. Tiedän, ettei tämä pohdiskelun aihe ole homomiehille millään tavoin henkilökohtainen aihe, mutta itse genderkriittisenä naisena en vaan voi päästää tästä irti. Nimittäin raskaus transyhteisössä.

    Joskus vuosi sitten taisi olla tosi kovasti pinnalla "mullistava" lääketieteellinen läpimurto, jossa transnaiseen siirrettäisiin naisesta kohtu, ja hänet hedelmöitettäisiin ihmisalkiolla. Kyseinen transnainen hehkutti todella kovasti, miten hänen motiivinsa kyseiselle toimenpiteelle oli kokea abortti. Raskaus, imetys, synnytys, jopa siitos/ abortti/keskenmeno ovat paitsi naisen kehon luontaisia funktioita, mutta myös supersuosittua porno/fetissikamaa - tämä tuskin on uutta tietoa kenellekään. Nyt on ihan hiljan noussut esille juttua, miten vahvoilla lääkehoidoilla tuotettu transnaisen rintamaito olisi muka varteenotettava vastine äidinmaidolle. Rohkenen epäillä :I

    Jos mies siis sanoisi haluavansa kokea raskauden, synnytyksen, tai imettää, häntä pidettäisiin (olettaisin) friikkinä, tai pahempaa. Jos transnainen kikattaa haluavansa olla "äiti", olen tuskin ainoa, joka ajattelee heti, että fetisisti - olen nähnyt sen vanhan dokkari-pätkän pariskunnasta, jossa transmies synnytti kahluualtaassa ja transnainen yritti "imettää" - mutta missä mulla menee aivot solmuun lopullisesti, ovat transmiehet. Transmies, joka haluaa synnyttää ja viettää 9kk raskaana, ei selvästikään kärsi sukupuolidysforiasta, mutta hän silti haluaa tulla hyväksytyksi miehenä... eikä friikkinä? Mitä?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri nämä mainitsemasi seikat ja esimerkit erottavat toisistaan ne, joita minä kutsun "tervejärkisiksi transsukupuolisiksi" ja ne, jotka ovat yksinkertaisesti täysin kilahtaneita mielenterveystapauksia.

      Tervejärkinen transsukupuolinen a) ymmärtää biologisen sukupuolen muuttumattomuuden ja fyysisen todellisuuden realiteetit, b) lähtee kehonmuokkaustoimenpiteisiin tietoisena noista realiteeteista ja biologian muuttumattomuudesta ja c) tiedostaa, ettei voi koskaan sen kehonmuokkauksenkaan jälkeen tulla täydesti kokemussukupuolensa edustajaksi vaan korkeintaan kosmeettiseksi jäljitelmäksi siitä. Hän on tiedostanut ja työstänyt nämä asiat ennen päätöstä lähteä kehonmuokkaukseen, eikä hän elä sellaisessa vertahyytävässä harhaisuudessa, että hänestä oikeasti voisi tulla siittävä tai synnyttävä ja imettävä vastakkaisen sukupuolen edustaja. Hän tiedostaa myös, ettei voi pakottaa muita ihmisiä teeskentelemään, että on ihan oikeasti kokemussukupuolensa yksilö (kuten nykyajan transaktivistit tekevät). Hän on tolkun ihminen, joka ymmärtää, että se transasia on hänen oma ja henkilökohtainen ongelmansa, ei todellisuuden, ympäröivän maailman ja muiden ihmisten ongelma.

      Sukupuolen ensisijainen, fundamentaalisin ja kaiken muun alleen jyräävä määrittävä tekijä on lisääntymisbiologia. Kaikki muu, kuten sosiaaliset roolit, kulttuuriset normit, sukupuoli-identiteetti ja muut vastaavat ovat sen rinnalla ei vain toissijaisia vaan ihan toisen universumin asioita. Transaktivistien ja näiden raskaaksi haluavien miesten ja raskautuvien "transmiesten" ongelma on se, että he eivät ymmärrä tätä eroa. He sotkevat kaikki mahdolliset sukupuolten eri aspektit ja ulottuvuudet keskenään, saavat itsesuggestiolla ja joukkopsykoosilla itsensä siinä hötäkässä peruuttamattomasti sekaisin ja yrittävät sen jälkeen pakottaa kaikki muutkin mukaan tuohon samaan infernoon. Kaikki, mikä ei suoraan tue tuota omaksuttua sukupuolikäsitystä ja validoi heidän harhojaan, koetaan uhkaksi, jota vastaan täytyy kaikin voimin hyökätä ja taistella. Juuri nämä tyypit ovat noita mainittuja kilahtaneita mielenterveystapauksia, ja koko nykyinen niin sanottu transyhteisö koostuu pääasiallisesti heistä ja ideologiaan hurahtaneista yksilöistä.

      Transyhteisö käy sotaa todellisuutta vastaan ja on ottanut elämäntehtäväkseen pakottaa koko muu yhteiskunta mukaan tuohon samaan sotaan.

      Poista
    2. Kukaan ei ole sanonut, etteikö mieheksi itsensä kokeva nainen saisi hankkiutua raskaaksi tai etteikö naiseksi itsensä kokeva mies saisi haluta olla raskaana tai yrittää tulla jollain keinolla raskaaksi. Voimme silti esittää kysymyksiä:

      1. Miksi naiskehoisella ihmisellä, joka kokee olevansa mies (eli lisääntymisbiologisesti siittävä osapuoli) ja joka identifioituu transsukupuoliseksi (eli joksikuksi, jolle oma keho ja sen lisääntymisbiologiset ominaisuudet aiheuttavat ahdistusta), ei kuitenkaan ole minkäänlaista ongelmaa käyttää elimistöään juuri siihen nimenomaiseen tarkoitukseen, joka määritelmällisesti tekee hänestä naisen? Raskaaksi tuleminen ja synnyttäminen ovat naiseuden kaikkein syvin mahdollinen ydin. Ja jos heille tuo raskaana oleminen ja synnyttäminen on tavoiteltava ja haluttava asia, niin miksi he poistattavat rintansa?

      2. Mitä naiseksi itsensä kokevien miesten todellisuudentajusta ja ymmärryksestä koskien ihmisen lisääntymistä kertoo se, että he kuvittelevat raskaana olemiseen "riittävän" sen, että heidän sisälleen kursitaan oikesta naisesta harvestoitu siirrekohtu? Kuvittelevatko he aivan tosissaan, että nainen on raskaana vain sillä kohdullaan eikä koko kehollaan, luontaisella hormonitoiminnallaan ja immuunijärjestelmällään? Että se siirrekohtu ikään kuin leijuu naisen tai transin sisällä jonain muista kehontoiminnoista irrallisena maagisena kuplana? Että vailla mitään vakavan komplikaation vaaraa tuo siirrekohtu vain solahtaisi taianomaisesti osaksi miehen kehollisuutta, ilman että mieskeho pyrkisi voimakkaasti torjumaan sinne kuulumattoman kudoksen?

      3. Mitä kertoo yhteiskunnan tilasta ja yleisestä moraalin rappiosta se, etteivät lasten oikeudet enää liikuta ketään? Miksi naiseksi identifioituva mies saa legitiimisti käyttää keinotekoista "raskaaksi" tulemista ja tarkoituksellista abortin tekemistä väylänä naiseuden kokemuksen vahventamiseen ja valindointiin (lue: fetissinsä ja perversionsa toteuttamiseen) ilman, että kukaan asettaa tätä kyseenalaiseksi?

      4. Mikä saa transit kuvittelemaan, että he ovat biologian ja todellisuuden asettamien reunaehtojen sekä koko muun luomakunnan yläpuolella?

      Jatkakaa tästä.

      Poista
    3. Vielä äskeiseen:

      Silloin, kun ymmärrys transsukupuolisuudesta oli vielä tuon tervejärkisyyden rajoissa, kenelläkään ei ollut transsukupuolisuuden/-puolisten kanssa mitään ongelmaa. Maailma meni pieleen siinä kohtaa, kun intersektionalistit ja sukupuoli-ideologistit päästettiin kaappaamaan sateenkaarijärjestöt ja koko poliittinen liikehdintä temmellyskentäksi itselleen. Sen jälkeen mitään muuta ei ole ilmennytkään kuin ongelmia. Kyseiset toimijat ovat jo nyt saaneet niin valtavaa vahinkoa aikaan, ettei sitä kaikkea voida enää koskaan korjata. Olen usein miettinyt, että noilla moderneilla transeilla tuntuu olevan sellainen päähänpinttymä ja missio, että niin kauan kuin heidän on mahdollista pistää kaikki mahdollinen paskaksi kulttuurimarxistisella apinanraivolla, juuri niin kauan he jatkavat kaiken paskaksi pistämisen projektiaan. Se ei tule päättymään, ennen kuin valtaväestöllä (joka koostuu lähes 100-prosenttisesti heterocissuista) menee ihan tosissaan hermot ja he laittavat jollain rumalla tavalla sille päätepisteen.

      Btw, korvanappiini on tullut tieto, että Dr. Phil on peakannut. Jos näin on, niin se on merkki siitä, että lähestymme vääjäämätöntä lakipistettä, jonka jälkeen heiluri heilahtaa toiseen suuntaan.

      Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän konservatiivistun ja väsyn kaiken maailman turhanpäiväisiin vouhotuksiin. Transvouhotus on ollut kaiken maailman vouhotuksille jotenkin äärimmäinen päätepiste. En jaksa enää minkäänlaisia fantastisia tai "edistyksellisiä" ideoita tai jotain uusia, mahtavia ja progressiivisia aatteita, joiden levittämisestä tehdään itsetarkoitus ja tungetaan se joka paikkaan näkyville. Aina, kun jossain aletaan aggressiivisesti levittää jotain uutta ja uljasta aatevirtausta, kannattaa olla varuillaan. Se tulee aina, siis JOKA IKINEN kerta, ennemmin tai myöhemmin muovautumaan nykyisen kaltaiseksi painajaiseksi, jossa kaikki mahdollinen on revitty irti juuriltaan ja paiskottu ympäriinsä kenen tahansa tallattavaksi. Kun mikään ei ole enää pyhää, tulee rajattomasta irstaudesta ja hedonistisesta tyhjyydestä uusi normaali ja epäjumala.

      Se on jotain, mitä homoseksuaalit eivät kuuna päivänä ole tavoitelleet. Olemme aina vain halunneet sulautua yhteiskuntaan ja valtaväestöön ja elää normaalia, tavallista, rauhallista elämää.

      Poista
    4. Onhan tässä sekin jännä translogiikka, että naisen kehontoiminnot eivät liity cissunaisen naiseuteen, vaan niiden perusteella nimitellään pillulliseksi, kohdulliseksi, menstruoivaksi elämänmuodoksi, lisääntymisalustasi tai etureiäksi, mutta transnaiset kuitenkin havittelevat ja fetisoivat naisten kehollisia piirteitä ja kehontoimintoja itselleen. Lisäksi he tuntevat ahdistusta ja surua niiden puuttumisesta. Mutta munasarjanomistajia ja vuotajia ei saa missään nimessä kutsua naisiksi, koska sitten muusut ja transmaskuliinit repivät pelihousunsa. Eli rinnat, vagina, kohtu, kuukautiset, raskaus, synnyttäminen ja imetys ovat osa naiseutta ainoastaan transnaisilla, mutta ei cissuilla, muusuilla tai transmiehillä. Make it make sense.

      Ja se väistämätön kysymys: jos keholla ei ole sukupuolta, niin mihin tarvitsemme transhoitoja?

      On syynsä, miksi transit kieltäytyvät debatista.

      Poista

    5. "Se on jotain, mitä homoseksuaalit eivät kuuna päivänä ole tavoitelleet. Olemme aina vain halunneet sulautua yhteiskuntaan ja valtaväestöön ja elää normaalia, tavallista, rauhallista elämää."

      Edellisen postauksen kommenttikenttää kompaten, normaalielämää haluavia homoseksuaaleja pilkataan homonormatiivisuudesta, jopa homonationalistisiksi gangstereiksi, kun taas "oikea homo" pyörii arkenakin bdsm-nahkakuteissa, kahleissa ja puppy maskissa, tottakai julkisissa vessoissa/puistoissa kruisaillen ja seksielämästään työpaikan taukotilassa toitottaen. Queerajattelussa kaikki muu on laimeaa establishmentille alistunutta ja kuivahtanutta cissuvaniljakänttyä. Ilmeisesti Tom of Finland -stereotyyppiin takertuminen on jotenkin edistyksellistä.

      Mikä onkaan tiedostavalle vihervasemmistolaiselle queerille kauheampaa kuin homonormatiivinen opettaja:

      "Homonormatiivisuuden käsitteellä tarkoitetaan heteroseksuaaleista vähän tyyliltään poikkeavaa identiteetti- ja käyttäytymismallia, jonka keskiössä ovat valkoiset, keskiluokkaiset homoseksuaalit (miehet). (Connell 2015, 131-135) Homonormatiivisuus on haastanut 1980-luvulta lähtien perinteiset radikaalit seksuaalivähemmistöjen liikkeet. Opettajien kohdalla homonormatiivisuus tarkoittaa, että he varovat esiintymästä radikaalin seksuaalisina, tunnustavat perinteisen sukupuolijaon miehiin ja naisiin, ja ovat useimmiten naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa."

      https://www.sosiologi.fi/?p=481

      Poista
    6. "Btw, korvanappiini on tullut tieto, että Dr. Phil on peakannut. Jos näin on, niin se on merkki siitä, että lähestymme vääjäämätöntä lakipistettä, jonka jälkeen heiluri heilahtaa toiseen suuntaan."

      Näin on, ja Tanskan demareissa on kai jo muotoiltu, että sukupuolia on kaksi. Kuulin ohimennen jossain podcastissa, mutta oiskohan tällekin joku relevantti lähde? Muiden pohjoismaiden poliitikkojen peakkailut kiinnostaa, laittakaa linkkejä, jos huomaatte näitä valaistumisia.

      Poista
    7. "On syynsä, miksi transit kieltäytyvät debatista."

      Toisinaan he suostuvat debatteihin. He saapuvat paikalle aina aisaparinsa, tukijoukkojensa ja tsemppaajiensa saattelemana, eivät koskaan yksin. Debateissa he ensi töikseen latelevat tiskiin kaikki transien iänikuiset mantrat mieheyden ja naiseuden määrittelystä ja sukupuolesta jatkumona ja niin edelleen, ja kun ne ulkoa opitut lätinät on saatu pois alta ja aletaan päästä asioiden ytimeen ja siihen varsinaiseen debattiin, he vetäytyvät debatista tai debatti päättyy jonkun dramaattiseen loukkaantumiseen sydänjuuriaan myöten (jolloin juontajan on pakko laukaista tilanne, yleensä lopettamalla debatti) tai tukijoukkojen yleiseen mölinään. Onhan näitä nähty. Olen nähnyt muutaman Blaire Whiten jakson, jotka oli kuvattu debatista, jossa oli Blairen lisäksi sukupuolisekoilijoita ja heidän lakeijoitaan. Blaire kirjaimellisesti facepalmasi useissa kohdin, ja kun hän puhui asioista omasta näkökulmastaan, muut keskustelijat alkoivat aina huutaa hänen päälleen. Sillekin on syynsä, miksei transien kanssa ylipäätään voi keskustella. Mistään. Kultistien kanssa ei voi keskustella.

      "Opettajien kohdalla homonormatiivisuus tarkoittaa, että he varovat esiintymästä radikaalin seksuaalisina, tunnustavat perinteisen sukupuolijaon miehiin ja naisiin, ja ovat useimmiten naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa."

      Transithan käytännössä vaativat, että homoseksuaalit luopuvat omasta määritelmästään, väittämällä ettei ole mitään "perinteistä sukupuolijakoa miehiin ja naisiin", täten tehden homoseksuaalisuuden määritelmän olemattomaksi. Ja he eivät vain nöyrästi ehdottele tällaista vaan kovaan ääneen vaativat ja edellyttävät sitä itsestäänselvänä asiana. Kaiken päälle he ihmettelevät, että mitä ihmettä nuo genitaalifetisistit oikein marisevat. This is progress! Trans rights!

      "Tanskan demareissa on kai jo muotoiltu, että sukupuolia on kaksi."

      Oho, oikein demareissa. Mistäs nyt tuulee? Tosin Tanska on monessa mielessä konservatiivisempi ja tolkumpi maa kuin Norja, Ruotsi ja Suomi. Ruotsi on pohjoismaista kaikkein eniten sekaisin ihan joka aspektilla.

      Poista
    8. "mitä ihmettä nuo genitaalifetisistit oikein marisevat"

      Transit patologisoivat homoseksuaalisuuden genitaalifetissiksi ja pakottavat homoseksuaalit karkeisiin tarkennuksiin, että mitä se homous oikeasti tarkoittaa. Ennen transvouhkausta ei ollut tarpeen tarkentaa, että homot tykkäävät kullista ja lesbot pillusta, että homoseksissä penis ei mene vaginaan, tai että homomies ei voi olla raskaana. Nyt on pakko vääntää rautalangasta, että seksuaalinen suuntautuminen ei kohdistu identiteettikokemukseen, pronomineihin, sukupuolen presentaatioihin ja performasseihin. Kiitos TQIAP2-porukka!

      Poista
    9. Tarkennus tähän Tanskan hommaan: nykyisen hallituksen tasa-arvoministeri Marie Bjerre Venstre-puolueesta on sanonut:

      "There are two sexes: a woman and a man."
      She further confirms that a woman is "defined as an adult human being of the female gender," a necessary clarification in 2024."

      https://twitter.com/newstart_2024/status/1760407332087820365

      Venstre-puolue kuulostaa vasemmistolta, mutta onkin Wikipedian mukaan "conservative-liberal, agrarian political party", keskusta-oikeistolainen ja Tanskan toiseksi suurin puolue. Ilmeisesti puolueen nimi on johtanut harhaan ja tieto leviää nyt muodossa, että tämä olisi joku vasemmistolainen puolue.

      Poista
    10. "Tosin Tanska on monessa mielessä konservatiivisempi ja tolkumpi maa kuin Norja, Ruotsi ja Suomi. Ruotsi on pohjoismaista kaikkein eniten sekaisin ihan joka aspektilla."

      Onko näin? Siis Ruotsi eniten sekaisin? Ruotsissa on jo saatu keskustelua aikaiseksi, SVT on esittänyt jo kaksi lasten transiuttamista kritisoivaa dokumenttisarjaa, Ruotsin demarit ovat kääntäneet kantansa tai tulleet ainakin epäilevämmiksi itsemäärittelylain suhteen ja naisjärjestöjen kattojärjestö on debatoinut tolkullisesti aiheesta ja korostanut naisten sukupuoleen perustuvien oikeuksien tärkeyttä. Huom, Ruotsissa ei ole vielä säädetty itsemäärittelylakia, joka Suomessa meni humpsista vaan läpi vihervasemmiston vittuillessa naisille kullifobiasta. Toki siellä on kyllä ehditty transiuttaa lapsia enemmän kuin meillä. Islanti muuten on kai aika pahasti genderideologian infestoima ja lasten transiuttaminen saa siellä jatkua.

      Poista
    11. "Tarkennus tähän Tanskan hommaan: nykyisen hallituksen tasa-arvoministeri Marie Bjerre Venstre-puolueesta on sanonut --"

      Oohooh, hyvä Tanska ja tanskalaiset!! Tanska on alkanut kiehtoa, että sinne voisi muuttaa... haluaisin asua jossain tolkullisessa maassa vaihteeksi :D

      Aiheeseen liittymättä. Mä olen alkanut availla suutani rohkeammin ja rennommin myös transasioista. Ja arvatkaas mitä: se on saanut vastakaikua! Usein vielä sillä tavalla yllättäviltä tahoilta, että heidän voisi kuvitella olen hyvinkin vahvasti mukana tässä hömpötyksessä defaulttina. Musta on alkanut tuntua, että transasioihin suhtautuminen jakaantuu näin: 1) hyvin, hyvin marginaalisen pieni mutta sitäkin äänekkäämpi osuus aktivistihenkisiä ja transasian symppaajia. Heidän olemuksessaan on jotain julman väkivaltaista, sitä on vaikea edes selittää... ihmiset välttelevät näiden hullujen kanssa konfliktiin joutumista ja pitävät suunsa kiinni. 2) "hyväntahtoisen idiootit", eivät välttämättä ole asioista perillä, osa saattaa oikein agitoituina olla valmiita hyvinkin voimakkaasti puolustamaan "ihmisoikeuksia" 3) kriittiset. Ne, joille tämä bs ei enää mene läpi. Monilla alkaa olla jo tiedossa tapauksia, että ilmiselvästi moniongelmainen, nepsy, traumatisoitunut tms. ihminen on päättänytkin että hän on trans, ja ongelmat ratkeaa sillä - kuka tahansa järjellinen ihminen näkee, että oikea ongelma ei ole transius ja yhteiskunnan transfobia vaan aivan omat nupin sisäiset ongelmat. On ehkä lähdetty jo perehtymään, osa enemmän, osa vähemmän. Olen siis alkanut saada todella positiivista vastakaikua vaikka olisin täräyttänyt suoraan tällaisia väittämiä kuin "trans on tyttöjen uusi syömishäiriö" tai "transliike on misogynistinen". Ja yleensä ihmiset ovat vielä älyttömän onnellisia ja melkein helpottuneita, kun kuulevat jonkun (ehkä jopa ensimmäistä kertaa?!) sanovan näitä asioita ääneen. Suosittelen. Haluan uskoa, että alamme olla pisteessä, jossa transkriittisyys ei ole automaattinen sosiaalinen itsemurha. Signaalit ovat vielä hyvin heikkoja ja hentoisia, mutta uskon, että muutosta laajemmassa rintamassa tapahtuu ja ihmiset alkavat nähdä tämän bs:n lävitse. On jotenkin huojentunut ja ensimmäistä kertaa tämän paskan tajuttuani luottavainen olo. Ihmiskunta on kokonaisuutena niin tolkuissaan, että ehkä tästäkin syövästä vielä päästään. Miettiä voi sitä hirvittävää hintaa ja niitä lukemattomia pilattuja elämiä ja rikottuja perheitä, jotka tästä big pharman lobbaamasta myrkkyideologiasta olemme joutuneet maksamaan. Eikä tämä varmasti vielä ole ohi... eikä välttämättä voida enää edes palata siihen, mitä on ollut ennen tätä, mutta pahin hulluus, se väistämättä loppuu ennemmin tai myöhemmin.

      Poista
    12. "täräyttänyt suoraan tällaisia väittämiä kuin "trans on tyttöjen uusi syömishäiriö" tai "transliike on misogynistinen""

      Muita hyviä keskustelunavaajia ovat: "miestyyppisen puberteetin läpikäyneet henkilöt eivät kuulu naisten urheilusarjoihin", "penikset eivät kuulu naisten ja tyttöjen pukkareihin", "nykyään kuka tahansa voi hankkia naisen paperit luistellakseen armeijasta tai päästäkseen naisten pukkareihin" ja "penikset eivät ole osa lesbojen seksielämää".

      Poista
    13. Olen muutaman kerran keskustellut transasioihin syvällisemmin perehtymättömien tyyppien kanssa, jotka kuitenkin olivat nielaisseet tuon wokehenkisen inkluusio- ja hyväksymisajatuksen ja olivat sitä mieltä, että transoikeuksien puolustaminen on tärkeää ja merkityksellistä ihmisoikeuksien kannalta jne. Olin aidosti järkyttynyt, kun keskustelun kuluessa kävi ilmi, että he luulivat aivan tosissaan, että nykylääketieteen keinoin on mahdollista muuttua toimivasta miehestä toimivaksi naiseksi ja päin vastoin. He aivan vakavissaan olettivat, että mies voi muuttua lisääntymiskykyiseksi naiseksi ja nainen lisääntymiskykyiseksi mieheksi (siis lisääntymiskykyiseksi niillä koetun sukupuolen elimillä). Yksi selitti tohkeissaan, että kyllä transnaisella on oikeus sillä uudella kohdullaan sitten tulla raskaaksi ja synnyttää, jos hän sitä kerran haluaa. Miettikää, miten pihalla ihmiset ovat ihan biologisista, fysiologisista ja anatomisista perusasioista. Aikuiset, koulutetut ihmiset.

      Tämä kertoo yhtäältä siitä, miten uskomattoman tehokkaasti transien aivopesu, propaganda ja suora kusettaminen ovat ihmisiin purreet, toisaalta siitä, että suurille massoille on ylipäätään helppo syöttää aivan mitä tahansa paskaa, kunhan se syötetään oikealla tavalla ja syöttämistä jatketaan tarpeeksi kauan. Senhän tiesivät jo natsitkin, että kun valheesta tehdään tarpeeksi suuri ja tarpeeksi yksinkertainen ja sen toistamista jatketaan kyllin kauan, ihmiset lopulta laajemmin uskovat sen.

      Poista
    14. "Musta on alkanut tuntua, että transasioihin suhtautuminen jakaantuu näin:"

      Tunnistan nuo suhtautumisryhmät, mutta olen havainnut, ainakin omassa kokemusiirissäni neljännenkin ryhmän. Tässä ryhmään kuuluvat ihmiset, jotka eivät alun alkaen ole mitenkään tai mitenkään erityisen wokeja. He eivät esim puhu naisoletetuista, cis-ihmisistä eivätkä toistele muitakaan mantroja kuuliaisesti. He ovat jo yleensä vähän iäkkäämpiä ja erillään sakeimmista woke-piireistä. Heistä voisi kuvitella, että he peakkaavat hyvinkin helposti, kun heille vain kertoo muutaman asian, joista media yleisesti vaikenee. Mutta kun heille sitten puhuu tästä asiasta, he tunkevatkin sormet korviinsa ja kieltäytyvät kuuntelemasta. Jos he suostuvat keskustelemaan, he keksivät mitä omituisempia selityksiä sille, miten Setan sateenkaarisanasto on ihan järkeenkäypä ja "asiallista tietoa". Minulla on ystäviä, jotka yksinkertaisesti eivät vastaa minulle yhtään mitään, jos puhun tästä aihepiiristä. Täydellinen vaikeneminen, ikään kuin en olisi sanonut yhtään mitään. Heillä ei ole mitään älyllistä estettä vastaanottaa niitä faktoja ja argumentteja, joiden perusteella kenen tahansa tervejärkisen ja moraalisen ihmisen pitäisi NÄHDÄ koko tämä löyhkäävä kakkavuori ja kusetusten koski, mutta he vain päättävät sulkea silmänsä ja korvansa. Ihmiset pystyvät venymään eeppisiin mittasuhteisiin, kun he haluavat kieltää jonkin asian.

      Poista
    15. Nuo ovat tosiaan ihan oma ryhmänsä, jotka tiedostavat, että jokin saattaa olla pielessä, mutta kieltäytyvät kuuntelemasta tarkemmin, kun joku asioihin perehtynyt yrittää selventää kuviota. Kutsun näitä ihmisiä "mahdollistajiksi". He asettuvat tarkoituksellisesti harmaalle alueelle, jossa eivät ota voimakkaasti kantaa puolesta tai vastaan mutta ovat kuitenkin ainakin näennäisesti äänekkään enemmistön kannalla, koska se on vallitseva näkemys. Tämä mahdollistaa sen, että kun paska iskee aikanaan tuulettimeen, heidän ei tarvitse ottaa vastuuta aiemmista sanomisistaan tai tekemisistään. Nämä ihmiset eivät ole tutkineet kunnolla omaa oikeudentajuaan (tai heidän oikeudentajunsa on vain perseestä) ja jäsentäneet moraaliseettisiä kantojaan itselleenkään. Heidän on oman kunniansa menettämisen tai sosiaalisen hyljeksinnän pelossa vaikeaa asettua puolustamaan kantojaan, vaikka olisivatkin joistain asioista vahvasti jotain mieltä. On helpompaa vaieta ja sulautua tapettiin kuin asettua poikkiteloin vallitsevaa näkemystä vastaan. Vaikenemiseen on toki kaikilla oikeus, mutta siinä on sitten se huono puoli, että paska saa jatkaa leviämistään kaikessa rauhassa. Eli hymistelijät mahdollistavat hymistelyllään ja kantaaottamattomuudellaan sen, että ideologinen musta surma saa kukoistaa.

      Transien ja wokettajien perkelöinti ei mene pois itsestään. Se poistuu vasta sitten, kun riittävän moni on noussut vastustamaan sitä. Tämä pitäisi kaikkien ymmärtää. Toki se pätee yleisesti kaikkeen muuhunkin paskaan, ei vain tähän asiaan.

      Olen paljon miettinyt keskustelua erään ystäväni kanssa, joka on juuri tällainen hymistelevä mahdollistaja. Yritin rautalangasta vääntää hänelle olennaisia pointteja transasiasta ja sen vaikutuksista naisiin, tyttöihin ja LGB:hen. Hän ykskantaan kieltäytyi kuuntelemasta ja perusteli sitä sanomalla: "Mä en halua kyseenalaistaa omia näkemyksiäni tästä asiasta." Niinpä niin. Ei haluta kyseenalaistaa. Tuossa hän kuitenkin epäsuorasti tuli myöntäneeksi, että hän jollain tasolla tiedostaa asiassa olevan jotain kyseenalaistettavaa, mutta ei halua kohdata ja käsitellä sitä asiaa. Sehän uhkaisi omaa lokoisaa mukavuutta. On helppoa, on vaivatonta, on miellyttävää mukautua vallitsevaan näkemykseen ja käskeä kyseenalaistajia pitämään louskuvat turpansa kiinni. Kun heiluri aikanaan heilahtaa, voi sitten mukavasti irtisanoutua kaikesta vastuusta, kun ei alun perinkään mukamas ottanut mihinkään mitään kantaa, vaikka toimikin mahdollistajana.

      En tarkoita, että kenenkään pitäisi väkipakolla ottaa kantaa kaikkiin maailman asioihin, mutta vituttaa, kun on itse tehnyt valtavan pohjatyön ja yrittää kertoa siitä ihmisille, eivätkä he suostu edes kuuntelemaan. No, eipä siihen voi ketään pakottaa.

      Poista
    16. "Olin aidosti järkyttynyt, kun keskustelun kuluessa kävi ilmi, että he luulivat aivan tosissaan, että nykylääketieteen keinoin on mahdollista muuttua toimivasta miehestä toimivaksi naiseksi ja päin vastoin."

      Jeesus.

      Poista
    17. "Jeesus."

      Eeli, Eeli, lama sabaktani? Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.

      Paitsi että minä en anna transeille ja mahdollistajille anteeksi sitä peruuttamatonta vahinkoa, jonka he ovat saaneet aikaan. Plus he tasan tarkkaan tietävät, mitä tekevät.

      Poista
    18. "Tässä ryhmään kuuluvat ihmiset, jotka eivät alun alkaen ole mitenkään tai mitenkään erityisen wokeja. He eivät esim puhu naisoletetuista, cis-ihmisistä eivätkä toistele muitakaan mantroja kuuliaisesti. He ovat jo yleensä vähän iäkkäämpiä ja erillään sakeimmista woke-piireistä. "

      Nyt kun sanot, niin kyllä, olen tämän huomannut itsekin. Omassa tuttavapiirissä nämä ovat sellaisia koulututettuja, haluavat olla liberaaleja ja moraalisia (yllättävän monet pitävät liberaalia ja hyvää ihmistä synonyymeina). He EIVÄT halua olla mitään taantumuksellisia änkyröitä, sillä he ovat älykkäitä, tolkullisia, maltillisia. He ovat nuoruudessaan 30-40 vuotta sitten saattaneet olla vaikkapa punkkareita tai hippejä, joten nyt he eivät ainakaan voi olla mitään taantumuksellisia änkyröitä (samalla he eivät tajua, että nykyään uuskonservatiivisuus edustaa todellista anti-establishmentia ja itsenäistä ajattelua, ei tämä fasistispiirteinen, kultti woke). He eivät halua ottaa moraalisesti kantaa. Se on sellainen maltillisuuden ydin. Tehdään näennäisesti oikein, valtavirtaa haistelleen, omaa ajattelua koettelematta. Kiinnostavaa. Sangen kiinnostavaa.

      "He aivan vakavissaan olettivat, että mies voi muuttua lisääntymiskykyiseksi naiseksi ja nainen lisääntymiskykyiseksi mieheksi"

      Ei - ole - TODELLISTA. Miten kukaan saattaa olla näin kujalla??! Huhhh. Katsoin muuten sen BB-vai mikä lie reality- sofia onkaan, videota... hän kuvasi kiinnostavasti odottaneensa hetkeä, jossa tulisi sellainen olo, että on "oikea tyttö" - samalla todeten, että tietysti hän ymmärtää, että hänestä ei mikään leikkaus oikeasti voi tehdä oikeaa tyttöä, "en ole tyhmä" (järjen ääni kun katsoo noita postauksen transturauksia). Mutta ei sitä tunnetta tule. Peniksen silpominenkaan ei tuonut sitä. Hän on ikuisesti trans. Miettikää... Mitenkähän moni nuori lähtee näihin "hoitoihin" (silpomisiin) ajatellen, että ehkä jostain tulisi tunne, että on jotenkin oikea, hyvä, kelpaava, riittävä, mitä ikinä? Ja sitten sitä ei koskaan tulekaan?? Järjelliset yksilöt, kuten tuon videon perusteella vaikka Sofia, hyväksyvät, tämä on minun elämäni, olen ikuisesti trans. Loput hyökkäävät ympäröivää todellisuutta ja ympäröiviä ihmisiä kohtaan. Ja nyt heillä, heidän HARHAISELLA todellisuuskäsityksellään, on kuristusote yhteiskunnasta. Puistattavaa.

      Poista
  23. "1. Miksi naiskehoisella ihmisellä, joka kokee olevansa mies (eli lisääntymisbiologisesti siittävä osapuoli) ja joka identifioituu transsukupuoliseksi (eli joksikuksi, jolle oma keho ja sen lisääntymisbiologiset ominaisuudet aiheuttavat ahdistusta), ei kuitenkaan ole minkäänlaista ongelmaa käyttää elimistöään juuri siihen nimenomaiseen tarkoitukseen, joka määritelmällisesti tekee hänestä naisen? Raskaaksi tuleminen ja synnyttäminen ovat naiseuden kaikkein syvin mahdollinen ydin. Ja jos heille tuo raskaana oleminen ja synnyttäminen on tavoiteltava ja haluttava asia, niin miksi he poistattavat rintansa?"

    Todettuani että olen tätä samaa itsekseni jo liian kauan, sekä tuloksetta yrittänyt järjellä pähkäillä, päädyin kysymään tekoälyltä asiasta. Ei herunut mitään selkeää vastausta - ainoastaan; "jokainen transkokemus on erilainen, mutta silti ihan yhtä validi", "vaikka joidenkin transkokevien henkilökohtaiset valinnat omaa kehoaan koskien eivät vaikuttaisikaan kaikista loogisimmilta, on niitä silti kohteliasta kunnioittaa, sekä kannustaa", ja "avomielisyys, sekä kyky oppia uutta auttaa meitä kaikkia kohti yhdenvertaisempaa, sekä miellyttävämpää maailmaa", eli niin paksua sillisalaattia, että huhhei!

    Jään siis vielä vähän miettimään tätä asiaa, koska en vain naisena millään ymmärrä... mikä ihme saa naisen, joka kärsii sukupuolidysforiasta siinä määrin, että on valmis elämään transmiehenä hormoneineen leikkauksineen kaikkineen, haluamaan päätymään raskaaksi sekä synnyttämään, väittäen samalla kovaan ääneen että "myös miehet voivat synnyttää", ellei sitten trauma, skitsofrenia, narsismi, tai nyt niin yleinen vähä-älyisyys. Sillä selkeästi, heidän on jotenkin täysin mahdollista hyljeksiä sukupuoltaan tarpeeksi "korjauttaakseen" sen hormoneilla sekä leikkauksilla, mutta tämä sama hyljeksintä ei tunnu koskevan sukupuolellisia toimintoja...? Vähän samanlainen aivopieru kuin 300kg anoreksikko Tess Holiday - jokin ei nyt täsmää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Vähän samanlainen aivopieru kuin 300kg anoreksikko Tess Holiday - jokin ei nyt täsmää."

      Tai identifioituminen lihaa syöväksi vegaaniksi, tai ympäri maailmaa lenteleväksi ilmastoaktivistiksi. Logiikka ja sanojen vakiintuneet käsitteet eivät ole koskaan pakottaneet transdiskurssia. Transiushan on samaan aikaan pysyvä ja synnynnäinen olotila ja toisaalta häilyvä essenssi, jonka sisällön voi kuka tahansa määritellä. Nyt meilläkin on sitten laki, jossa sukupuoli on muuta yhteiskuntaa velvoittava ilmoitusasia.

      Poista
  24. "Translain myötä yli 1700 korjannut sukupuolensa väestötietoihin – ”Määrä oli odotettua suurempi”"
    "lakiuudistuksen ensimmäisenä päivänä hakemuksia tehtiin lähes kolme kertaa se määrä kuin koko vuoden 2022 aikana"
    Lisäksi
    "Nyt hakemusten määrä on tasoittunut noin sataan kuukaudessa."
    -- eikö 100 kuukaudessa ole aika paljon?
    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b61a8d54-56b8-4e17-8531-de9696bc0eff

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Malmeen mukaan on ollut muutamia tapauksia, joissa henkilö on vahvistanut sukupuolen takaisin alkuperäiseen sukupuoleen."

      Häh? Eikös sen sukupuolikokemuksen pitänyt olla synnynnäinen, staattinen ja muuttumaton? Miten tämä nyt käy yksiin transien narratiivin kanssa? Miksi sukupuolta vaihdetaan takaisin alkuperäiseen, kun kerran tämän juridisen sukupuolen mielivaltaisen vaihtelun piti ratkaista kaikki sukupuoli- ja muutkin ongelmat?

      "Hänen mukaansa ei ole ollut kuitenkaan epäilyjä lain väärinkäytöstä, kuten lain valmisteluvaiheessa jotkut epäilivät."

      Niin, eihän tällaista lakia tule kukaan koskaan, missään ja milloinkaan mitenkään väärinkäyttämään. Pois kaikki transfobiset epäilyt!

      "Lain tavoitteena oli vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta erottamalla sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista."

      Lakeja ei pidä säätää sen perusteella, että niillä on jotain epämääräisiä "tavoitteita". Translain säätämisessä on yksinomaan kyse siitä, että juridiikan voimalla vahvistamme transaktivistien tuputtaman käsityksen siitä, että ihmisen sisällä voi olla jokin ihmiskehosta irrallinen sielullinen essenssi, joka on syntynyt väärään vartaloon. Tämä on kartesiolaista dualismia, ja nyt se on Suomessa säädetty lakiin. Lain mukaan jokaisen ihmisen sisällä on ihmisestä irrallinen sielu, jolla on sukupuoli, joka voi olla inkongruentti kehollisen kanssa.

      Poista
    2. "Malmeen mukaan on ollut muutamia tapauksia, joissa henkilö on vahvistanut sukupuolen takaisin alkuperäiseen sukupuoleen. Hänen mukaansa ei ole ollut kuitenkaan epäilyjä lain väärinkäytöstä, kuten lain valmisteluvaiheessa jotkut epäilivät."

      Niin. Miten tätä lakia nyt kukaan mitenkään pystyisi väärinkäyttämään?

      Poista
    3. "Hänen mukaansa ei ole ollut kuitenkaan epäilyjä lain väärinkäytöstä, kuten lain valmisteluvaiheessa jotkut epäilivät."

      Mitä lain väärinkäyttö olisi ja miten se tulisi ilmi, jos laki mahdollistaa kenen tahansa täysi-ikäisen Suomen kansalaisen vaihtavan juridisen sukupuolitietonsa omalla ilmoituksella? Missäänhän ei määritellä, mitä ne väärinkäytökset olisivat, miten ne tunnistetaan ja sanktioidaan. Itsemäärittely mahdollistaa ei-transin mieskehoisen pääsyn naisten tiloihin pukkareita, asuntoloita ja vankiloita myöten. Jos enemmän tai vähemmän pervo mies vaihtaa henkkarit päästäkseen naisten tiloihin, naiskiintiöön, tai naisten urheilusarjaan, niin eihän hän silloin riko mitään lakia. Mieskehoinen henkilö voidaan poistaa naisten tiloista ainoastaan, jos hän syyllistyy siellä seksuaaliseen tekoon. Jos mies hankkii naisen henkkarit luistaakseen armeijasta, niin silloinkaan mitään lakia ei rikota. Itsemäärittely aiheuttaa myös sukupuolitetun tilastodatan korruptoitumisen ja sotkee sukupuolittuneiden syöpien seulontakutsut. Lisäksi henkilötunnusta vekslaamalla on mahdollista hävittää yhteys alkuperäiseen henkilöllisyyteen ja esimerkiksi rikosrekisteriin. Yhteiskunnallinen sukupuolikäsitys muuttui identiteettipohjaiseksi. Nämä ja monet muut seikat olivat tiedossa lakia valmistellessa, eikä niitä nähty ongelmina tai torjumisen arvoisina, joten mitä se väärinkäyttö olisi lainsäätäjän näkökulmasta. Ja millaisissa tilanteissa viranomainen voisi perua sukupuolitiedon vaihtamisen?

      Poista
    4. "Tehdään nyt tämmöinen laki ja katsotaan, mitä tapahtuu", sanoi Juha Sipiläkin, kun leikkauksia teki. Suomen lainsäädäntöelimissä on taidettu ottaa Sipilän malli ihan yleiseksi käytännöksi. Ei tässä mitään vaikutusarviointia tarvita, kokeillaan nyt tätä uutta kuningasideaa ja mietitään jälkikäteen, miten meni noin niinku omasta mielestä.

      Tuo sukupuolitiedon mielivaltainen vaihtelu tekee koko sukupuolen juridisen määrittelyn konseptin käytännössä täysin tyhjäksi. Sukupuoli ei tarkoita juridiikassa yhtään mitään, jos se voi olla mitä tahansa. Tämähän on osaltaan ollut intersektionalistien tarkoituskin näitä uudistuksia ajaessaan; he ajattelevat, että sukupuolten tasa-arvo saavutetaan sillä, että sukupuolen käsite tehdään merkityksettömäksi ja kielletään sukupuolten väliset erot. Se on heidän käsityksensä tasa-arvosta. Tämä on aivan yhtä älykästä kuin yrittää poistaa rasismi maailmasta väittämällä, että me kaikki olemme ihonväriltämme täysin samanlaisia, kuten psykiatri Jari Sinkkonen on todennut.

      Intersektionalistit ajattelevat, että kun ei enää ole mitään rajoja ja rajoituksia, se on tasa-arvoa. Tämä tarkoittaa kaikenlaisia rajoituksia, myös lapsen ja aikuisen välistä rajaa. Se on intersektionalistien seuraava suuri askel ja ponnistus: häivyttää juridiikassa raja aikuisen ja lapsen väliltä. Se taas johtaa juuri siihen, mitä voit kuvitella.

      Ja ymmärtäkää: intersektionalistit ovat ihan oikeasti tosissaan. Jos seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei uloteta myös lapsiin, niin silloin systeemissä on jotain syrjivää ja epätasa-arvoista. Siksi se pitää järjestää niin, että syrjintä poistetaan, jotta maailma olisi taas entistä "tasa-arvoisempi". The journey here is never-ending.

      Jos joku kuvittelee, etteivät lapset olisi tällaisessa yhteiskuntajärjestyksen mullistuksessa ennen pitkää tähtäimessä, on hän aivan täysin sokea ja sinisilmäinen idiootti. "Get them young" on ollut myös transkultin ajatuksena, kun he ovat lanseeranneet yhteiskuntaan laajaa diskurssia "translapsista".

      Poista
    5. "Jos enemmän tai vähemmän pervo mies vaihtaa henkkarit päästäkseen naisten tiloihin, naiskiintiöön, tai naisten urheilusarjaan, niin eihän hän silloin riko mitään lakia. Mieskehoinen henkilö voidaan poistaa naisten tiloista ainoastaan, jos hän syyllistyy siellä seksuaaliseen tekoon."

      Ja tässäkään tapauksessa "ei välttämättä" ole edes "varmaa", että kyseinen mieskehoinen henkilö olisi rikkonut itsemäärittelylakia vastaan. Mikä hemmetti se sellainen laki on, jota vastaan EI VOI rikkoa?!

      Musta vähän tuntuu, että samantekevää, kuinka ns. pientä, ruohonjuuritason henkilöä - miestä, naista tai lasta - tässä hulluntouhussa vahingoittuu, mutta mikään ei lopulta muutu, ennen kuin joku, jolla ns. on oikeasti väliä, saa omasta luodista polveensa ja pahasti. Jonkun tarpeeksi tärkeän, joka oli mukana tätä lakia, sekä toimintamallia väsäämässä, täytyy valitettavasti päätyä kyseisen itseidentifioivan mieshenkilön alistamaksi ja traumatisoimaksi, ennen kuin voidaan edes puhua suoranaisista "rikkeistä". Rike eliittiä vastaan - rike suojeltua kansanosaa vastaan. Sillä tuntuu enää vain olevan painoarvoa.

      Poista
    6. "Tämä on aivan yhtä älykästä kuin yrittää poistaa rasismi maailmasta väittämällä, että me kaikki olemme ihonväriltämme täysin samanlaisia, kuten psykiatri Jari Sinkkonen on todennut."

      Tässä on se looginen ristiriita, että intersektionaalit takertuvat ihonväriin, mutta kieltävät biologisen sukupuolen olemassaolon ja merkityksen. Rotu/etnisyyshän on se aito ja alkuperäinen sosiaalinen konstruktio, kun taas ihmisen sukupuoli on konkreettinen ja todennettavissa oleva asia. Muistelen kaiholla niitä aikoja, kun ihonväriä ei pitänyt/saanut nähdä ollenkaan ja nyt se onkin sitten taas kaiken keskipisteessä ja antirasistit tsekkaavat Tikkurilan värikartasta uhriposition ja puheoikeuden.

      Poista
    7. "Lisäksi henkilötunnusta vekslaamalla on mahdollista hävittää yhteys alkuperäiseen henkilöllisyyteen ja esimerkiksi rikosrekisteriin."

      Tässä on myös se tvisti, että transstatus ja sukupuoli-identiteetti kuuluvat yksityisyydensuojan piiriin, eli viranomainen ei paljastaa sukupuolitiedon vaihtamista tai transstatusta.

      Maailmalla näkeekin sitten uutisia penistä koulun edustalla tai muilla julkisilla paikoilla penistään vemputtaneista ja julkisissa vessoissa tyttöjä ahdistelleista juridisista naisista.

      Poista
    8. Yksittäistapauksia! Ehdoton enemmistö sukupuoleltaan moninaisista ei koskaan tekisi mitään sellaiseen viittaavaakaan! Transphobic! TERF!

      Poista
    9. "Yksittäistapauksia! Ehdoton enemmistö sukupuoleltaan moninaisista ei koskaan tekisi mitään sellaiseen viittaavaakaan! Transphobic! TERF!"

      Vastalause!

      Siinä tapauksessa jokainen sukupuoleltaan moninainen, joka rikkoo lakia ja jää siitä vielä kiinni, asettaa identiteettinsä juridisesti kyseenalaiseksi, ja tulisi näinollen vapauttaa transidentiteettinsä suomasta turvasta! Kaikki oman, biologisen sukupuolen mukaan!

      Poista
    10. Kuka voisi unohtaa nämä Ylen haastattelemien asiantuntijoiden supervakuuttavat argumentit, joiden mukaan itsemäärittelystä ei voi koitua mitään haittaa kenellekään:

      "Translakiin liittyvillä uhkakuvilla ei ole juuri pohjaa, sanovat asiantuntijat"

      "Minulla on sellainen käsitys, että tämä ei ole ollut merkittävä ongelma niissä maissa, joissa lainsäädäntö on Suomea edistyksellisempi, Majlander toteaa."

      "En oikein usko, että siihen (lain hyväksikäyttämiseen) ryhdyttäisiin, toteaa Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

      Myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön lakimies Sonja Jantunen on aiemmin arvioinut Iltalehdelle, että tällaiset väärinkäytökset tuskin olisivat kovin yleisiä."

      "Väärä merkintä aiheuttaisi elämässä niin isoja ongelmia, että en usko, että kovin moni siihen haluaa lähteä, Majlander sanoo.

      Myöskään Väestöliiton Koivuranta ei usko, että väärinkäytösten riski olisi suuri."

      https://yle.fi/a/74-20013599

      Ja miksi enää edes puhutaan translaista, kun juridisen sukupuolitiedon vaihtamisen kriteereistä nimenomaan hävitettiin transaspekti. Enää ei tarvita transdiagnoosia tai aiettakaan transhoitoihin, vaan vapaamuotoinen sepustus riittää, jonka motiiveja ja aitoutta ei voi mitenkään tarkistaa. Nyt on vain yleinen sukupuolenvaihtolaki.

      Poista
    11. Sitähän täälläkin on useita kertoja todettu (niin pääteksteissä kuin kommenttikeskusteluissa), että transsukupuolisuus on ollut tässä sukupuolenvaihtolain häsäämisessä ja säätämisessä pelkkä sumuverho, samoin kuin tasa-arvoinen avioliittolaki, jota siinä on käytetty astinlautana (myös muualla kuin Suomessa). Miten ihmeessä hoitoja läpikäymätön trans mitenkään hyötyy juridisen sukupuolitiedon vaihtelusta? Sehän ainoastaan pahentaa hänen tilannettaan entisestään! Transit eivät ole missään antaneet tähän mitään selkeää vastausta, he vain toistelevat loputtomiin sitä, miten sukupuolitiedon vaihtaminen on "ihmisoikeus".

      Kukaan ns. aidosti trans ei ole niin helvetin tyhmä, että lähtisi vaihtelemaan henkkarimerkintöjään ennen transhoitojen läpikäymistä. Tosin nykyisen järjestelmän perusperiaatteiden mukaanhan myös transhoidot ovat fobiaa, sillä ne antavat osviittaa siitä, ettei juridisen sukupuolimerkintänsä naiseksi vaihtanut mies olisikaan nainen ennen kuin on läpikäynyt hoitoja ja päinvastoin.

      Vielä koittaa se päivä, kun transit itse tajuavat, mitä tulivat tehneeksi. Heidän asiansa eivät ole edenneet yhtään mihinkään näiden typerien lakimuutosten jälkeen, he ovat edelleen lähtöruudussa, yhä edelleen kykenemättömiä muuttamaan todellisuutta ja pakottamaan muita ihmisiä näkemään heidät "oikein" (eli omien harhojensa mukaisena mielikuvitusolentona). Saa nähdä, mikä on heidän seuraava suuri ponnistuksensa, kun tämä sukupuolenvaihtolakikaan ei tehnyt heitä autuaiksi.

      Poista
    12. "Väärä merkintä aiheuttaisi elämässä niin isoja ongelmia, että en usko, että kovin moni siihen haluaa lähteä, Majlander sanoo."

      Tämähän transfobinen lausunto, sillä keholla ei ole sukupuolta, vaan sukupuoli asuu sielussa, joten merkintä ei voi olla väärä. Ihmisen sukupuolta ei voi tietää, ellei hän kerro sitä itse. Henkilökortin sukupuolitiedon ei ole enää tarkoitus heijastella fyysistä todellisuutta, vaan identiteettikokemusta.

      Poista
    13. "transsukupuolisuus on ollut tässä sukupuolenvaihtolain häsäämisessä ja säätämisessä pelkkä sumuverho"

      Juuri näin. Oikeiden, pahasta kehodysforiasta kärsivien transien ongelmia ei ratkaise se, että voi transitioitua kuukauden odotusajalla henkilökortin kirjaimesta toiseen. Vaan heidän ongelmansa on aliresursoidut transpolit, jotka tasapainottomat muusut, rogd-teinit ja muut genderspessut ovat tukottaneet. Uusi henkilökortti ei auta mitään silloin, jos transhoidot viivästyvät vuosilla speshulien takia. Uskomatonta, että potilasjärjestötkin lähtivät itsemäärittelyhullutukseen mukaan ja uhrasivat transien uskottavuuden genderjumalten alttarille.

      Loppupeleissä itsemäärittely ei auta edes genderspessuja, koska heidän ongelmansa juurisyy ei ole henkilökortin merkintä. Uusi henkilökortti pikemminkin sinetöi transjunan vaunun oven kiinni. Miettikää, miten noloa nuoren ihmisen on myöntää, että ei hän oikeasti mikään transmaskuliini olekaan, vaan mt-ongelmista kärsivä ja traumatisoitunut nuori nainen ja nyt hän on naiseksi tunnistettava henkilö, jolla on miehen paperit.

      Poista
    14. "Tämähän on osaltaan ollut intersektionalistien tarkoituskin näitä uudistuksia ajaessaan; he ajattelevat, että sukupuolten tasa-arvo saavutetaan sillä, että sukupuolen käsite tehdään merkityksettömäksi ja kielletään sukupuolten väliset erot."

      Tämä on se seikka, minkä takia identiteettipohjainen sukupuolikäsitys ja moninaisuusajattelu on niin vaarallista. Sukupuolten väliset erot ja miesten naisiin kohdistama syrjintä ja väkivalta eivät ole kadonneet mihinkään yhtään missään maailmankolkassa; parhaimmillaan ne ovat vaan vähän muuttaneet muotoaan. Naiset ja miehet yhä edelleen sosialisoidaan erilaisiin rooleihin ja odotuksiin myös hyvinvointiyhteiskunnissa. Nämä asiat jatkavat olemistaan taustalla, kun samalla valehdellaan että sukupuolten välillä ei oikeastaan ole eroa, tai että ainakaan biologisella sukupuolella ei ole väliä, ihminen vain identifioituu sukupuoleensa jne. Naiset muka vain identifioituvat naiseuteen, johonkin vanhanaikaiseen sosiaaliseen konstruktioon (joka meidän olisi pitänyt kuopata jo ajat sitten), ja ikään kuin valitsevat olla syrjityssä asemassa. Kuinka moni nainen maailmalla on iloinen hänelle suodusta sukupuoliroolista ja naiseuteen liittyvistä biologisista haasteista ja uhista? Olisiko meillä edes naisia, jos se olisi jokin valinta- ja identifioitumiskysymys?
      Olen ääriäni myöten kuvottunut siitä, miten me hyvinvointiyhteiskuntana käsittelemme naiseutta ja naisten asioita. On aivan selvää, että tämä on hyvin etuoikeutettujen ihmisten aikaansaannosta. Keski- ja ylempiluokkaiset naiset eivät välitä, koska he ovat sokeutuneet luokkasorrolle, ja heitä kiinnostaa lähinnä akateemisten teorioiden pyörittely ja hyvesignalointi.

      Poista
    15. "jos transhoidot viivästyvät vuosilla speshulien takia"

      Itsemäärittelylakihan helpotti ruuhkaa, kun speshulit voivat muuttaa henkilötunnuksen, nimen ja kampauksen kulkematta enää transpolin kautta.

      Poista
  25. Oletteko sattuneet lukemaan esim. Terveyskirjaston artikkeleja sukupuolen moninaisuudesta ym. hutusta? Tässä yksi: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01397/seksuaalisen-suuntautumisen-ja-sukupuolen-moninaisuus

    Sisältää mm. aakkossanastoa. No, noissa Terveyskirjaston artikkeleissa on se hyvä puoli, että niitä voi arvioida ja niistä voi lähettää palautetta. Lähettäkää tekin. Lainaus artikkelista: "Sukupuolen moninaisuus

    Sukupuolen moninaisuudella viitataan siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole palautettavissa kahteen (mies/nainen), toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan ilmenemismuodot ovat moninaisemmat." Onko todella niin, että tämä asia on tieteellisesti todistettu ja näin ollen tuollaista voidaan julkaista Terveyskirjaston artikkelissa? Mielestäni ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä ja sairauksista jokaisen suomalaisen ulottuville."

      Näiltä vois ensimmäisenä kysyä, että miten voin luottaa yhteenkään julkaisemaanne asiaan, jos ette edes tiedä, mitä sukupuoli tarkoittaa.

      Poista
    2. Ikävä kyllä MIKÄÄN koulutus, ei lääkis, ei muukaan, tee ihmisestä immuunia ideologiselle aivopesulle ja hutun omaksumiselle. Jopa niin, että älykkäämmät ovat tiukemmin kiinni omaksumassaan hutussa, sillä voivat paremmin perustella sen itselleen... Valitettavasti tiedän moniakin aktivistihenkisiä lääkäreitä jotka varmasti tuuttaavat tuota roskaa joka kanavaan mihin pystyvät. Sieltä se leviää sitten.

      Poista
    3. "Sukupuolen moninaisuudella viitataan siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole palautettavissa kahteen (mies/nainen), toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan ilmenemismuodot ovat moninaisemmat."

      Todellisuushan on se, että nämä "sukupuoleltaan moninaiset" ihmiset ovat ihan selkeästi eroteltavissa miehiksi tai naisiksi syntymästään saakka. Sukupuolipiirteet ovat erittäin selkeät suurimmalla osalla ihmisistä, ja intersukupuolisillakaan harvoin on kyse jostain todella epämääräisestä. "Sukupuoleltaan moninaisilla" se moninaisuus on lähes yksinomaan identiteettikysymys, ei kehollinen asia. Lisäksi hormoneilla ja leikkauksilla muokatut kehot, vaikka kuinka monimuotoisia olisivatkin, eivät ilmennä sukupuolen moninaisuutta yhtään millään tavalla, koska ihmiskehot eivät ole sellaisia luonnostaan.

      Luulisi tämän jo menevän jakeluun ihmisille, mutta ei, jostain kumman syystä halutaan väittää että sukupuolet eivät ole luonnostaan selkeästi eroteltavissa. Jokainen lääkäri ja muu anatomiaa lukenut kyllä tietää että ne ovat.

      Poista
    4. Siinä, että ihmisiä vaaditaan laajasti kieltämään päivänselvä, silmillä nähtävä ja käsillä kosketeltava todellisuus ja sen täysin kiistämättömät lainalaisuudet, on kyse psykologisesta sodankäynnistä. Minulle on vielä hämärän peitossa, miksi kaikki pitää saada uskomaan ja myöntämään, että 2 + 2 = 5, ja miksi juuri tämä sukupuoliasia on valikoitunut tämän projektin pääteemaksi.

      Asia, jota en ole missään vaiheessa ymmärtänyt: mihin transit ja heidän aktivismiaan edistävät tahot ihan perimmältään tällä kaikella pyrkivät? Kuvitellaanpa hetki, että transit ovat saaneet kaikki maailman ihmiset polvilleen ja myöntämään, ettei sukupuolia ole oikeasti olemassakaan ja mies on nainen / nainen on mies. Vaikka he jotenkin maagisesti onnistuisivat tässä, niin mitä sitten? Mitä sen jälkeen? Miten jatkamme siitä eteenpäin? Miten yhteiskunta on sen jälkeen parempi kuin nyt? Mitä sen uuden sukupuolijärjestelmän lanseeraamisen jälkeen aletaan vaatia, miten maailmaa sen jälkeen täytyy muuttaa paremmaksi? Transien elämästä tulisi hyvin tylsää, jos kaikki kakistelematta uskoisivat heidän horinansa ja toistelisivat niitä kuin papukaijat eikä olisi enää mitään "sortavaa ja syrjivää systeemiä", jota vastaan transien täytyy pyhänä elämäntehtävänään taistella. Olen yrittänyt kysyä transeilta tätä, mutta he eivät vastaa tähän(kään) koskaan mitään.

      Poista
    5. Moninaisuusosaamista vaaditaan myös kouluterveydenhoitajilta:

      Sateenkaarinuorten terveydenhuollossa puutteita – väitöstutkimus paljasti aukkoja kouluterveydenhoitajien tiedoissa

      Osa kouluterveydenhoitajista saa tietonsa moninaisuudesta oppilailta. Varsinaista aiheeseen liittyvää koulutusta on ammattilaisille niukasti saatavilla.

      "Nuoret eivät haluaisi toimia terveydenhoitajien ”opettajina”

      Terveydenhuollon ammattilaisille on niukasti tarjolla koulutusta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Tutkimukseen osallistuneet kouluterveydenhoitajat kertoivatkin saavansa lisätietoa moninaisuudesta sateenkaarinuorilta itseltään.

      Sateenkaarinuorten näkökulmasta tähän liittyy kuitenkin ristiriita.

      – Nuoret eivät haluaisi asettua asiantuntijan rooliin, vaan heille olisi tärkeää, että kouluterveydenhoitajalla olisi moninaisuudesta riittävästi tietoa. Monelle kouluterveydenhoitaja voi olla ainoa turvallinen aikuinen, jolle voi jakaa ajatuksiaan, Laiti sanoo.

      Osa kyselytutkimukseen osallistuneista nuorista kertoi kohdanneensa myös kouluterveydenhoitajia, jotka eivät hyväksyneet nuoren identiteettiä.

      – Osa nuorista oli kohdannut jopa vähättelyä, tai että nuoren seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti olisi jotain mikä pitäisi korjata.

      Sen sijaan Minna Laitin tutkimukseen osallistuneet terveydenhoitajat näkivät, että seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus on normaali osa ihmisyyttä.

      – Aineistosta välittyi vilpitön empaattisuus ja halu tarjota kaikille nuorille yhdenvertaisesti tukea ja tietoa, Laiti sanoo."

      https://yle.fi/a/74-20072511

      Taitaa kuitenkin olla niin, että saatavilla oleva tutkimustieto ei tue moninaisuusnarratiivia, vaan halutaan Setan sateenkaarityöpajoja ja -sanastoa. Aito transsukupuolisuus on promilleluokan ilmiö ja tilastollisesti ei ole mahdollista, että samassa koulussa saati samalla vuosiluokalla voisi olla useampi trans. Lisäksi sukupuoliristiriidalle on lukuisia ja todennäköisempiä syitä kuin transsukupuolisuus. Transdiagnoosiahan ei voi asettaa kuin aikuiselle, jolla on vakaa ja asettunut identiteetti. Aivotkin kehittyvät ainakin 25-vuotiaaksi asti. Lisäksi transilmiössä tunnistetaan sosiaalinen tartunta kaveriporukan ja somen välityksellä. Transidentiteetin tukeminen nimeä ja juridista sukupuolta vaihtamalla, eli sosiaalinen transitio, vahvistavat transkokemusta. Tutkimusten mukaan transnuorilla ei esiinny itsetuhoisuutta sen enempää kuin muillakaan mielenterveyden ongelmista kärsivillä nuorilla, eikä transhoitojen ole todettu kohentavan transien mielenterveyttä. Kouluterveydenhoitajien pitäisi olla tässä aikuisia ja tukeutua vain tieteellisesti pätevään tutkimustietoon, eikä lähteä mukaan transiutushurmioon.

      Poista
    6. Kannattaa muuten tähän hieman liittyen käydä lukemassa Transparentin uusin turahdus hänen blogistaan:

      https://transparentti.blogspot.com/2024/02/mita-sanoisit-lapsellesi-jos-han.html?m=1

      Tämä tunnettu Transhausen-mutsi Anne M. on pahoittanut sydänjuuriaan myöten herkän mielensä siitä, kun hänen palvomansa Pekka Haavisto oli vaalitentissä sanonut, että kehottaisi transidentiteetistään ilmoittavaa nuorta ”odottamaan”, kun muut (paitsi Halla-aho) olisivat vain tsempanneet ja sanoneet ”rakastan sinua”. (Miten nämä kaksi muka ovat toisensa pois sulkevia?) Transhausen-Annen mukaan ei ole mitään syytä käskeä nuorta odottamaan, koska Suomessa ei kuulemma tehdä alaikäisille mitään peruuttamattomia hoitoja, mutta sosiaalinen transitio on siitä huolimatta mahdollista suorittaa välittömästi, eikä siinä tarvitse odotella. Hohhoijaa.

      Anne, jos luet tätä: oletko tietoinen siitä, että olet sisällä kultissa? Jonain päivänä odottaa kylmä herätys todellisuuteen sinuakin.

      Poista
    7. "Anne, jos luet tätä: oletko tietoinen siitä, että olet sisällä kultissa? Jonain päivänä odottaa kylmä herätys todellisuuteen sinuakin."

      Nämä Transhausen-mutsit tulevat olemaan viimeisiä, jotka heräävät todellisuuteen. Jos koskaan heräävät.

      Poista
    8. "Transhausen-Annen mukaan ei ole mitään syytä käskeä nuorta odottamaan, koska Suomessa ei kuulemma tehdä alaikäisille mitään peruuttamattomia hoitoja, mutta sosiaalinen transitio on siitä huolimatta mahdollista suorittaa välittömästi, eikä siinä tarvitse odotella."

      Hänen kannattaisi perehtyä Hollannin mallin kehittäjiin, jotka eivät suosittele lapsen tai nuoren sosiaalista transitiota, koska se lukitsee alaikäisen ajattelua transidentiteettiin ja lopulliseen transiutukseen. Hollannin mallista on nyttemmin löytynyt vakavia metodologisia virheitä, eikä sen tuloksia ole pystytty toistamaan muualla. Lisäksi Hollannin malli koski nuoria, joiden dysforia oli alkanut jo lapsuudessa ja joiden elämä oli muutenkin mallillaan.

      "Nämä Transhausen-mutsit tulevat olemaan viimeisiä, jotka heräävät todellisuuteen."

      Muistaakseni Helen Joyce on todennut, että Transhausen-vanhemmat eivät voi perääntyä, koska he joutuisivat myöntämään, että ovat tehneet lapsilleen peruuttamatonta vahinkoa. Miettikää äitiä, joka joutuisi kertomaan kastroineensa poikansa feminiiniseksi katsotun käytöksen, leikkien ja lempilelujen takia. Tai tyttönsä, koska tämä repi taaperona pinnit päästään. Tai miellyttääkseen homofobista miestään tai konservatiivista sukuaan, joiden on helpompi hyväksyä hetero transtyttö kuin feminiininen (mahdollisesti homo) poika.

      Poista
    9. Koulunterveydenhoitajista puheenollen: miksi heidän pitäisi huomioida millään tavalla oppilaiden sukupuolispeshulius millään tavalla sen enempää kuin hopparius, juppius, hippiys, goottius tai vastaava identiteetti- tai harrastusryhmään kuuluminen? Toki nuori tulee ohjata psykiatrian puolelle, jos sukupuolifiilikset ovat kovin solmussa. Transiushan on trendereille identifioitumis- ja elämäntapavalinta, johon voi liittyä tatuointeja ja lävistyksiä vastaavista esteettisistä syistä tehtyjä kehonmuokkauksia tai ei.

      Poista
    10. "Aito transsukupuolisuus on promilleluokan ilmiö ja tilastollisesti ei ole mahdollista, että samassa koulussa saati samalla vuosiluokalla voisi olla useampi trans."

      Jos transiuden esiintyvyys on yksi tuhannesta, on 3 % todennäköisyys, että samassa 30 hengen luokassa on vähintään kaksi transia, joten ei se nyt mahdotonta ole. 500 oppilaan koulussa todennäköisyys on 60 %.

      Lasketaan näin: 1-(0,999^30).

      Poista
    11. ”Jos transiuden esiintyvyys on yksi tuhannesta, on 3 % todennäköisyys, että samassa 30 hengen luokassa on vähintään kaksi transia, joten ei se nyt mahdotonta ole.”

      Määrittele ”trans”. On 3 %:n todennäköisyys, että oppilas on… mikä?

      Poista
    12. Ei määritelmä mitenkään tähän todennäköisyyteen liity. Mikä tahansa "promilleluokan ilmiö" on tietyllä todennäköisyydellä edustettuna tietyssä otoksessa useammalla kuin yhdellä, ja jostain syystä ihmisillä on usein vaikea hahmottaa näitä todennäköisyyksiä.

      Tunnettu on esimerkiksi "syntymäpäiväparadoksi" (joka ei ole varsinainen paradoksi vaan epäintuitiivinen fakta): jo 23 ihmisen ryhmässä on 50 % todennäköisyys, että vähintään kahdella on sama syntymäpäivä.

      Poista
    13. On suhteellisen helppoa ja yksinkertaista tilastoida esimerkiksi oikea- ja vasenkätisyysjakaumia ja muita helposti todennettavia ja selitettäviä variaatioita.

      Syntymäpäivä ei ole tulkinnanvarainen, häilyvä, ”ei-binäärinen” tai itse määriteltävissä oleva asia. Faktat vain ovat. Ei niiltä tarvitse mitään kysyä.

      Miten määritellään ja luokitellaan oppilas, joka on ”trans”? Mistä alkaa ja mihin päättyy se, milloin oppilas voidaan sijoittaa siihen kategoriaan ja ryhtyä tilastoimaan? Fiilis, diagnoosi, kastraatio?

      Meidän täytyy lähteä tässä koko asiassa määritelmästä, siirtyä siitä luokitteluperiaatteisiin ja edelleen tilastointiin, joka pohjaa siihen alkuperäiseen määritelmään. Jos ei ole yksiselitteistä määritelmää, ei voida tilastoida. Jos lähdetään tilastoimaan, sen on pakko perustua johonkin. Tarvitsemme määritelmän. Antakaa se. Mikä on ”trans”?

      Poista
    14. "Anne, jos luet tätä: oletko tietoinen siitä, että olet sisällä kultissa? Jonain päivänä odottaa kylmä herätys todellisuuteen sinuakin."

      Jos haluat tulla hööpötetyksi, liity mihin tahansa moraalipiiriin. Jos et, ajattele itse.

      Poista
    15. "Jos transiuden esiintyvyys on yksi tuhannesta, on 3 % todennäköisyys, että samassa 30 hengen luokassa on vähintään kaksi transia, joten ei se nyt mahdotonta ole. 500 oppilaan koulussa todennäköisyys on 60 %."

      Mussutin, nyt olikin puhe siitä, että sukupuolispeshuleja on nykyään jopa peräkylien pikkukouluissakin, eikä siitä, että jossain yksittäisessä koululuokassa tai kaveriporukassa olisi sattumalta tilastollisen anomalian piikkiin menevä transklusteri. Ei ole tilastollinen todennäköisyys, että jokaisella luokalla olisi kolme transia. Mikä muu kuin sosiaalinen tartunta ja sukupuolispeshuliudesta saatava sosiaalinen pääoma selittäisi satojen prosenttien nousun transkokevien keskiluokkaisten, valkoisten länsimaisten tyttöjen joukossa.

      Poista
    16. Hypoteesi sosiaalisesta tartunnasta on jotenkin empiirisesti todennettava, nopea yleistyminen sinänsä ei mitenkään automaattisesti tue juuri sitä selitystä. Myös esim. tyttöjen ADHD-diagnoosit on lisääntyneet kahdeksassa vuodessa yli 400 %. https://thl.fi/-/lasten-ja-nuorten-adhd-diagnoosit-yleistyvat-alueelliset-erot-huomattavat

      Poista
    17. "nopea yleistyminen sinänsä ei mitenkään automaattisesti tue juuri sitä selitystä"

      Miksi transulostulot ovat yleistyneet juuri nuorten, valkoisten ja keskiluokkaisten tyttöjen ja nuorten naisten keskuudessa? Missä ovat kaikki keski-ikäiset perheenäidit ja mummoikäiset sisäisen transmieheytensä löytäneet? Miksi poikien keskuudessa ei ole vastaavaa transbuumia? Tietoisuuden leviämisestä ei siis voi olla kyse, koska transbuumi on sosioekonomisella tasolla hyvin rajautunut.

      "”Pojilla ADHD-diagnoosit ovat siinä määrin yleisiä ja alueelliset erot sen verran suuria, että virhe- ja ylidiagnostiikan mahdollisuudesta on uskallettava keskustella”, Aalto-Setälä toteaa."

      Mielenkiintoista. Myös autismikirjolle kuuluminen on tietyissä piireissä trendikästä, jopa niin trendikästä, että itsediagnosoitu adhd merkitään someprofiiliin pakollisen translipun viereen. Tietty porukka keräilee diagnooseja kuin partiomerkkejä.

      Mussutin on kyllä taitava luistelemaan tarkentavista kysymyksistä :D

      Poista
    18. Voi Anne, Anne... Olinkin aivan unohtanut nämä transhausen-mutsien blogit. Anne on kyllä blogimaailman hämmentävä tapaus. Hänen ajattelunsa tuntuu sisäisesti niin ristiriitaiselta reikäjuustolta, että huh. Hän vielä pyrkii asemoimaan itsensä neutraaliksi, tolkulliseksi, asioihin ja tutkimukseen syvällisesti perehtyneeksi.. "Minulla ei ole ambitioita asettaa heille sääntöjä tai rajoitteita. Heidän näkemyksiään saa kuitenkin mielestäni kritisoida ja haastaa, aivan kuten kaikkien muidenkin. Tervetuloa haastamaan ja kritisoimaan (minua tai muita) vaikka tämän kirjoituksen kommentteihin, kunhan olette asiallisia ja perustelette." LOL. Joskus vaivauduin esittämään erittäin perusteltuja ja asiallisia kysymyksiä Annelle, muistelen, että hän ei edes julkaissut niitä.

      Kaikkein surullisin olen kuitenkin Magdaleenan elämä ja teot -tapauksesta. Vauvana kiireellisesti sijoitettu pieni poika, jonka sijaisäiti on transiuttanut koska poika on helpottuneena pitänyt mekkoa päällään. Jooooh. Sijoitetuilla lapsillahan ei tietenkään ole esimerkiksi vakavaa traumatisoitumista tai muita selittäviä tekijöitä, jotka olisi hoidettava sen sijaan että lapsi tuupataan peruuttamattomalle silpomistielle. Pienelle raasulle on jaettu todella huonot kortit elämässä... se, että sijaisvanhempi tuuppaa pienen traumatisoituneen taaperon transjunaan on vielä pahempaa kuin keskiluokkaisten teinien omaehtoiset perseilyt :/

      Poista
    19. "Pienelle raasulle on jaettu todella huonot kortit elämässä... se, että sijaisvanhempi tuuppaa pienen traumatisoituneen taaperon transjunaan on vielä pahempaa kuin keskiluokkaisten teinien omaehtoiset perseilyt :/"

      Juuri tästä syystä itse jotenkin näen Transhausen-mutsit kaikkein pahimpina transagendan takapiruina (jos ei oteta lukuun big pharman tason varakkaita toimijoita vaan puhutaan ihan näistä ruohonjuuritason vaikuttajista). Transhausen-mutsit operoivat yhtäältä juonikkaasti niin, että ensinnäkin aivopesevät mahdollisesti sukupuolisesti epätyypillisesti käyttäytyvää lastaan ja ruokkivat sitä lapsen epätyypillistä käyttäytymistä ja transidentiteetin kehkeytymistä, toisaalta hyödyntävät sitä, ettei lapsella ole kykyä täysin ymmärtää, mitä poikana saati miehenä / tyttönä saati naisena oleminen oikeastaan tarkoittaa. Lapsella ei ole vielä kokemusta murrosikäisen tai aikuisen kehossa elämisestä. Lapsi myös uskoo täysin sokeasti sen, mitä aikuiset hänelle kertovat, ja lapsi lähtökohtaisesti tekee kaikkensa miellyttääkseen vanhempiaan. Totta helvetissä pinkeistä jutuista tykkäävä poikalapsi alkaa kerkeästi uskoa Transhausen-äitinsä "olet tyttö väärässä kehossa" -selityksiä ja samaistua niihin koko kehittymättömällä identiteetillään.

      Lasten transiuttajat eivät pysty tukeutumaan mihinkään muuhun kuin väärän värisillä leluilla leikkimiseen ja epätyypillisiin kiinnostuksenkohteisiin poikalapselle (nuket ja prinsessamekko) tai tyttölapselle (leluautot ja pyssyleikit). Siihenhän tämä koko paska muutenkin perustuu: rooleihin ja stereotypioihin takertumiseen. Kaikkein karmeinta on, että transkultin aivopesemät Transhausen-mammat ihan aidosti pitävät itseään jaloina ja hyvinä ihmisinä. He kuvittelevat täydestä sydämestään tekevänsä jotain hyvää, kun antavat lapsensa elää "omana, autenttisena itsenään". Jos nämä akat tosiaan antaisivat lapsensa olla oma, autenttinen itsensä, he eivät alun alkaenkaan tekisi väärän värisillä leluilla leikkimisestä ja vääriin vaatteisiin pukeutumisesta mitään numeroa.

      Koko trans kids -asiassa sekä patakonservatiiveja (joita kauhistuttaa lapsen mahdollinen paljastuminen homoseksuaalisiksi) että wokeliberaaleja yhdistää yksi asia: he molemmat näkevät sen sukupuolisen epätyypillisyyden ongelmana, joka pitää korjata. Se ei ole kummallekaan vaihtoehto, että asian voisi vain antaa olla mitenkään ripustautumatta siihen ja alkamatta aivopestä lasta pois epätyypillisestä itseilmaisustaan. Eheytyshoidot vai sterilisaatio ja transiutus, kas siinä pulma.

      Poista
    20. Lapsen transiuttaminen on pahemman luokan pahoinpitelyä. Se on henkisen ja fyysisen väkivallan yhdistelmää, jossa vielä käytetään lapsen luottamusta hyväksi itsekkäiden päämäärien vuoksi. Pitääköhän toisaalta olla myös aika tyhmä, kun ajattelee mekkoon pukeutumisen tekevän pojasta tytön, jota pitää ruveta transiuttamaan? Varsinkin USA:ssa lapsen transiuttamista kuitenkin juhlitaan ja tarjotaan sosiaalista pääomaa "transperheille". Ehkäpä se osin vetää joitakuita kohti ultimaattista tyhmyydensekaista pahuutta. On niin sosiaalisen maineen perään ja niin taukki, ettei tajua omaa pahuuttaan. Sellaisia ne kaikki historian pahimmat teot tehneet olivat.

      Poista
    21. https://www.reddit.com/r/detrans/comments/1b51xe5/childhood_transition_as_a_form_of_abuse/

      Poista
    22. https://www.reddit.com/r/detrans/comments/1b4eogq/forever_grateful_to_the_universe_that_i_was_able/

      "Yesterday I posted on here about how my mother manipulated and forced me into medical transition as a teenager. I received a double mastectomy and a hysterectomy before I was 18 as well as being on testosterone since the age of 15. At the time, I had no ability to fight back against these procedures. When I was around 20 years old, my mother decided that it was time for me to get a phalloplasty."

      Poista
    23. Ensimmäisen linkin takana (siltä varalta, että poistetaan):

      "Childhood transition as a form of abuse

      I started "social transition" when I was 7 years old. I suppose I initiated this in many ways. I was the one that insisted I was a boy all my life. It was the late 90's and I didn't even know the word "transgender". I used to think I was so lucky my guardian supported me. We didn't really live a normal life. He was a misogynist and a pedophile and into organized crime. I saw him as my father but he wasn't, technically. I suppose in the modern day you could have said he had a cuntboy fetish but we didn't have those words back then.

      I had a lot of scary, horrifying experiences as a result of him pushing me into living as a boy. I didn't have any real option but to continue - because I was a "boy" to him I managed to escape a lot of the violence he visited upon women and girls. Not all of it. He forced me to hurt them with him to prove my masculinity.

      I'm struggling with the feeling that transition was just another way he abused me now. With feeling that I was truly "groomed" by him into being trans. I don't know. I don't need anymore hate sent my way but I had a real difficult therapy session today and I'm struggling. I detransitioned 2 years ago after I started going to trauma therapy. It's all a bit much right now."

      Poista
  26. Tästä ollaan varmasti jo täällä monta kertaa sekä puhuttu, että myös kirjoitettu, mutta kysynpä nyt kuitenkin...

    Itse koin oman peak-hetkeni ihan vasta viikkoja sitten, joten olen vielä vähän ns. pihalla asioista. Sen olen jo kuitenkin käsittänyt, että siinä missä transius on niille oikeille, sukupuolidysforiasta kärsiville miehille ja naisille iänikuista taistelua mielenterveydellisten ongelmien kanssa, transius - tai pikemminkin, sen puute - on aktivisteille puolestaan pelkkää teatteria. Pukuja, hepeneitä, pronomineja, performansseja ja sponsoreita. Ja tästä hyötyvät erityisesti transidentifioituvat miehet. Kun meidän naisten onnistui saada omaa jalansijaa maailmassa, tulivat miehet, heittivät mekot ylleen, julistivat ns. "todellisen naiseutensa" naiseuden pyhimmäksi muodoksi, ja valtasivat naisten oman taas kerran itselleen. Täytyy myöntää - se vaati palleja.

    Mutta onnistuisiko sama myös toisinpäin? Olen siis nainen. Onnistuisiko minun esim. huomenna ottaa kamera eteen, julistaa itseni transmieheksi - ei diagnooseja, ei hormoneja, ei hiusten leikkuuta eikä leikkauksia, koska "passing" on foobista - nostaa ns. "todellisen miehuuteni" miehuuden ylimmäksi muodoksi, koska minä valitsin olla mies, toisin kuin te muut, jotka vain synnyitte miehiksi, ja ohjailla teitä miehiä seurauksilla uhaten, kuten meitä naisia paimennetaan?

    Sanokaa nyt miehet ihan suoraan - olisiko tämä mahdollista, ja jos ei, niin miksei? Mikä siinä miehen psyykeessä estää teitä taipumasta tällaiseen typeryyteen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Sanokaa nyt miehet ihan suoraan - olisiko tämä mahdollista, ja jos ei, niin miksei? Mikä siinä miehen psyykeessä estää teitä taipumasta tällaiseen typeryyteen?"

      Tuskinpa olisi mahdollista. Mieheksi julistautuva nainen joko ignoorattaisiin tai naurettaisiin ulos. Mietin, jos vaikka omassa harrastuksessani kohtaisin miesten pukuhuoneessa naisen, joka näyttäisi naiselta, niin varmaan katsottaisiin silmät pyöreinä, että mitä ja arveltaisiin kyseessä olevan polttaripila tai muu jäynä. Jos vielä henkilö ryhtyisi sanomaan olevansa parempi mies, niin seurauksena olisi epäuskoista naurua, jonka jälkeen kaikki vain kävelisivät ohi ja jättäisivät wannabe-tyypin yksikseen. Mahdollisuudet päästä miesten maailmaan _miehenä_ tuolla taktiikalla olisivat olemattomat.

      Mistä tämä ero johtuu? Varmaankin niistä asioista, joista täällä on puhuttu: naisille opetetusta ja biologiaan pohjaavasta taipumuksesta suurempaan joustavuuteen ja kiltteyteen ja siihen, että naiseksi identifioituva mies on naisista kuitenkin pohjimmiltaan mies, ja siten naiset saattavat pelätä häntä jo voimiensa vuoksi. Sillä minusta naisia esittävien miesten sallimisessa naisten taholta taitaa olla aika paljon kyse myös pelosta. Ja jos se miestä esittävä nainen alkaisi uhkailemaan miehiä, niin sillehän annettaisiin miesten taholta takaisin, jos ei sitä ennen olisi naurettu tai vaiettu kuoliaaksi. Miesten hegemonia historiassa tuottaa myös sen, että miehet ottavat oikeuden helpommin itselleen ja naiset taas sitten antavat sen.

      Mieheksi identifioituva nainen ei myöskään lopulta taida olla kenellekään miehelle järin suuri uhka (tietysti homoille on uhka, jos haluaa väkisin heidän kanssaan seksiä). Ja kun joku ei ole miehille uhka eikä toisaalta mahdollisuuskaan, niin se on useimmille miehille aika yksi lysti. Meillä on oikeus sivuttaa kaikki halutessamme aika tylyllä tavalla ja yleensä meidät vielä palkitaan siitä.

      Sellainenkin tuli mieleen, että call-outaamisen ja canceloinnin tapaiset jutut ovat enemmän naisten maailmassa toimivia vallankäyttökeinoja. Miesten keskuudessa sellainen ei oikein onnistu. Perinteisesti miehet ovat ratkaisseet erimielisyydet fyysisellä väkivallalla, kun taas naisilla on enemmän sosiaalisia rangaistuksia.

      Poista
    2. "Jos vielä henkilö ryhtyisi sanomaan olevansa parempi mies, niin seurauksena olisi epäuskoista naurua, jonka jälkeen kaikki vain kävelisivät ohi ja jättäisivät wannabe-tyypin yksikseen."

      Tuossa on hyvä vinkki oikeille naisille, joita wannabe-naiset ahdistavat. Naurakaa heille. Silloin he menettävät valtansa ilman, että pystyvät syyttämään suoraan mistään. Varsinkin, jos nauratte vähän hyväntahtoisesti.

      Poista
    3. "Sanokaa nyt miehet ihan suoraan - olisiko tämä mahdollista, ja jos ei, niin miksei? Mikä siinä miehen psyykeessä estää teitä taipumasta tällaiseen typeryyteen?"

      Ehkä joidenkin (vihervasemmistolaisten?) miesten kanssa voisi onnistua, mutta yleisesti ottaen ei. Kuten edellä jo kirjoitettiin, ensin ihmeteltäisiin, sitten naurettaisiin ja ignoroitaisiin ja jos tyyppi kävisi aggressiiviseksi, tylytettäisiin kunnolla. Mistä tämä johtuu? Väitän, että evoluutiosta. Miehet ovat hoitaneet sukupuolten työnjaossa tehtäviä, joista altistutaan kovalle fyysiselle rasitukselle ja henkeä uhkaaville vaaroille (metsästys, sotiminen, fyysisesti raskaat ja vaaralliset työt). Niissä toimissa ei ole ollut varaa empatisoida, tunteilla, kelailla fiiliksiä tai tuskailla turhia. Henkiin ovat jääneet ne, jotka ovat suoraviivaisesti keskittyneet käsillä olevaan tehtävään ja ennen kaikkea havainnoineet ympäristöään mahdollisimman realistisesti ja uhkaavat vaarat nopeasti huomaten. Heidän geenejään mekin tänä päivänä kannamme.

      Poista
  27. Mä niin toivon, että joku toimittaja tai dokumentaristi tarttuisi aiheeseen, ja tekisi jutun tai dokumentin siitä, miten yhteiskunnassamme on käynyt niin, että virallisetkin tahot (kuten THL) kertovat meille, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Toivoisin siis, että joku selvittäisi meille, mistä tämä käsitys on tullut, mihin se perustuu ja miten se on päätynyt "viralliseksi totuudeksi". Ketään alan ihmisiä, joka olisi kiinnostunut aiheesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on oikeasti pelottava kysymys. Miten on mahdollista, että transaktivistit ovat intersektionaalien (voiko heitä edes erottaa toisistaan, intersektionaalithan puolustavat henkeen ja vereen transien sakeimpiakin turautuksia, kuten surullisenkuuluisa punkkaripalsta osoittaa) avustuksella saaneet ideologisen tauhkansa näin syvälle yhteiskunnan rakenteisiin.

      Yksi iso syyllinen on Seta, jonka vanhoilla meriiteillä ansaittua arvovaltaa ja statusta transvaltaajat lypsävät antaumuksella omiin tarkoitusperiinsä. Setahan oli ennen asiallinen asiantuntijajärjestö, jonka näkemykset pohjasivat tutkimukseen, toiminta pohjautui asialliseen ja pitkäjänteiseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vaatimukset perustuivat niihin oikeisiin ihmisoikeuksiin.

      Hämmentävää on myös painoarvo, joka on annettu transien potilasetujärjestöille, kuten Trasekille. Alle vuoden ikäinen Trans ry sai läpi kansalaisaloitteen juridisen sukupuolitiedon itsemäärittelystä, vihervasemmiston masinoiman some- ja mediavyörytyksen ja valtion rahoitusta toimintaansa. Toinen pieni aloitteleva transtoimija sai STEAlta lähes puolen miljoonan euron rahoituksen toiminnalleen.

      Transien tieteen ja fyysisen todellisuuden vastaista genderhuttua löytyy mediasta, niin lääketieteellisistä julkaisuista, oppimateriaaleista kuin opetussuunnitelmistakin. Pimpilliset pojat, aikuisena naiseksi kasvavat pojat, raskaana olevat miehet. Vihervasemmisto ajaa itsemäärittelyn laajentamista alaikäisille ja blokkerihoitojen vapauttamista Suomessa. Media on toiminut transasian kritiikittömänä äänitorvena ja antanut aktivistien julistaa gendersanomaa ilman kyseenalaistamista tai muiden näkökulmien esittämistä.

      Perkaamista riittäisi kyllä niin naisten, lasten kuin homoseksuaalien oikeuksien ja turvallisuuden näkökulmasta. Media ajelee usein kaksilla rattailla sukupuoliasioissa. Välillä kehon sukupuolta ei tiedä kukaan ja toisinaan sukupuolessa ei taas ole mitään epäselvää. Kontekstista pitäisi osata päätellä, että puhutaanko nyt konstruktioista vai biologisista naisista. Hesari tietää, että miehet voivat kärsiä kiveskohjuista, mutta mitä nimitystä niitä munasarjallisista, kohdullisista ja menstruoivista elämänmuodoista oikein pitäisi käyttää?

      Poista
    2. Ketään alan ihmisiä, joka olisi kiinnostunut tekemään ammatillisen itsemurhan?

      :D

      Poista
    3. Onhan meillä Riittakerttu Kaltiala. Hän ei kuitenkaan oikeasti edes kovin vahvasti kritisoi transjärjestöjä, vaan puhuu aika neutraalisti ja tieteen kontekstissa. Silti hän on saanut Suomen johtavan transfoobikon leiman. Ihmeellistä, että edes hänen kompetenssinsa ja auktoriteettinsa voima ei ole riittävä. Liittyykö tämä lääketieteen synkkään homohistoriaan ja luullaan, että kyse on samasta?

      Poista
    4. Ammatillisesta itsemurhasta: sanoisin, että emme ole ihan vielä Suomessa polarisoituneet niin syvälle poteroihin, että näiden asioiden esille tuominen olisi ammatillinen itsemurha. Se on sitten eri asia, miten helposti vaikkapa dokumentin saisi rahoitusta. Mun mielestä Suomessa tähän suhtaudutaan ennemmin vanhan kunnon itsesensuurin keinoin. Esimerkkinä tästä vaikkapa toisessa kommentissa mainittu Riittakerttu Kaltiala. Kyllähän hänen haastattelunsa julkaistiin Hesarissa muistaakseni translain käsittelyn aikaan, mutta minusta hänen näkemyksiään ei ole tuotu Suomessa esiin laajemmin, saatika sitten, että olisi uutistoitu tuosta näissäkin kommenteissa mainitusta tutkimuksesta. Varmaan olette suurin osa lukeneet Kaltialan The Free Pressille antaman haastattelun – siitähän on puhuttu paljon maailman GC-piireissä.

      Saa olla eri mieltä tuosta, että Suomessa kriittinen suhtautuminen transilmiöön ei automaattisesti olisi ammatillinen itsemurha. Kuulen mieluusti muiden näkemyksiä tästä.

      Poista
    5. Kaltiala on kansainvälisten GC-piirien julkkis. Esimerkiksi Miriam Grossman on maininnut hänet ja perustellut hänen näkemyksillään. Kun kuuntelee amerikkalaista keskustelua, niin siellähän Suomi mainitaan esimerkillisenä maana, joka on lopettanut gender affirming -mallin. Tosin en ole selvillä, oliko se täällä edes koskaan vahvoilla. Samoin mainitaan Norja ja Ruotsi, joissa se taisi mennä pitemmälle. Suomessa taidetaan yleisesti ottaen olla aika tietämättömiä siitä, miten Suomi nähdään kansainvälisessä gender-keskustelussa ja ylipäätään siitä, mitä asiaan vaikkapa anglosfäärin maissa liittyy.

      Poista
    6. Dr Phil mainitsi Suomen Joe Rogan podcastissa. Ja Abigail Shrier mainitsi tuon alla olevan suomalaistutkimuksen transidentifioituvien nuorten matalasta itsemurhariskistä myöskin Joe Roganin podcastissa. Ja Hesarihan uutisoi tavan takaa tyyliin "taas Yhdysvalloissa republikaanit säätivät transien oikeuksia heikentäviä lakeja", kun siellä on kielletty alaikäisten transhoidot joissain konservatiivisemmissa osavaltioissa, eli menty samaan suuntaan kuin mikä on meininki pohjoismaissa. Kuka informoisi Hesaria, että republikaanit siellä vain ottavat mallia edistyksellisistä pohjoismaista?

      Poista
    7. Kyllä, todellakin Kaltiala on tunnettu maailmalla ja Suomi mainitaan tämän tästä GC-piireissä. Kaltiala ja muitakin suomalaisia alan ammattilaisia on osallistunut Genspectin konferenssiin. Samoin Suomessa on pidetty joku aihetta sivuava konferenssi viime vuonna, mutta en tiedä, mikä. Mielestäni ainakin Sasha Ayad ja Stella O'Malley ovat maininneet käyneensä konferenssissa Suomessa. Mietin, onkohan meillä Annikka Mutasen lisäksi toimittajia, jotka olisivat kiinnostuneita tekemään näistä juttua...

      Poista
  28. Uusi suomalainen rekisteritutkimus:
    https://mentalhealth.bmj.com/content/27/1/e300940
    Transidentifioituvien nuorten itsemurhariski on matala, samoin hoidoista saatava hyöty.

    VastaaPoista
  29. Terapiatukkainen normienpurkaja päiväkotilasten kimpussa. "Väärin leikitty ja väärin ystävystytty!"

    "Arvotaan leikkikaverit – tavoitteena yhdenvertainen päiväkoti

    Nea Alasaari on jo pitkään halunnut ravistella päiväkotien käytäntöjä. Nyt lakikin edellyttää konkretiaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun."

    " Opiskelin sukupuolentutkimusta ja sivuaineena kasvatustiedettä, joten kiinnostuin siitä, miten varhain sukupuolinormeja aletaan opettaa lapsille ja kuinka tiedostamatonta se on.

    Erityisesti kiinnosti, miten pystyisimme muuttamaan normien rakentumista jo pienistä lapsista alkaen.

    Graduani varten videokuvasin kahta helsinkiläistä päiväkotiryhmää. Analysoin etenkin leikkiä ja sitä, miten sukupuolinormit näkyvät leikissä."

    https://www.opettaja.fi/ajassa/arvotaan-leikkikaverit-tavoitteena-yhdenvertainen-paivakoti/

    Aloittaisi "käytäntöjen ravistelun" ensin itsestään ja menisi lähikuppilaan juomaan kaljaa ja laulamaan karaokea raksapersujen kanssa. Siinä saisivat feministiset rakenteet kunnon tuuletusta!

    Parempi kuva feministisestä terapiatukasta Kansan Uutisten jutussa:

    https://www.ku.fi/artikkeli/4755417-tasa-arvoa-kasvatukseen-stereotypioita-purkaen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä sukupuolinormienpurkajathan ovat niitä, jotka ovat pakkomielteisiä sukupuoliroolien kanssa. Mitä helvetin väliä sitä paitsi on sillä, mitä "normeja" lasten leikeissä näkyy? Miksi se on ongelma?

      Mitä ajattelit tehdä asialle Nea, kun lasten leikeissä näkyy "sukupuolinormeja"? Raahataanko lapset vai heidän vanhempansa uudelleenkoulutusleirille? Vai sekä että?

      Ja miten tämä nyt menikään, onko lapsi syntynyt väärään kehoon, kun hän rikkoo normit vai merkki onnistuneesta sukupuolineutraalista kasvatuksesta?

      Jos olisin vanhempi ja lapseni päiväkotiin tulisi joku sekopää kuvaamaan lastaan sukupuolentutkimuksen graduaan varten, hakisin lapsen pois päiväkodista asap.

      Poista
    2. En ota kantaa tähän Alasaaren toteutukseen kun en perehtynyt häneen ku:n juttua enempää, mutta mielestäni tarpeettomien sukupuolittuneiden rakenteiden tunnistaminen ja purkaminen, siinä määrin kun ne ovat haitallisia eivätkä hyviä, on varsin suositeltava projekti. Sitähän terfit hokevat, monta tapaa olla nainen. Moni terf on myös "gender nonconforming". Väitän, että kulttuurissamme on edelleen työtä sen suhteen, miten ja millainen tyttö/poika/mies/nainen saa olla... eihän oikeastaan koko transliikettäkään olisi (mutta transliike tietenkin vahvistaa stereotypioita).

      Väitän itse, että esimerkiksi tytöille sallitaan paljon, PALJON vähemmän aggression ilmaisemista kuin pojille, mikä johtaa tietenkin aggression sisäänpäinkääntymiseen, joka taas johtaa erinäisiin vakaviin ongelmiin. Pojille taas sallitaan paljon vähemmän herkkyyttä ja herkkyyden ilmaisua, mikä on myös aivan yhdellä tavalla tuhoisaa. Tolkullinen sukupuolisensitiivisyyden kannattaja ei ole ottamassa autoja pois pikkupojilta tms. vaan kiinnittäisi huomiota näihin hienovaraisiin mutta voimakkaisiin tapoihin joilla kohtelemme lapsia.

      Pahoin pelkään, että tämä Alasaaren homma on ideologista huttua... se onkin harmi, kun asia on ihan oikea, mutta sen kanssa mennään äärimmäisyyksiin ja ollaankin uudestaan hakoteillä.

      P.S. Edistääkö tällaisten ilmaisuiden kuin "terapiatukkainen" käyttö mielestänne asiallista ja hyvää keskustelukulttuuria?

      Poista


    3. Vihervassut: murskataan sukupuolinormit, sitä paitsi sukupuolia on enemmän kuin kaksi!

      Vihervassut myös: translapsen tunnistaa väärän sukupuolen leikeistä, leluista, vaatteista ja persoonallisuudenpiirteistä!

      Poista
    4. "P.S. Edistääkö tällaisten ilmaisuiden kuin "terapiatukkainen" käyttö mielestänne asiallista ja hyvää keskustelukulttuuria?"

      Mitäs tonepolisointia täällä harrastetaan. Millaisia mielleyhtymiä sinulle tulee tutkiskelijan epäilemättä hyvin tietoisista tyylivalinnoista? Laittaisitko linkkejä keskusteluihin, joissa transit/aktivistit/intersektionaalit suostuvat keskustelemaan asiallisesti ja kriittisesti nykymuotoisesta transvillityksestä, itsemäärittelystä ja homoseksuaalien seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta?

      Poista
    5. "P.S. Edistääkö tällaisten ilmaisuiden kuin "terapiatukkainen" käyttö mielestänne asiallista ja hyvää keskustelukulttuuria?"

      Olisiko "mielenterveysongelmien visualisointi kampaustyylillä" korrektimpi ilmaisu?

      Poista
    6. Mitä muuta tämä on kuin lasten aivopesua:

      "Erityisesti kiinnosti, miten pystyisimme muuttamaan normien rakentumista jo pienistä lapsista alkaen.

      Jos on huomattu, että lapset leikkivät paljon samaa sukupuolta olevien kanssa ja sukupuolistereotyyppisillä leluilla, kehittämistoimenpiteeksi ei riitä, että leikistä tehdään tasa-arvoista.

      Laki vaatii konkretiaa eli tässä tapauksessa voidaan esimerkiksi miettiä, onko päiväkodissa sukupuolitettu joitain leluja värien perusteella. Sen jälkeen voidaan vaikka arpoa leikkejä ja leikkikavereita."

      Poista
    7. Joopa joo. Tuossa Kansan uutisten jutussa käy ilmi tutkiskelijan taustapremissi: binäärisukupuoli onkin kapitalismin luomus, että voidaan myydä enemmän krääsää!

      "– Kapitalismin vaikutus näkyy markkinoinnissa, jossa luodaan kahta sukupuolta, jotka ovat toisistaan erillisiä. Väitetään eri sukupuolten lasten tarvitsevan eri vaatteita ja eri leluja, Alasaari sanoo.

      – Tai oikeastaan samoja vaatteita ja samoja leluja, mutta eri värisinä."

      Poista
    8. Siis eikö suomalainen varhaiskasvatus ole jo valmiiksi ollut pitkään varsin tolkullisella tavalla sukupuolisensitiivistä? Tarkoitan siis sitä, että tarpeetonta sukupuolittamista vältetään ja lapset saavat hakeutua niiden lelujen ja leikkien pariin, jotka eniten kiinnostavat?

      Onko tyttöporukoihin hakeutuvien, nukeilla leikkivien tyttöjen väkisin alettava kiinnostua poikien leikeistä, jotta päiväkotien leikkisalit ja pihat alkaisivat näyttää idealististen varhaiskasvattajien silmiin paremmilta? Miksi jotain ihmiseen sisäänrakennettua ja luontaista vastaan on pakko käydä jatkuvaa taistelua?

      Olin itse muinaisella 80-luvulla melko tyypillinen tyttö eli kiinnostunut nukeista, kotileikeistä ja tykkäsin kauniista mekoista ja piirtelin prinsessoja. Jonkun verran myös tyypillisistä poikien jutuista ja kaikesta seikkailullisesta(kin). En minä ollut sellainen, koska minua ohjattiin siihen suuntaan (vanhempani olivat tyypillisiä vapaita kasvattajia tyyliin let kids be kids). Olin sellainen, koska ne tyttöjen jutut olivat jotenkin vaan maagisesti kiinnostavampia. Tosin kiinnostuin ennen murrosikää enemmän poikien jutuista ja luulen, että sekin on tyttöyteen liittyvä aivan normaali ja luonnollinen kehityksellinen piirre, että kokeilee kaikkea ja on utelias uutta kohtaan, tutkiskelee sukupuoli-identiteettiään jne.

      Väitän, että "sukupuolittuneet rakenteet" ovat ihmisiin biologisella tasolla sisäänrakennettuja ominaisuuksia, joita voi toki kyseenalaistaa, mutta pitääkö niitä väkisin "purkaa"? Kannatan toki sitä, että lapset saavat olla juuri sellaisia kuin ovat, mutta väitänkin, että se toteutuu silloin, kun koko sukupuoliasiaan ei suhtauduta ylenpalttisen neuroottisesti kuten nykymaailma tuntuu suhtautuvan.

      Esimerkki: omassa (liberaalissa, kaupunkilaisessa, melko wokessa) ystävä- ja tuttavapiirissäni olen havainnut, että naisten keskuudessa neulominen on hyvin yleinen harrastus. Ehkä puolet naispuolisista ystävistäni neuloo, kun taas en ole koskaan tuntenut yhtäkään miestä, joka neuloo. Onko tämä nyt asia, joka pitää purkaa? Ihmettelen vähän feministejä, jotka raivoavat sukupuolittuneista rakenteista, mutta omassa elämässä kaikenlaiset perinteiset roolit ovat edelleen suuressa huudossa eikä niitä kyseenalaisteta. Ei kukaan pakota naisia neulomaan. He tekevät niin, koska he tykkäävät neuloa. Miksi tämä on ongelma?

      Ja huomatkaa: perinteisiä ja tyypillisiä malleja VOI ja SAA rikkoa. Kukaan ei estä! Tyypillisestä tyttöydestäni huolimatta minäkin valitsin muuten peruskoulussa muinaisella 80-luvulla teknisen työn tesktiilityön sijaan, koska halusin rikkoa normeja. Seurauksena siitä oli tietysti se, että olen surkea neuloja, ja se harmittaa minua hieman.

      Poista
    9. Minunkin mielestäni on hyvä, että sukupuoliroolien muodostumiseen kiinnitetään huomiota jo varhaislapsuudessa, kunhan se tehdään luontevasti eikä esim. pakottamalla lapsi leikkimään sukupuolelleen vähemmän stereotyyppistä leikkiä. Tässä mielestäni olennaista on nimenomaan aikuisten reaktiot, kuten antaako tytön olla vilkas ja antaako pojan itkeä. Tämä on parempi strategia kuin se takavuosien sukupuolineutraalius-pakotus, jossa välteltiin puhumasta sukupuolittuneilla sanoilla, koska joidenkin mielestä tyttö/nainen, poika/mies -sanat pitivät sisällään niin paljon ylimääräistä latausta. Tavoitteenahan pitäisi olla, että nämä sukupuoleen viittaavat sanat olisivat itsessään niin neutraaleja, että emme pelkäisi käyttää niitä, ja toisaalta, ettei tarvitsisi luoda erillisiä lokeroita niille jotka eivät koe mahtuvansa johonkin sukupuolirooliin.
      Samalla näiden kasvatusalan ammattilaisten pitäisi luopua genderismistä ja ajatuksesta, että sukupuolia on monia. Siltä kaikelta nimittäin putoaa pohja, jos tyttö, poika, nainen ja mies ovat vain neutraaleja biologiaan viittaavia sanoja.

      Poista
    10. Tässä on se ristiriitainen piirre, että kaikkien muiden pitäisi murskata sukupuoli- ja muut normit, mutta transeilla sukupuolistereotyyppeihin takertumista ylistetään. Transeilla ei ole muuta keinoa ilmaista kehon sukupuolesta poikkeavaa sukupuolikokemustaan. Voisin uskaliaasti olettaa, että muiden kulttuurien edustajat saavat toteuttaa omaa kulttuuriaan ja käytäntöjään ilman painetta osallistua normienpurkutalkoisiin.

      Poista
    11. Jotkut transit ovat itse kuvailleet, että transeus on sitä, että elää vastakkaisessa sukupuoliroolissa kuin mikä on lapsena annettu. He tuntuvat ainoana ihmisryhmänä olevan immuuneja vahvojen sukupuoliroolien kielteisille vaikutuksille. He jopa nauttivat asioista, jotka monet muut kokevat ahdistaviksi ja vanhanaikaisiksi. Olen siinä käsityksessä että monet transnaiset eivät ole mitään feministejä vaan lähinnä transaktivisteja, jos jotakin. Minusta on käsittämätöntä, että länsimaisessa kulttuurissa transit saavat uusintaa haitallisia mies- ja naisstereotypioita, samalla kun muiden pitää aktiivisesti purkaa niitä.

      Poista
    12. "Olisiko "mielenterveysongelmien visualisointi kampaustyylillä" korrektimpi ilmaisu?"

      1900-luvun alkupuolella setämiespsykologit kirjoitteli, että naisten mieltymys lyhyeen polkkatukkaan on verrattavissa itsensä silpomiseen. Kova on kontrolli naisten kampauksista nykyäänkin! Onhan naisilla oltava sellainen Aito Oikea Naisellinen hiustyyli, muuten saa vapaasti vihjailla mielenterveysongelmista.

      Poista
    13. "Kova on kontrolli naisten kampauksista nykyäänkin!"

      Moikka Mussutin! Vai että ihan kontrollia. Ettet nyt vain loihtisi olkiukkoa kepitettäväksesi. Ja mistä edes tiedät, identifioituuko Nea naiseksi. Kukaan ei ole kieltämässä ketään pitämästä juuri niin speshulia sivusiiliä tai pottatukkaa kuin haluaa. Eivätkö terapiatukka, ongelmalasit ja sonninrengas viesti tiettyyn viiteryhmään ja ajatusmaailmaan kuulumista, kuten perinteisellä tavalla naisellisempi kampauskin? Saako puhua Nean ja muiden sukupuolispeshulien ongelmalaseista, vai onko se naisten silmälasimuodin kontrollointia?

      Poista
    14. En käyttäisi toisen ulkonäköön viittaavia ilmaisuja genderkriittisissä yhteyksissä. Vai pitäisikö tehdä poikkeus niissä miehissä, jotka väittävät olevansa naisia. He tosin todennäköisesti jopa haluavat sitä: tulla kutsutuiksi niillä nimillä, joilla naisia on halvennettu, koska halvennetuksi tuleminen naisena on heille fetisistinen feminiinisyyden todiste. Tässä taas nähdään, että se, mikä on naiselle (ja transmiehelle) häpeällistä, on miehelle (ja transnaiselle) kunniakasta.

      Poista
  30. 18-vuotias lesbotyttö selittää olevansa täysin ja myös sukupuoleton, kaikkea paitsi tyttö. Hän ei koskaan ollut normaali tyttö, koska ei ollut kiinnostunut ulkonäöstä ja "tyttöjen jutuista" ja koska tissien kasvaminen ahdisti. Niin. Sama täällä. Tiedän silti olevani 100 % nainen. Nuorten homoseksuaalien groomaaminen tähän kulttiin on kyllä jotain iljettävää.

    https://yle.fi/a/74-20076873

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella surullista. Lisäksi binderin käytöstä aiheutuu monenlaisia terveyshaittoja samaan tapaan kuin korsetista ja jalkojen typistämisestä menneillä vuosisadoilla. Eihän syömishäiriöiseltäkään poisteta kylkiluita tai pienennetä vatsalaukkua. BIID-potilailta ei amputoida terveitä kehonosia.

      Poista
    2. Valtsulla ei ole elämän realiteetit hallussa, jos hän kuvittelee heterotyttöjen kiinnostuvan hänestä tai että häntä luullaan oikeaksi pojaksi.

      Poista
    3. Tuo Lindberg mainitsee siitä, että binderissä pystyy olemaan oma itsensä ilman, että tarvitsee sietää ulkopuolisten katseita omiin rintoihin. Näen tässä taas valitettavasti sen ilmiön, että varsinainen ongelma (naisten rintojen seksualisointi ja objektisointi) sivuutetaan, ja keksitään siihen laastariratkaisu: vaate, jolla henkilö voi peittää omat rintansa, jotta niitä ei tuijotettaisi.
      Mitä muuta kehonosaa kuin naisten rintoja pyritään piilottelemaan näin paljon?
      Meidän pitäisi puhua vakavasti siitä, millaista harmia ja häpeää rinnat kantajalleen tuottavat ja miten se häpeä tulee nimenomaan ulkopuolelta, miesten seksualisoivista katseista. Tämä ei ole mitään tasa-arvoa.

      Poista
    4. Hän sanoo, että on suurimmaksi osaksi mies ja ehkä jotain muutakin, muttei ainakaan nainen. Niin surullista. Yle tapansa mukaan myötäilee tai suorastaan liimaa päälle transnarratiivia väärään ruumiiseen syntymisestä. Lukijalle pitää syöttää se lusikalla, jottei vain tulisi mieleen mitään kiellettyjä ajatuksia, kuten nuoret butch-lesbot kipuilemassa identiteettinsä kanssa sosiaalisten odotusten ristipaineessa. Toisaalta pitäisi olla naisellinen nainen ja toisaalta kieltää naiseus kokonaan, ja tämä asettaa monen nuoren lesbon vaikeaan asemaan. Jotain tällaista voisi juolahtaa lukijalle, jos hänen annettaisiin pohtia asiaa ilman toimittajan "opastusta".

      Poista
    5. "sosiaalisten odotusten ristipaineessa"

      Nykymaailma on jotenkin skitsofreeninen. Sama media, joka normalisoi ja glorifioi prostituutiota (OnlyFans, sokerideittailu), kinkyilyä, transhommia ja polyamoriaa, tarjoilee kipeän naiskuvan vaihtoehdoksi terveiden kehonosien amputaatiota ja naiseudesta kieltäytymistä. Outo yhtälö. Nuorille naisille tarjotaan roolimalliksi itseään prostituoivaa, täytehuulista/rintaista/kasvoista, sieltä täältä silvottua kehoa ja lisäkehiuksillä/ripsillä/kynsillä ja brassiperseellä varustettua filtteröityä instabimboa, joten onko ihme, jos naiseudesta kieltäytyminen alkaa kiinnostaa jopa kehoa silpomalla ja testokuurilla. Jossain teini-Voguessa opastetaan tyttöjä anaaliseksin saloihin, kuristamisesta ja väkivaltapornosta miesten mieliksi nauttimiseen. Järkkyä.

      Poista
    6. Tämän nuoren tytön kehodysforian takana on pornoistuminen eli joka paikka on nykyään täynnä rivoa kuvaa ja rivoa tekstiä jossa nainen esitetään alistuvana ja bimbona lihanpalasena, se ei ole nuorelle tytölle hyväksi. Pornokin on koko ajan vain raaempaa, rivompaa ja rujompaa kun entinen ei enää tunnu miltään.

      Kun monet transaktivistit vielä hierovat kaiken poikkeavuuden alaikäisten silmiin, niin ei ole ihme että nuoret tytöt kammoavat naiseutta.

      Poista
  31. Transnaisen ja transmiehen ero.

    Transleidi: "It's MAAA'AAAMMM!!!" "Tapan, hakkaan ja raiskaan väärinsukupuolittajaterffit!!!"

    Transmaskuliini/naarasmuusu: "Mä kualen, jos mua pidetään naisena, vaikka mulla on siili, lökärit ja naama muistuttaa Rapalan myyntitelinettä!!!" "Pliis, nähkää mut miehenä, tai edes ei-naisena!"

    VastaaPoista
  32. Tiedätkö sinä, mikä on MAP?

    MAP = Minor Attracted Person.

    Eli, pedofiili.

    Pedofiilit ovat jo pitkään pyrkineet päästä mukaan osaksi aakkoskeittoa. Sitä se "+"- merkki taitaakin merkitä? Heillä on jo oma lippunsakin!

    Ja kuten kaikki aakkosmafian jäsenet, myös he ovat alati vaarassa. He tarvitsevat apua.

    Kentuckin osavaltion demokraatti senaattori (keski-ikäinen nainen) tuo meille... heille... pedareille, heidän kauan kaipaamansa avun - vastauksen tuskaisaan hätähuutoon!

    Lapsi-seksinuket!

    https://www.foxnews.com/politics/kentucky-dem-suggests-child-sex-dolls-protect-kids-pedophiles-gives-them-a-release

    "Tutkimus ei ole hyvää, eikä edes kelvollista, mutta tulokset ovat silti selkeät!"

    Että näin...

    Jos joku on jo rakentamassa sitä pakorakettia ulos tältä planeetalta, haluaisin ilmoittautua osaksi projektia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Homojen, lesbojen, bissejen ja tolkun transien kannalta kaikki T:n jälkeen tulevat kirjaimet ovat erittäin haitallisia, etenkin Q, jolle kukaan ei tahdo antaa kunnollista sisältöä. Q:ssa voikin luurata ihan mitä vain räikeän hiusvärin rakastajista, tai heikon libidon omaavista, mausteheteroista aina pedareihin ja eläimiinsekaantujiin, jotka sitten linkitetään aakkosavioliiton kautta LGB-väkeen. Kannattaa pitää mielessä, että queer on vasemman laidan poliittinen ideologia, joka pyrkii normien, määritelmien, yhteiskuntajärjestyksen ja suojakäytäntöjen murskaamiseen. Queerin useat oppi-isät ja kantaäidit ovat pedareita tai pedariuden puolustajia. Queerissa ei ole mitään coolia tai tavoiteltavaa.

      Poista
    2. Nuket ja piirretty materiaali taitavat pikemminkin vahvistaa sairaita taipumuksia. Ojasta allikkoon.

      Poista
    3. Pakoraketti olisi hyvä. Olen jo pitkään miettinyt, että ei tätä touhua kestä kohta muuten kuin viettämällä loppuelämänsä kovissa aineissa. Tämä ei ole mikään vitsi, kun mielenterveys on kärsinyt jo ihan tarpeeksi tästä kaikesta. Maailmasta alkaa kadota loppukin moraali ja hyvyys, ja tilalle astuvat ahneus, perversiot ja rumuus.

      Poista
    4. On vähän surullista, että homon blogissa kierrätetään tätä alun perin juuri homoihin kohdistettua "Ehkä seuraavaksi pedofiilit!!" läppää. Oikeastihan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantamisen rinnalla asenteet ja lainsäädäntö lasten seksuaalista kaltoinkohtelua kohtaan on koko ajan tiukentuneet.

      Poista
    5. "On vähän surullista, että homon blogissa kierrätetään tätä alun perin juuri homoihin kohdistettua "Ehkä seuraavaksi pedofiilit!!" läppää."

      Yritätkö sanoa, että tämä alusta on väärä kyseiselle keskustelulle, vai etteikö kyseisestä aiheesta tulisi keskustella ollenkaan? Pedofiileilla on jo oma pride-lippunsakin, joten en nyt oikein ymmärrä, mistä tämä mussutus on peräisin. Transit saavat mainehaittaa autogynefiileistä, ja me homot pedofiileistä - missä tämä keskustelu pitäisi oikein käydä?

      "Oikeastihan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantamisen rinnalla asenteet ja lainsäädäntö lasten seksuaalista kaltoinkohtelua kohtaan on koko ajan tiukentuneet."

      Tavistockista päivää! Saisinko esimerkkejä?

      Poista
    6. "On vähän surullista, että homon blogissa kierrätetään tätä alun perin juuri homoihin kohdistettua "Ehkä seuraavaksi pedofiilit!!" läppää. Oikeastihan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantamisen rinnalla asenteet ja lainsäädäntö lasten seksuaalista kaltoinkohtelua kohtaan on koko ajan tiukentuneet."

      Homoaktivistit eivät KOSKAAN IKINÄ KOSKAAN halunneet tulla millään miljoonasosan assosiaationkaan tasolla liitetyksi pedofiileihin, MUTTA varsinkin USA:n nykyisessä gender-, queer- ja Pride-toiminnassa on mukana ihmisiä, jotka oikeasti haluavat pedofilian hyväkstyksi seksuaaliseksi suuntautumiseksi. Ei tarvitse kuin katsoa amerikkalaista somea. Aikanaanhan 1970- ja 1980-luvuilla ainakin Saksan liittotasavallassa pedot yrittivät soluttautua mukaan homoliikkeisiin, mutta heidät saatiin pidettyä ulkona.

      Olisi vihoviimeinen asia lakaista maton alle se, että ainakin maailmalla tässä kirjainyhdistelmäsateenkaariliikkeessä on mukana vähintäänkin implisiittistä ellei jopa eksplisiittistä pedofiliaa. Esim. amerikkalaisessa Pridessa aikuiset miehet ovat twerkanneet lapsille (YouTubessa on videoita). Kun miehen ja naisen välinen ero on hämärretty, ei mikään premissi estä aikuisen ja lapsen eron hämmentämistä. Homot ja lapset ovat saman uhan alla.

      Poista
    7. Minä olen odottanut pedofilian laillistamisprojektia tulevaksi jo pitemmän aikaa. Kyllä nämä normien purkajat ja myyttien murskaajat tarvitsevat aina uuden taistelun, ihan oman maailmankuvansa ylläpitämisen takia. Parikymmentä vuotta sitten olivat muodissa homot, nyt ovat muodissa transit, ja jossakin vaiheessa transitkin menevät pois muodista. Mitä muita ryhmiä enää jää jäljelle kuin pedofiilit? Pride-kulkueissa on jo nähty slogan "Love knows no age". Mitähän se ollenkaan mahtaa tarkoittaa? Pedofilian laillistamispyrkimyksiä voi edistää myös se, että syntyvien lasten määrä vähenee. Lapsettomille ihmisille on helpompi myydä ajatus lapsiseksin laillisuudesta kuin ihmisille, joilla on omia lapsia.

      Poista
    8. Sitäkin voi miettiä, että mitä ihmisryhmää lapsena transiutetut ilahduttavat eniten. Siis lapsen näköiseksi jäänyt täysi-ikäinen henkilö, joka tavoittelee elävän seksinuken ulkonäköä. Blokkerihoidot laskevat tutkimusten mukaan myös kognitiivisia kykyjä ja jättävät muutenkin henkisesti lapsen tasolle.

      Poista
  33. "Viime vuosina on yhteiskunnassa puhuttu naiseuden/naisen ja mieheyden/miehen määrittelystä niin runsaasti, että kaikki ovat sen vatvomisen jäljiltä suorastaan näännyksissä. Ennen kaikkea kuitenkin on puhuttu nimenomaan naisen määrittelystä; sen ympärillä julkinenkin keskustelu pitkälti pyörii"

    Siis missä tällaista on puhuttu? Suomessa? 🤔 Mielestäni seuraan aika kattavasti sekä valtamediaa että vaihtoehtofoorumeita, enkä ole huomannut valtaisaa keskustelua naisen määritelmästä missään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitan sen tyyppisiä juttuja kuin esim. Matt Walsh Dr. Philissä väittelemässä transien kanssa ja tekemässä kokonaisen dokumentin aiheesta (What Is a Woman?), Helen Joycen ja Abigail Shrierin teokset, Maya Forstaterin ja Rowlingin keissi ja sen jälkipyykki, KJK:n aktivismi ym.

      Poista
    2. Mikä mahtaa olla mainitsemiesi foorumeiden naisen määritelmä? Et siis ole huomannut ajattelutavan muutosta sukupuoliasioissa? Vihervassaripiireissä viljellään pillullista, kohdullista, menstruoijaa, synnyttävää kehoa ja muita naiset kehonosiksi ja -toiminnoiksi typistäviä nimityksiä. "Abortti on kohdullisten asia, eikä liity naisten oikeuksiin mitenkään." Nainen on kenen tahansa omaksuttavissa oleva identiteetti ja ilmoitusasia, jota muiden on toteltava. Naiseus on ostoslista ominaisuuksia, jotka yliruksimalla kuka tahansa voi alkaa naiseksi. Alistuva ja häilyvä luonne, palvelualtis, rakastaa kimalletta, lyhyitä helmoja, juhlimista ja korkkareita. Bimbo. Niistä on naiseus tehty. Ovatpa Vasemmistonaiset nimenneet naisten oikeudet pillufeminismiksi ja kohdistavat toimintansa ei-miehille. Naisasialiitto Unioni on toivottaa tervetulleeksi naiset ja itsensä naiseksi kokevat.
      - eri

      Poista
    3. "Mielestäni seuraan aika kattavasti sekä valtamediaa että vaihtoehtofoorumeita, enkä ole huomannut valtaisaa keskustelua naisen määritelmästä missään."

      Luitko myös urheilusivut?

      Poista
    4. Mitä on naisasia nykypäivänä? Mihin se perustuu ja mitä tavoitteita sillä on? Kerta abortti ja muut lisääntymisoikeudet, kuukautiset, silpominen, rintasyöpä jne. eivät ole enää naisasioita. Mihin sellaista kuin naisasiaa ylipäätään tarvitaan, jos naista ei edes osata määritellä? Joku joka on vielä feminismistä kärryillä voisi valistaa minua.

      Poista
    5. Sanoisin, että naiseuden määritelmästä ei Suomessa olekaan käyty valtavaa keskustelua, vaan naiseuden uusi määritelmä on ujuttautunut varkain julkiseen keskusteluun. Yhtäkkiä vain huomaamme olevamme yhteiskunnassa, jossa sukupuolia ei olekaan enää kahta, ja muutkin kuin naiset voivat olla raskaana ja synnyttää. Hups!

      Poista
  34. Mielenkiintoinen sivuhuomio: hain Laventelin blogin sivupalkissa olevaa kommenttia Googlella lainausmerkkien kera, koska mietin, mahtoiko yksi niistä olla minun kommenttini. Se oli tämä: "En tiedä, tuntuuko muista siltä, että Laventeliveikkosen kommenttiosiosta on tullut Suomen vilkkain terfeilyalusta, mutta musta tuntuu." Google ilmoitti, että lainausmerkeillä tehty haku ei tuota tuloksia, mutta jos hakee ilman lainausmerkkejä, tulokseksi tuli mm. Setan artikkeli muunsukupuolisuudesta, Hyvä kysymys -sivuston juttu otsikolla "Mä oon poika, mut musta tuntuu et oon tyttö? " sekä Googlen omia ehdotuksia sellaisista hauista kuin "Mikä on suomeksi Genderfluid", "Mikä on kehodysforia" ja "Minkä ikäisenä voi vaihtaa sukupuolta". Kerrassaan... mielenkiintoista.

    No joo, en varsinaisesti tullut kommentoimaan tätä, vaan sitä, että nythän Michael Shellenberger on julkaissut Wpathilta vuotaneita tiedostoja, ja näitä on nyt käsitelty mm. Gender a Wider Lens -podcastissa. Jos joku kommenttia lukeva ei tiedä, mikä on Wpath, se on siis World Professional Organisation of Transgender Health, ja komeasta nimestään huolimatta täysin aktivistien äänitorvi. Seuratkaa ihmeessä. Ajattelin lähettää myös Hesarille juttuvinkin aiheesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ajattelin lähettää myös Hesarille juttuvinkin aiheesta."

      Lähetäpä suoraan Annika Mutaselle, Hesarissa tuskin on muita toimittajia, joille tällaisilla on mitään "uutisarvoa". Tosin luulen, että Mutanen seuraa aihetta joka tapauksessa ja on käryllä.

      Hesarin kuukausiliitteessähän oli viime keväänä se täysin WPATHIn äänitorvena toiminut (ikään kuin aktivistien kynästä tullut) juttu, jossa ihmeteltiin, miksi Suomessa alaikäisten sukupuolidysforisten nuorten hoidossa kuunnellaan mitään takapajuisia suomalaisia ja eurooppalaisia asiantuntijoita, kun olisi tämä asiantuntijajärjestö WPATH, joka tietää, että hormoniblokkerit estävät transnuorten itsemurhat. Ja että Ruotsissa ja Norjassakin mentiin takapakkia, kun siellä lopetettiin tai ei ainakaan suositella alaikäisille blokkerointia enää, pöh. Jutussa jätettiin sopivasti kertomatta, että Ruotsissa ja Norjassa "mentiin takapakkia" SIKSI, että siellä niin moni lapsi vammautui tai sai vakavia sivuvaikutuksia näistä hormonihoidoista, ja tajuttiin, että ehkä tämä murrosikäisten kehityksen jarruttaminen ei olekaan niin fiksu idea.

      Koko genderhöskästä saisi vuosiksi eteenpäin paljastusjuttuja, jos niitä joku vain haluaisi julkaista.

      Poista
    2. Monia suomalaisia saattaisi tosiaan kiinnostaa, millaista ideologista järjestöä meidän kotoinen Setammekin käyttää asiantuntijalähteenä. Aktivistit suomensivat WPATHin seitsemännen hoitosuositusdokumentin, SOC7, mutta viimeisintä hoitosuositusten kokoelmaa, SOC8, ei jostain syystä ole haluttu tuoda laajemman yleisön tietoisuuteen. Mistä tuo mahtaisi johtua? Kenties siitä, että WPATH päätyi uusimmissa suosituksissaan luopumaan kaikkien transhoitojen ikärajoituksista? Tämänhän piti olla jotain, mitä ei tulla koskaan ehdottamaan. Vai johtuisiko se siitä, että asiakirja sisältää nyt kokonaisen luvun aiheesta eunukit sukupuolivähemmistönä? Reduxx-sivusto ja upeaa journalistista työtä tekevä Genevieve Gluck ovat kaivelleet tämän hämmentävän yhdeksännen luvun taustoja ja saaneet selville, että sen kirjoittaja osallistuu The Eunuch Archives -nimisen fetissisivuston pyörittämiseen. Sivustolla on heidän mukaansa salasanan takana oleva osio, jossa kastraatiosta kiinnostuneet voivat julkaista "eroottista fiktiota". Hämmentävää kyllä, SOC8:n eunukkiluvussa mainitaan tämä sivusto nimeltä, vaikka sen fetissiluonne jätetäänkin pimentoon.

      Jos ihmismielen pimeydestä lukeminen ei häiritse yöunia, kannattaa tustua WPATHiin, Standards of Care 8 -dokumenttiin (SOC8) ja Reduxx-sivuston juttuihin niistä. Tällainen järjestö tosiaan häärii translääketieteen taustalla kansainvälisesti, ja meillä Suomessakin ajatellaan näköjään, että se on ihan OK.

      Poista
    3. Transien ja ”translääketieteen” tavoitteena on normalisoida transius ja kaikki sen liitännäis- ja oheisilmiöt hiljalleen hivuttamalla, työnnellen vähän sieltä ja vähän täältä, pitkällä aikajänteellä. Transit luottavat siihen, että näin vielä koittaa se vapahduksen päivä, jolloin transiudella ei ole enää missään ns. mitään merkitystä – mies on nainen ja nainen on mies kaikilla yhteiskunnan tasoilla, kaikissa ihmis- ja ikäryhmissä, kaikilla mittareilla ja ulottuvuuksilla. Transit tietävät, että dramaattisilla hyppäyksillä ja seitsemän peninkulman saappailla se ei ainakaan onnistu. Siksi he pimittävät kaikki olennaiset yksityiskohdat (niin pitkälle kuin pystyvät), jotka saattaisivat transasiat millinkään vertaa kyseenalaiseen valoon.

      Poista
    4. "Aktivistit suomensivat WPATHin seitsemännen hoitosuositusdokumentin, SOC7, mutta viimeisintä hoitosuositusten kokoelmaa, SOC8, ei jostain syystä ole haluttu tuoda laajemman yleisön tietoisuuteen. Mistä tuo mahtaisi johtua?"

      Terffit voi suomentaa niin Setan ja aktivistien ei tarvitse vaivautua. Ehkä meidän kaikkien pitäisi tietää.

      Poista
    5. Eikös tuo WPATH ole myös siinäkin mielessä hieman epämääräinen/epäuskottava/vaarallinen organisaatio, että sen lisäksi, että siihen kuuluu kyllä paitsi lääkäreitä, psykologeja, kuten myös aktivisteja, mutta myös kaikki he, joilla on varaa maksaa vuosittainen jäsenmaksu? Eli siis, periaatteessa, kuka tahansa meistäkin voisi vain maksaa itsensä sisään tuohon organisaatioon päättämään asioista... vailla minkäänlaistakaan PhD- tutkintoa taustallaan. Eli WPATH ei siis olekaan niinkään tiedeorganisaatio, vaan jäsenorganisaatio.

      Poista
  35. En tiedä onko tämä ollut täällä vielä, mutta Radikaalifeminismi-blogissa on kirjoitus "Medikalisoitu sukupuoli", jossa sivutaan mm. John Moneya ja WPATHin historiaa. (Sori jos joku on jo postannut saman linkin, en ole ehtinyt lukea kommentteja kunnolla pariin kuukauteen)
    https://radikaalifeministi.wordpress.com/2024/02/15/medikalisoitu-sukupuoli-feministinen-katsaus-laaketieteen-historiaan/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. John Money oli paha mies ja täysin pervo. Hän traumatisoi lapsena isästään ja kun näki, että lampaita kastroitiin ilman puudutusta, hän halusi, että ihmisille (miespuolisille) tehtäisiin samaa. Moneyn elämänhistoria on täynnä vallankäyttöä ja omiin sairaisiin käsitykseen pohjaavaa näennäistiedettä. Reimerin tapaus ei ole ainut. Ja sitten tuo pedofilian kategorisointi niin, että se voisi olla joskus hyväksyttävää, hyi että. Jos tiedettäisiin yleisesti, että tällainen henkilö on nykyisen genderideologian ja Pride-liikkeen aluideologi, tuskin kukaan tuntisi mitää sympatiaa niitä kohtaan.

      Poista
  36. Jupisen taas näihin kommentteihin kaikenlaisia huomioitani, jos vain Laventelille passaa. Kopioin tähän sosiaalisen median tekstin henkilöltä, joka mm. kertoo olevansa "muunsukupuolinen äiti".
    "Minut yleensä sukupuolitetaan naiseksi ja haluaisin, että minut nähtäisiin enemmän omassa sukupuolessani, muunsukupuolisena. Joten aloitin pienen sosiaalisen kokeen. Laitoin puhelimeeni melko näkyvän tarran, jossa lukee muunsukupuolinen.

    Tähän asti julkisissa liikennevälineissä kohdalle on osunut kolmenlaisia reagointitapoja:
    1) asiaa ei huomata tai siitä ei välitetä
    2) joku huomaa tarran ja koittaa salaa katsoa minua
    3) avoin tuijotus, kuin olisin eläintarhan häkissä

    Viimeisintä on ollut suhteellisen vähän. Olen etuoikeutettu siinä, että voin tehdä näin ja silti tuntea olevani pääsääntöisesti turvassa."

    Onko niin, että muunsukupuolisuudesta ei pidäkään olettaa löytävänsä mitään järkeä? Jos tosiaan ajatellaan tämän henkilön itsensä kuvausta itsestään, niin hän on muunsukupuolinen äiti, joka on siis synnyttänyt lapsensa. Eivätkö "muunsukupuolisuus" ja "äitiys" sulje toisiaan pois millään tavalla? Miten sukupuoli ja äitiys tässä pitää ymmärtää? Toinen konkreettisella ja toinen ei-konkreettisella tavalla?

    Sitten sukupuolittamisesta. Mitä tämä henkilö haluaisi, että ihmiset tekisivät? Valehtelisivat itselleen, kun näkevät hänet? Kaikki näkevät, että hän on nainen. Ajattteleeko hän itse, että ei sukupuolita muita ihmisiä nähdessään heitä? Onko hän päässyt sukupuolittamisesta eroon? Väittäisin sen olevan automaatio. Sukupuolittaminen nyt kuitenkin on ensisijaisesti se aivoissa tapahtuva prosessi, toissijaista on sitten se, heijastuuko se jollain tavalla ulospäin. Mistä ihmisten pitäisi tietää hänen olevan muunsukupuolinen, jos hänellä ei ole jotain näkyvää sanallista selitystä siitä, että hän on muunsukupuolinen?

    Ja kolmanneksi vielä. Tuntui, että nuo kaikki kolme vaihtoehtoa olivat vääriä (tämä on minun tulkintani). Miten muunsukupuolisiin sitten pitäisi yrittää suhtautua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Onko niin, että muunsukupuolisuudesta ei pidäkään olettaa löytävänsä mitään järkeä?"

      On. Jos muunsukupuolisuudessa olisi lähtökohtaisesti jotain järkeä, meillä ei olisi asian kanssa mitään ongelmaa. Ei olisi ongelmaa nytkään, jos muusut keskittyisivät muusuilemaan ja rinkirunkkaamaan kaikessa rauhassa keskenään eivätkä kirnuaisi muunsukupuolista speshulidentiteettiään 24/7 yhteiskunnan ja muiden ihmisten kurkuista alas.

      Luulen about ymmärtäväni, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse. Nimittäin siitä, että jonkinlaista ulkopuolisuutta ja sosiaalista sopeutumattomuutta kokevat ihmiset, joilla on olemattomat sosiaaliset taidot ja jotka koko elämänsä ovat eläneet jonkinlaisessa syrjästäkatsojan roolissa, yrittävät ulkoistaa itsessään sijaitsevan ongelman muiden ihmisten ja yhteiskunnan kontolle. Tämän he tekevät rakentamalla keinotekoisen identiteetin, jonka yrittävät vääntää sosiaalisesti uskottavaksi. En epäile sitä, etteikö kokemus muunsukupuolisuudesta voisi olla ihmiselle itselleen sinänsä todellinen (mitä ikinä se sitten tarkoittaakin), mutta koska mitään "muita sukupuolia" ei ole olemassa, koko homma kaatuu jo lähtökohtaisesti omaan mahdottomuuteensa. Tämä on hieman verrattavissa tilanteeseen, jossa meillä olisi äänekäs vähemmistöporukka, joka väittää kokevansa itsensä haltioiksi ja keijukaisiksi. He leikkauttaisivat itselleen kirurgisesti keijunkorvat, möyhäisivät ympäriinsä omaa keijukaisidentiteettiään ja vaatisivat muita ihmisiä kohtelemaan itseään ja näkemään heidät taruolentoina. Muut näkisivät heidät sinä mitä he ovat eli ihmisinä, mutta he kivenkovaa väittäisivät olevansa "osinihmisiä", joilla on taruolennon identiteetti. Muut raapisivat päitään, että miten nämä osinihmiset tulisi taruolentoina nähdä ja kokea ja miten heidät tulisi kohdata ja heitä kohdella että olisivat tyytyväisiä, mutta kukaan ei osaisi antaa siihen mitään järjellistä selitystä, kaikkein vähiten speshulit itse. Nämä osinihmiset jatkaisivat ja jatkaisivat aktivismiaan, jossa vaativat saada tulla kohdatuiksi taruolentoina, eikä koko hommaan saada mitään järkeä, koska tarolentoja ei ole olemassa ja keijunkorvaleikkaukset eivät poista kenenkään ihmisyyttä tai vähennä sitä: keijunkorvat leikkauttanut ihminen on edelleen ihminen, jolle on kirurgisesti operoitu suipot korvat.

      Kaikenlaisia vastaavia verrokkiesimerkkejä voisi keksiä loputtomiin. Joku paino-ongelmainen voisi yhtäkkiä saada päähänsä, että hänellä on laihan ihmisen identiteetti, vaikka hänen painoindeksinsä on 50. Hän lyllertäisi ympäriinsä mesoamassa, miten muiden tulee nähdä ja kohdata hänet anorektisen laihana, vaikka hän ei mahtuisi tavallisista ovista sisään ja tuolit romahtelisivat hänen altaan, kun hän yrittää istua johonkin. Hän pyhittäisi koko elämänsä sen vaatimiselle, että muiden ihmisten ON NÄHTÄVÄ hänet laihana, koska se on se, mitä hän sisimmässään kokee (vaikkei hänellä olisi aikomustakaan esim. laihduttaa).

      Poista
    2. Sukupuoleen takertuminen konseptina ei mitenkään eroa mistään muista vastaavista identiteettipohjaisista kyhäelmistä, jossa ihminen "kokee" olevansa jotain ja muiden ihmisten täytyy mukautua tuohon kokemukseen kielenkäytössään ja sosiaalisissa tilanteissa, vaikkei heillä olisi harmainta aavistusta, mitä tuo kohtelu käytännössä tarkoittaa. Ihmiset eivät koskaan voi kohdata muunsukupuoliseksi identifioituvia millään optimaalisella tavalla, koska ihan sama mitä teemme, toimimme kuitenkin väärin ja syrjimme, väärinsukupuolitamme ja sorramme muunsukupuolisia silkalla olemassaolollamme. Todellisuus on transfobiaa, aivan kaikki on transfobiaa. Jos kaikki on lähtökohtaisesti transfobiaa, niin voisimme alkaa jo koostaa jonkinlaista listaa siitä, mikä ei ole transfobiaa.

      Ihminen, joka inhoaa itseään ja yrittää tahdonvoimalla tulla toiseksi ihmiseksi, ei koskaan löydä onnea ja auvoa, koska onnea ja auvoa ei voi löytää itsensä ulkopuolisia olosuhteita muuttamalla (kun puhumme psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla, en tarkoita tällä ulkoisia olosuhteita sinänsä). On hyvä kysymys, että mitä ihmiset tekisivät; jos teemme jotain, olemme foobikoita ja syrjimme, jos emme tee mitään, olemme foobikoita ja syrjimme. Meidän pitää ikään kuin alituisesti tiedostaa muunsukupuolisten muunsukupuolisuus voidaksemme olla tiedostamatta sen. Miten se käytännössä toteutuu? Ei mitenkään.

      Muunsukupuolisille näyttää ahdistusta tuottavan nimenomaan se, ettei heille ole yhteiskunnassa olemassa minkäänlaista vakiintunutta sosiaalista roolia. He yrittävät kaikin voimin luoda tuollaisen sosiaalisen roolin, koska ovat nielaisseet transien uskonkappaleet siitä, että sukupuoli on pelkkää sosiaalista roolia ja performanssia ja siten muutettavissa sanojen merkityksiä muuntelemalla, käsitteitä hämärtämällä, identifioitumisilla ja jonkinasteisilla ulkoisilla muutoksilla. Tästä syystä muunsukupuoliset yrittävät tulla toistensa kopioiksi kilkattavine naamalävistyksineen ja sinisine töyhtökuontaloineen. He ovat varmoja, että kun muut ihmiset muuttuvat, heidän ongelmansa ja itseinhonsa lopulta katoavat (tosin tuskin he sitäkään haluavat, he sydämensä pohjasta rakastavat valittaa ja uhriutua). Tragikoomistahan tämä on kaikkinensa, mutta minkä sitä tällaisille massapsykooseille mahtaa; ei auta kuin odottaa sitä aikaa, kun jengi kyllästyy tuohon tuloksettomaan ja hedelmättömään touhotukseen ja kehittää itselleen jonkin uuden obsession.

      Poista
    3. "Meidän pitää ikään kuin alituisesti tiedostaa muunsukupuolisten muunsukupuolisuus voidaksemme olla tiedostamatta sen. Miten se käytännössä toteutuu? Ei mitenkään."

      Ja sama toimii tietenkin myös transasiassa; transnaisesta pitää erikseen muistaa että hän on transnainen, eli mies, jotta häntä voitaisiin kutsua naiseksi muistuttaakseen kaikkia, että hän on nainen. Näin ei tosin toimita oikeiden naisten kohdalla - heidän kohdallaan se on itsestäänselvää että he ovat naisia, siitä ei tarvitse muistuttaa kerrassaan ketään.

      Transnaiset olettavat, että jos naiset eivät kyseenalaista heidän "naiseuttaan", heidän identiteettinsä transnaisina - tai pikemminkin "naisina" - on validi, aukoton, tosi kuin vesi. Tästä voisi kirjoittaa vaikka ihan oman kappaleensa, mutta koska näihin viesteihin mahtuu vain niin paljon tekstiä kerralla, pyrin kiteyttämään;

      Kun nainen ylitsevuotavan positiivisesti, antaumuksellisesti, tai edes kunnioittavan neutraalisti pönkittää transnaisen identiteettiä naisena - usein muiden naisten ympäröimänä - hyysäten ja lässyttäen, hän ei tee sitä, koska hän aidosti uskoo siihen - olettaen, ettei hän ole vihervassari, tai kultisti... ja ehkä jopa silloinkin, jolloin hän on psykopaatti. Hän sanoo niin, koska hän säälii kyseistä transidentifioituvaa miestä tarpeeksi valehdellakseen ensin itselleen, sitten muille, ja lopulta transnaiselle itselleen, ja koska hän pelkää, mitä tapahtuu jos transnainen onkin yksi niistä hulluista, jotka purkautuvat narsistiseen raivoon, kohdistaen sen naisiin - ei juuri koskaan miehiin - jos eivät saakaan naisilta sitä, mitä he haluavat, eli validaatiota. Kyse on naisten tavasta käyttää valtaa muiden ylitse - huijataan ja kiusataan niin, että se näyttää kiltteydeltä, jolloin siitä ei jää kiinni eikä vastuuseen, mutta oikein tehtynä ihaillaan ja jopa ylistetään. Se on eräänlaista salakieltä; totuus on siinä, mitä ei sanota ääneen, ja me kaikki naiset ymmärrämme kyllä, mitä todella sanotaan/tarkoitetaan.

      Olen itse huomannut, että jos yritän miehille selittää tätä naisten taipumusta, he eivät sisäistä, tai käsitä sitä juuri lainkaan. Heistä tavassa "valehdella nätisti" vasten kasvoja ei ole mitään järkeä, ja onhan se kieltämättä vastenmielinen taipumus - tiedän naisena oikein hyvin. Nyt vain alkaa näyttää siltä, että me naiset emme oikein kykene keskenämme käsittelemään sitä valtaa, jonka olemme omin käsin transasiassa ammentaneet. Mies on nainen, ja nainen on synnyttävä... Hyvin tehty, siskot!

      Poista
  37. Hyvää naistenpäivää! ❤️

    Erityisesti kaikille naisoletetuille ja naiseksi itsensä kokeville!

    ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Tämä lipsahti vahingossa eri ketjuun mutta laitan siis tänne:

      No niin, hyvää naistenpäivää nyt näiltä muusuiltakin: Pajua ottaa pattiin.

      "Muunsukupuolisena, jota usein sukupuolitetaan naiseksi, naistenpäivä aiheuttaa ahdistusta. Naistenpäivänä saa usein osakseen tavallista enemmän väärinsukupuolittamista, joka tuntuu ikävältä vaikka ymmärrän, että tarkoitus on positiivinen huomio naisille." (https://yle.fi/a/74-20077902)

      Eikö vittu ole kenelläkään suurempia ongelmia tässä maailmassa. Olen itse aika jätkämäinen nainen, jota on useammin kuin kerran luultu mieheksi. Ei hetkauttanut sen enempää, mitä nyt aiheutti vähän nolostuneita naurunpyrähdyksiä erehtyneeltä.

      Hyvää naistenpäivää kaikille blogin lukijoille!

      Poista
    2. Ei ole maailmassa sellaista asiaa, jonka ympärille nämä onnettomat kultistit eivät neuroosejaan kietoisi kuin hämähäkinverkkoa. Kaiken päälle nämä ankeuttajat ihmettelevät, miksi ihmiset pyrkivät karttamaan heitä. Kukaan normaali ihminen ei halua viettää kallista aikaansa lähellä kyteviä ruutitynnyreitä, jotka valittavat koko ajan kaikesta ja joiden asiat ovat kroonisesti päin helvettiä.

      Ja jos he eivät kerran ole naisia, niin miksi helvetissä naistenpäivä häiritsee heitä? Eikö naisille saisi omistaa edes yhtä päivää vuodesta, semminkin kun kaikki muut vuoden päivät, viikot ja kuukaudet on nykyään omistettu transeille ja nonbinääreille? Keskittykää lypsämään huomiota muilta niinä omina päivinänne ja antakaa naisten pitää se yksi vitun päivä. Onko se oikeasti liikaa vaadittu?

      Poista
  38. Brittilordien lisäksi itse Pyhä Isä eli paavi on peakannut:
    https://www.vaticannews.va/en/pope/news/2024-03/pope-francis-gender-ideology-is-the-ugliest-danger-of-our-time.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Brittilordit, Dr Phil, paavi...veikkaus pystyyn: kuka peakkaa seuraavaksi?

      Poista
    2. Toivoisin Yhdysvaltain demokraattipuolueen peakkaamista. Nythän se ajaa transagendaa täysillä ja esimerkiksi lasten ja nuorten hormonihoidot ovat tyypillisiä "sinisissä osavaltioissa".

      Poista
    3. No se olisi kyllä lottovoitto. Vallan kahvassa olevat harvemmin peakkaavat, kun heidän instituutiona, esim puolue, on ideologian kaappaama. Tai muutama yksittäinen edustaja voikin peakata, mutta jos he tuovat sen sitten esiin, alkaa armoton ostrakismi ja vastarannan kiiski vaiennetaan tai kiusataan puolikuoliaaksi tai erotetaan. Bidenin hallinnon terveysministeri on transnainen Rachel Levine. Minäkin pidin sitä hienona ja edistyksellisenä asiana, kun Biden esitteli hallintonsa. No, sitten alkoikin pikkuhiljaa oma peakkaamiseni, ja tajusin, minkälaisen edistyksen asialla tässä ollaankaan.

      Poista
  39. Täällä joku suomalainen naisesta mieheksi transiutunut valittaa, että transdiagnoosilla ei saa enää vapautusta armeijasta: https://www.reddit.com/r/transnord/comments/1b9kjbq/finnish_trans_men_are_no_longer_exempt_from/

    No, jos se ei kerran ole sairaus, niin miksi sen pitäisi olla peruste terveyteen perustuvalle vapautukselle? Toisaalta USA:ssa väitellään siitä, saavatko transit palvella armeijassa. Jos eivät saisi, se olisi transien mielestä transfobiaa ja syrjintää. Jos Suomessa siis päätettäisiinkin vapauttaa transit asepalveluksesta, eikö se olisi myös transfobiaa ja syrjintää ja transiuden sairautena pitämistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä teksti linkin takaa:

      "Finnish trans men are no longer exempt from military service

      Thought I should mention it here since I haven't heard about it anywhere even though I've tried to look. I changed my legal gender right around when the Finnish trans law changed, and I now got my conscription letter. From what I've been told the trans clinic previously handed out a signed psychologist statement (which I also got) that recommended someone be freed from service and typically that's been enough. I have now been on the first checkup with the Defense Forces and I got told this statement and a diagnosis as transgender is no longer enough reason alone to be exempt from service.

      So yeah, prepare if this is something that will affect you. I'm going to try to get in contact with the clinic to confirm this fact, but seems likely I'm due to start service in January."


      Transit eivät tajua, että purkamalla pois sairausdiagnoosin (tai stigman, kuten he sen itse käsittävät) he samalla purkavat pois kaiken sen, mikä on tähän asti turvannut transien hoitoihinpääsyä ja diagnosointijärjestelmää. Jos transius ei ole sairaus, ei voida edellyttää, että transhoitoja ja kaikkea siihen liittyvää oheissälää täytyisi kustantaa yhteisistä verovaroista, koska verovaroista ei kustanneta mitään muutakaan kosmeettista kirurgiaa vain siksi, että "minä haluan". Tämä johtaa lopulta tilanteeseen, jossa jokikinen trans maksaa hoitonsa omasta pussistaan. Kun transit lopulta tajuavat tämän, he tulevat nostamaan älämölön siitäkin, vaikka ovat itse aiheuttaneet tilanteen omalla toiminnallaan. Suomen transeista vain jokunen harva on havahtunut tähän (Tina, Tulenhenki). Sitten taas on näitä Anukatariina-kaliiperin transvestiitteja, joille tämä asia ei mene jakeluun kirveelläkään. Mikseivät transit itse tajua lainkaan, millaista hallaa Anukatariinan kaltaiset mekkoilijat tekevät heidän maineelleen ja asialleen?

      Transit eivät ymmärrä, ettei kakkua voi syödä ja säästää samaan aikaan. Ei voi samaan aikaan vaatia sitä, tätä ja tuota ja olettaa, että kaikki vain tarjoillaan auliisti eteen ilman mitään omaa kontribuutiota tai valmiutta luopua jostakin. Miehille ja naisille asetetaan yhteiskunnassa erilaisia rooleja, vaatimuksia, odotuksia, velvollisuuksia ja oikeuksia, koska ne pohjautuvat biologisen sukupuolen todellisuuteen ja ovat ikuisia ja katoamattomia. Jos haluaa napsia jotain sieltä toiselta puolelta itselleen, niin täytyy samalla luopua jostakin. Jos vaatimalla vaadit, että sukuelimesi silvotaan jauhelihaksi ja hormonitoimintasi turmellaan peruuttamattomasti, et voi samalla kitistä siitä, että sinut "pakkosteriloidaan". Jos haluat elää vastakkaisen sukupuolen sosiaalisessa roolissa, et voi samalla ulvoa siitä, miten joudut luopumaan joistain vain toiselle sukupuolelle varatuista ja kuuluvista etuoikeuksista. Tai toki voit, mutta älä ihmettele, kun ympäröivää yhteisöä vituttaa ja se tekee vitutuksensa tiettäväksi.

      Rukoilen joka päivä, että tämä hulluus vielä joskus loppuisi. En tosin enää elättele toivoa, että se tapahtuu meidän elinaikanamme. Tämä mädättävä rutto on levinnyt niin laajalle ja iskostunut niin peruuttamattomasti ihmisten kollektiivitajuntaan, ettei siitä päästä eroon kenties vähemmällä kuin sienen muotoisella pilvellä.

      Poista
    2. Minua kummastuttaa, että transit luulevat olevansa asevelvollisuudesta vapaita vain siksi koska ovat transeja. Eikö transmiehiä pidäkään kohdata niin kuin muitakin miehiä, yhtä vahvoina ja kykenevinä puolustamaan maataan? Vai pitäisikö tässä nyt kuitenkin seksistisesti nähdä että he eivät ole aivan oikeita miehiä, koska he eivät syntyneet penis jalkovälissään... Samaan aikaan vaaditaan tasa-arvoa ja erioikeuksia, ota näistä sitten selvää.

      Poista
    3. Transmiehet ovat pihalla miehenä olemisesta niin kuin transnaiset naisena olemisesta. Yleisesti Suomessa miehille tuo kysymys asevelvollisuudesta muistuttaa vähän naisten kysymystä äitiydestä. Jokainen mies Suomessa joutuu ratkaisemaan aika nuorena, mitä sen suhteen tekee ja edelleen Suomessa pojat sosiaalistuvat siihen narratiiviin tai sitten voivat myös valita toisin, mutta joka tapauksessa asiaa ei voi välttää. Sinälläänhän kenenkään miehen ei yleisestikään ole nykyään pakko armeijaa käydä, mutta jos ei ole mitään terveydentilan vuoksi palveluksen estävää diagnoosia, niin vaihtoehdot ovat asepalvelus, sivari tai totaalin panta. Kyllä on myös transmiehiä, jotka haluavat mennä armeijaan. Transkysymys on varmaan ollut keskeisintä kokeiluissa, joissa naiset ja miehet majoittuvat yhteistupiin. En keksi mitään muuta syytä, miksi heitä pitäisi ruveta samoihin tupiin majoittamaan. Siinäkin esimerkki siitä, miten tämä sukupuolten hämärtäminen tekee ennen helpoista asioista vaikeita.

      Poista
  40. Jätän vain tämän tähän, enkä käytä t-tukkaslurria:

    https://twitter.com/LattiVille/status/1766147082555953366

    VastaaPoista

HUOM! Jos blogitekstissä on yli 200 kommenttia, klikkaa kommenttiketjun alalaidasta Lataa lisää..., niin saat kaikki kommentit näkyviin.

Kommenttikenttä on moderoitu: kommentit näkyvät, kun olen tarkistanut ja hyväksynyt ne.

Blogin kommenttikenttä on naisille, LHB-ihmisille, TERFeille ja genderkriittisille turvallinen tila. Täällä saa vapaasti esittää ajatuksiaan, kertoa huolistaan, keskustella muiden kommentoijien kanssa, puhua myös muista kuin tekstin varsinaisesta aiheesta ja jakaa linkkejä yms. relevanttia tietoa. Kaikkia minun näkemyksiäni saa kritisoida, kunhan muistat perustella. Vihapuhetta, tarkoitushakuista provosointia (sealioning), turhanpäiväistä mussutusta ilman perusteluja tai yksityishenkilöiden suoria henkilötietoja sisältäviä kommentteja ei julkaista.

Kymmenen klikatuinta tekstiä