maanantai 27. kesäkuuta 2022

Ihanaa Pride-viikkoa!


Vilkasta keskustelua kommenteissa, siirtykää sinne.

130 kommenttia:

  1. Hesari valistaa taas meitä vanhanaikaisia. Tällaisellekin perversiolle, kuin kumppaniin tutustuminen ennen seksiä on täytynyt keksiä oma termi:
    Demiseksuaali
    " Nykyinen suhde on ensimmäinen, jossa olen kokenut oikeasti seksuaalista vetoa ketään kohtaan. Suhteen myötä tajusin, että en olekaan aseksuaali vaan demiseksuaali.
    Minulle demiseksuaalisuus on sitä, että voin tuntea seksuaalista vetoa jotakuta kohtaan vasta sitten, kun minulla on vahva tunneside tähän ihmiseen. Minun pitää tuntea, että tämä ihminen on luotettava ja turvallinen ja että todellakin tykkään hänestä."
    Toki löytyy niinkin kiehtovat diagnoosit kuin "Pan questioning andro" ja "trans queer". Mikä ihmeen into nuorilla on lokeroida itsensä ja jokaiselle mieltymyksen vivahteelle pitää löytää mahdollisimman uniikki nimike.
    https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008861052.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tykönäni teoretisoinut, että nämä ihmiset tarrautuvat ja samaistuvat kaikella voimallaan noihin moderneihin sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsitteisiin mm. siitä syystä, että heillä ei ole oikein mitään muutakaan identiteettiä. Aika monen mielenterveystilanteen (jossa ei ole kehumista) näkee jo naamasta ja habituksesta. Heidän minäkuvansa on kaoottinen, ajattelunsa on jäsentymätöntä, elämänhallinta rakoilee monilla eri osa-alueilla. Tällaiset tyypit ovat kärsineet kaikenlaisista itsetunto- ja sopeutumattomuusongelmista ja kuulumattomuuden kokemuksista koko ikänsä. Monia on koulukiusattu. Minusta on myös merkillepantavaa, että suuri osa trans- tai muusuidentifioituvista nuorista ihmisistä ei ole fyysisesti erityisen viehättäviä. Suurella osalla on esim. reilusti ylipainoa, ovat ihan suoranaisia lyllertäviä punkeroita, monilla on huono iho eivätkä älynlahjatkaan selkeästi ole kovin kummoiset. Tällaiset epäsuositut, hyljeksityt reppanat (kuten nuo artikkelin nuoret) ovat tottuneet olemaan yrmittyjä, ohitettuja ja vieroksuttuja, ja he ovat tottuneet myös siihen, etteivät pääse koskaan missään valokeilaan ja ovat aina bileiden seinäruusuja. Transaktivismin kaltainen rakkauspommittava ihmisoikeustaistelu vetää juuri tällaisia hyljittyjä raasuja puoleensa kuin paska kärpäsiä. Saa huomiota, saa kokea kuuluvansa johonkin, pääsee esille ja näkyville, pääsee olemaan uljas ihmisoikeustaistelija. Trans women are women! Trans men are men! Nonbinary people are nonbinary! Smash the cistem!

      Transideologia värikkäine lippuineen, ahnaan raivokkaine aktivisteineen ja loppumattomine mölinöineen ihmisoikeuksista tuntuu tarjoavan eräänlaisen valmiin viitekehyksen, joka tuntuu selittävän sopeutumattomuusongelmat ja kaiken muun sosiaalisen problematiikan kätevästi pois. Yleisestä elämänhallinnasta puhumattakaan. Tulee pehmeänlämpöinen tunne siitä, että kuuluu johonkin, on osa jotain isompaa kokonaisuutta. Juuri tällaisia kokemuksia ihminen tarvitsee identiteettinsä rakennusaineiksi. Tuntuu lohdulliselta, kun kaikki omat ongelmansa voi näennäisesti selittää olemattomiin sillä, että "olen trans" tai "olen muunsukupuolinen" tai "olen andropolyromanttinen alloseksuaali interfluidi questioning semidysphoric transmaskuliini-astralgenderflux", ja kaikki mahdollinen epämiellyttävä on aina yhteiskunnan transfobian ja cissujen ahdasmielisyyden syytä. Voi kätevästi siirtää vastuun omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan itsensä ulkopuolelle. Nämä aivopestyt ja somen genderpaskakaikukammioissa marinoituneet tomppelit sitten samaistuvat kaikella voimallaan noihin kehittämiinsä seksuaali- ja sukupuoli-identiteetteihin ja redusoivat kaiken negatiivisen elämässään "transfobiaan". Rinkirunkkaavat päivät pitkät yhdessä muiden yhtä kilahtaneiden sekoboltsien kanssa omilla suljetuilla forumeillaan.

      No, saa sitä elämänsä parhaat vuodet toki heittää hukkaan tuohon umpivastenmieliseen saatanan paskaan sekaantumalla, ei sitä kukaan voi kieltääkään. En pysty kuvittelemaan epätoivoisempaa ja sietämättömämpää tapaa rakentaa omaa identiteettiään ja olemistaan kuin koskea noihin transien sekopäätouhuihin edes lipputangon pituisella seipäällä.

      Poista
    2. "Transideologia värikkäine lippuineen"
      Transporukan glitterfasadin, infantiilin kuvaston ja rakkauspommituksen takana on lähinnä mielenterveysongelmia, hyväksikäyttöä, fetissejä, pornoaddiktioita, kritiikin ulossulkemista, miestyyppistä aggressiota miestyyppisen sosiaalistumisen jäljiltä, steriilejä kaljupäisiä puutarhatonttuja, kuolioon menneitä penisrullia ja märkiviä uusvaginoita.

      Poista
    3. "miestyyppistä aggressiota miestyyppisen sosiaalistumisen jäljiltä"

      Hyvä pointti. Jos transnaiset olisivat naisia, he eivät käyttäytyisi kuin autenttisen tyylipuhtaat miehet kaikilla mahdollisilla, mahdottomilla ja kuviteltavissa olevilla elämänsä osa-alueilla.

      Poista
    4. Tuosta artikkelista vielä:

      "Vaikka nuoren identiteetti olisikin liikkeessä, on tärkeää, että senhetkistä määrittelyä kunnioitetaan.

      (...)

      On myös hyvä muistaa, että kaikki eivät halua määritellä itseään, ja sekin on hyväksyttävä.

      'Nuorilla on mielestäni oikeus olla nimeämättä sukupuoltaan tai seksuaalisuuttaan', Jukka Lehtonen sanoo."


      Ihminen ei kerta kaikkiaan voi määritellä fyysistä todellisuutta muuksi kuin mitä se on. Ihminen ei voi määritellä itseään joksikin, mitä hän ei ole, eikä ihminen voi myöskään olla olematta mitään, koska se on mahdotonta. Voi olla vaikka kuinka dysforinen ja tuskissaan omasta kehostaan ja vihata kehoaan ja itseään niin intohimoisesti kuin ikimaailmassa kykenee, mutta se keho ei muutu miksikään, vaikka kuinka kääntelisimme ja vääntelisimme käsitteitä ja leikkisimme mukana, että se tietty mieskeho on naiskeho tai naiskeho on mieskeho. Toistan: se keho ei vittu soikoon muutu missään vaiheessa miksikään muuksi kuin mitä se on. Saat leikkiä ja kuvitella olevasi nainen, mies, myynsykypyölinen, Pikachu, yksisarvinen, Barbapapa, koira tai arkkienkeli. Olet silti koko ajan fundamentaalisesti se, joka olet, etkä pysty muuttamaan sitä koskaan miksikään. Et pääse irti omasta lihastasi paitsi kuolemassa. Se fundamentaalinen essenssi ei myöskään muuttuile mielihalujen ja tähtien asennon mukaan yhtään miksikään missään vaiheessa, vaikka ihminen kuinka muuta julistaisi ja uskoisi ja muita johonkin identiteettiperformanssiin mukaan pakottaisi.

      EN JAKSA TÄTÄ ENÄÄ. Aikuiset ihmiset! Lopettakaa tämä sekoilu!

      Poista
    5. "Ihminen ei kerta kaikkiaan voi määritellä fyysistä todellisuutta muuksi kuin mitä se on."
      Translogiikalla transmaskuliinin heteroseksi cissumiehen kanssa muuttuukin homoseksiksi ja se heteromies homoksi. Toimii tietenkin myös takautuvasti, koska trans on ollut aina trans. Mikä onkaan homompaa kuin penistä vaginaan -seksi. Ja teoreettisen binaisen heteromieskumppani onkin yhtäkkiä queersuhteessa, osa aakkossoppaa, sateenkaarikansaa ja matkalla kohti uhripyramidin huippua :D.

      Poista
    6. Ihmiset ovat niin käsittämättömän sekaisin, että meillä pitäisi olla asian tiimoilta päällä jo kansallinen hätätila. Mutta ei, jatketaan sekoilua vaan.

      Poista
  2. Lisää Be Kind -jengiä: https://twitter.com/Shatterface/status/1541117696913309697
    Rakkaudellisuus oikein huokuu noista transvärein maalatuista pesäpallomailoista.

    VastaaPoista
  3. Tällainenkin "porkkanan" heiluttelija on tervetullut Tranadan prideen, lapsiyleisönkin ihmeteltäväksi. Ei ole ihme, että moni tervejärkinen homo, lesbo ja bisse jättäytyy pois vastaavista bakkanaaleista.
    https://twitter.com/TPostMillennial/status/1541196113222504448

    VastaaPoista
  4. Vasemmistosedän mielestä biologiseen sukupuoleen uskominen on homofobiaa ja fasismia:
    "Eka kertaa näen käytettävän termiä "sex realist" kun ollaan homofobisia. "Roturealistin" olen kuullut ja sehän tarkoittaa rasistia. Jännä että nää fasistit ei uskalla sanoa suoraan mitä ne on. Loukkaantuvat vielä jos niistä käyttää oikeita nimityksiään. Karsee ketju muuten tuo"
    Wokebro komppaa:
    "Realismi tarkoittaa siis silmien sulkemista äärettömän moninaiselta luonnon totuudelta ja niin lujaa uskoa yksinkertaistettuun malliin, että kaikki muutkin täytyy pakottaa samaan muottiin."
    https://twitter.com/RossiTimo/status/1541346484876091394?cxt=HHwWhICxrcWd--MqAAAA
    Itse en kyllä löytänyt viitatusta tviittiketjusta homofobiaa tai fasismia. Genderideologia ja transius liittyvät luonnon monimuotoisuuteen miten...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missä kohtaa tuota Maya Forstaterin ketjua on homofobiaa ja fasismia? :D Ei taida Rossi olla ihan ajan tasalla nyt sen suhteen, mikä se porukka on, joka väittää ettei biologisella sukupuolella ole merkitystä, sukupuolia ei ole olemassa, miehet ovat naisia jne. Ja sukupuolirealisti on oikein hyvä nimitys kaikille meille, jotka elämme materiaalisessa todellisuudessa joidenkin genderpilvilinnojen, haihattelujen ja eeppisen harhaisuuden sijasta.

      Poista
  5. Saanen kysyä kuinka yleistä on perinteisessä lgb-yhteisössä että ei usko eikä sulata tätä sukupuolisekoilua ja medikalisoitumisen ihannointia? Itse hirveänä valkoisena cisheteronaisena en tunne kuin yhden tai kaksi ihmistä joka kannattaa tätä porukkaa.

    Oon kanssa huomannut että muusi tarkoittaa yleensä ylipainoisia energiajuoma litkivää naista joka on silti yleensä heterosuhteessa mutta siitä ei saa tarpeeksi rakennusaineksia identiteetillensä. Tuntuu että tää porukka on tosi narsistinen. Heillähän ei ole tervettä identiteettiä vaan kaikki tarvitaan ulkoa päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tjaa-a, enpä osaa sanoa. Asiasta pitäisi kenties käynnistää jonkinlainen selvitys. Jotain kertoo se, että LGB Alliance -tyyppisiä ryhmiä on viimeisen 2-3 vuoden aikana putkahdellut koko ajan vain enemmän ja enemmän (Suomessakin LHB-liitto), on nimittäin ollut aivan pakko alkaa ihan oikeasti tehdä pesäeroa homojen ja transaktivistien välille, kun transien tavoitteet ja vaatimukset käyvät vuosi toisensa jälkeen pähkähullummiksi ja sekopäisemmiksi. Transit myös itsepintaisesti edelleen roikkuvat homoseksuaaleissa, koska eivät kykene ajamaan seinähulluja tavoitteitaan ja saamaan vaatimuksiaan läpi ilman homoja ja homojen oikeuksia savuverhonaan. On se uskomatonta, että saamme jatkuvasti kuulla näiltä kusipäiltä olevamme transfobista paskasakkia, jolla on ulossulkevia ja syrjiviä genitaalipreferenssejä, mutta silti meitä ei vaan voi jättää rauhaan, vaikka rukoilisimme polvillamme.

      En usko, että kovinkaan moni vanhan koulukunnan LGB kannattaa transien ja muusujen tavoitteita itsemäärittelystä ja sukupuolihämmentyneiden lasten elinikäisestä medikalisoinnista, kun vähän perehtyvät asiaan ja siihen, mitä tuon liikkeen kulisseissa todellisuudessa tapahtuu. (Yllättävän monilla asiaan perehtymättömillä ihmisillä näyttää olevan transiuteen liittyen sellainen käsitys, että sukupuoli olisi ihan oikeasti mahdollista muuttaa 100-prosenttisesti nykylääketieteen avulla vastakkaiseksi.) Aika monet meistä homppeleista olimme lapsina enemmän tai vähemmän sukupuolihämmentyneitä. Minäkin olin. Kasvoin siitä. 80-90 %:lla sukupuolihämmentyneistä lapsista hämmennys katoaa puberteetin jälkeen, kun puberteetin annetaan luonnollisesti tapahtua. Luku voi olla suurempikin. Monista heistä (meistä) kasvaa terveitä homoseksuaaleja, jotka hyväksyvät kehonsa ja sukupuolensa. Nykyäänhän näitä hämmentyneitä lapsia hormoniblokkeroidaan ja luonnollinen puberteetti estetään, jotta saataisiin esteettisesti parempi ja "uskottavampi" lopputulos, jos/kun transiutettu lapsi siirtyy lopullisesti transprotokollaan (kuten esim. Jazz Jennings). Raikasta homoeugeniikkaa 2020-luvun tyyliin. Eugenistit juhlivat, kun epäkelpo aines saadaan siivottua pois geenipoolista (monethan eugenistit uskovat homoseksuaalisuuden olevan geneettinen ominaisuus).

      Nimenomaan noiden muusujen ja muusien tapauksessa on kyse siitä, että he tarvitsevat jatkuvasti ulkoista validointia ja pönkitystä harhaiselle ja keinotekoiselle identiteetilleen. Voiko olla ankeampaa tapaa elää? Mitä tulee noihin kaiken maailman muusuidentiteetteihin yleensä, niin niissä ei ole yhtään mitään autenttista ja omaperäistä; muusien sepityksissä identiteeteistään ja mielikuvitussukupuolistaan toistuvat aina samat ilmaisut, sanat ja sanamuodot sellaisinaan, aivan kuten kiihkouskovaisilla ja kulttien jäsenillä (joita muusit itse asiassa ovatkin). Kaikki kopioidaan suoraan sellaisenaan muilta kulttilaisilta ja nielaistaan kritiikittömästi. Kuvitellaan, että se gendertermistöllä rakenneltu sukupuoli-identiteetti on jokin aito ja autenttinen itse. Juuri tämä kertoo siitä, että suurella osalla muuseista ei ole järin huomattavat älynlahjat. Ja joo, tietynlainen ulkonäkö ja habitus on tälle porukalle myös tyypillistä. Pitävät mm. räikeiden hiusvärien valmistajat kiireisinä. Muusinaisilla on lähes poikkeuksetta helvetin ruma ja suuri septum. Muusien olemuksessa on myös usein tietynlaista lysähtänyttä epätoivoisuutta. Se nyt muutenkin tuntuu olevan tätä porukkaa koossapitävä asia. Misery loves company.

      Poista
    2. En muuten osaa siksikään kovin tarkasti kommentoida mainitsemasi "perinteisen LGB-yhteisön" asioita, koska olen elänyt lähes täysin irrallani kaikesta homo- ja lesboskenestä jo vuosia, myös siitä perinteisestä. En täysin omasta tahdostani; omien tilojen ja viiteryhmän menettäminen (tai pilalle meneminen) harmittaa, mutta ei tässä ole oikein muitakaan vaihtoehtoja. Kyttään kuitenkin asioiden kehittymistä ja etenemistä koko ajan täältä etäältä. Viimeksi eräässä Etelä-Suomessa sijaitsevassa homobaarissa piipahtaessani siellä oli niin paljon transeja ja muuseja, ettei mielestäni oikein voida enää puhua homobaarista. Ne ovat nykyään kaikki trans- ja muusibaareja. Homojen pitää kokoontua maan alla heiltä salassa, jos haluamme olla rauhassa. No, se nyt ei ole sinänsä homoseksuaaleille mitään uutta noin niinkuin historiankaan valossa.

      Poista
    3. Itsellä kävi niin, että juuri silloin, kun elämäntilanne olisi alkanut sallia kaapista tulemisen homomiehenä, pyörähti käyntiin tämä sinitukkaisten queerhörhöjen esiinmarssi. Kysyin toiselta homomieheltä, millaista on nykyään kaupungin ainoassa homopaikassa viikonloppuisin ja hän totesi sen olevan lähes homovapaa alue, jossa käy lähinnä tätä genderuskovaista ja naispuolista woukkiporukkaa. Jotenkin se kaapista tuleminen ei enää kiinnostakaan tässä tilanteessa, koska mitä se enää hyödyttää?

      Poista
    4. "Jotenkin se kaapista tuleminen ei enää kiinnostakaan tässä tilanteessa, koska mitä se enää hyödyttää?"

      No, on tuossa se hyvä puoli, että ei ihmisiä (Suomessa ja suuressa osassa länsimaita ainakaan) enää kenenkään seksuaalinen suuntautuminen paljoa jaksa hetkauttaa tai edes kiinnostaa. (En toki voi tietää sinun tilanteesi yksityiskohtia.) Tietenkin on edelleen paljon nenännyrpistelijöitä, mutta aika lailla kaikki jo tietävät, että se nyrpistely ja nyrpistelyn näyttäminen tulkitaan sivistymättömäksi käytökseksi. Itse en ikinä tee missään homoseksuaalisuudestani numeroa, en mainitse asiaa kenellekään enkä puhu siitä mitään, ellei se jostain tilanteeseen liittyvästä syystä ole välttämätöntä: jos esim. nainen tulee baarissa iskemään tai joku muuten vain kysyy asiaa minulta suoraan. Harvoinpa kukaan kyselee, ja kaikki lähipiirissäni ovat tienneet asian jo kauan.

      Enemmän minua huolettaa se, miten transien ja muusien sekoilun vain jatkuessa ja jatkuessa ihmisillä alkaa hiljalleen mennä lopullisesti hermot koko sateenkaarisakkiin. Sellainen suurempi backlash tulee vielä tapahtumaan, siitä on jo paljon merkkejä ilmassa. Valtaväestön edustajat (eli transien kielellä "valkoiset cisheterot") eivät tiedä mistään LGBT-asioista yhtään mitään, he näkevät vain sinitukat, genderliput ja kulkueet ja kuulevat transien ja muusien huutamisen, syrjintäsyytökset ja erinäiset vaatimukset saada sitä tai tätä. Ei keskimääräinen valtaväestön edustaja tiedä, mitä eroa on seksuaalivähemmistöön kuuluvalla ja sukupuolivähemmistöön kuuluvalla, he näkevät LGB- ja T-ihmiset yhtenä ja samana massana. Kun transien ja muusien ääni vain kovenee, valtaväestön vitutuskäyrä nousee koko ajan samassa suhteessa, ja lopulta saavat pataan kaikki, joilla on koskaan ollut mitään kosketusta LGBTQIA-aktivismiin. Olen nähnyt tästä jo signaaleja vähän siellä sun täällä ja se huolettaa minua aidosti. Se oli yksi syy, miksi perustin tämän blogin.

      Poista
    5. Minä en ole lesbo, ainakaan vielä. Dysforinen kyllä, haluan olla (biologinen) mies, mutta se ei ole mahdollista joten yritän elää sen kanssa. En voi puhua asiasta, koska työnnetään heti jonkun transjärjestön "on ihan hyväksyttävää olla trans uwu" luennolle. Pystyn elämään naisen kehossa vain koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Transmiehenä eläminen olisi itselleni vielä pahempaa (jos joku transmies lukee tämän niin älä loukkaannu, tarkoitan nimenomaan vain itseäni). Seksuaalista vetoa en tunne kummankaan sukupuolen edustajiin. Pidän miehistä vain koska ovat fyysisesti erilaisia.
      - Hybridihomo

      Poista
    6. "Dysforinen kyllä, haluan olla (biologinen) mies, mutta se ei ole mahdollista joten yritän elää sen kanssa. En voi puhua asiasta, koska työnnetään heti jonkun transjärjestön "on ihan hyväksyttävää olla trans uwu" luennolle."

      Olen lukenut ja kuunnellut paljon iäkkäämpien, jo pidemmän aikaa hormoneilla olleiden transsukupuolisten kuvauksia siitä, millaiseksi heidän elämänsä aikojen saatossa sukupuolenkorjauksen jälkeen on muovautunut. Lisäksi olen lukenut ison kasan kuvauksia kehodysforian ja sukupuoliristiriidan kokemuksista (työstän paraikaa blogimerkintää, jossa käsittelen juuri niitä hyvin perinpohjaisesti) sekä myös muiden kuin transien kokemuksia (esim. anorektikoiden).

      Huomatkaa: Suurin osa niistä mediassa näkyvistä tarinoista, joissa transit jauhavat transiuden ja "todellisessa" sukupuolessaan elämisen ihanuudesta, oman elämänlaatunsa parantumisesta ja muusta vastaavasta, on vasta hyvin vähän aikaa hormoneilla olleiden ja kehonmuokkauksia käyneiden transien kertomaa. He eivät vielä tiedä eivätkä luissaan ja ytimissään tunne hormonihoitojen ja leikkausten sivu- tai pitkäaikaisvaikutuksia, vaikka heille olisi kerrottukin niistä ennen hoitojen aloittamista kaikki tarpeellinen. Dysforia on pahimmillaan niin voimakas ja armoton psyykkinen kokemus, että se jyrää alleen aivan kaiken järkipuheen faktoineen ja varoitteluineen seurauksista.

      Alkuvaihe kehonmuokkaushoitojen aloittamisen jälkeen on transeille yhtä riemujuhlaa ja euforiaa, koska he ovat niin kauan olleet vuorenvarmoja siitä, että kehonmuokkaus ja sitä kautta saavutettu "todellinen minä" ovat vastaukset kaikkiin heidän sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiinsa (siis myös muihin kuin dysforiaan ja sukupuoliristiriitaan, esim. masennukseen ja sopeutumattomuusongelmiin). Vallankin juuri tässä vaiheessa heillä on vielä hyvin ruusuiset kuvitelmat siitä, millaista heidän elämänsä tulee jatkossa olemaan, kun heistä nyt vihdoinkin on tullut se aito, todellinen minä, he ovat vihdoin korjanneet sukupuolensa oikeaksi ja jatkossa elämä on pelkkää ihanaa ruusua, kermaa ja hunajaa hamaan tappiin asti. (jatkuu)

      Poista
    7. Mutta euforia ei kestä ikuisesti, elämä arkistuu. Kaikki aina lopulta arkistuu ja muuttuu tylsäksi ja tavalliseksi. Kun tutustuu sellaisten transsukupuolisten tarinoihin, jotka ovat käyneet kehonmuokkaus- ja hormonihoitoja lävitse jo 5-15 (tai 15-25) vuotta sitten, käyttäneet hormoneita koko tuon ajan ja eläneet sen muokkaillun kehonsa kanssa koko ajan, huomaa selvästi sen, miten suuri osa heistä on lopulta ymmärtänyt fyysisyyden ja elämän realiteetit, oman kehon rajat ja biologian muuttumattomuuden. Monille heistä on alusta asti ollut selvää, ettei sukupuolta oikeasti ole mahdollista muuttaa muuksi kuin se on, mutta ajan kuluessa tuo tietoisuus vankentuu entisestään varsinkin niillä, jotka kärsivät komplikaatioista ja muista ikävistä sivuvaikutuksista. Monet heistä raportoivat esimerkiksi täydellistä seksuaalisen halun puutetta ja kyvyttömyyttä saada orgasmia, joillakin sukuelinten alue on jopa täysin tunnoton ja turta. Eräs detransitioitunut mies kirjoitti, että häntä voisi pistää jalkoväliin puukolla, eikä hän huomaisi mitään. Hormonit aiheuttavat etenkin naiskehossa jyllätessään nopeaa kaljuuntumista, uniongelmia, sisäelinten toiminnan ongelmia ja muita ikäviä fyysisiä sivuoireita. Näin videon mastektomiassa käyneestä naisesta, jolle oli jäänyt mastektomian jälkeen haamuraajatunne, että hänellä on edelleen nännit, joita joku puristaa koko ajan kipeästi.

      Monet noista sivuoireista ja pitkäaikaisvaikutuksista ovat täysin ennustamattomia, koska ihmiset reagoivat lääkeaineisiin ja terveiden elinten amputointiin eri tavoilla. Psyykkiset vaikutukset ovat myös ihan oma lukunsa. Monet transit ovat huomanneet joitakin vuosia hormoneilla elettyään ja kehonmuokkaushoidot jo läpikäytyään, että ei se dysforia/ahdistus lopulta mihinkään kadonnutkaan ja että heidän ongelmissaan oli alun alkenkin kyse jostain aivan muusta kuin transiudesta. Transius vain siinä tietyssä hetkessä tuntui ainoalta ja oikealta ratkaisulta.

      Monilla nykyaikana transiutetuista lapsista ja nuorista on edessä hyvin tuskallisia vuosia, kun nämä samat realiteetit ja kehon rajat iskevät voimalla heidän kehoihinsa ja tietoisuuteensa. Monet heistä ovat ajattelussaan niin transaktivismin ja ihanien, värikkäiden genderidentiteettien sumentamia ja sen vuoksi hämmentyneitä ja sekaisin, ettei heillä kerta kaikkiaan ole kykyä ymmärtää sitä, millaisia seurauksia ja pitkäaikaisvaikutuksia heidän 10-20 vuoden iässä tekemillään ratkaisuilla on heidän loppuelämänsä kannalta. Se on todella surullista, mutta tällä haavaa ei kai taida olla enää mitään keinoa pysäyttää tätä helvettiin puksuttavaa junaa. Aika näyttää, mihin suuntaan tämä homma tästä lopulta kehittyy.

      Poista
    8. Yksi nykyisen transaktivismin suurimmista ongelmakohdista on se, että transiudesta ja kehonmuokkaushoidoista on maalailtu aivan kohtuuttoman ihannoitu ja ruusuinen kuva. Transidentiteettiä ja transhoitoja suorastaan mainostetaan ihmisille helppona ratkaisuna kaikkiin heidän ongelmiinsa. Totta helvetissä ihmiset, jotka ovat muutenkin sekaisin, ahdistuneita ja hämmentyneitä, tarttuvat kerkeästi ja ahnaasti sellaiseen ratkaisuun, jonka kerrotaan vievän taikaiskusta kaiken pahan olon ja hämmennyksen pois.

      On ihan helvetin vastuutonta kertoa kehostaan ahdistuneelle ja sukupuolistereotypioihin sopeutumattomalle ihmiselle, että hänen kehonsa on vääränlainen, mutta se voidaan kyllä helposti "korjata" oikeaksi. Kuka tahansa hämmentynyt ihminen obsessoituu herkästi tuollaisesta ajatuksesta ja alkaa uskoa sen olevan ainoa oikea vaihtoehto juuri hänelle. Aivan samoin esimerkiksi pitkäaikaissairaat saattavat obsessoitua vaihtoehtohoidoista (homeopatia ja erilaiset huuhaaterapiamuodot), koska vaihtoehtohoitojen tarjoajat kaupittelevat hoitomuotojaan jonain taikaratkaisuna. Todellisuudessa he ovat pelkkiä härskejä huijareita ja puoskareita. Myös niin sanotut genderterapeutit ja saman kaliiperin nykyiset seksuaalineuvojat menevät minun silmissäni tähän samaan kategoriaan.

      Poista
    9. Olen autismin kirjolla oleva aikuinen nainen, aiemmin muunsukupuoliseksi identifioitunut. Kokemusteni mukaan trans-, queer- ja muunsukupuolisuus on alakulttuuri, joka on muodostunut autismin kirjon piirteiden ympärille. Tällaisia piirteitä ovat:

      1) Dissosiatiivinen suhtautuminen omaan kehoon

      Autismin kirjoilla oleva kokee usein ärsykkeet häiritsevämpinä ja omien stressireaktoiden itsesäätely on vaikeampaa. Autismin kirjolla oleva on vähemmän mieleltään kiinni omassa kehossaan ja sen myötä myös konkreettisessa ympäristössä. Mieli ja keho tuntuvat erillisiltä asioilta. Tähän voi liittyä fantasia "konekehosta", johon voisi helposti vaihtaa osia. Autismin kirjolla olevalle on myös tyypillistä, että sekä omia että muiden tunteita tunnistetaan ja koetaan neurotyypillistä vähemmän tai vähemmän eritellysti.

      Tämä on koko transkulttuurin perusta. Transkulttuurissa ajatellaan, että ihminen voi olla syntynyt "väärään sukupuoleen" tai "väärän sukupuolen" kehoon, mikä on dissosiaatioon nojaavaa fiktiota. Dissosioidaan kahta asiaa: eli että ihminen on sekä irti kehostaan (kuka/mikä siihen väärään kehoon on syntynyt? sielu? tässä transkulttuuri muistuttaa uskontoa) että sukupuoli olisi erillinen (ja irrotettava ja muutettavissa oleva) asia muusta kehollisuudesta (ei ole).

      Tunteiden tunnistamisen vaikeus näkyy siinä, että oletetaan kaiken ahdistuksen johtuvan siitä "väärästä sukupuolesta". Todellisuudessa ahdistuksen taustalla on yleensä monia syitä, esim. seksuaalista hyväksikäyttöä ja erilaisia muista turvattomuutta luovia kokemuksia.
      Muiden tunteiden erottelun vaikeus näkyy siinä, että jos joku kyseenalaistaa jotain transkulttuuriin liittyviä ajatuksia hänen ajatellaan kokevan joko transfobiaa (eli pelkoa, kauhua) tai transvihaa. Tällaisen tulkinnan taustalla voi olla, että projisoidaan omia toisiin kohdistuvia pelon tai vihan tunteita toisen ihmisen tunteiksi. Eli kun ei haluta ajatella, että toiset herättävät itsessä pelkoa tai vihaa, käännetään asetelma mielessä toisin päin.

      Dissosiaatiota vaaditaan myös muilta silloin kun vaaditaan tulla nähdyksi haluamassaan sukupuolessa (ilman että ollaan tehty transhoitoja joilla ulkonäkö muuttuisi sukupuolta haluttua vastaavaksi tai hoidot eivät ole riittävästi muuttaneet) tai että toiset eivät saisi nähdä omaa sukupuolta. Harva kai oikeasti on niin dissosioitunut, ettei sukupuolia näe/tunnista, mutta pitää kohteliaasti teeskennellä. Se taas sujuu meiltä lievemmin autisteilta, koska tehdään sitä muutenkin sosiaalisessa elämässä selvitäksemme.

      Poista
    10. jatkuu:
      2) Sosiaalisen elämän hankaluus

      Autismin kirjolla oleva lukee neurotyypillisiä huonommin ympärillään olevien ihmisten epäsuoraa viestintää, joten sosiaalinen elämä on usein vaikeaa. Ulkopuolisuuden kokemukset varsinkin nuoruudesssa ovat autismin kirjolaiselle yleisiä. Jotkut autismin kirjolla olevat viihtyvät parhaiten yksin, mutta monet myös kaipaavat muiden ihmisten seuraa ja hyväksyntää. Sosiaalinen elämä edellyttää yleensä maskaamista, eli mallista tietoisesti opeteltua matkimista. Mitä selkeämmät toimitamallit sosiaalisessa ympäristössä valmiiksi on, sitä helpompaa on sosiaalisissa tilanteissa toimia.

      Transkulttuurissa kaiken pitää olla inklusiivista, jotta kenellekään ei tule ulkopuolinen olo. Tämä saavutetaan kahdella tavalla: kaikesta, mikä ahdistaisi jotakuta, pitää vaieta ja on tarkat säännöt miten pitää toimia. Vaieta pitää esimerkiksi siitä, että sosiaalinen tai fyysinen transitio eivät tee monille hyvää, vaan pahentavat mielenterveysongelmia ja vaikeuttavat muutenkin sosiaalista ja fyysistä elämää. Näitä vaikutuksia ei saa eritellä eikä varsinkaan kenenkään omaa minäkuvaa kyseenalaistaa, koska "ihminen itse tietää parhaiten". Oikeasti usein ei tiedä, vaan minäkuva ja todellisuuskäsitys voi olla eri syistä hyvinkin vääristynyt.

      Muunsukupuolisuus-identiteetti syntyi minulla siitä, että näin ympärillään malleja siitä, että miten eri sukupuolet toimivat tai miten pitäisi toimia, mutta koin ne todella vieraiksi itselleni. En todellakaan voinut olla nainen, kun ei kiinnostanut ulkonäkö eikä itseni esittely eikä miesten miellyttäminen. En kokenut olevani mieskään, sellainen tuntui vielä vieraammalta ajatukselta. Minun siis täytyi olla jotain muuta. Hetken aikaa muunsukupuolisuus kuulosti ihan täydelliseltä teorialta, varsinkin kun koin kiinnostusta sekä naisia että miehiä kohtaan. Lakkasin ajattelemasta, että olen muunsukupuolinen, kun näin enemmän erilaisia tapoja olla nainen, eivät kaikki muutkaan olleet kiinnostuneita esim. ulkonäöstä tai hoivaamisesta (kyllä, jäykkää ja seksististä, vaan niin minä silloin ajattelin) ja sain erilaisuudelleni todenmukaisempia selityksiä.

      Transkulttuurissa on muitakin selkeyttä luovia sääntöjä, joiden myötä autistin on siellä normimaailmaa helpompi olla. Turvallisemman tilan ohjeet, erikseen ilmoitetut pronominit jne. ohjaavat toimintaa sosiaalisissa tilanteissa ja luovat ennakoitavuutta muiden toimintaan. Minulla oli niin kauan kunnes asiat, joita tässä kirjoituksessani käsittelen, alkoivat tökkimään. En enää pystynyt uskomaan siihen fiktioon.

      Poista
    11. jatkuu: 3) Maailma koostuu teorioista ja fiktiosta

      Autismin kirjolla oleva on enemmän kiinni teorioissa ja fiktiossa. Nämä ovat usein autismin kirjolla olevan elämän ilo ja vahvuus ja moni autismin kirjolla oleva onkin poikkeuksellisen luova ja/tai älykäs. Autismin kirjolla olevalle on myös tyypillistä hyperfiksaatio johonkin asiaan, eli sellainen kiinnostus, joka ylittää kaiken muun elämän.

      Transkulttuurin sukupuolikäsitys, eli sukupuolen moninaisuus, on fiktiivistä teoriaa. Siinä on yhdistelty biologiaa (sukupuolen kehityshäiriöitä) ja kulttuuria (eri aikojen ja kulttuurien sukupuolirooleja) sillisalaatiksi, joka vaihtelee kertojan ja tilanteen mukaan. Oikeastihan lisääntymisbiologinen sukupuoli on simppeli juttu: on 2 mallia ja siitä poikkeuksia (kehityshäiriöitä). Poikkeukset eivät ole jana sukupuolesta toiseen, eikä oma sukupuolensa. Häiriöt ovat häiriöitä, ja niistä seuraa erilaisia hankaluuksia elämään, vaikka olisikin mukavampaa kutsua niitä moninaisuudeksi.

      Sukupuolifiktioon kuuluu myös, että sukupuolten välillä ei ole oleellista fyysistä eroa tai eroilla ei ole väliä. Tällä perusteella ajetaan sukupuolen itsemäärittelyä lakiin. Oikeasti sukupuolten välillä on eroa monissa fyysisissä ulottuvuuksissa (joita ei voi transhoidoilla eli leikkauksilla tai hormoneilla täysin poistaa) ja myös käytöksessä. Fyysiset erot näkyvät esim. urheilussa, henkiset erot näkyvät esim. sosiologian, psykologian ja kriminologian tutkimuksissa.

      Fiktiota on myös, että identiteetti olisi jotekin sisäsyntyinen asia. Identiteetti on kulttuurinen asia. Identiteetti eli minäkuva eli minäkäsitys syntyy ihmisen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Sisäsyntyiset taipumukset vaikuttavat siihen, mutta eivät määrää sitä. Ihminen ei siis voi "olla trans", jos kulttuurissa tällaista lokeroa ei ole. Sen sijaan voi kyllä kokea vieraantumista omasta kehostaan tai sukupuolisuudestaan tai sukupuolirooli-odotuksista, mutta jäsentää sitä vain muulla tavalla. Esimerkiksi minä en enää ajattele, että koska "en ole kuin muut tytöt" (eli niin kuin mielessäni kuvittelin että naiset ovat/naisten pitäisi olla) olisin muunsukupuolinen, vaan että olen nainen, joka on autismin kirjolla ja siksi erilainen.

      Yleinen taipumus fiktiossa elämiseen näkyy siinä, miten moni transkulttuurissa elää seksuaalisuuttaan fiktion kautta. Ihmiset identifioituvat usein aseksuaalisuuden kirjolle (vaikka harrastaisivat seksiä paljonkin ja joskus myös kumppaneiden kanssa) tai panseksuaaleiksi, mutta mielihyvän tärkein lähde on joku fiktiivinen tarinamaailma, jonka henkilöille tai henkilöiden kanssa seksi mielessä tapahtuu.

      Kokemukseni mukaan siis transkulttuurissa on ihan hämmästyttävän paljon autismin kirjolla olevaa porukkaa. Toivotttavasti tämä kirjoitus auttoi jotakuta muutakin ymmärtämään itseään ja ympärillä oleviaan paremmin.

      Poista
    12. jatkuu:

      Vielä pari pientä listaa:

      Miksi lakkasin uskomasta transhuuhaahan?
      - Poikkeuksellisen monilla skenetutuillani oli takanaan seksuaalista hyväksikäyttöä ja muuta traumaa. Näistä oltiin avoimia kavereille, käytiin terapiassa jne. Miten kehosta vieraantuminen ja halu paeta menneisyyttä luomalla itsestään uusi persoona ei olisi tapa paeta menneitä kokemuksia?
      - Katsoin luontodokumentteja. Kun olemme kaikki nisäkkäitä, miksei teorioita voi soveltaa mihin nisäkkäisiin? Aloin todella pohtia luonnon ja kuluttuurin eroa.
      - En pystynyt/halunnut enää dissosioida niin paljon kuin kulttuurissa olisi vaadittu. Asiat, joita yllä kirjoitin, alkoivat häiritä alakulttuurissa.

      Miksi sukupuolivähemmistöys on huono alakulttuuri autistille?
      - Se vahvistaa dissosiaatiota.
      Vaikka dissosiaatiosta ei ehkä koskaan täysin pääse, kannattaa sitä yrittää opetella vähentämään erilaisilla tietoisuusharjoituksilla, liikkumalla luonnossa jne.
      - Teoriat ovat huuhaata.
      Kun joka tapauksessa tykkää imeä itseensä tietoa ja analysoida asioita, kannattaa kiinnostus suunnata johonkin, joka on enemmän kiinni todellisuudessa. Tai kiinnostua fiktiosta, joka on reilusti fiktiota.
      - "Älä leiki ton kaa."
      Skenekaveruus on niin kauan kuin toistat oikeita mantroja. Jos kritisoit asioita tai edes kysyt kysymyksiä, joudut ulossuljetuksi porukasta (varsinkin netissä). Eli kun on muutenkin vaikea löytää kavereita, kannattaa etsiä sellaisia, joita ei ole niin helppo menettää.



      Poista
    13. Genderessentialismi on tosi jännä ilmiö. Transien mielestä biologista sukupuolta ei ole, että sukupuoli on vain sattumanvaraisesti päätetty kokoelma fyysisiä ominaisuuksia. Että biologista sukupuolta ei voi tietää ilman kromosomitutkimusta, tai jos ei ole biologian tohtori. No joo. Kuitenkaan ei ole ongelmallista takertua sukupuoli-identiteettiin, jota suurimmalla osalla ihmisistä ei edes ole. Suurin osa ihmisistä tiedostaa biologisen sukupuolensa ja sen asettamat realiteetit. Sukupuoli-identiteetti on häilyvä ja peilautuu normeihin, mieltymyksiin, persoonallisuuden piirteisiin ja stereotyyppeihin. Miksi sellaisen tauhkan varaan pitäisi rakentaa mitään tai tehdä keholleen peruuttamattomia asioita, saati lapsille? Lisäksi tiedetään katujat, joiden sukupuolikokemus ei ollutkaan pysyvä. Lisäksi on lukuisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa sukupuoliristiriitaa, kuten autismikirjolle kuuluminen, sisäistetty ja yhteisön homofobia, dissosiaatio-oireilu, traumat, seksuaalinen hyväksikäyttö, kehonkuvan häiriöt jne. Empaattiset transaktivistit kutsuvat katujia cissuiksi, jotka mokasivat. Toisaalta transitiohalun motiivien tutkiminen tai kyseenalaistaminen on transfobiaa. Tai miten pitäisi suhtautua genderfluideihin, joiden sukupuolikokemus vaihtelee päivän mittaan?
      Lisäksi genderistit ovat ymmärtäneet essentialismin käsitteen väärin. Biologiset tosiasiat, kuten nainen synnyttää, tai että penis on miehen sukupuolielin, eivät ole essentialismia. Essentialismia on väittää, että nainen on luonnostaan hoivaava ja pitää röyhelöistä, tai että mies on luonnostaan sotaisa ja pitää autoista.

      Poista
    14. "Genderessentialismi on tosi jännä ilmiö."
      Konservatiivit 1950-luvulla: naiset tiskaavat ja meikkaavat.
      Transaktivistit 2020-luvulla: kaikki, jotka tiskaavat ja meikkaavat ovat naisia.
      Transaktivistien mukaan naisille tyypillisistä asioista pitävät ovat naisia. Eli naiseus on heille vain stereotyyppejä. Jos mies pitää alistumisesta, objektina olemisesta, kovakouraisesta kohtelusta, glitteristä, huulikiillosta, kotkankynsistä, lisäkehiuksista, huulitäytteistä, korkkareista ja minareista, niin hän onkin nainen. *köh* autogynefiili *ysk* Mikä transaktivistien mielestä mahtaa olla saappaisiin ja navettahaalareihin pukeutuneen naisen sosiaalinen sukupuoli, transmaskuliiniko? Mihin muuten transvestiitit katosivat? Transfeminiini-termiä taidetaan käyttää myös autogynefiileistä, kyllähän se kuulostaa hyväksyttävämmältä kuin fetissin eläminen julkisesti.

      Poista
    15. Hei, autismin kirjolla oleva, aiemmin muunsukupuoliseksi identifioitunut nainen! Kiitos, kun julkaisit tarinasi täällä. Sain sähköpostisi muutama viikko sitten ja vastasinkin siihen, mutta jostain syystä osoite ei toiminut. Julkaisen tämän erinomaisen pohdintasi kohtapuoliin ihan virallisena vieraskynänä. :) Kommentoitavaa olisi tekstiisi ihan hirveän paljon, mutta koetan pitää oman osuuteni tiiviinä.

      Poista
  6. Jos yhden tunnetuimman lgbt-yhteisön rikkojan ja transien maineen pilaajan näkemykset kiinnostavat, niin Julppu kaiffareineen on tehnyt podcastin.
    Asiaa homona -podcastin ensimmäinen jakso julkaistu. Keskustelijoina olivat podcastin vakiojuontajat eli Kehrääjän päätoimittaja Julia Peltonen, Kehrääjän kulttuuritoimituksen vastuutoimittaja Aasa Timonen sekä Anna Harjuvaara.
    https://www.youtube.com/watch?v=QXjrxSA5I7k
    Ulosanti oli sen verran sekavaa, että en pystynyt kuuntelemaan tuosta uhriutuvasta ruikutuksesta kuin pätkiä. Miksi laitavasemmistolainen poliittinen aktivismi naamioidaan transaktivismiksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuuntelin tuon kokonaan. Et menetä mitään, jos et kuuntele: Julppu, Aasa ja Anna vain jauhavat Oikeus ollasta ja Ehjänä syntyneestä sitä samaa tuubaa mitä aina ennenkin, ruotivat transien ongelmia ja tämänvuotista Pridea ja moitiskelevat joidenkin Prideen ja transien lakialoitteisiin liittyvien henkilöiden heikkoa panostusta lakimuutostan eteenpäin viemiseksi. Jostain syystä he puhuvat melko pitkän pätkän aborttioikeuksista (liittyen Amerikan viimeaikaisiin tapahtumiin), mutta minulle jäi aika epäselväksi, miten abortti varsinaisesti liittyy transien asioihin. Julppu selittää jotain sellaista, että aborttilaki on "LGBT-vastainen", koska itsemääräämisoikeus: oikeus harrastaa seksiä kenen kanssa haluaa ja oikeus päättää siitä, mitä omalle keholle tehdään. Julppu sanoo myös, että transihmiset ovat usein köyhiä, joten heidän on paljon vaikeampaa siirtyä aborttiin toiseen osavaltioon kuin "hyväosaisilla valkoisilla cishet-naisilla" (WTF?). Julpun mukaan myös transit ovat "erityisen suuressa vaarassa joutua seksuaalirikoksen uhriksi", joten siksi aborttilain muutos koskee pahasti transeihin. Voi luoja.

      Kaiken ohessa he jauhavat joka väliin vanhoja ja tuttuja transien paskapuheita syrjinnästä, bioessentialismista ja "homojen oikeuksista", mikä on minusta tässä kohtaa enää pelkästään naurettavaa. Miten liike, joka kieltää kokonaan biologisen sukupuolen merkityksen, jaksaa yhä vieläkin teeskennellä, että heitä mukamas kiinnostaa tai liikuttaa homoseksuaalien oikeudet? (Toki siinä mielessä ymmärrän, että homojen oikeuksien vanavedessä saa mahdollisuuden ujuttaa noita omia itsemäärittely- ja muita paskalakialoitteita eteenpäin ja toivoa niiden menevän läpi siinä sivussa. Transaktivistit ovat monissa maissa toimineet juuri näin.)

      Julppu on kyllä uskomaton. Hän kertoo tuossa mm. käyneensä Twitterissä Jenni Haukion (joka on tänä vuonna Helsinki Priden virallinen suojelija, on muistaakseni ollut joskus ennenkin) kaikki twiitit läpi ja etsineensä niistä hakusanoilla homo, homoseksuaalinen, trans, transsukupuolinen, transseksuaalinen, seksuaalivähemmistöt, LGBT jne. löytämättä ainoatakaan twiittausta, joissa olisi käytetty noita hakusanoja. Julppu on tyytymätön siihen, miten Sanna Marinin hallituskaudella translain uudistusta on käsitelty (sen käsittelyä on lykätty monta kertaa, mihin Anna Harjuvaara kommentoi nuivasti: "Ei vaan oo kiinnostusta."). Julppu haikailee Antti Rinteen perään: "Rinne olis puolustanut meitä hamaan tappiin asti..."

      Lisäksi Julle ja nuo kaksi muuta jauhavat Priden kaupallisuudesta; tähän liittyen Julle on kyylännyt Helsinki Priden tämänvuotisten yhteistyökumppaneiden sosiaalisen median kanavia ja havainnut, että vain harvalla niistä on somessa vaihdettu sateenkaarilippu profiilikuvaksi. Julle pohdiskelee noista "riittämättömällä panostuksella" Pridelle osallistuvista firmoista, että ne pyrkivät hankkimaan itselleen "syrjimättömyyspassit" (mitä aktuaalista helvettiä?) olemalla näennäisesti mukana tukemassa Pridea, kun todellisuudessa monilla heistä on kaupallinen motiivi (Pridella saa valtavasti mainostilaa ja näkyvyyttä). Julle ja Anna ovat kuitenkin lopulta sitä mieltä, että on hyvä asia, että yritykset saavat Pridesta myös kaupallista hyötyä.

      Tuossa nyt jotain, mitä jäi mieleen. Eniten ihmettelen tuota Julmerin pakkomielteistä Twitter-kyyläämistä. Miten aikuisella, työikäisellä ihmisellä voi olla aikaa tuollaiseen?

      Poista
    2. "Kuuntelin tuon kokonaan." Huikea turnauskestävyys!
      Julppuhan on laatinut tuhansien laajuisen blokkilistan, ettei genderkupla vahingossakaan puhkea ja vihafaktat aiheuta kognitiivista dissonanssia. Joillakin ilmeisesti riittää aikaa moiseen kyyläämiseen, sekä kerettiläisistä tviiteistä tykkäävien ja vääräuskoisten tilien seuraajien blokkaamiseen.
      Tilastojen mukaan transit ovat yksi länsimaiden turvallisimmin elävistä ihmisryhmistä. Transius on todella harvinainen murhamotiivi. Transit surmaa useimmiten heidän oma kumppaninsa tai asiakkaansa. Transeihin kohdistuva väkivalta liittyykin käytännössä aina prostituutioon, huumeisiin ja muuhun rikolliseen elämäntapaan. Jenkeissä ihonväri vaikuttaa väkivallan kohteeksi joutumisen todennäköisyyteen enemmän kuin transius. Eteläamerikkalaisten transvestiittiprostituoitujen surmien syy on homofobia tilanteissa, joissa yllätyspenis on paljastunut asiakkaalle. Maanosa on muutenkin väkivaltainen ja prostituutio vaarallinen ala. Kuvottavaa, että länsimaiden etuoikeutetut valkoiset transit käyttävät kehittyvien maiden transien kurjuutta keppihevosenaan. Jostain syystä esimerkiksi UK:ssa transit eivät listaa UK:ssa tai Euroopassa surmattuja transeja Transien muistopäivänä.

      Poista
    3. Eikös sitä lain käsittelyä lykätty Ukrainan tilanteen vuoksi? Transaktivisteille: Joillakin on myös oikeita ongelmia, nääs.
      - Hybridihomo

      Poista
  7. Asia, jonka hoitaminen hankaloituu uuden translain myötä:
    Syöpäseulontoja on tärkeää tarjota myös transtaustaisille
    "Haasteena on, että silloin seulonnan järjestäjien pitää luoda erillinen tietokanta sukupuoltaan korjanneista. Mikäli erillistä rekisteriä kaikista transtaustaisista ei ymmärrettävistä syistä haluta tehdä, niin transtaustaisille voitaisiin tarjota erikseen mahdollisuus ilmoittaa esimerkiksi web-lomakkeella halukkuutensa jatkossa saada kutsun seulontoihin. Tällöin suuri osa vastuusta on kuitenkin kansalaisilla itsellään, ja terveydenhuollon toimijoiden pitäisi vähintään varmistaa, että tieto syöpäseulonnan mahdollisuudesta todella tavoittaa kaikki sukupuolensa korjanneet."
    https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/blogit/syopaseulontoja-on-tarkeaa-tarjota-myos-transtaustaisille/
    Sukupuolittuneiden syöpien seulontakutsut lähetetään juridisen sukupuolen perusteella, joten transmiehet jäävät ilman kutsua kohdunkaulan syövän ja rintasyöpäseulontoihin. Julppu ja muut transaktivistit vastustavat transiuden paljastavan rekisterin perustamista, koska Julpun foliohattuilun mukaan n*tsit saavat siitä transien tappolistan käyttöönsä valtaantulonsa jälkeen. Eikä terveydenhuollossa ole mitään erillistä listaa biologisista sukupuolista, jonka perusteella kutsut voisi lähettää.
    Toki se on pieni hinta siitä, että juridista sukupuolta voi ensi vuonna kuka tahansa vapaasti vaihdella ilman transhoitoja tai transdiagnoosia.
    Miksi tässä ei olla huolissaan transnaisten eturauhastutkimuksista ja kivessyövän seulonnasta? Aina transnaisia sorretaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Julppu ja muut transaktivistit vastustavat transiuden paljastavan rekisterin perustamista, koska Julpun foliohattuilun mukaan n*tsit saavat siitä transien tappolistan käyttöönsä valtaantulonsa jälkeen."

      Sillä ihmisellä ei ihan oikeasti ole kaikki muumit laaksossa. Intensiiviterapiaa hän(kin) tarvitsisi eikä transaktivismia, lakialoitteiden häsäämistä, aggressiivista seurapiirivaikuttamista ja "sukupuolenkorjailua".

      Poista
    2. Julpusta ja terveysasioista vielä sen verran, että Julpun toimittelemassa transjulkaisu Kehrääjässä on vieläkin laittoman hormonijakelijan GenderGP:n kritiikitön mainos, vaikka GenderGP:n johtohahmot ovat menettäneet lääkärinlupansa:
      "Today, Helen Webberley was found to have her fitness to practice impaired because of “serious misconduct” and putting patients at “unwarranted risk of harm”.
      This follows her husband, Michael Webberley, being struck off for his own misconduct.
      GenderGP must now be shut down."
      https://mobile.twitter.com/JamesEsses/status/1541829042114027521?cxt=HHwWgoCz-YjW1uUqAAAA
      Asia saattaisi kiinnostaa Julkisen sanan neuvostoa, joka ei nähnyt hormonipuoskarien mainostamisessa mitään ongelmaa. Webberleythän määräsivät blokkereita jopa 9-vuotiaalle ja ainakin yksi nuoren itsemurhatapaus liittyy Webberien toimintaan.

      Poista
  8. Miksi homoseksuaalit eivät pidä progressiivisesta Pride-lipusta (lue: inhoavat sitä):

    https://thelesbianpost.substack.com/p/everything-wrong-with-the-progress

    VastaaPoista
  9. Joo voi elämä sentään näitä. Meinaavatko siis nämä demiseksuaalit yms. muut oikeasti, että olisivat jonkinlaista seksuaalivähemmistöä ja sateenkaaren alle kuuluvia? Oikeasti.
    Olen itse aina viehättynyt pitkälti androgyynistä olemuksesta niin miehillä, kuin naisilla. (ja tämän ääneen sanominenkin nykyään on mielestäni vähän ikävää, koska siitä tulee helposti assosaatioita kaikenmaailman muunsukupuolisuuksiin.)

    Samaa sukupuolta olevan kanssa minulla ei ole koskaan kuitenkaan ollut mitään intiimiä tai romanttista kanssakäymistä, enkä tiedä pystyisinkö esim. loppujen lopuksi sitten seksiin kuitenkaan. En siis näillä spekseillä kyllä voi tai kehtaa kutsua itseäni todellakaan edes biksi. Mutta ilmeisesti jonkinsorttinen vähemmistö näiden säännöillä voisin olla, jos vain niin itseni määrittelisin. Ihan tosissaan, mieltymyksiä on yhtä paljon, kuin on ihmisiä. Mutta ne ovat juuri niitä: mieltymyksiä, eivätkä mitään saamarin seksuaalisuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyiset genderistit vääntävät ihmisten täysin normaalista ja ikiaikaisesta sosiaalisesta dynamiikasta joitain helvetin seksuaalisuuksia ja sukupuolia. Ei se, että tahtoo seksiä vain ihmisen kanssa, johon tuntee myös romanttista vetovoimaa, ole mikään helvetin erillinen seksuaalisuus. Seksuaalisuuksia on tasan kolme: heteroseksuaalisuus, biseksuaalisuus ja homoseksuaalisuus. Kaikki muu on mielenterveysongelmia, epätoivoista huomatuksi tulemisen tarvetta ja erikoisuudentavoittelua.

      Poista
  10. Yritän työntää pään piiloon tältä transdystopialta, sillä se on niin älyttömän ahdistavaa ja omat resurssit taistella sitä vastaan ovat tällä hetkellä olemattomat. Useimmilla meistä normaalitolkkuisista ihmisistä on työt, perheet, harrastukset ja ihmissuhteet pyöritettävänä eikä aikaa mesota twitterissä päivästä toiseen toisin kuin transaktivisteilla... Hyvä, että Laventeliveikkonen pidät näistä melua ja jaksat kirjoittaa! Nyt on kuitenkin pakko avautua sekalaisella satsilla huomioita ja ajatuksia kun Priden kunniaksi tätä transhommaa työnnetään naamaan joka helvetin tuutista. Tässä siis hajanaisia ajatuksia jotka on vaan pakko saada kirjoittaa jonnekin. Varmaan olen jotain blogiin kommentoinutkin jo samoista teemoista, kaikkea ei voi muistaa...

    - Olen myös miettinyt paljon, ketkä muusuilusta ja transaktivismista viehättyvät ja lähtevät siihen mukaan. Mielestäni vaikuttaa siltä, että ainakin osalla näistä ihmisistä ja erityisesti naisista saattaa olla seksuaalisuuteen (ja siten myös sukupuoleen eli omaan naiseuteen) liittyvää traumatisoitumista taustalla. He tarvitsisivat aivan ehdottomasti terapiaa, eivät aivopesua siihen että ovat ties mitä muusuja. Omien havaintojeni perusteella aktivistihenkisillä ihmisillä aktivismi ja politiikan teko on usein traumojen käsittelyä itsestä etäällä. Traumojen käsittely on todella tuskallista ja vaativaa työtä. Jos on esimerkiksi ollut aidosti alisteisessa asemassa, esimerkiksi koulukiusattu tai vanhempi on ollut haitallisella tavalla autoritaarinen, on houkuttavaa alkaa taistella jotain alistavaa sortorakennetta vastaan, vaikka se olisi täysin mielikuvituksen tuotetta kuten "cistem". Tämä on todella ongelmallista, sillä itse uskon, että monissa asioissa parempiin lopputuloksiin päädyttäisiin kun suhtauduttaisiin vastakkaista näkemystä edustaviin myötätuntoisesti ja ymmärtävästi - mitä nämä reppanimmat transaktivistit ainakin tarvitsisivat. MUTTA. Tässä tuleekin se vaikeus. Transaktivismiin on sisäänrakennettuna nimenomaan uhripositiolla vallanotto, joten he häikäilemättä manipulatiivisesti hyväksikäyttävät normaalien ihmisten normaalia myötätuntoreaktiota. Transaktivismiin ei tunnu tehoavan muu kuin kova kovaa vasten. Tunnen jonkin verran transaktivisteja, ja mielestäni osassa heistä on voimakkaan narsistisia, manipulatiivisia piirteitä, ja he nimenomaan pyrkivät herättämään ihmisten myötätunnon ja runnomaan sen avulla omia vaatimuksiaan läpi. Transaktivismi tarjoaa sosiaalisesti hyväksytyn tavan olla täysi kusipää. En VOI tajuta, kuinka ihmiset eivät näe paremmin tämän läpi, niin ilmiselvää se on. Kuinka on mahdollista, että esimerkiksi Psykologiliitto kannattaa Oikeus olla -aloitetta? Miten mielen ammattilaiset eivät tunnista aikamme suurta massamanipulaatiota ja näe, kuinka haitallinen aloite on ja kuinka haitallisia koko transliikkeen vaatimukset ovat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että lähes kaikki julkiset tahot/henkilöt kannattavat tätä vain lynkkauksen pelossa.
      - Hybridihomo

      Poista
    2. Tiedän nuorten parissa työskenteleviä ihmisiä, jotka vahvistavat transkokemuksen levinnäisyyden. Moni on tosi skeptinen, mutta ei riittävän rohkea kritisoidakseen julkisesti. Faktatietoa on, että aito transsukupuolisuus on todella harvinainen ilmiö. Samassa kaveriporukassa tai koulussa ei voi tilastollisesti olla joka toinen trans. Lisäksi kaikki psykologiaa tai lääketiedettä opiskelleet tietävät, että ihmisen aivot kehittyvät ainakin 25-vuotiaaksi asti, eikä ihmisen identiteettikään ole valmis tasan 18-vuotiaana. Affirmaatio on vaarallista leikkiä nuorten fyysisellä ja psyykkisellä hyvinvoinnilla.

      Poista
    3. Transliikkeessä on myös paljon kulttien piirteitä. Vahvat johtohahmot, alistuminen yhteisön säännöille, tieteenvastaisia opinkappaleita ei saa kyseenalaistaa, läheisistä eristäminen jne.

      Poista
  11. jatkoa edelliseen...

    - katsoin Yleltä jotain ohjelmaa jossa transut kertoivat mitä se naiseus oikein on. En pystynyt kuuntelemaan sitä narsistista, miljoonaan kertaan kuultua märinää kovin paljoa. Eikö näillä ihmisillä ole mitään omia, uniikkeja ajatuksia? Miten KAIKKI on aina sitä samaa? Huomioin kuitenkin, että joku sanoi valinneensa elää naisena. Hän oikein mehusteli sorrettua asemaansa transnaisena. Sitä, kuinka hän on moneen kertaan sortoasemassa. Yhteiskunta on niin epäreilu paikka naisille ja tietysti HÄNELLÄ on erityisen vaikeaa, kun on vielä trans, ja yhyy miten kamalaa kun nämä paineet nyt ovat hänellä vain siksi että hän valitsi elää naisena. Jessus. Eikö ole aivan selvää, että osalle transihmisistä transidentiteetti on oikeasti keino saada huomiota ja valtaa ja nauttia ihanasta uhrin, jopa marttyyrin roolista? Lisäksi kaikille ohjelman henkilöistä naiseus tuntui olevan kuin jokin jännittävä ja eksoottinen asu jonka saattoi pukea ylleen ja sitten sai olla lumihiutale. (Okei, oli ohjelmassa yksi vähän aidomman ja sympaattisemman oloinen tyyppi, tatskaheppu, jonka kipuilu sukupuolensa kanssa vaikutti jotenkin aidommalta.) Missä vaiheessa ihmiset alkavat nähdä tämän hölynpölyn läpi?
    - päivän hesarissa oli juttua sateenkaarisenioreista. Jutun Kuismasta tuli mieleen sukupuolihämmentynyt lesbo, joka on kenties kasvanut enemmän tai vähemmän homovastaisessa ympäristössä ja joka jossain muussa sosiaalisessa ympäristössä saattaisi käyttää itsestään sanaa gender nonconforming kuin "muusu". Mielestäni on surullista, että ajassamme kaikki stereotypiasta poikkeaminen on trans-kattokäsitteen alla.

    Mitähän muuta? Toivon, että tämä hulluus saavuttaisi pian lakipisteensä ja enemmistö ihmisistä alkaisi myös nähdä aktivistien likaisen pelin. Ja ennen kaikkea että sukupuolesta puhuttaessa Setan yms. yksinvalta rappeentuisi. Johonkin Hesarin juttuun oli otettu suoraan Setan täysin käsittämätön sukupuolen määritelmä, voi morjens...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen vaan maskuliininen tyttö, en mikään gender non conforming. Vihaan tuotakin termiä tässä vaiheessa.

      Poista
    2. Hesarin juttu ikääntyvistä sateenkaari-ihmisistä oli tosi surullinen. Homoseksuaalisuus on vieläkin jossain määrin häpeällistä, mutta transiutta palvotaan ja paapotaan. Ei ole ihme, että ihminen ilmoittautuu mieluummin stunning and brave -transmaskuliiniksi kuin tavislesboksi.

      Poista
    3. "Itse olen vaan maskuliininen tyttö, en mikään gender non conforming. Vihaan tuotakin termiä tässä vaiheessa."

      No joo, hyvä pointti. Ajoin lähinnä takaa sitä, kun tämä Kuismakin oli kaivannut sanoja, joilla kuvata itseään. Joitain vuosia sitten kun seurailin tätä skeneä ahkerammin, törmäsin radfem-henkisiin (lesbo?)naisiin, jotka käyttivät nimenomaan tuota gender nonconformingia vapauttavana ilmaisuna sille, että voi olla sukupuoltaan joutumatta pakottamaan itseään johonkin muottiin.

      Poista
    4. "Katsoin Yleltä jotain ohjelmaa jossa transut kertoivat mitä se naiseus oikein on."

      Olen nähnyt tuon dokkarin, se löytyy Yle Areenasta:
      https://areena.yle.fi/1-50101024

      Kannattaa katsoa, on aika mielenkiintoinen, vaikka suurimman osan ajasta nuo transit jauhavatkin samaa uhriutumisskeidaa kuin transit ja muusit yleensäkin. Myötähäpeä oli hetkittäin hyvin vahva. Yksi noista (se tummatukkainen ja bimboin) pohdiskeli: "Miksen saa vain olla oma itseni?" Eihän sitä kukaan ole estämässä. Suuri osa transeista rakastaa uhriutumista. En käsitä, minkä takia. Uhriutuminen on yksi luotaantyöntävimmistä piirteistä ihmisessä, oli trans tai ei.

      En muista enää dokumentin sisältöä kovin tarkasti, mutta siinä siis seurataan neljän tanskalaisen transnaisen elämää. Mieleen jäi ainakin sen yhden vaalean transnaisen itkukohtaus, kun hän kertoi miehestä, joka oli torjunut hänet saatuaan tietää transiudesta. Oli sanonut jollekin kaverilleen: "Katso, tuohan on transu." Tämä trans (joka oli käynyt läpi kaikki mahdolliset transnaisille tarjottavat kehonmuokkaushoidot ja oli naisena erittäin läpimenevä) oli yrittänyt selittää miehelle: "Katso, minusta on tullut nainen." Mies ei ollut lämmennyt vaan oli heittänyt transin pihalle. Trans oli pahoittanut mielensä hyvin syvästi ja selitteli kyyneliä pyyhkien ja nenäliinaan vollottaen: "Mies kohteli minua jäätävästi." On se loukkaavaa olla heteromies, joka haluaa kumppaniksi aidon naisen eikä kosmeettista, illuusioihin perustuvaa jäljitelmää naisesta. Jos olisin heteromies, en koskisi kirurgin poraamaan transnaisen avohaavaonteloon edes kolmen metrin pituisella seipäällä.

      Yksi noista dokkarin transnaisista (joka ei ollut edes millään tasolla läpimenevä naisena, oli kuitenkin käynyt jotain muokkauksia läpi) selitteli olevansa "umpilesbo" ja jotain, että "parasta transnaiseudessa on se, että kun tekee mieli kosketella rintoja, ne ovat aina saatavilla". Aika dissosiatiivista ajattelua (mikä nyt on transeille tyypillistä muutenkin). En itse ainakaan saa mitään homoeroottisia autoandrokiksejä omien vehkeideni hiplailusta, vaikka toki säännöllisesti käteen vedänkin (anteeksi, jos too much information). Noh, suurin osa transidentifioituvista miehistä onkin näitä autogynefiilejä, jotka saavat suunnattomia kiksejä ajatuksesta, että olisivat itse naisia. Autogynefiiliys paistaa aika voimakkaasti läpi myös tuon dokkarin transien selityksistä. Sen tatuointiartistin selityksistä ja aivoituksista en muista oikein mitään, mutta muistelen, että hän oli niistä neljästä eniten realiteeteissa. Täytynee katsoa nuo jaksot uudelleen.

      Poista
  12. Päivän Hesari jatkaa ansiokkaasti transpropagandan levittämistä:
    "Alaikäisenkin pitäisi voida päättää oikeudellisesta sukupuolestaan"
    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008910442.html
    "Kuisma Savisalo, 67, on muunsukupuolinen transmaskuliini "
    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008889847.html
    "Muunsukupuoliset epäröivät kesätöiden hakemista"
    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008898438.html
    "Nadi teetti Pridemarssille muslimilipun – Sosiaalisessa mediassa innostuttiin"
    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008911979.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hesarin toimituksessa näköjään genderisteillä kädet täynnä töitä.

      Ei tarvitse kuin vähän selailla noita juttuja sieltä täältä, kun jo vilisee silmissä vanha tuttu intersektionaalisten feministien hevonpaska. "Vihapuheen kohteena", "vapauttavaa olla vihdoin oma itsensä", "ennakkoluulojen kohteena", blaa blaa blaa.

      Jos ihminen ei ole ollut oma itsensä aikaisemmin, niin kuka hän on silloin ollut? Ihmisestä ei "tule omaa itseään" sillä, että hän jonain päivänä keksii julistaa olevansa turkoosi yksisarvinen, jolla on seepraidentiteetti.

      Poista
    2. Miten muslimilippujuttu oli transpropagandaa?

      Poista
    3. Nykyään kaikki Pride-aiheiset jutut ovat transpropagandaa, koska Pride itsessään on nykyään transpropagandaa. Jos sama julkaisu tuuttaa päivässä kaksikymmentä transaiheista artikkelia ja mielipidekirjoitusta ja heittää siihen lomaan yhden Pride-jutun, jossa ei erikseen transeja nosteta jalustalle, niin ei se yksi juttu ole noista muista mikään irrallinen, muihin liittymätön saareke.

      Poista
    4. Kun hakee vaikka Hesarista Pride-aiheisia juttuja niin suurin osa ei ainakaan mun silmillä käsittele transaiheita.

      https://www.hs.fi/aihe/pride/

      Jos nekin jutut, jotka ei ole transpropagandaa, on transpropagandaa, niin ei ihme, jos sitä tuntuu tulevan vastaan joka puolella. Mut eikö sitten ole jo vähän omasta asenteesta kiinni?

      Poista
    5. Tässä on nyt kyse pikkasen isommista kokonaisuuksista kuin muutamista Hesarin juttujen otsikoista. Mutta olen vääntänyt asian sinulle rautalangasta jo niin monta miljoonaa kertaa, etten jaksa enää.

      Poista
    6. "vähän omasta asenteesta kiinni?"
      Jos otetaan huomioon, että aitoja transsukupuolisia on max. prosentti, oikeasti tuskin sitäkään, niin kyllä transien medianäkyvyys on heidän väestöosuuttaan huomattavan paljon suurempi. Transasioista ja itsemäärittelystä puhutaan pääasiassa kritiikittömästä aktivistinäkökulmasta ilman soraääniä. Ja media toimii kritiikittömänä äänitorvena. Uudet määritelmät transiudelle ja sukupuolille esitetään jutuissa ilman taustoitusta, kuten siinä polyandrodemiastraaligender-turautuksessa. Päästetään lapsille blokkerikastraatiota ja alaikäisten juridisen sukupuolen vaihtoa ajavat ääneen ilman kritiikkiä tai muita näkökulmia. Annetaan suoraan valehdella vaikka transien itsemurhaluvuista, jotka muka kutistuvat, kun annetaan alaikäisten vaihtaa henkilökortin kirjain ilman transitiota, tai poistetaan portinvartiointi kehollisesta transitiosta.
      Transpropaganda tarkoittaa transiuden uuden määritelmän normalisointia ja huikean näkyvyyden antamista marginaali-ilmiölle marginaalin marginaalinäkökulmasta. Voidaan kysyä myös, että miksi niin kovin moni transaktivisti ja genderspeshul on laitavasemmalle ja intersektionaalisuuteen kallellaan? Ja miksi noita transiuteen liittymättömiä asioita ujutetaan lgbt-toimintaan ja järjestöihin? Miten ihmeessä intersektionaalisuuden teeseihin sitoutuminen, vegaaniruoka ja Palefacen jollotusten pakkosyöttö liittyvät Prideen?

      Poista
    7. Translaki on nyt ajankohtainen, joten siitä on juttua, kun taas tällä hetkellä ei ole tapetilla mitään isompaa seksuaalivähemmistöihin liittyvää lakiuudistusta tsi muuta yksittäistä asiaa. Mitä alaikäisiin tulee, niin translain lausuntokierroksella alaikäisen sukupuolen vahvistamisen puolesta puhuivat mm. seuraavat tahot: Väestöliitto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, UNICEF, Eduskunnan oikeusasiamies, Ihmisoikeusliitto, Tehy, HUS, TYS, THL, Helsingin yliopiston sosiaalityön laitos, Ulkoministeriö, Lapsiasiavaltuutettu, Psykologiliitto, Naisjärjestöjen keskusliitto, Lastensuojelun keskusliitto ja Oikeuskansleri. Noiden tahojen kannanotot yleensä noteerataan. Vastakkaista kantaa edusti joku Aito avioliitto.

      Poista
    8. "Translaki on nyt ajankohtainen"
      Hesarin julkaisema Tuppuraisen turautus vahvistaa kritiikin aiheellisuuden:
      https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008909546.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox
      Valitettavasti noiden listaamiesi tahojen uskottavuus on mennyt kauan sitten, kun ne hylkäsivät tieteellisesti pätevän tutkimustiedon ja aloittivat transaktivistien saappaannuolemisen. Mikään toimija ei ole immuuni moraaliselle ja taloudelliselle korruptiolle, poliittiselle tai ideologiselle painostukselle.
      Juridisen sukuolen vapaalle vaihtelulle on esitetty perusteltua kritiikkiä myös muilta tahoilta, mutta sitä ei jostain kumman syystä julkaista.

      Poista
    9. "Translaki on nyt ajankohtainen"
      Auktoriteettiusko on argumenttivirhe, kannattaa miettiä myös käsitettä vahvistusharha. Kannattaisi mieluummin punnita noiden toimijoiden argumentteja ja lähteitä, eikä sokeasti hamuta vain omia näkemyksiä vahvistavia näkemyksiä.

      Poista
    10. Tietenkin on tärkeää pitää mielessä, että mainitunlaiset tahot voi olla väärässä. Toisaalta yksi viranomaisten, valtion laitosten, yleishyödyllisten yhdistysten jne tehtävä on juuri ottaa kantaa niiden alan ajankohtaisiin kysymyksiin, ja siksi niiden mielipiteet näkyvät mediassa. Ei siksi, että kyseessä olisi joku salaliitto. Kai median tehtävä on kertoa kansalaisille sekin, ketkä kaikki vaikka alaikäisten itsemäärittelyoikeutta kannattaa?

      Poista
    11. "Translaki on nyt ajankohtainen, joten siitä on juttua, kun taas tällä hetkellä ei ole tapetilla mitään isompaa seksuaalivähemmistöihin liittyvää lakiuudistusta tsi muuta yksittäistä asiaa."

      Seksuaalivähemmistöt saivat Suomessa sen, mitä olivat pyytäneetkin (tasa-arvoinen avioliittolaki, adoptio-oikeus/äitiyslaki). Ajatus oli, että siinä kohtaa Pride oli tehnyt itsensä (tässä maailmankolkassa) tarpeettomaksi ja sitä ei tarvitsisi enää täällä järjestää. Kävikin niin, että transit ja muusit kaappasivat Priden ja homojen järjestöt itselleen, levittäytyivät niihin, savustivat homoseksuaalit ulos ja valjastivat kaikki noiden järjestöjen (mm. Setan, jolla on ihan aitoa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa) resurssit omien tavoitteidensa edistämiseen ja ideologiansa (lue: uskontonsa) levittämiseen. Sitä samaa he tekevät yhä tänäkin päivänä, ja huuto vain kovenee ja kovenee, kun heidän ideologiset näkemyksensä sukupuolesta on kerta kaikkiaan saatava ajettua Suomen lainsäädäntöön ja yleiseksi, vallitsevaksi totuudeksi, jonka kyseenalaistamisesta langetetaan vähintään kirkonkiroukseen. Ulkomailla on jo esimerkkejä siitä, miten väärän pronominin käytöstä (eli "väärinsukupuolittamisesta") on saatu potkuja työpaikoilta, jouduttu maksamaan korvauksia jne.

      Toisekseen: Kuvitteletko sinä, että transien ja muusien vaatimukset loppuvat siihen, kun he saavat itsemäärittelyn (eli self-ID:n) ajettua lakiin?

      Poista
    12. "Seksuaalivähemmistöt saivat Suomessa sen, mitä olivat pyytäneetkin"
      Järjestöt tarvitsivat uuden suunnan toiminnalleen, rahoitusta organisaatiohimmelille, työntekijöiden liksaan, joten ne alkoivat kyynisesti puskea transasiaa eteenpäin. UK:ssa tämä näkyy erityisen räikeästi Stonewallin toiminnassa, joka tarkoituksella nosti transit keskipisteeksi, muutti homoseksuaalisuuden määritelmän genderpohjaiseksi, imuroi rahaa järjestöiltä, yrityksiltä ja viranomaisilta "koulutuksillaan" ja jakaa virheellistä tietoa itsemäärittelystä. Syrjäytyneet, kiusatut, eheytetyt, mielenterveysongelmaiset ja kodittomat homoseksuaalit eivät ole läheskään yhtä glamoröösi tuen kohde kuin "stunning and brave" sukupuoleltaan moninaiset.

      Poista
    13. "Kuvitteletko sinä, että transien ja muusien vaatimukset loppuvat siihen"

      Ei varmaan, miten niin? Todennäköisin seuraava juttu on kolmas juridinen sukupuolimerkintä.

      Mutta ei maailma ole seksuaalivähemmistöjenkään kohdalta valmis, seuraavia lainsäädäntöhankkeita ovat varmaan erityisesti perheellistyville homomiehille tärkeä sijaissynnytyskysymys ja apilaperheiden asemaa parantava mahdollisuus useampaan juridiseen vanhempaan.

      Poista
    14. "kolmas juridinen sukupuolimerkintä"
      Mitä virkaa on kolmannella juridisella sukupuolella ja miksi pysähtyä vain kolmeen, niitä identiteettivaihtoehtojahan oli tuhansia astraaligenderistä alkaen? Sukupuoli-identiteettitiedolla ei ole mitään käyttä viranomaisille, siitä ei ole iloa terveydenhuollossa (paitsi ehkä psykologille) tai sukupuolittuneiden ilmiöiden tutkimuksessa ja tilastoinnissa.
      Sijaissynnyttäjän käyttö ei ole ihmisoikeus. Niin homolla kuin heterollakaan ei ole oikeutta käyttää naisen kehoa sikiöhautomona ja lisääntymisalustana. Ihan Handmaids Tale -tason epäinhimillistämistä. Asiaan liittyy valtavasti eettisiä ongelmia, kuten elintasoerojen mahdollistama riisto, terveysriskit raskaanaolevalle naiselle ja ongelmatilanteet, jos tuleekin vammainen lapsi, tai jos nainen haluaakin perua kaupat.
      Kuinka monta juridista vanhempaa lapsi oikein tarvitsee biologisten vanhempiensa, tai virallisten huoltajien lisäksi? Ositetaanko lapsi jotenkin prosentuaalisesti, että polysuhteen Irma-Petterillä on 13 prosentin osuus Valo-Korianterista?

      Poista
    15. Kolmas merkintä, jonka merkitys olisi jotain tyyliin "muu", olisi varmaan käytännöllinen juuri sen vuoksi, että sitä useampi merkintä mutkistaisi asiaa eikä kellään taida olla ehdotusta muustakaan lukumäärästä. Niissä maissa, joissa on käytössä kahta useampi merkintä, niitä on juuri kolme.

      Sijaissynnytykseen liittyvien ongelmien vuoksi asiasta voisi olla hyvä säätää lailla. Lainsäädännössä on kaikenlaisia muitakin kuin vain ihmisoikeuksiin liittyviä asioita.

      Ei kahdenkaan vanhemman lapsia ositeta niin, että kummallakin olisi esim. 50 % lapsesta. Jokainen vanhempi on 100 % lapsensa vanhempi, ja juridinen vanhempi on nimenomaan sama asia kuin virallinen huoltaja. Mahdollisuudesta useampaan vanhempaan seuraisi, ettei olisi pakko valita, onko synnyttäneen äidin ohella toinen vanhempi äidin puoliso vai lapsen biologinen isä.

      Loppuhuomautuksena, etten itse mitään näitä erityisesti edistä, kunhan mietin että mitä on seuraavaksi luvassa.

      Poista
    16. "muitakin kuin vain ihmisoikeuksiin liittyviä asioita"
      Näin on, mutta sijaissynnytys ja transien vaatimukset kehystetään aina ihmisoikeuskysymyksiksi ja itsestäänselvyyksiksi, joita ei voi kyseenalaistaa olematta transfoobikko ja ihmishirviö, joka luuttua lattiaa transien olemassaololla. Sijaissynnyttäminen on jo konseptina niin kyseenalainen, että sille ei pidä antaa lainsuojaa. Käytännössä sijaissynnyttäjyys on rahakysymys, eli vain varakkailla on mahdollisuus käyttää biologista lisääntymisalustaa ja köyhät ovat niitä sikiöhautomoita.
      En ihan tavoita, että miksi lapsella pitäisi olla useampi huoltaja kuin hänen biologiset vanhempansa. Jos biologiset vanhemmat eroavat ja toinen haluaa luopua huoltajuudesta, niin silloin toisen vanhemman kumppanista voidaan tehdä huoltaja. Mihin siis tarvitaan enemmän kuin kaksi huoltajaa? Jos äiti poistuu polykommuunista, niin lapsi jäisikin kommuunin omaisuudeksi?

      Poista
    17. "Handmaids tale -tason epäinhimillistämistä"
      Entä jos nainen ihan itse haluaa toimia sijaissynnyttäjänä? Vai oletko sitä mieltä että naisen on mahdotonta haluta jotain omasta vapaasta tahdostaan?

      Poista
    18. Vanhemmus nimenomaan ei katkeaisi kumppanien eroon. Vanhemmalla, toisin kuin esim. oheishuoltajalla, on elatusvelvollisuus, ja lapsi voi periä vanhempansa. Tämä on lapsen etu.

      Nyt lapsen vanhempina voi olla esimerkiksi naispari. Jos olisi mahdollisuus useampaan vanhempaan, lisäksi myös biologinen isä voisi olla kyseisen lapsen vanhempi. Jos et ihan tavoita niin harmi.

      Poista
    19. "omasta vapaasta tahdostaan"
      Vapaata tahtoa on vaikea todentaa, jos vähävaraiselle naiselle tarjotaan vaikkapa vuoden palkkatuloja vastaavaa rahasummaa lisääntymisalustana toimimisesta, tai jos painostetaan, manipuloidaan ja syyllistetään synnyttäjäksi sukulaiselle annettavalle lapselle. Naisen keho ei ole kauppatavara.

      Poista
    20. "median tehtävä on kertoa"...
      ...objektiivisesti ja kriittisesti ilmiöiden eri puolista ja niiden vaikutuksista yhteiskunnassa, eikä tehdä journalismin kaapuun verhottua aktivismia.

      Poista
    21. "Jos et ihan tavoita niin harmi."
      Kaikkea ei voi saada tässä maailmassa ja kaikkiin tilanteisiin ei voi varautua. Lesboparin tilanteessa voidaan toimia ihan kuten heteroparin avioerotilanteessa. Äidin kumppani ei tarvitse huoltajastatusta, jos siittäjä on kuviossa mukana.

      Poista
    22. "journalismin kaapuun verhottua aktivismia"
      *köh* Kehrääjä *köh*

      Poista
    23. https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/022a412b-3793-476a-a315-34b2f8ed4509
      Onko esimerkiksi tämän artikkelin nainen patriarkaatin ja rakenteellisen naisvihan ja ties minkä shitin uhri, vai synnyttikö hän toiselle parille lapsen ihan omasta tahdostaan?

      Poista
    24. " ihan omasta tahdostaan"
      Ehkä, mutta kyllä hän on joutunut tekemään paljon etäännytystä ja splittausta ja vain sen takia, että toinen pariskunta saisi biologisen lapsen. Hän näköjään pystyy tekemään eron itse pitämiinsä ja pois antamaansa lapseen.
      "– Isät ehdottivat, että vauva olisi aluksi minun luonani imetyksen takia, mutta siihen jouduin vetämään rajan, siihen en olisi pystynyt. En olisi voinut luopua vauvasta enää siinä vaiheessa, kun hän olisi asunut luonani monta kuukautta, Susanna sanoo."
      Ei tämä taida nyt olla kaikkein paras mainos sijaissynnyttämiselle. Mutta kukaanhan ei estä sinua perustamasta sijaissynnytysbisnestä, saisit kerran vuodessa kunnon tienestit ja lepokuukauden jälkeen uusi vauva tulille.

      Poista
    25. Todellakin perustan. Ihan vaan kiusatakseni teitä, joiden mielestä naiset ovat kaikessa teidän mielestä epämukavassa aina pakotettuina.

      Poista
    26. On olemassa aika paljon nyansseja välillä täysin pakotettuna ja optimaalista. Omasta lapsesta luopuminen on valtava uhraus. Emme tiedä mitään tuon naisen psykososiaalisesta historiasta, mutta halu luopua omasta lapsesta ei ole mitään tervettä tai normaalia. Lisäksi äidistä eroon joutuminen on myös lapselle valtava trauma. Ei tässä ole ajateltu kuin tämän homoparin haluja, ei sitä, mikä on äidille ja lapselle hyvästä.

      Elämä on aina epätäydellistä. Syntyy vahinkolapsia, joista vanhemmat eivät kykene syystä tai toisesta huolehtimaan. Siksi on hyvä, että adoptio on vaihtoehto. Se on kuitenkin täysin eri asia kuin se, että ehdoin tahdoin tuotetaan lapsia jotka joutuvat kantamaan noin varhaista ja perustavanlaatuista hylkäämistraumaa. Ymmärrän, että lapsen kaipuu on valtava, mutta kaikilla meistä on ristimme, joillakin se sattuu olemaan lapsettomuus. Deal with it.

      Poista
    27. Ja vielä tuosta Iltalehden jutusta..:

      "– Se oli ehdottomasti elämäni vaikein kokemus. Oli jotain aivan kamalaa olla erossa vauvasta. Olin tietysti varautunut suruun, mutta se fyysinen, varmaankin ihan hormoneista kumpuava tarve vauvaan oli jotain käsittämätöntä. Tunsin suorastaan pakokauhua siitä, että tarvitsen sen vauvan luokseni, Susanna muistelee."

      Niin. Vaikka toimisi ainakin näennäisesti omasta vapaasta tahdosta, ihmiset eivät aina toimi täydellisellä tai optimaalisella tavalla. Väitän, että sijaissynnyttämisen psyykkiset kustannukset äidille ovat hyvin suuret.

      Poista
  13. Sakea sukupuoliwebinaari. Seta on varmasti saanut kunnon palkkion tästäkin kultajyvästä:
    "Kun transvestiittimies "tyttöilee", hän on nainen"
    https://www.youtube.com/watch?v=9J9PrQ3n2KM

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katson jossain kohtaa, kun ehdin (ja jos pystyn oksentamatta).

      Poista
    2. Itse pystyin katsomaan "kätilön virheeseen" asti, ennen kuin meni liian sakeaksi. Henkilökohtainen painajainen olisi, että omalla työpaikalla järjestettäisiin vastaavanlainen propagandasessio, johon olisi pakko osallistua. Ajatella, että UK:ssa on jouduttu käymään oikeutta siitä, että työntekijällä on oikeus niinkin radikaaliin uskomukseen kuin biologiseen sukupuoleen. (Maya Forstaterin tapaus)

      Poista
  14. Hybridihomo täällä taas. Veljeni on sitä mieltä, että kaikilta feminiinisiltä homoilta pitäisi leikata genitaalit vittuun, koska ovat "niin vitun ärsyttäviä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä hyötyä meistä kenellekään eunukkeina olisi? :D

      Mikä on "feminiininen homo"?

      Poista
    2. No siis feminiininen homo. Naisellisesti käyttäytyvä homo. Ääriesimerkkinä vaikka Tuure Boelius. Homo, joka pukeutuu naisellisesti ja omaa sellaisen homoäänen.

      Poista
    3. Pohdintaa:

      Homomiehille on historian alkuhämäristä saakka myriadein eri tavoin viestitetty, että emme ole "oikeita miehiä". Primitiiviset vihantunteet homoutta ja homomiehiä kohtaan ovat hyvin vanha ilmiö, vaikka on myös paljon muinaiskulttuureja, joissa homous on ollut täysin luonnollinen osa seksuaalista variaatiota ja ihmisten seksuaalista kanssakäymistä (esim. Rooma).

      Tuolle "homot eivät ole oikeita miehiä" -ajattelulle on historiallista taustaa. Esimerkiksi monet uskonnolliset tahot nykyaikana ovat tulkinneet Raamatun Sodoman ja Gomorran tarinoissa esiintyvän miesten "tuokaa vieraanne [Lootin vieraat] tänne, me haluamme maata heidät" -huutelun niin, että Sodoman miehet kiihkoissaan halusivat harrastaa seksiä Lootin luona vierailevien miesten kanssa ja iloita [Sinuhe egyptiläisen merkityksessä], pervoilla ja kimppahomostella keskenään mielin määrin. Ihan tosissaan edelleenkin uskotaan, että yhtenä päivänä Sodoman miehet vain heräsivät uuteen päivään "homohtuneina" ja aloittivat riettaan, irvokkaan homopaneskelun ympäriinsä ja halusivat välittömästi sekstailla jok'ikisen kylään jalallaan astuvan miehen kanssa. (Kuinka moni heteromies on jonain aamuna yhtäkkiä vain herännyt siihen, että wtf, minähän olen homo? Kaikki muutkin miehet tässä kaupungissa ovat homoja! Nyt äkkiä rietastelemaan ja panemaan kaikkea, mikä liikkuu!)

      Kyse ei ollut siitä, että Sodoman miehet olisivat halunneet harrastaa jotain romanttista ja intohimoista ryhmähomoseksiä noiden Lootin vieraiden kanssa. Kyse oli siitä, että tuohon aikaan miehen raiskaaminen (mies tunkeutuu väkivalloin toisen miehen peräaukkoon) edusti miehen asettamista seksuaalisesti vastaanottavan osapuolen asemaan eli alimpaan mahdolliseen asemaan: naisen asemaan. Kyse oli valtasuhteiden osoittamisesta ja eräänlaisesta äärimmäisestä häpäisemisestä ja brutaalistamisesta, ei mistään miesten välisestä kiintymyksestä/rakkaudesta ja siihen liittyvästä rakasteluaktista (konsepti, jota tuohon aikaan ei käytännössä tunnettu, koska primitiivikulttuuri ja senaikaiset valtahierarkiat). Nykyihmiset ovat tulkinneet tämän Raamatun kohdan täysin päin helvettiä.

      Poista
    4. Vain harvalla nykyaikana Raamattua tulkitsevalla on tarpeeksi historiallista ja kontekstuaalista tietoa voidakseen ymmärtää, mitä Raamatun kertomukset aikalaiskontekstiin sijoitettuna viestivät ja millainen tuonaikainen yhteiskunta oli. Eksegeetikot tutkivat näitä asioita yliopistoissa. Sillä, minkä me nykyään käsitämme homoseksuaalisuudeksi, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä homoseksuaalinen akti tuonaikaisille ihmisille edusti. Kyse oli brutaalista valtasuhteiden osoittamisesta häpäisyrangaistuksen keinoin, epäinhimillistämisestä. Miehen "makaaminen" oli pahinta, mitä toiselle miehelle saattoi tehdä, koska se pudotti maatun miehen ulos miehen kategoriasta ja alensi hänet naista ja aasiakin alemmas. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten me nykyään käsitämme homoseksuaalisuuden ja kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen välisen romanttisen kiintymyssuhteen. Kyse on kahdesta täysin eri ilmiöstä, joista ei voida puhua samassa kontekstissa.

      Sillä, että homoseksuaalisia miehiä ei pidetä miehinä eli "miehen arvoisina" tai "miehen veroisina", on hyvin pitkät historialliset juuret. On oikeasti mielenkiintoista, miten yhä tänä päivänä homoseksuaalisuus herättää joissakin miehissä niin äärimmäisen voimakkaita vastustus- ja vihareaktioita. Minun näkökulmastani nämä kyseiset miehet ovat sisimmässään hyvin epävarmoja omasta mieheydestään ja maskuliinisuudestaan ja hakevat niille pönkitystä siitä, että asettavat miesten sisäisessä variaatiossa tietynlaiset miehet erilaisiin kategorioihin, joissa ylimpänä on testosteronia uhkuva heteromachoäijä ja alimpana feminiininen twinkkihomomies. Twinkkihomomies ei ole "tarpeeksi" mies, hän on pelkkä kiekuva akka, joten hänet kastroitakoon eunukiksi pois mieskategoriaa pilaamasta.

      Tämähän on juurisyy myös "trans women are women" -meuhkaamiselle. Transnaiseutta ei nähdä mieheyden variaationa (jota se on). Miehet pudottavat mielellään transnaiset sinne aasin tasolle, naisten kategoriaan. Eipähän ole enää tätä epäkelpoa ainesta mieskategoriaa pilaamassa, heidät on työnnetty naisten riesaksi.

      Poista
    5. Olematta mitenkään kauhean perehtynyt aiheeseen. Mutta musta on jännittävää, että transit usein ottavat hijrat yms. todisteeksi erikoisille väitteille, kuten että sukupuolijärjestelmämme on vain kulttuurisesti määräytynyt. Eli sukupuolen binäärisyys olisi kulttuurista ja mielivaltaista. Mun ymmärtääkseni kyse on enemmin siitä, että sukupuoleen todella ei hyväksytä variaatiota, vaan "liian feminiiniset miehet" pitää pudottaa kokonaan pois mies-kategoriasta, vaikka he tietenkin biologialtaan olisivat ilmiselviä miehiä. Jotenkin minusta on niin kornia että transit väittävät ravistelevansa ja laajentavansa sukupuolinormeja, vaikka todellisuudessa he vain takertuvat niihin ja ilmeisesti pitävät myös voimakkaisiin normeihin nojaavia systeemeitä hienoina. Onkohan näistä samoista tyypeistä hienoa myös Iranin meininki. Homous on kuolemanrangaistavaa, ja homot eivät ole edes luodin arvoisia, joten heidät on ihan ok tappaa heittämällä vaikka katolta alas. Hyvänä vaihtoehtona on toki transiksi rupeaminen. Vaikka länsimaissa nyt ei homoja järjestelmällisesti lahdatakaan, homolasten pakkotransiuttaminen on mielestäni kaikuja tästä, ja yhtä brutaalia. Hienoa moninaisuutta! Ei s*tana näitä mielipuolia.

      Poista
    6. "Jotenkin minusta on niin kornia että transit väittävät ravistelevansa ja laajentavansa sukupuolinormeja, vaikka todellisuudessa he vain takertuvat niihin ja ilmeisesti pitävät myös voimakkaisiin normeihin nojaavia systeemeitä hienoina."

      Sepä se. Transit ja muusit ajattelevat, että heidän ideologiset käsityksensä sukupuolesta jonain "moninaisena" ilmiönä ovat jotain tosi revolutionääristä, uhkeaa ja ainutlaatuista. Nauroin ääneen, kun katsoin jotain dokkaria, jossa Setan (nykyään kai entinen, en ole varma) puheenjohtaja Sakris Kupila selitti: "Detransitio on osa sukupuolen moninaisuutta." Mikä ei nykyään olisi sukupuolen moninaisuutta, kun sukupuoli (siinä ideologisessa viitekehyksessä) täytyy tunkea joka helvetin paikkaan? Silloinkin, kun koko asia ei mitenkään liity mihinkään, täytyy sukupuolivouhotus yrittää tuoda jollain tavalla esiin. Sitä paitsi on ihan julmetunmoinen keskisormen näyttö detransitioituville väittää, että heidän paluunsa todellisuuteen ja harmituksensa läpikäydystä (turhasta) kehonmuokkauksesta on osa tuota ideologista gender- ja moninaisuusdiskurssia. Tällä yritetään tehdä detransitioitujien kokemukset täysin tyhjiksi. Sukupuolen moninaisuus -aktivistit toki muutenkin kohtelevat detransitioitujia tosi ynseästi (ei ihme, hehän ovat elävä todiste jostakin sellaisesta, minkä transaktivistit mieluiten kokonaan kieltävät ja lakaisevat maton alle).

      Todellinen sukupuolen moninaisuus ei ole sitä, että kiellämme biologiset tosiasiat ja yritämme kaikella voimalla kääntää todellisuuden päälaelleen muutaman genderuskovaisen harhojen validoimiseksi. Todellinen sukupuolen moninaisuus on sitä, että ihminen saa oman sukupuolensa sisällä ilmaista persoonallisuuttaan ja sukupuolisuuttaan juuri haluamallaan tavalla. Mies saa ilmaista feminiinistä puoltaan avoimesti putoamatta silti pois miehen kategoriasta (koska se on jo lähtökohtaisesti mahdotonta). Sukupuoli on ihmisen kehon fyysinen ominaisuus samaan tapaan kuin hiustenväri, ihonväri, kengänkoko tai pituus. Sukupuolta voi vaihtaa (tai "korjata") ihan yhtä vähän kuin esimerkiksi omaa pituuttaan voi vaihtaa. Minulle ei vieläkään ole ihan täysin selvää, miksi transit ja muusit ovat takertuneet niin äärimmäisessä henkensä hädässä nimenomaan biologiseen sukupuoleen ja pyrkimykseen dekonstruoida se käsitteenä joksikin abstraktiksi identiteettiasiaksi. Ja mistä johtuu, etteivät he suostu kuuntelemaan minkäänlaista järkipuhetta asiaan liittyen vaan jatkavat sekoilemistaan vuodesta toiseen kuin mitkäkin mielenvikaiset. No, mielenvikaistahan onkin kuvitella, että fyysinen todellisuus on muutettavissa toiseksi omien subjektiivisten mielikuvien pohjalta. Kukaan ei voi estää sitä tai mitenkään konkreettisesti puuttua siihen, miten ihminen kokee itsensä. Jokaisella on täysi vapaus kuvitella itsensä ihan miksi haluaa. Mutta sillä kokemuksella ei ole todellisuuteen vaikutusta. On täysin idioottimaista ottaa elämäntehtäväkseen yrittää muuttaa todellisuutta, koska todellisuus voittaa kuitenkin aina.

      Kenelläkään ei olisi ongelmaa, jos transit sekoilisivat keskenään omissa tiloissaan. Mutta he yrittävät itsepintaisen ehdottomasti pakottaa jok'ikisen ihmisen mukaan tuohon kulttiinsa jollain tasolla. No, thank you.

      Poista
  15. Tulipa mieleen sellainenkin juttu, kun puhutaan siitä miten sukupuolen havainnointi on ihmisiin koodattu hyvin automaattiseksi toiminnoksi ja tästä nyt sitten muusut yms. muut sukupuolen moninaiset niin kovasti kärsivät päivittäistä tuskaa väärinsukupuolittamisesta. Jos sukupuolen moninaisuus tieteellisesti olisi oikeasti siinä määrin totta (ettei sukupuolta noin vain voisi noin vain veikata tai olettaa) mitä nämä aktivistit nykyään kovasti väittävät, niin silloinhan tuota jatkuvaa väkivaltaista väärinsukupuolittamisongelmaakaan ei pitäisi olla olemassa. Miksi sukupuolen automaattinen (lähes) oikein havainnointi olisi silloin niin sisäsyntyisesti ihmisessä, jos kerran sukupuoli tosiasiallisesti EI olisi tällä tavoin kaksijakoisesti oikeasti havaittavissa? Kaikki tiedämme tuolle sen oikean syyn ja syy ei ole mikään "opitut normit".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellisuutta on mahdotonta yrittääkään selittää ihmiselle, joka on mieleltään niin äärimmäisen sairas kuin nämä aktivistit pakkomielteineen ja sukupuolineurooseineen. Heistä suurinta osaa ei voi mitenkään enää auttaa eikä pelastaa.

      Surullista.

      Poista
    2. "mahdotonta yrittääkään selittää"
      Tämä on korostunut viime päivien someväännöissä, jossa transeilta, aktivisteilta ja ällyiltä tulee ne samat opetellut mantrat. Sama kuin keskustelisi skientologin tai Jehovan todistajan kanssa. Turhaa. Lisäksi on nämä liberaali- ja vassaribrot, jotka vänkäävät vänkäämisen ilosta. Heille transasia tarjoaa legitiimin keinon kanavoida nais- ja homovihaansa.
      Itse ajattelen, että keskustelu ei ole turhaa, jos yksikin ihminen alkaa ajatella asiaa faktojen kautta. Tuskin moni transeja puolustava tiedostaa ja hyväksyy sen, mitä transaktivistit oikeasti vaativat: totaalista itsemäärittelyä opportunisteille ja pervoperteille ja sitä myötä naisten oikeuksien ja turvallisuuden rapauttamista, kemiallista kastraatiota väärillä leluilla leikkiville lapsille, transhoitojen vapauttamista diagnostiikasta, naisurheilun tuhoamista ja homoseksuaalisuuden hävittämistä kielestä, sekä homoseksuaalien eheyttämistä transheteroiden fetissin validoimiseksi.

      Poista
    3. Mä olen alkanut suhtautua transaktivisteihin kuin skitsofreenisiin. He elävät omissa harhoissaan, eikä mikään määrä vastaan väittämistä saa heitä sieltä pois.
      Puolustelijoiden kohdalla ajattelen, että he todennäköisesti eivät seuraa keskustelua paljoa eivätkä todellakaan tiedä, mitä oikeasti kannattavat.
      Hybridihomo

      Poista
    4. "Mä olen alkanut suhtautua transaktivisteihin kuin skitsofreenisiin. He elävät omissa harhoissaan, eikä mikään määrä vastaan väittämistä saa heitä sieltä pois."

      Nämä ihmiset ovat erittäin vakavasti sairaita ja äärimmäisessä hädässä. Emme voi pelastaa heitä enää yhtään mitenkään.

      Poista
    5. Niin ovat. Sen takia en enää ala vääntämään heidän kanssaan yhtään missään. Se on kuin yrittäisit selittää vakavaa skitsofreniaa sairastavalle, että hänen harhansa eivät ole totta.

      Poista
    6. Olen kahdeksansataatuhattamiljoonaa kertaa yrittänyt selittää mielenterveydeltään järkkyneille ihmisille todellisuutta rautalangan kanssa. Oli pakko lopulta ymmärtää ja sisäistää, että he eivät ymmärrä. He eivät kykene ymmärtämään, koska he ovat sairaita. Tajusin jossain kohtaa, että mahdoton on mahdotonta. Sama kuin yrittäisi tunkea koripalloa hernepyssyyn ja ihmettelisi, että mikä tässä mättää.

      Poista
  16. "sukupuolen havainnointi"
    On mielenkiintoinen aihe. Transithan ovat rääkyneet tekoälyn transfobiasta, koska kasvojen tunnistusohjelmat tunnistavat biologisen sukupuolen yli 90 prosentin tarkkuudella. Jotenkin tekoäly ei vielä osaa poimia genderchakran värähtelyjen oikeaa taajuutta. Törmäsin taannoin sukupuolen tunnistavaan tekstianalyysiohjelmaan, joka tunnistaa kirjoittajan sukupuolen 70 prosentin tarkkuudella. Transaktivistien ja transnaisten ulosannista paistaa miestyyppinen aggressio, päteminen ja etuoikeutettu asenne, jonka tunnistamiseen ei tarvita mitään ohjelmia :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "genderchakran värähtelyjen oikeaa taajuutta"

      :D

      "Transaktivistien ja transnaisten ulosannista paistaa miestyyppinen aggressio, päteminen ja etuoikeutettu asenne"

      Hmm, mikähän tähän saattaisi olla syynä? Täydellinen mysteeri.

      Poista
    2. Mikä erottaa transaktivistin ja t*rroristin? T*rroristin kanssa voi neuvotella.

      Poista
  17. Paha ja ilkeä olemassolon poispyyhkivä tekoäly:
    Facial recognition tech struggles to identify transgender people
    “We found that facial analysis services performed consistently worse on transgender individuals and were universally unable to classify non-binary genders, as our vision and our cultural understanding of what gender is has evolved, the algorithms driving our technological future have not. That’s deeply problematic.”
    https://eandt.theiet.org/content/articles/2019/10/facial-recognition-tech-struggles-to-identify-transgender-people/

    VastaaPoista
  18. Tätä tuubaa tuntuu riittävän:
    Muunsukupuolisuus yllätti Ronja Stanleyn, 30, itsensäkin: ”En edes tajunnut olevani kaapissa”
    "Stanleylle yksi keino kanavoida omaa sukupuoli-identiteettiään on vaatteiden käyttö. Hän alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, minkälaisissa vaatteissa hänellä itsellään on hyvä olla. Hän ymmärsi, mitä hänen vartalonsa kaipaa ja millaisena hän haluaa sen näyttää."
    "Sukupuolen moninaisuuden tiedostaminen näkyy muun muassa kielen keinoin, kun Stanley käsittelee perinteisesti tietylle sukupuolelle ominaisia asioita. Stanley on pitkään puhunut esimerkiksi ihmisistä, joilla on kuukautiset, sillä kuukautisia on muillakin kuin naisilla. Omat kuukautiset eivät aiheuta hänelle vaikeuksia."
    – Mietin, että miksi en halua pitää mekkoa. Minkälainen mekon on oltava, että laitan sen päälleni."
    https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/d197cb83-b5d8-4732-899e-b8e627f9d427

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. BINGO! Kanavoida omaa sukupuoli-identiteettiään. Transien maailmankuvassa ja uskonnossa ihminen ei ole hänen kehonsa vaan jokin määrittelemätön ja kehosta irrallinen sukupuolisielu tai sukupuolientiteetti, joka sitten kanavoi ja ilmentää sukupuolisielunsa essenssiä tuon kehon kautta, kehosta ulkopuolisena ja irrallisena olemuksena; joskus tuo keho on harmi kyllä väärin määritelty, minkä vuoksi sukupuolisielulla on koko loppuelämänsä ajan optio rääkyä väärän kehonsa kautta olevansa maailman sorretuin, syrjityin, marginalisoiduin ja kaltoinkohdeltu uhri ja marttyyri.

      Dissosiatiivista, much? Uskonnollista, much? Kultti, much?

      Kommentoin juuri tätä aihetta aikaisemmin tänään täällä:
      https://laventeliveikkonen.blogspot.com/2022/06/vieraskyna-miten-autismin-kirjolla.html?showComment=1656585983349#c2687144199087510426

      Poista
    2. Tuollakin oli ensin kaveri, joka oli muusu, ja sitten hänestä itsestään tuli muusu.
      "Stanley on pohtinut, mitä pronomineja käyttäisi mahdollisen lapsensa kanssa."
      Selvästi tämä hupakko tarvitsisi ihan ensiksi matkalipun suomen kielen alkeiskurssille oppimaan, että täällä ei ole sukupuolitettuja pronomineja. Sinne vaan muslimien kanssa oppimaan, varmasti tulee lämmin vastaanotto.

      "Cis-sukupuolisuus tarkoittaa, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset, määrittelee Seta."

      Tällä logiikalla minä en ole "cis", koska olen maskuliininen. Ja mitä helvettiä edes on "sukupuolen ilmaisu"? Pukeutuminen?

      Poista
    3. Ja mikä on se sosiaalinen sukupuoli, josta vihervasemmisto ja transaktivistit toitottavat ensisijaisena sukupuolena yli biologian? Sosiaalinen sukupuoli ei ole irrallinen biologiasta ja kehon sukupuolitetuista piirteistä. Muiden havaitsema sukupuoli ei muutu sillä, että mies vetää mekon päälle ja liilaa luomiin. Silloin sukupuoli ja sen ilmaisu on taas niitä stereotyyppejä, sukupuolitettuja normeja ja mieltymyksiä. Selkeästi naiskehoisen muusun sosiaalinen sukupuoli on edelleen nainen, vaikka kuinka värjäisi sinisen sivusiilin, maalaisi klovnimaskin, käyttäisi ongelmalaseja, asentaisi kilon rautaa naamaan, kasvattaisi amisviikset ja amputoisi terveet rintansa.
      Samaan ideologiaan mahtuu toki myös ajatus siitä, että on validi ja trans, vaikka ei tekisi ensimmäistäkään elettä transition suuntaan. Että parrakas ja karvainen mies miestyyppisissä vaatteissa voi olla nainen, jos niin ilmoittaa. Että päänsisäinen sukupuoli pitäisi myös osata tunnistaa, tai vähintäänkin uskoa siihen ja päästää nuo veijarit naisten tiloihin, naisurheiluun ja lesbojen seksielämään. Voihan pronominipinssi sentään!

      Poista
    4. Sosiaalinen sukupuoli on se, miten ihmiset näkevät sinut. Puhun tässä perinteisistä, hoidot käyneistä tapauksista, en self-ID tyypeistä tai muusuista. Esim. transmies voi olla sosiaalisesti mies, mikä on hoitojen tavoite, samoin transnainen voi olla sosiaalisesti nainen. Niin, että heitä ei tunnista biologisen sukupuolensa edustajiksi. Tämä EI kuitenkaan tarkoita, että transmies olisi biologinen mies tai transnainen olisi biologinen nainen.
      Ja minun mielestäni sellaiset, jotka eivät edes aio transitioitua, eivät ole transsukupuolisia.
      - Hybridihomo

      Poista
    5. "Tällä logiikalla minä en ole "cis", koska olen maskuliininen. Ja mitä helvettiä edes on "sukupuolen ilmaisu"? Pukeutuminen?"

      1950-luvulla ajateltiin, että naisten ja miesten tulee pukeutua, käyttäytyä ja "ilmaista sukupuoltaan" juuri niillä naiselle ja miehelle ääreisstereotyyppisillä tavoilla, jotka istuvat patakonservatiiviseen käsitykseen siitä, miten naisten ja miesten tulee pukeutua ja käyttäytyä. 2020-luvulla ajatellaan, että jos joku toisintaa itseilmaisussaan (pukeutuminen ja ehostautuminen, käyttäytyminen, habitus jne.) noita stereotypioita ja käsityksiä, se habitus ja ihmisen sisäinen, immateriaalinen kokemus määrittää ihmisen sukupuolen, oli ihmisen biologinen sukupuoli mikä hyvänsä. Ja jos ei asetu kumpaankaan näistä malleista tai sekoittaa niitä keskenään, on joku "muu".

      Kummassakin ajattelumallissa takerrutaan noihin kivettyneisiin sukupuolirooleihin ja stereotypioihin hengenhädässä ja lokeroidaan ihmisiä niiden mukaisesti. Kummatkin ajattelumallit kaventavat tismalleen samalla tavalla käsitystämme siitä, mitä on olla mies tai nainen. Sen sijaan, että antaisimme naisten ja miesten vain pukeutua ja ilmaista persoonallisuuttaan ja sykypyöli-identiteettiään haluamallaan tavalla ilman, että se vaikuttaisi mihinkään fyysisessä todellisuudessa, on tämä ajattelu nykyihmisten mielestä jotain helvetin "sukupuolen moninaisuutta". Jos lapsi käyttäytyy näihin kivettyneisiin stereotypioihin sopimattomalla tavalla ja hänellä on noista 1950-lukulaisista käsityksistä poikkeavia kiinnostuksenkohteita (tyttö kiipeilee puissa, leikkii poikkien kanssa pyssyleikkejä ja tykkää autoista, poika tykkää pinkistä ja kukista, pukeutuu mekkoon ja leikkii prinsessaleikkejä), hän on "väärässä kehossa" ja hänet pitää "korjata".

      Mitä vittua tapahtui, että ihmiset menivät tässä asiassa näin avuttoman sekaisin?

      Poista
    6. Tuosta Stanleysta. Artikkelissa hän sanoo näin: "– Mulla on monimutkainen suhde kroppaani. Yritän hyväksyä sen sellaisena kuin se on. Samaan aikaan sukupuoliristiriita aiheuttaa hämmennystä, kun esimerkiksi rinnat eivät aina tunnu kuuluvan mulle. Yritän silti ajatella, että se, mikä on mun keholleni luonnollista, on luonnollista." Ja toisessa kohtaa (miettiessään miten Hänen Ylhäisyyttään pitäisi synnytyssairaalassa puhutella, vaikkei ole edes raskaana): "– Jos mun sukupuoli sanotaan koko ajan väärin, voi tulla vähän hassu fiilis. En halua muiden ihmisten takia kärsiä siitä, missä kropassa olen. Yritän kunnioittaa kehoani ja mieltäni." Eli... jos tämä tyyppi tulee "väärinsukupuolitetuksi", se aiheuttaa hänelle kärsimystä? Ja hänen mahdolliset ongelmansa kehosuhteessa johtuvat MUIDEN sanomisista? Jos oman itsen rajat ovat noin häilyvät, että muiden sanominen aiheuttaa noin paljon tuskaa (kun kyse on normaalista kielenkäytöstä, systemaattinen halventavaksi tms. tarkoitettu puhe on asia erikseen), niin olisiko niin, että ongelma on korvien välissä eikä yhteiskunnan asenteissa? Tuntuu, että näille ihmisille yhteistä on juuri se, että itsen määrittävät tekijät tulevat vahvasti ulkoa. Ehkä se selittää osaltaan myös sitä, miksi he menevät niin täysillä mukaan tuohon outoon alakulttuuri/kulttimeininkiin, kaikki samasta muotista tulleina genderspeshuleina. Musta on huolestuttavaa, miten monenlaisia mielenterveyden ja persoonallisuuden ongelmallisuuksia taidetaan lakaista maton alle transiuden nimissä.

      Poista
    7. Vielä Stanleysta. Vain muutama vuosi sitten hän on ollut televisiossa avautumassa siitä, millaista on lähes kuolla yliannostukseen huumeiden ja rauhoittavien lääkkeiden yliannostukseen, herätä teholta, ja miten on ahdistanut niin paljon että tätä käyttöä on ollut. Mun mielestä näissä glitterhömpötyksissä ja uhkea rohkea muusu -jutuissa voisi tuoda tätä puolta vähän paremmin esille. Nämä ihmiset eivät ole tasapainoisia. Ja ei, syy ei ole yhteiskunnan syrjivissä rakenteissa. Heillä on vakavia mielenterveysongelmia ja sitten tulee transtaikasauva simsalabim! Ota opinkappaleet omaksesi ja kaikki korjaantuu, ja kaikki paha olosi olikin aina yhteiskunnan pahuutta, ei jotain mikä tulee sisältäsi. Voi jeesus.

      Poista
    8. Siis poikien piti tuossa yllä kirjoittamani, ei "poikkien". :D

      "Nämä ihmiset eivät ole tasapainoisia. Ja ei, syy ei ole yhteiskunnan syrjivissä rakenteissa."

      Ihminen yrittää lähtökohtaisesti (usein kaikella voimallaan) päästä eroon omasta tuskastaan ja hämmennyksestään. Sen myöntäminen, että on tuskissaan ja hämmentynyt, on jo itsessään valtava psyykkinen ponnistus ja vaatii jo lähtökohtaisesti ulkopuolista apua, vähintään jonkun toisen ihmisen huomauttamaan, että sinulla ei ole nyt kaikki hyvin. Suurin osa näistä nykysekoilijoista olisi pitkäkestoisen intensiiviterapian tarpeessa, mutta se edellyttää ensinnäkin sitä, että ihminen tunnistaa oman ongelmaisuutensa ja sairaalloisuutensa, myöntää sen itselleen ja pyrkii hakeutumaan kohti hoitosuhdetta, jossa hänen psyykkisiä lukkojaan lähdetään terapeuttisin keinoin avaamaan ja työstämään. En tiedä, onko tällaiseen yhteiskunnassa (tällä hetkellä) edes resursseja, koska näitä riehuvia sekoboltseja on niin käsittämättömän paljon, että heidän terapoimiseensa tarvittaisiin kymmenkertainen määrä päteviä terapeutteja kuin tällä hetkellä on yhteiskunnalla tarjota. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat jo muistakin syistä tällä hetkellä erittäin ruuhkautuneita.

      Moniongelmainen ihminen, jolla ei (vielä) ole sairaudentuntoa, on puun ja kuoren välissä. Helppo ja ilmeinen ratkaisu on lähteä syyttämään ympäröiviä ihmisiä ja yhteiskuntaa omista ongelmistaan. Kun tähän vielä löytyy sopiva viitekehys (transien ja muusien tapauksessa transaktivismi), niin siihen takerrutaan kynsin ja hampain, koska ulkoistamalla omat ongelmansa ja projisoimalla ne muihin ihmisiin (sortorakenteisiin ja syrjiviin, ahdasmielisiin, etuoikeutettuihin cissuihin) pääsee kiinni siitä kontrollinsyrjästä, että elämä on edes jotenkin hallinnassa. Muut ihmiset ovat minun onnellisuudestani ja hyvästä olostani vastuussa.

      Poista
    9. Sellainen henkilö, joka asettaa muut ihmiset vastuuseen omasta hyvinvoinnistaan, identiteetistään, elämänhallinnastaan ja psyykkisistä ongelmistaan, on jo lähtökohtaisesti tuominnut itsensä päättymättömään tuskaan ja kärsimykseen.

      Poista
    10. Mulla ongelma on se, että haluaisin kyllä apua, mutta auta armias jos sanot "haluan olla mies" niin heti työnnetään Setan luennolle.
      - Hybridihomo

      Poista
  19. "miten ihmiset näkevät sinut"
    Sekin on vähän epäselvää, että tarkoittavatko vihervassarit nimenomaan transhoidot läpikäyneitä ja läpimeneviä transeja, vai jotain ihan muuta. Julkisuudessahan näkyy tosiaan enimmäkseen naarasmuusuja. Transmiehet menevät usein paremmin läpi kuin transnaiset, joiden kasvonpiirteitä, ruumiinmuotoa ja kokoa (transkielellä testosteronin tuhoja tai väärän sukupuolen puberteetin läpikäymistä) ei juurikaan pystytä muokkaamaan. Kasvojen luuston rälläköinti on riskialtis ja kallis toimenpide. Onko läpimenemistä, jos asiasta ei suoraan huomauteta kohteliaisuudesta tai pelosta, esimerkiksi naisten intiimitiloissa. Suurin osa transsukupuolisista voi työskennellä, elää ja asioida ihmisenä muiden joukossa, vaikka heidän transsukupuolisuutensa olisi päivänselvää. Onko se sitten läpimenoa, on toinen juttu. Olenko minä sosiaalisesti wookie, jos pyörin karvahaalarissa kaupungilla ja kukaan ei sano mitään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihervassareille kuka tahansa joka sanoo olevansa trans, on trans. Eli luultavasti tarkoittavat enimmäkseen niitä, jotka eivät transitioidu ikinä yhtään mitään.
      Omassa tekstissäni sanoin tarkoittavani nimenomaan niitä, jotka käyvät hoidot läpi eikä heitä tunnista biologisen sukupuolensa edustajaksi (tai tunnistaa todella huonosti).
      Ja ei, et ole sosiaalisesti wookie, koska ihmiset näkevät sinut silti ihmisenä.
      - Hybridihomo

      Poista
    2. "Julkisuudessahan näkyy tosiaan enimmäkseen naarasmuusuja."

      Tuo muunsukupuolisuuspelleily tuntuukin olevan enemmän naisten juttu. Suomessa julkisuudessa olen toistaiseksi nähnyt vasta kaksi urosmuusua: Big Brotherin Kevin ja outoa ekshibitionistipervotaidetta tekevä Illusia Juvani.

      "Onko läpimenemistä, jos asiasta ei suoraan huomauteta kohteliaisuudesta tai pelosta, esimerkiksi naisten intiimitiloissa."

      Jotkut transit (etenkin transnaiset) ovat niin sekaisin, että he ihan oikeasti luulevat, ettei kukaan tunnista transiutta heistä joko ylipäätään julkisilla paikoilla tai intiimitiloissa. Se, että naiset eivät välttämättä sano asiasta esimerkiksi pukuhuoneissa transille, ei johdu transin läpimenemisestä vaan naisten itsesuojeluvaistosta. Trans saattaa kilahtaa pahastikin siitä, jos joku muistuttaa häntä todellisuudesta ja rikkoo vaivalla ylläpidetyn immersiivisen fiktion. Se It's ma'am! -trans ainakin veti siellä jossain kaupassa ihan jäätävät raivarit, kun joku puhutteli häntä käyttäen sanaa sir. Olen nähnyt myös paljon muita vastaavia transnaisten raivokohtauksia. Harvemmin näkee transmiehiä kilaroimassa samalla tavalla, tosin transmiehen on useimmiten helpompaa olla läpimenevä kuin transnaisen, eikä transmies ole miehille kummoinenkaan uhka miesten intiimitiloissa.

      Näin jokin aika sitten videon transnaisesta, joka oli mennyt kirveen kanssa johonkin kauppaan ja hyökännyt siellä aivan yhtäkkiä mies- ja naisasiakkaan kimppuun. Molemmat saivat vakavia vammoja ja trans vain poistui tyynesti paikalta. Karmea hyökkäys näkyy valvontakameravideolla. Trans oli ilmeisesti poltellut pilveä ja saanut sen jälkeen Instagramissa jotain epävalidoivia kommentteja potentiaaliselta treffiehdokkaalta, joka ei transiuden paljastuttua tahtonutkaan lähteä treffeille (tai jotain tällaista). Tämä sai transin liikekannalle kirveineen ja hän kertoi oikeudessa, miten hänen mielessään vain kaikuivat sanat: "Kill. Kill." Molemmat uhrit saivat vakavia vammoja, mutta jäivät henkiin. Näin kuvan miehen kasvoista, joihin trans kirveellään iski. Silmän alla oli syvä, ammottava haava. Lääkärit sanoivat, että jos isku olisi osunut vain muutaman millin ylemmäs, olisi saattanut mieheltä lähteä henki. Se nainen sai kallonmurtuman. En nyt millään muista sen transnaisen nimeä, yritin äsken googlailla, mutta en löytänyt. Hän sai ensin muistaakseni kuuden vuoden vankeustuomion kahdesta tapon yrityksestä, mutta tuomiota pidennettiin lopulta kahteentoista vuoteen, koska päällekarkaus oli rikoksena niin raskauttava ja törkeä.

      Poista
  20. Ylellä Rantanen ja Eriksson itkevät elämänsä vaikeuksista väärinsukupuolitettuina kolmannen juridisen sukupuolen puuttuessa. Rantasen elämäntuska tulee siitä, että lääkärikäynnin jälkeen käyntikirjauksessa saattaa lukea "nuori nainen". Herra mun jee. Terveysasioissa ei ole identiteetillä merkitystä, mutta se nainen voi olla hyvinkin oleellinen tieto.

    Ja taas kitistään siitä päivittäisestä, elämää uhkaavasta ja hirvittävimmän kuviteltavissa olevan kärsimyksen tuottavasta väärinsukupuolittamisesta. MISSÄ TILANTEISSA nämä ihmiset tulevat millään tavalla sukupuolitetuiksi? Siis tietenkin koko ajan siten, että jokainen vastaantulija kykenee ainakin Rantasesta välittömästi tietämään että hän on nainen, mutta siihenhän ei passimerkintä vaikuttaisi millään tavalla. Jotain tuossa jutussa puhuttiin paketin hakemisesta. Eli... Rantanen uskoo, että ärrän kassa jää jotenkin mietiskelemään Rantasen identiteettiä ja sukupuolta siinä kun näkee henkkarit? Ja että se olisi sille muutaman minuutin mittaiselle kohtaamiselle mullistava ero, että se kassa saisikin tietää että Rantanen on genderspeshul MUU? Voi hevonperse näitä. KETÄÄN EI KIINNOSTA. Ihan oikeasti. Mä toivon, että se että media tuuttaa tätä sontaa ilmoille tällä tahdilla auttaisi "suurta yleisöä" jotenkin avaamaan silmänsä. Ainakin itseltäni se vie uskon median minkäänlaisiin standardeihin.

    VastaaPoista
  21. Iltalehti näemmä halusi tarjota toista näkökulmaa Prideen HLBT-ihmisiltä. Ei sitten kuitenkaan, kun Valo Vesikauris ”asiantuntijana” kertoo, miten asioista kuuluu ajatella.

    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/10d5059d-b708-476e-89b3-ae388171af21

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "toista näkökulmaa"
      Medialle ja vihervasemmistolle kelpaa vain yksi transaktivistien syöttämä näkökulma ja narratiivi, jota toitotetaan sitten "asiantuntijan" lausuntona. Vääränlaiset transit ja homot eivät kelpaa. Vihervasemmisto ja muut intersektionaalit noin yleisestikin suojelevat vähemmistöjä tasan niin kauan, kuin vähemmistön edustajat pysyvät ruodussa. Genderloskaa kritisoivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, sekä oikealle kallellaan olevat maahanmuuttajat muuttuvat vihollisiksi. He ovat sisäistäneet rasismin, naisvihan, homofobian ja transfobian. He ovat sortajien saappannuolijoita, white passing ja Setä Tuomoja. Kritiikistä menettää paikkansa uhripyramidissä ja sinkoutuu etuoikeuskehän keskelle.

      Poista
    2. Näinkin tuon jutun jo. Tulenhenki, jos luet tätä: onnittelut, oletpa rohkea! Harmi, että Vesinauris pilaa tuon haastattelun omilla mukamas maailmojasyleilevillä horinoillaan. Minkä ihmeen takia Valonauriin mielipidettä on edes kysytty ja ketä hänen mielipiteensä kiinnostaa? Joka paikassa nämä ajatuspoliisit ovat pitämässä tarkoin huolen siitä, etteivät vallitsevat transnarratiivit vain pääse horjahtelemaan ja kukaan kriittinen vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen gendersekoilusta.

      Aina esimerkiksi tuo sama paskapuhe mustista transnaisista, jotka heittivät Stonewallilla ensimmäiset kivet ja aloittivat koko Pride-aktivismin: "Nimenomaan mustat ja ruskeat ihmiset ja mustat transnaiset ovat olleet merkittävässä osassa siinä, että meillä on Pride-liike. He ovat olleet kärjessä Stonewallin mellakoissa ja puolustamassa meidän oikeuksiamme." Transit ovat jo vuosia levitelleet Marsha P. Johnsonista ja Sylvia Riverasta noita samoja valheita, että he aloittivat sen mellakan ja muuta vastaavaa faktojen vääristelyä, vaikka Marsha on erikseen teroittanut, että hän saapui paikalle vasta myöhemmin, kun mellakat olivat olleet jo jonkin aikaa käynnissä. Marsha ei myöskään identifioitunut transnaiseksi (vaikka ymmärtääkseni kärsikin jonkinasteisesta sukupuolidysforiasta), mutta transejahan ei pidättele mikään tässä buumissa transiuttaa kaikki sukupuoltaan jotenkin "epätyypillisesti" ilmaisseet historialliset henkilöt.

      En muuten ylipäätään ymmärrä, minkä ihmeen takia Pride-aktivistit roikkuvat niin hanakasti tässä Stonewall-keississä. Siitähän on, herra varjele, jo vaikka kuinka monta kymmentä vuotta. Ja LGB-aktivismia oli ollut jo kauan sitä ennen ja sen jälkeen, joten miksi juuri Stonewallia pidetään niin erityisen pyhänä virstanpylväänä? Toki se oli historiallisesti merkittävä tapahtuma, mutta on niitä ollut muitakin, eivätkä ne ole yhtään sen vähemmän merkityksellisiä kuin Stonewall.

      Valonauris jatkaa: "Senkin takia on tosi tärkeää esimerkiksi tällaisella symboliikalla nostaa esiin, että transihmiset ovat olemassa ja he ovat tosi tärkeitä ja tervetulleita yhteisöihin." Me tiedämme kyllä, että transihmiset ovat olemassa, te pidätte aktivisteinenne ja järjestöinenne oikein hyvin huolen siitä, ettei olemassaolonne vain jää keneltäkään huomaamatta. Ja transihmisten täytyy opetella hyväksymään, että on joitakin sellaisia yhteisöjä ja tilanteita, joihin he eivät ole biologisen sukupuolensa vuoksi tervetulleita (esimerkiksi homomiesten tapahtumat, joista olen kirjoittanut aiemmin bokserikattoaiheisissa teksteissäni). Transius ei ole mikään vapaalippu kävellä joka ikiseen mahdolliseen paikkaan ja tilaisuuteen, johon trans saa päähänsä haluta mennä.

      Iltapäivälehdet ovat muuten viimeisten viikkojen aikana tuutanneet trans- ja muunsukupuolisuuspropagandaa suorastaan ennätysmäiseen tahtiin. Joka päivä on jossain mediassa joku trans tai muusi avautumassa sukupuolikokemuksestaan ja transien eeppisestä maailmantuskasta, koska heitä syrjitään ja sorretaan kaikkialla, missä he kulkevatkin, ja miltä tuntuu, kun on näkymätön yhteiskunnassa (kun ei ole kolmatta sukupuolimerkintää). Tosi näkymättömiä ovatkin, kun lehtien etusivuille pääsevät valtakunnan ykkösmedioihin paistattelemaan parrasvaloissa. Jokohan alkaisi riittää, kun on Pride-kuukausikin lusittu. Kyllä on marginalisoitua ja syrjittyä porukkaa, kun oikein kuukauden ajan nostetaan framille liput liehuen ja hössötetään asiasta joka helvetin paikassa.

      Poista
    3. "Vääränlaiset transit ja homot eivät kelpaa. Vihervasemmisto ja muut intersektionaalit noin yleisestikin suojelevat vähemmistöjä tasan niin kauan, kuin vähemmistön edustajat pysyvät ruodussa."

      Juuri näin. Vain sellaiset transit ja homot (tai ylipäänsä ketkä tahansa), jotka allekirjoittavat intersektionalistien woke-ideologian ja omaksuvat sen "edistyksellisen" ajatusmaailman, ovat tervetulleita noihin vihervassaripiireihin. Jos ajattelet asioista toisin ja tuot näkemyksesi ilmi, niin päädyt hylkiöksi (tai canceloiduksi), joka ei ole tervetullut mihinkään piireihin. Eipä sillä, että esim. itse haluaisin osallistua noiden sekopäiden kulttimeininkeihin ja rinkirunkkailuihin edes aseella uhattuna.

      Poista
    4. Valonauris nolaa itseään lisää:
      "... kutsumiseni asiantuntijaksi ilmeisesti harmittaa monia. Satun kuitenkin olemaan sukupuolen moninaisuuden ja transoikeuksien asiantuntija, piste."
      "Mielestäni on kyseenalaista antaa palstatilaa syrjiville näkemyksille ja (sisäistetylle) transfobialle tällä tavoin."
      https://mobile.twitter.com/valovesikauris/status/1543956819143532545
      Loistokommentti:
      "Kai tuo asiantuntijuus on vähänkuin sukupuoli. Jokainen kokee sen omalla tavallaan."
      Ja siis tuo naarasmuusuoletettu kehtaa läksyttää transitioitunutta transihmistä sisäistetystä transfobiasta, koska hänellä on aktivisteista poikkeavat mielipiteet!

      Poista
    5. Uskomatonta. On näillä genderpelleillä kyllä pokkaa. Heti, jos jossain joku transspektrin ihminen antaa aktivistien ideologisesta radikaalilinjasta poikkeavia lausuntoja, nämä kilarit ovat paikalla kuin nakutettuna pitämässä huolen siitä, että "sukupuolen moninaisuuden asiantuntijat" saavat sen viimeisen sanan. Se, ettei ole transaktivistien ja genderuskovaisten kanssa piirulleen samaa mieltä jokaisesta moderniin sukupuolikäsitykseen liittyvästä asiasta, ei ole "sisäistettyä transfobiaa". Työntäkää asiantuntijuus sukupuolen moninaisuudesta syvälle perseeseenne.

      Transit ja muusithan kutsuvat itseään (asiantuntijuuden ohella) myös mm. somevaikuttajiksi (tai influencereiksi) ja niin edespäin. Aivan kuin "somevaikuttaminen" ja "asiantuntijuus" jostakin parikymppisten harhaisesta aktivismivouhotuksesta olisivat korkeita ja arvokkaitakin meriittejä. Cringe potenssiin miljoona. Onneksi tuolla Twitter-ketjussa näyttää olevan tolkun väkeä kommentoimassa. Tässä joitakin esimerkkejä:

      Miten kummassa kehtaat nimitellä transihmistä transfoobikoksi? Pelkästään sillä pudotat pohjan puheiltasi.

      Poliittinen aktivistihan sinä olet. Siinä se. Toimittaja teki virheen, kun yritti peitellä tätä faktaa.

      Noel on tolkun ihmisiä ja järkiperäisesti kertoo ja perustelee elämänkokemustaan transihmisenä. Ja vielä ilman mitään hype-vouhotuksia ja tuputuksia joita aiheestakin arvostelee.

      "Satun kuitenkin olemaan" *nauruemoji*
      Tää oli hyvä, ei kai muita perusteluja tarvitakaan.

      Asetelma oli ongelmallinen. Sinä et hyväksy eriäviä mielipiteitä ja siksi juttu epäonnistui , missä olisi pitänyt onnistua, eli moniäänisyydessä. Nyt pelkuritoimittaja oli puolueellinen. Onneksi Noel nauttii tästä suurta sympatiaa.
      Artikkeli on roskaa. Piste.

      Itse itsensä asiantuntijaksi nimittänyt aktivisti kertoo oikealle transhenkilölle millaista kuuluu olla trans?

      Mikä tekee tekee sinusta tässä asiassa asiantuntijan eikä ihan vaan aktivistia?

      Tämän siitä saa kun ketä tahansa voi kutsua asiantuntijaksi.


      Uskomatonta, ettei Valonauris häpeä silmiä päästään näiden turauttelujen ja Tulenhengen päälle pätemisen jälkeen.

      Poista
    6. Medialla on mennyt pahasti journalismi ja aktivismi sekaisin jo pidempään. Kuka toimittajaoletettu voi noin räikeästi toimia aktivistien äänitorvena ja unohtaa kaiken lähdekritiikin ja moniäänisyyden. Aktivisti ja itsemääritellyt asiantuntija. Transaktivismin äärilaidan pätevöittämä. Yhtä kova asiantuntija kuin puoluetoverinsa Pöntinen, joka tuuttaa joka väliin meribiologin lankaa intersukupuolisista uusina sukupuolina, tai Pandan "sukupuoli on himmeli" "olen biologisesti muunsukupuolinen" tarjoilemaa Scientific Americanin neurotutkijamuusun blogitekstiä. Varsinaiset tieteentekijät siinä.

      Poista
    7. Kyllä Panda on aivan täysin pätevä ja meritoitunut levittämään oppeja sukupuolisieluista, himmeleistä ja biologisesta muunsukupuolisuudesta. Onhan hän sentään solubiologian kandi!

      Pöntinen on aivan täysin sekaisin. En ole kovin tarkkaan hänen turahduksiinsa ja hengentuotoksiinsa jaksanut perehtyä, mutta aika suurella liipaisinherkkyydellä mm. estää somekanavissaan kaikki täysin asiallisiakin kysymyksiä esittävät ja sellaiset, jotka millin tuhannesosankaan vertaa kyseenalaistavat nykyisiä transnarratiiveja.

      Poista
    8. "Transihmiset ovat tosi tärkeitä ja tervetulleita yhteisöihin"
      Paitsi jos eivät noudata narratiivia. Valo unohti mainita sen.

      Poista
    9. Transsukupuolista larppaava Vesinauris cisselittää oikealle transsukupuoliselle, miten asiat pitäisi kokea.
      Hybridihomo

      Poista
    10. Joo. Ironian multihuipentuma. Nämä Setassa ja sen jäsenjärjestöissä häärivät "sukupuolen moninaisuuden asiantuntijat" ja translarppaajat ovat ihan joka helvetin paikassa vahtimassa kiiluvasilmäisesti, ettei missään vain poiketa vallitsevista transnarratiiveista milliäkään ilman, että he sanovat viimeisen sanansa ja siten kontrolloivat näitä narratiiveja ja yleistä mielipidettä. Yleinen mielipidehän on yhä edelleen se, ettei transeja ja muuseja saa kritisoida mistään eikä sukupuoliasioissa saa olla mistään heidän kanssaan eri mieltä, koskaan, missään, milloinkaan, koska he ovat yhteiskunnan kaikkien aikojen syrjityin, sorretuin ja marginalisoiduin ihmisryhmä. "Asiantuntijuus" sukupuoliasioista on hankittu jollain Setan kahden päivän mittaisella aivopesukoulutuksella, kirjekurssilla ja Trans ja seksi -oppaan tyylisen materiaalin opiskelulla. Jos Valonauriilta kyselisi vaikka trans- ja moninaisuusaiheesta tehdyistä suomalaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, hän tuskin osaisi nimetä yhtäkään.

      Poista
    11. Trans ja seksi -oppaaseen voi muuten tutustua täällä:
      https://www.dropbox.com/s/la7jh56f9mns2fg/Trans_ja_seksi_paivitetty.pdf?dl=0

      Oppaassa neuvotaan mm. sukupuolittamaan toista oikein seksin aikana, koska siten voidaan vahvistaa toisen sukupuoli-identiteettiä. Oppaassa puhutaan paljon siitä, millaista kieltä ja millaisia sanoja seksin aikana tulisi käyttää, ettei toinen tule väärinsukupuolitetuksi jne. Tässä suora sitaatti kohdasta, jossa puhutaan sukuelimistä: "Se, minkä lääkäri mieltää 'penikseksi ja kiveksiksi' voi olla klitoris ja häpyhuulet. 'Emätin' voikin olla lisäreikä tai jotain muuta. 'Klitoris' voi olla muna tai kalu ja 'penis' hyvin istuva strap-on. Mies voi myös puhua omista genitaaleistaan pilluna tai nainen käyttää sanaa penis. Genitaalien ulkomuoto ei kerro mitään sukupuolesta. Olennaista on se, että kehostaan voi puhua haluamallaan tavalla." Oppaassa annetaan ohjeita mm. sukupuoli-identiteettiä vahvistavaan anaaliseksiin, fistaukseen, BDSM:ään ja johonkin, mistä käytetään nimitystä "gender play". Myös seksilelujen käytöstä on oma osionsa, mm. mainitaan, että "esimerkiksi dildon voi kokea oman kehonsa jatkeena, tai se voi olla pelkkä seksilelu". Loppupuolella puhutaan erilaisista rekonstruktiogenitaaleista, käsitellään mm. metoidioplastisen "peniksen" ja falloplastisen "peniksen" eroja. Oppaan kuvitus on sanalla sanoen hirveä (katsokaa itse).

      Mielenkiintoisin kohta on mielestäni tämä: "Kehostaan nauttiminen ja kosketus voi olla miellyttävää, vaikka ei viihtyisi omassa kehossaan. Joskus voi olla tarpeen "unohtaa" keho ja keskittyä muuhun kuin tuntoaistiin, esimerkiksi niin, että kumppani seksin aikana kertoo oikeita termejä käyttäen, miten hän koskettelee." Tässähän ihan suoraan kehotetaan ihmisiä dissosioitumaan omasta kehostaan seksin aikana, jos kokee seksin ja koko tilanteen ahdistavaksi. Olen lukenut tarinoita raiskaustapauksista, joissa raiskattava on tilanteen aikana kokenut leijailevansa hieman oman kehonsa yläpuolella, koska tilanne on ollut niin hirveä ja traumatisoiva.

      Genitaalien ulkomuoto ei kerro mitään sukupuolesta. Voi luoja.

      Poista
    12. Panda, Pöntinen ja Vesinauris ovat kaikki seksuaaliterapeuttineuvojia. Kuka uskaltaisi vastaanotolle? Sametin katsaus seksuaaliterapeuttien luisumisesta gendermaailmaan:
      Seksuaaliterapeutit ovat genderistejä
      "Genitaalipreferenssejä. Cis-sukupuolisia. Ulkonäöstä ei voi "olettaa" (eli päätellä) kenenkään sukupuolta. Ei-binäärisiä sukupuolia. Väärinsukupuolittamista. Pitää lopettaa toisten ihmisten sukupuolen arvuuttelu. Syntymässä määritelty sukupuoli, joka "arvataan" ja joka voidaan arvata väärin. Sukupuoli on itsemäärittelykysymys."
      "Teoriani on, että kaikissa seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvissä ammattilaiskoulutuksissa käytetään materiaaleina Setan tuottamia oppaita sekä Setalla työskenteleviä kouluttajia (joiden koulutustausta on mitä?). Setan materiaalit ovat penetroituneet mukaan "tasa-arvon", "moninaisuuden" ja "ihmisoikeuksien" verukkeella sekä Seta on myös brändännyt itsensä näiden erityisasiantuntijaksi."
      https://mustaorkidea.blogspot.com/2021/02/seksuaaliterapeutit-ovat-genderisteja.html?m=1
      Mitä tällaisella fantasiapohjaisella terapialla on annettavana kenellekään? Saati erityisen herkässä asemassa oleville homoseksuaaleille. Onko luvassa ehtaa eheytystä, mahdollisuuden antamista ja mielen avartamista suuntautumisen vastaiselle seksille?

      Poista
    13. Käsittämättömän vastuutonta, että tuollaiseen päivänselvään dissoamiseen suorastaan kannustetaan. Ja käsittämätöntä, että ilmeisesti monet tahot käyttävät Setan yms. huuhaaideologiajärjestöjen koulutuksia yms. jonain asiantuntijakoulutuksina, vaikka ne eivät takuuvarmasti ole tieteellisesti kestävällä pohjalla.

      Seksuaalisen trauman kokenut voi hyvinkin harrastaa seksiä siten, että dissosioi seksin aikana. Tämä on monella tapaa vahingollista ihmiselle itselleen ja pahimmillaan voi traumatisoida lisää. Musta alkaa tuntua yhä enemmän ja enemmän, että transkultti hyväksikäyttää ja transiuttaa traumaoireisia ihmisiä poliittisten ja ideologisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tuo oppaan sepustus tuntuu jatkumolta tälle. Lisäksi traumat menevät ikäänkuin kehoon, minkä olen itse kokenut voimakkaana dysforiana.

      Muuten, oikea sanahan on sukupuolielin. Tuokin lyhentäminen muotoon sukuelin on transaktivistien juttuja. Koska ei sillä elimellä ole mitään tekemistä sen sukupuolen kanssa... Yeah, right. Mutta suosittelisin oikean muodon käyttämistä.

      Poista
    14. "Panda, Pöntinen ja Vesinauris ovat kaikki seksuaaliterapeuttineuvojia. Kuka uskaltaisi vastaanotolle?"

      Minusta olisi mielenkiintoista ihan uteliaisuudesta mennä kärpäsenä kattoon kuuntelemaan, mitä nämä harpyijat siellä selittelevät. Ja kauanko menee vastaanoton alkamisesta siihen, että transpesu alkaa.

      (Tuo Sametin teksti seksuaaliterapeuteista on muuten loistava.)

      "Onko luvassa ehtaa eheytystä, mahdollisuuden antamista ja mielen avartamista suuntautumisen vastaiselle seksille?"

      No siitä nyt ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö olisi.

      "Ja käsittämätöntä, että ilmeisesti monet tahot käyttävät Setan yms. huuhaaideologiajärjestöjen koulutuksia yms. jonain asiantuntijakoulutuksina, vaikka ne eivät takuuvarmasti ole tieteellisesti kestävällä pohjalla."

      Setan edustajia tilaillaan jatkuvasti luennoimaan ja kouluttelemaan erilaisiin järjestöihin, koulutuksiin ja instituutioihin. Ihmiset ihan oikeasti uskovat, että Seta on näiden asioiden ylin asiantuntija ja heidän materiaalinsa pohjautuu johonkin viimeiseen, vertaisarvioituun tutkimustietoon.

      "Muuten, oikea sanahan on sukupuolielin."

      Joo, toki. Olen nähnyt transien paheksuvan tuon sanan käyttöä ja pyytävän, että puhuttaisiin nimenomaan sukuelimestä. Se ei niin korostaisi sitä, että sillä sukupuolielimellä saattaa olla lisääntymisbiologisen sukupuolen kanssa jotain tekemistä, ehkä, mahdollisesti.

      Poista
    15. Tuo Setan arvovalta ja asiantuntijastatus on huolestuttava nykyään. Se on voinut hyvinkin pitää paikkansa ennen transvallankumousta, mutta nyt Seta tuntuu tuuppaavaan pelkkää ideologiaan pohjautuvaa gendertuubaa. Tarinoita miesten kanssa seksiä harrastavista lesboista. Äärimmäisen haitallista nuorille lesboille. Epäilemättä Seta on ollut auktoriteettina sukupuolen moninaisuusopin sisällyttämisestä OPSiin ja itsemäärittelyn asettamisesta uudistetun translain keskiöön. Setan lähetyssaarnaajat viemässä transiuden ilosanomaa koululaisille. Huh. Myös Sexpon touhuissa olisi perattavaa.

      Poista
    16. "Epäilemättä Seta on ollut auktoriteettina sukupuolen moninaisuusopin sisällyttämisestä OPSiin ja itsemäärittelyn asettamisesta uudistetun translain keskiöön."

      Aivan ehdottoman varmasti. Seta myös kouluttaa opettajia opettajankoulutuslaitoksilla sukupuolen moninaisuuden teemoihin ja transshittiin, joten sukupuolisekoilu on varsin tiukasti onnistuttu istuttamaan Suomen koulujärjestelmään. Myös tuoreet oppimateriaalit suorastaan pursuilevat kaikenlaista moninaisuuspaskaa.

      Siitä Kompassi-kirjan "mieskin voi synnyttää" -kohdastahan nousi pari vuotta sitten somekohu. Tässä linkki AlfaStudion paneelikeskusteluun aiheesta:
      https://youtu.be/GkOQnjYOZWg

      Poista
    17. Tällainen kokemus on mullakin transmiehenä ollut, että joko joku ei-transmies tulee pätemään ja puhumaan päälleni tai vaikenee kiusaantuneena, kun puhun niin kerettiläisiä. Anonyymeillä sivustoilla on asteen törkeämpää kielenkäyttöä. (Sain esimerkiksi kuulla olevani päästäni vialla oleva väärinajattelija, kun sanoin, ettei transmiehen vagina ole penis ja että peniksen työntäminen siihen on heteroseksiä.) Loistavaa ja aika uskomatonta, että joku toinen väärinajattelija uskaltaa tulla ulos omilla kasvoillaan iltapäivälehdessä. Olen itsekin joskus harkinnut jotain vastaavaa, mutta tässä maailmantilanteessahan menetän luultavasti moisesta työpaikkani. Pahoin pelkään, että tämän koko järjettömyyden täytyy käydä kunnolla pohjamudissa ennen kuin tästä päästään nousemaan taas ylöspäin.

      Poista

HUOM! Jos blogitekstissä on yli 200 kommenttia, klikkaa kommenttiketjun alalaidasta Lataa lisää..., niin saat kaikki kommentit näkyviin.

Kommenttikenttä on moderoitu: kommentit näkyvät, kun olen tarkistanut ja hyväksynyt ne.

Blogin kommenttikenttä on naisille, LHB-ihmisille, TERFeille ja genderkriittisille turvallinen tila. Täällä saa vapaasti esittää ajatuksiaan, kertoa huolistaan, keskustella muiden kommentoijien kanssa, puhua myös muista kuin tekstin varsinaisesta aiheesta ja jakaa linkkejä yms. relevanttia tietoa. Kaikkia minun näkemyksiäni saa kritisoida, kunhan muistat perustella. Vihapuhetta, tarkoitushakuista provosointia (sealioning), turhanpäiväistä mussutusta ilman perusteluja tai yksityishenkilöiden suoria henkilötietoja sisältäviä kommentteja ei julkaista.

Kymmenen klikatuinta tekstiä