tiistai 1. heinäkuuta 2025

Vieraskynä: Tyttöjen kirjoituksia Tumblrin syövereistä

Tänään toivotetaan tervetulleeksi uusi vieraskynäilijä, nimimerkiltään Tumbleriina. Tumbleriina on tehnyt myyräntyötä Tumblrin (eli yhden transsekoilun ja siihen liittyvän sosiaalisen tartuttamisen kultakaivoksen) syövereissä jo pidemmän aikaa ja nappaillut sieltä paljon kuvakaappauksia, joista osaa esitellään tässä hauskasti rakennetussa koosteessa. Kohderyhmänä eivät ole tällä kertaa MtF-transit (joista olen itse kirjoittanut aiemmin, linkki sivupalkissa) vaan jonkinlaisen transidentiteetin (transmies, transmaskuliini, ei-binääri, sukupuoleton jne. jne.) omaksuneet FtM-tytöt/-naiset, jotka ovat omaksuneet ajatuksen transidentiteetistä yleensä joko Tumblrin tai Redditin kaltaiselta alustalta ja imautuneet siihen kaikukammioon kenties vuosikausiksi.

Kuvakaappaukset ovat hyvä väläys siihen, millainen kaninkolo Tumblrin ja Redditin kaltaiset suursomet voivat olla etenkin nuorisokulttuurien tapauksessa (jollainen suureksi osaksi myös gendersekoilu on; se on ikään kuin uusi punk tai goth, joskin paljon niitä vaarallisempi, koska genderiin liittyy brutaalia ja peruuttamatonta kehonmuokkausta). Tekstissä on esimerkkejä eri aihealueista, joiden ympärillä keskustelu gendersomesfäärissä enimmäkseen pyörii, mutta rajattuna tällä kertaa transidentifioituvien tai "sukupuoltaan pohtivien" tyttöjen kirjoitteluihin.

Laventelin toim. huom. Edellä mainittuun epäsuorasti mutta olennaisesti liittyvä asia: 

Ihan Suomen transpoleja myöten on ollut jo pitkään tiedossa, miten "kokeneemmat" transit manipuloivat ja aivopesevät omilla forumeillaan (usein suljetuilla) nuorempia sukupuolihämmentyneitä omaksumaan transidentiteetin ja jakavat niissä toisilleen ja uusille tulokkaille neuvoja siitä, mitä transtutkimuksissa kannattaa tai "kuuluu" sanoa, jotta irtoaa diagnoosi eikä joudu jäähylle tai tule hyllytetyksi. Syitä jäähyn saamiseen tai hyllytykseen transtutkimuksista voivat olla esim. epävakaus tai milloin minkäkinlainen mielenterveysoirehdinta, jotka ovat transidentifioituvilla ihmisillä suorastaan hävyttömän yleinen transidentiteetin komorbiditeetti (= liitännäis- tai oheisoirehdinta). Tämä kaikki on siis ihan yleisessä tiedossa, mutta jostain syystä siitä ei mediassa ole puhuttu sen enempää lukuun ottamatta detransitioituneita, jotka ovat avoimesti kertoneet esim. somekanavan tai haastattelun kautta omasta traumataustastaan ja sen yhteydestä transidentiteetin muovautumiseen.

Tämä edellä mainittu (miten transit eri tavoin manipuloivat herkässä iässä olevia lapsia ja nuoria hyppäämään genderjunaan) on aihe, jota voisi esimerkkien valossa tarkastella ihan omassa tekstissään ja olen sitä usein pohtinutkin, mutta ongelma on, että suuri osa keskustelusta käydään suljetuilla forumeilla, eikä niistä voi julkaista kuvakaappauksia. Voi käyttää vain julkisten forumien materiaalia ja puhua korkeintaan yleisellä tasolla, mikä toki onnistuu sekin, mutta tarvitsen tähän enemmän materiaalia. Katsotaan, josko asia tulisi myöhemmin ajankohtaiseksi.

Niinpä siis kaikki tämänkin tekstin kuvakaappaukset ovat julkisilta (= kuka tahansa voi löytää ne googlettamalla tai selaamalla) forumeilta, eivät suljetuilta tai yksityisiltä. Tämä tiedoksi myös tuleville vieraskynäkirjoittajille: jos haluat liittää vieraskynätekstiisi kuvakaappauksia, niiden tulee olla julkisilta alustoilta. Esim. Facebookin Sateenkaari-Suomi-ryhmä on suljettu ryhmä, joten sieltä peräisin olevia kuvakaappauksia ei voi julkaista; syinä tähän ovat kirjoittajien ja noihin ryhmiin kuuluvien yksityisyyden suojaaminen sekä tietoturva- ja tekijänoikeusasiat.

Vieraskynä alkaa:

Hei, kaikki Laventelin lukijat!

Tervetuloa mukaan päiväretkelle Tumblrin syövereihin, olen oppaanne Tumbleriina ja kokenut sukeltaja. Olen sukellellut Tumblrissa jo pidemmän aikaa, kunnes muutama vuosi sitten pitkäaikainen altistuminen älyvapaalle aakkospelleilylle (sanooko MOGAI kellekään mitään?) auttoi osaltaan minua peakkaamaan. Olen sen jälkeen alkanut keräilemään ruutukaappauksia Tumblrin synkimmistä syvyyksistä.

Laventelin toim. huom. MOGAI = Marginalized Orientations, Gender Alignments and Intersex.

Tumblr on olemassaolonsa aikana kerännyt paljon kyseenalaista mainetta, ja ihan syystäkin: onhan se tunnettu yhtenä genderideologian pahimmista noidankattiloista. Tumblrissa on liikkeellä paljon hyvinkin luotaantyöntävää sisältöä, aina mastektomia-arpien ihailusta tulikivenkatkuiseen JKR-vihaan, ja mikäli haluaa säilyttää järkensä on syytä blokata tietyt tagit (tämä tosin pitää paikkansa muidenkin somealustojen kohdalla). Tumblr on kuitenkin paljon muutakin kuin hupellusta: siellä on myös genderkriittisiä blogeja, joiden joukossa on ainakin yksi suomalainen (@naistensaari), ja saankin nykyisin suurimman osan TERF-sisällöstäni Tumblrista.

Tumblr lisäsi viime vuoden aikana alustalleen uutena ominaisuutena Communities-ryhmät, jotka ovat subredditien tapaan käyttäjien moderoimia, tiettyyn aihepiiriin keskittyviä keskusteluryhmiä. Niiden sisältö on kaikkien käyttäjien luettavissa, ainoastaan kommentointi on rajoitettu ryhmän jäsenille. Yksi näistä ryhmistä on FTMblr, joka on nimensä mukaisesti tarkoitettu trans- ja muusuidentifioituville tytöille ja jossa on tämän kirjoittamishetkellä noin 13 000 jäsentä. Laventelin lukijoina voinette aavistaa, millaista sisältöä ryhmästä löytyy. Käyttäjäkunta on viestien sisällöstä päätellen hyvin nuorta ja joukossa on alaikäisiä, kuten tästä kuvasta näette.

Onko kaikilla happitankit täynnä ja varusteet kunnossa? Sitten mentiin! *plumps*

Sosiaalinen tartunta

Transaktivistit ovat jo kauan väittäneet, että transius on ihmisen sisäsyntyinen ominaisuus, johon ei voi ulkopuolisesti vaikuttaa. Seuraavat kuvakaappaukset kertovat kuitenkin aivan toista tarinaa.

Ensimmäinen kommentoija on trans, koska kaverikin on. Toinen vaikuttaa puolestaan käyvän läpi murrosikäisen itsensä etsimisvaihetta, johon ensimmäiset seurustelusuhteet kuuluvat, ja hänen nimimerkkinsä viittaa liialliseen yaoi-sisällön kulutukseen. Huomionarvoista on, että yaoi on fiktiivistä, heteronaisten kirjoittamaa ja heteronaisille suunnattua homopornoa joka on yhtä kaukana todellisuudesta kuin muukin porno.

Laventelin toim. huom. Omien havaintojeni mukaan erittäin merkittävällä osalla transidentiteetin omaksuneista bi-/heterotytöistä yhtenä kimmokkeena koko asiaan on ollut yaoihin ja shounen-aihin hurahtaminen ja sen suurkuluttaminen. Shounen-ai on vapaasti käännettynä "poikien rakkaus" ja siis periaatteessa sama asia kuin yaoi, mutta yaoi on yleensä seksuaalisesti suoraviivaisempaa ja graafisempaa kuin shounen-ai. Shounen-ai kuvaa poikarakkautta enemmän pehmeästä söpöilyn näkökulmasta, eikä siihen välttämättä sisälly graafista seksuaalisen kanssakäymisen kuvausta.

Kuinka moni meistä nk. perustallaajista ihan oikeasti mahtuu genderideologian tuputtamiin ahtaisiin nais- ja miesmuotteihin? Tämäkin kommentoija on jo lapsena tajunnut olevansa oma persoonansa, mutta hänelle on valehdeltu ettei se ole normaalia ja tungettu lohdutukseksi kivanvärinen lippu kouraan.

  • Koronavuosi ja liikaa aikaa internetissä, check.
  • "Kun kaverikin", check.
  • Sosiaalisen median vaikutus, check.
"Nimet ovat turhia! Tulppaani tai Hortensia, siitä viis!"

Olette varmaan huomanneet, että transnaiset valitsevat itselleen usein perinteisen naisen nimen, kun taas transmaskuliinien ja muusujen nimet ovat usein kuin suoraan fantasianimigeneraattorista. Lisäksi etenkin muusut tuntuvat myös vaihtelevan nimiään vähän väliä, kun entinen ei enää tunnukaan omalta. Tavallaan ymmärrän miltä heistä tuntuu: itseäni vanhemmat paiskasivat boomernimellä, ja valehtelisin jos väittäisin ettei vaihtaminen olisi koskaan käynyt mielessä. Tiedostan kuitenkin sen, että vaikka vaihtaisin nimeni kuinka monta kertaa, olen edelleen sama ihminen eikä elämäni muutu sen paremmaksi tai huonommaksi (eikä sukupuoleni myöskään vaihdu, jos vaihdan Ritvasta Pentiksi). FTMblrissä on paljon tällaisia nimiäänestyksiä, jotka lähinnä tuovat mieleen videopelien hahmonluonnin.

Ylemmällä kirjoittajalla on selvästi hahmoeditori päällä. Hän ei halua nimeä itselleen vaan luomalleen mielikuvitusolennolle.

Tämä kirjoittaja on kokeillut useita nimiä löytääkseen sen "cooleimman"... Onkohan etsintä vielä kesken?

"Huamenta! Ruarimiäs Ruatsalainen ilmoittautuu palvelukseen!"

Mitäköhän ohjelmistotalot mahtaisivat ajatella Malwaren työhakemuksesta?

Nämä seuraavat kaksi paljastavat hyvin koko nimi- ja pronominisekoilun epäaitouden. Uutuudenviehätys karisee nopeasti ja nimi ei enää tunnukaan omalta. Nimihän ei poikaa pahenna, muttei nimi myöskään poikaa tee, vaikka affirmatiiviset kaverit ja terapeuttitädit niin väittäisivätkin.

Vaatteilla ei ole sukupuolta?


Vaatteet tunnetusti tekevät miehen. Valitettavasti miesten ja naisten vaatteet on suunniteltu ja kaavoitettu perustavanlaatuisesti erilaisille vartalotyypeille, minkä nämä affirmoivia housuja etsivät neitoset ovat ikäväkseen huomanneet.



Tässä puolestaan muusu (?) on pukeutunut hameeseen ja vaikuttaa tiedostavan sen naisten vaatteeksi. Kommenteissa hänelle valehdellaan estoitta, koska totuuden kertomisesta seuraa pekkaa ja penaltia moderaattoreilta.

Ei ole miesten takki tämä, vaikka hieno onkin...

Tämmöinen logiikkapläjäys on peräisin toisesta aakkosmafian runkkausring… *khöm* ...siis keskusteluryhmästä (tuo P-kirjain tarkoittaa polyamoriaa, senkin kukkahattusedät).

Muistatteko, kuinka Trans ry ripitti viime vuonna Pride-yhteistyökumppani Zalandoa siitä, että heidän verkkokaupassaan vaatteet on edelleen jaoteltu sukupuolen mukaan? Näille ihmisille on ihan oikeasti tullut yllätyksenä se, ettei suuryritysten harjoittama sateenkaaripesu ole luonteeltaan aitoa taikka vilpitöntä, puhumattakaan siitä, miten älytön veto sukupuolijaottelun poistaminen olisi Zalandon tapaiselle nettivaatekaupalle. Miettikää sitä tuotepalautusten määrää ja myynnin laskua, joka on väistämätön seuraamus tuotteiden selaamisen hankaloittamisesta. Go woke, go broke.

"Dysphoria, dysphoria's a fallacy in your head"

Nämä seuraavat kuvat tekevät minut vähän surulliseksi. Näiden kirjoittajat yrittävät ripustautua huteraan transidentiteettiin, vaikkei etenkään tuo ensimmäinen tunnu edes tajuavan mistä on kyse.

Kommentoijat yrittävät ystävällisesti validoida puhumalla potaskaa. Heidän logiikallaan trans ei tarkoita yhtään mitään.

Nämä kolme naamioivat epävarmuutensa uhmakkuuden taakse. He tuovat mieleen eksäni, jolle tämäntyyppinen itselleen valehtelu oli selviytymiskeino vaikeista asioista. Valitettavasti hänen valheensa eivät koskaan muuttuneet todeksi vaikka hän itse kuinka uskoi niihin ja hän lieneekin jo pilannut elämänsä täysin.

"You get a valid! And you get a valid! Everyone gets a valid!"
 

Potentiaalisia katujiakin löytyy. Tämä seuraava kirjoittaja on jo kertaalleen lopettanut testosteronin käytön koska säikähti muutoksia, ja hakee ratkaisua ristiriitaisiin tunteisiinsa pornosta (forcemasc on pornokategoria).

Nämä transmaskuliinit puolestaan ovat saaneet huomata miesten ja naisten erilaisuuden yrittäessään sopeutua poikaporukoihin. Oikeassa maailmassa teinipojat eivät näekään heitä "yhtenä jätkistä", tai jos näkevätkin, niin poikana kohdelluksi tuleminen ei vastaakaan odotuksia. Kirjoittajat ovat marinoituneet samanhenkisten nörttityttöjen kanssa internetin transryhmissä ja omaksuneet vahvasti superwholockin* ja shounen-ai-mangan värittämän näkemyksen siitä, mitä poikana/miehenä oleminen on.

Trans Power! -videosarjassa esiintynyt Sumu antoi minulle hyvin samanlaisia viboja: hänen käsityksensä mieheydestä tuntui perustuvan hänen (oletettavasti) yksinomaan tytöistä koostuvan kaveriporukkansa keskinäisiin sepityksiin, ja mikäli hän aikoo jatkaa transition tiellä (toivon ja rukoilen, että hän tulee järkiinsä), on hänellä edessään melkoinen kulttuurishokki.

*Superwholock on yhteisnimitys Supernatural-, Doctor Who- ja BBC:n Sherlock-sarjojen enimmäkseen naispuoliselle fanikunnalle. Googleta omalla vastuulla ja varo kaninkoloja.

Laventelin toim. huom. Tämä kuva on itse asiassa vuonna 2003 ilmestyneestä kouluampumisesta kertovasta Elephant-elokuvasta, joka löytyy YouTubesta. Varoitus: elokuvassa on järkyttäviä kohtauksia.


Tässä seilataan jo vaarallisilla vesillä: "homo" transmies ei ole kertonut transiudestaan kumppanilleen, ja kommentoija sen kun komppaa menemään. Tähän haluan linkata ah-niin-ihanan Maria MacLachlanin videon, jossa hän kertoo varoittavan esimerkin erään epäonnisen transmiehen kommelluksista homomiesten kanssa.

Laventelin toim. huom. Tässä suomennettuna kommentteja videon (joka on julkaistu kolme kuukautta sitten) alta:

"Koko liikkeessä on kyse sen ignoraamisesta, miten oma toiminta vaikuttaa muihin ihmisiin."

"Seksuaalista hyväksikäyttöä huijaamalla. Rehellisesti, tämä on vastenmielistä ja epäkunnioittavaa."

"Minulla kesti vuosia hyväksyä oma homoseksuaalisuuteni: pitkä ja tuskallinen taistelu, johon liittyi paljon itsevihaa ja torjuntaa. Perheeni ja ystäväni eivät hyväksyneet minua, ja pitkän aikaa en hyväksynyt itsekään itseäni. Nyt vihdoin ymmärrän, kuka ja mikä olen. Synnyin tällaiseksi. Tästä syystä minua raivostuttaa suuresti, että minun nyt odotetaan hyväksyvän vastakkaisen sukupuolen edustajat [romanttiseksi tai seksuaaliseksi kumppaniksi], koska muuten tulen leimatuksi transfoobikoksi. En kirjaimellisesti kykene: se on perustavanlaatuisesti täysin mahdotonta. Homoseksuaalisuuden kutsuminen "genitaalipreferenssiksi" on silkkaa naamioitua homofobiaa, koska se tekee täysin tyhjäksi sen taistelun, jonka niin monet homomiehet ovat joutuneet kohtaamaan ja läpikäymään."

"Raiskaus huijaamalla on rikos."

"Homomiehenä pelkkä ajatuskin heteroseksuaaleista TIF:eistä [trans-identified female] rikkomassa minun ja homoveljieni rajoja järkyttää minua. Kiitos, että puhut tästä asiasta!"

"Homoseksuaalisena miehenä olen eksklusiivisesti kiinnostunut biologisista miehistä. En muuten olisi homoseksuaali. Sille on syynsä, etten ole kiinnostunut transmiehistä."

"Kiitos tästä, se palautti mieleeni muiston samankaltaisesta tilanteesta. Minulla se ei tapahtunut online vaan homoklubilla. Olin shokissa, minua kuvotti ja olin vihainen, vaikka lopulta pystyin tuntemaan jonkinlaista sääliä tuota tytönletukkaa kohtaan. Tätä voisi kutsua omaksi peak trans -hetkekseni."

"On erittäin vastenmielistä ja petomaista, ettei kerro omasta transidentiteetistään muille ja pettää heitä, aivan kuin he yhtäkkiä vain hyväksyisivät sinut, koska eivät sattuneet tietämään asiasta. Kuka tällaista olisi voinut uskoa?"

"Kuinka älykästä on mennä näyttämään oma naamansa YouTubessa vain kertoakseen, että on mennyt pettämään omaa poikaystäväänsä?"

"Kiitos, kun teit tämän videon. Olen homomies, sinkku ja kauhuissani siitä, että jotain tällaista voisi tapahtua minulle. Lähes jok'ikinen homomies, jonka olen tavannut, on kuvannut traumaattista kokemusta, jossa he yrittivät väkisin kiihottua naisista. Me emme vihaa naisia; me vain emme kykene tuntemaan kiihottumista ja viehtymystä heitä kohtaan. On äärimmäisen vaarallista TIF:eille kuvitella olevansa homomiehiä. Saattaa kuulostaa nurinkuriselta, mutta tulemme tulevaisuudessa näkemään videoita ja tarinoita naisista, jotka ovat tulleet homomiesten ja meidän tilojemme torjumiksi. Toivon, että feministit silloin pitävät meidän puoltamme."

(Ja niin edelleen. Kommentteja on paljon enemmänkin, mutta tuosta saa käsityksen olennaisesta.)

Syvä pääty

Kiinnittäkää painovyönne, sillä olemme saapumaisillamme paikkaan, jonne aurinko ei paista. Muistakaa, että alla olevalle sisällölle altistuvat alaikäiset tytöt.

Mistä lapsi on voinut saada tämänkaltaisen idean...


Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä ajattelen ihmisistä jotka jakavat tällaista törkyä jo valmiiksi ahdistuneille, omaa kehoaan vihaaville ja ulkopuolisille vaikutteille erittäin alttiille teinitytöille.


Yöks… Olen tainnut sairastua sukeltajantautiin. Nyt on pakko nousta pintaan ja makoilla hetkinen painekammiossa ilokaasua hengitellen. Toivottavasti retki oli opettavainen ja jatkatte sukellusharrastusta myös jatkossakin! Näkemisiin!

Vieraskynä päättyy.


Kiitokset Tumblriinalle hauskasta (huolimatta aiheen vakavuudesta) ja hyvin jäsennellystä vieraskynästä!

Tässä olisi ihan tuhottomasti pureskeltavaa, mutta nostan kuvakaappauksista nyt vielä loppuun kolme kohtaa, jotka erityisesti kiinnittivät huomioni. Eräässä kuvakaappauksessa gendermenninkäinen kirjoittaa seuraavaa:

"I wish I could be friends with cis men the way cis men are with each other. Whenever I feel like I'm one of the boys they do something that reminds me that not only am I just a girl to them and sometimes not even that, just an object to fuck. I know I shouldn't put my value in cis men's opinions but it's isolating to not be fully accepted by your own gender. I don't think I ever will until I pass."

Suomeksi: "Toivon, että voisin olla ystävä cismiesten kanssa sellaisella tavalla kuin he ovat keskenään toistensa kanssa. Joka kerta, kun tunnen itseni yhdeksi pojista, he tekevät jotain mikä muistuttaa minua siitä että en ainoastaan vain ole heille tyttö [huomatkaa, hän itse tiedostaa ja myöntää tämän] vaan joskus en edes sitä, vain objekti jota panna. Minun ei pitäisi panna arvoani cismiesten mielipiteiden varaan, mutta on eristävää, kun ei tule hyväksytyksi oman sukupuoli-identiteettinsä edustajien taholta. En usko että näin käy, ennen kuin minusta on tullut läpimenevä."

Kuten Tumbleriina totesi, transmiehet ja transmaskuliinit pääsevät huomaamaan usein vasta jälkikäteen (transtoimenpiteiden läpikäymisen jälkeen), ettei poikien ja miesten maailma olekaan sellainen kuin he olivat keskinäisissä kaikukammioissaan keskenään fantasioineet. Oikea maailma ei toimikaan niin, että poika/mies vain alkaisi nähdä FtM-transin poikana/miehenä, tai vaikka niin kävisikin että näkisi, se kohtelu ja poikien/miesten reaktiot eivät vastaa odotuksia. Näiden FtM-menninkäisten käsitykset poikuudesta/mieheydestä perustuvat heidän oman viitekehyksensä (biologisten tyttöjen, joilla on identiteettiongelma) kaveriporukassa kyhättyihin sepityksiin, jotka ovat usein vahvasti stereotypioiden värittämiä ja yaoin/shounen-ain kaltaisen materiaalin muokkaamia.

Tämä on itse asiassa yksi keskeisimpiä teemoja koko transasiassa: se, millaisia käsityksiä, kuvitelmia ja odotuksia transeilla on siitä, miten heidän kokemussukupuolensa yksilöt toimivat keskenään ja ottavat heidät osaksi keskinäistä kanssakäymistään tai eivät ota. Pohditaanpa asiaa vähän. Yksi konkreettinen ja selkeä ilmentymä noista odotuksista ja yrityksistä on bokserikatto, josta olen kirjoittanut tässä tekstissä. Bokserikatto tarkoittaa siis sitä ilmiötä, kun transmiehet yrittävät päästä osaksi homomiesten keskinäiskulttuuria ja deittailu-/seksielämää ja pettyvät, kun homomiehet eivät olekaan kiinnostuneita heidän sukupuoli-identiteetistään ja genderperformanssistaan eivätkä suostu kiertoteitse eheytettäviksi ryhtymään heterosuhteisiin. Tämäkös onkin asia, joka transeja vituttaa kuin pientä jyrsijää.

Miesten ja naisten keskinäiset sosiaaliset (ja seksuaaliset) todellisuudet poikkeavat toisistaan hyvin monella eri tasolla ja perustavanlaatuisesti. Olen jonkin verran eritellyt ja analysoinut noita eroja tässä tekstissä. Poikien ja miesten kanssakäymistä määrittävät tietyt poikuutta ja mieheyttä yhdistävät tekijät ja lainalaisuudet, jotka ovat sekä fysiologisia, psykologisia, seksuaalisia että sosiologisia. Mies peilaa omaa mieheyttään ja maskuliinisuuden prinsiippiin luontaisesti kuuluvia ominaisuuksia toisten miesten kautta – fyysinen voimakkuus ja kulmikkuus, karvaisuus ja muu testosteronin miehistävä vaikutus kehossa, äijämäisyys, yleinen uskottavuus miehenä eli onko ns. ylemmän tason vai alemman tason mies, tahdonvoima, kyky kannatella ja ottaa vastuuta, älykkyys, koulutus ja tietäminen, sosioekonominen status, herkkyys tai sen puute ja miten sitä ilmaisee tai on ilmaisematta, riskinotto, kilpailunhalu, valloitushalu, suojelukyky, kiintymyksen osoittaminen, machokulttuuri, viehättävyys naisten tai toisten miesten silmissä, seksuaalinen vetovoima, munan koko – ja poika peilaa kaikkea tuota samaa sekä toisista pojista että aikuisista miehistä, vain pienemmässä mittakaavassa.

Se, mikä miesten maailmassa nähdään usein heikkoutena tai alentavana, nähdään tyttöjen ja naisten keskinäisessä todellisuudessa ihannoitavana ja voimavarana – ja päin vastoin. (Tämä ei tietenkään ole niin mustavalkoista kuin miltä se näin esitettynä kuulostaa, mutta pääpiirteissään.) Se, miten miehet operoivat keskenään (riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta), toimii aivan omanlaisellaan logiikalla ja erilaisten reiluusperiaatteiden mukaan kuin naisilla. Tässä vaikuttaa keskeisesti myös koko elämänmittainen tausta: tyttö sosiaalistetaan tytöksi ja poika pojaksi, ja tyttöjen ja poikien sosiaalistaminen on täysin erilaista. Tuota elämän alkuvaiheen sosiaalistamisprosessia ei voi pyyhkäistä pois tai elää uudelleen tai tehdä merkityksettömäksi. Sosiaalistaminen vaikuttaa sekä tytöillä että pojilla vahvasti koko myöhempään elämään, ja usein koko tematiikkaa hahmotetaan vahvasti stereotypioiden kautta: miehet eivät puhu tunteistaan, miehet pitävät kaikessa itseään naisia parempana, miehet ajattelevat matemaattisesti ja teknisesti, miehet ovat putkiaivoja, miehet ajattelevat vain seksiä koko ajan jne. Miehet itse asiassa puhuvat tunteistaan, mutta eivät samalla tavalla ja samoilla sanoilla kuin naiset. Miehet eivät pidä itseään kaikessa parempina, he eivät vain puhu heikkouksistaan niin avoimesti ja usein kuin (ehkä) naiset. Miesten ajattelu on teknistä ja miehet ovat putkiaivoja, kyllä, mutta sille on syynä usein pikemminkin halu ratkaista asiat nopeasti kuin jäädä vatvomaan ja hinkkaamaan vuosikausiksi jotain, millä ei koeta olevan siinä ajanhetkessä niin ratkaisevaa merkitystä. Miehet turhautuvat ylenpalttiseen vatvomiseen hyvin nopeasti, koska miesten ajattelu on usein ratkaisukeskeistä eikä vellomiseen haluta tai jakseta käyttää turhaan aikaa. (Kaikesta, mitä tässä sanon, on tietysti aina poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. Ei tietenkään ole koskaan näin yksioikoista, mutta kun puhutaan yleisellä tasolla, ilmenemismuodot ovat aika usein juuri näitä. Aihetta voisi ruotia kymmenien blogikirjoitusten verran.)

Summa summarum: miesten keskinäinen sosiaalinen kanssakäyminen, tunneilmaisu ja kiintymyksen osoittaminen joko toverihengessä tai muulla tavoin ei toimi sellaisilla mekanismeilla kuin naiset olettavat tai miesfiiliksissään toivoisivat niiden toimivan. Juuri tähän perustuu tuo transmiesten (lähinnä siis FtM-heteronaisten) yaoin ja shounen-ain kulutus ja niiden kirvoittamat fantasiat poikien ja miesten välisestä todellisuudesta sellaisena pehmoisena hunajana, jollaista sen kuvataan niissä olevan. Olennaista on huomata ja pitää mielessä: yaoi ja shounen-ai ovat NAISTEN NAISILLE TUOTTAMAA FANTASIAA siitä, miten miesten keskinäinen todellisuus toimii. Ne eivät kuvaa miesten keskinäistä todellisuutta sellaisena kuin se on vaan sellaisena kuin naiset fantasioivat sen olevan. Ei ihme, että FtM-transit pettyvät, kun he yrittävät epätoivoisesti hakea oikeista miehistä ja miesporukoista samaistumispintaa, mutta se ei olekaan sellaista kuin yaoi, shounen-ai, transit ja heidän oma mielikuvituksensa antoivat ymmärtää.

Jos nyt otetaan verrokiksi jokin miesten tuottama artefakta, jonka voi jollain tasolla katsoa kuvaavan miesten keskinäistä todellisuutta about realistisesti (vaikka se tekeekin sen täysin yliampuvasti), niin sellainen olisi esimerkiksi elokuva Fight Club. Pitäisi muuten katsoa se uudelleen, siitä on varmaan 20 vuotta, kun olen nähnyt sen viimeksi. Toinen esimerkki ovat about kaikki sotaelokuvat. Miksiköhän näin on? Kas siinä pulma.

Sille on ratkaisevat syynsä, miksei tyttö/nainen/transpoika/transmies voi koskaan kokea poikien/miesten keskinäistä todellisuutta puhtaasti sellaisena kuin se on tai saada siitä edes jonkinlaista heiveröistä käsitystä – ja sitä heiveröistä käsitystäkään ei ole mahdollista saada ainakaan ennen kuin hän on niin paljon vastakkaisen sukupuolen kaltaiseksi ulkoisesti muokkautunut, ettei hänestä enää (ainakaan helposti) erota biologista sukupuolta. Tosin ikävä fakta transien kannalta on, että 99 %:ssa tapauksista mies kyllä miehen tuntee ja nainen naisen, piste. Tuon jonkinasteisen uskottavuusvaiheen (cispassing l. läpimenevä, kuten transit itse tästä puhuvat) saavuttamisen jälkeenkin miesten maailman kovuus ja mutkattomuus ovat tulleet monille transmiehille epämiellyttävänä yllätyksenä. Olen lukenut paljon heidän ihmettyneitä, turhautuneita, pettyneitä ja neuvoa hakevia kuvauksiaan tästä (taas aihe, jota voisi analysoida omassa tekstissään). On jotenkin aivan äärimmäisen tragikoomista, miten transeja jaksaa yllättää ja pöyristyttää esim. se, että miesten bokserit on muotoiltu tietynlaisiksi (= sinne pitää mahtua jorma).

Vaikka transmies ulkoisesti muistuttaisikin miestä kuinka paljon hyvänsä, on aina se vihoviimeinen barrikadi, jonka yli he eivät pääse: kyrvän puuttuminen. Tai ei voida edes puhua puuttumisesta, koska ei kyrpä voi puuttua naiselta, sitä ei vain naisella yksinkertaisesti ole lähtökohtaisesti. Hänestä ei koskaan tule ihan täysin miestä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikka hän tekisi mitä; se asia ei kerta kaikkiaan ole hänen vallassaan. Tällä asialla on vaikutusta siihen, miten muut miehet näkevät ja kokevat transmiehen (riippumatta siitä, ovatko hetero- vai homomiehiä) ja samaistavatko he hänet autenttiseksi mieheksi vai eivät. Peniksen ontologinen, toiminnallinen, mielihyvään kytkeytyvä ja itsetunnollinen merkitys mieheydessä/mieheydelle on ei vain fundamentaalinen vaan intergalaktinen. Sitä merkitystä ei vaan voida pyyhkäistä pois tai teeskennellä, ettei se vaikuta mitenkään mihinkään. Edes uskottavan näköiseksi muotoiltu neopenis ei vie transmiestä "perille" asti hänen räpiköinnissään tulla kokemakseen mieheksi, eikä se tee hänestä oikeaan mieheen verrattavaa entiteettiä, koska hän ei pääse biologista naiseuttaan koskaan pakoon muokkaamalla kehoaan, kuvittelemalla muuttuvansa mieheksi ja yrittämällä olla yksi äijistä äijäporukassa. Kuten nuo kuvakaappaustenkin tyypit masistelevat, aina he sen kuitenkin tietävät ja tuntevat (vaikka sitten kuinka pienistä merkeistä hyvänsä), että kaikki kyllä tietävät totuuden, vaikkeivät sitä suusanallisesti ääneen sanoisikaan (lue: varovat loukkaamasta transin räjähdysherkkiä tunteita). Kyllä kaikki maailman transit tietävät sen, että on eri asia tulla nähdyksi miehenä kuin miestä imitoivana naisena, jolla on vetskaritissit.

En tarkoita tällä ikävänsävyisellä puheella levittää pahaa mieltä tai puhua transmiehistä pahansuovasti, mutta nämä ovat faktoja, jotka eivät katoa kuvittelemalla ne pois tai nimeämällä ne fobiaksi, syrjinnäksi, sortamiseksi ja ulossulkemiseksi. Ei ole ihmisoikeus pakottaa muita ihmisiä valehtelemaan. En tarkoita myöskään sanoa, etteikö transmies voisi lainkaan koskaan, ikinä tulla minkään vertaa osalliseksi oikeiden miesten keskinäisestä sosiaalisesta kulttuurista: tietenkin voi, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Tervejärkisille FtM-transeillehan tämä riittääkin (he ymmärtävät tähän asiaan liittyvät realiteetit). Emme me miehetkään voi koskaan täysin kokea, millaista on olla tyttö/nainen tyttö-/naisporukassa. Minulla oli lapsena paljon tyttökavereita ja koulussa hengasin aina tyttöjen kanssa, mutta minä olin niissä porukoissa feminiininen (homo)poika, en yksi tytöistä, vaikka retorisesti olinkin "yksi tytöistä", koska tulin heidän kanssaan niin erinomaisesti juttuun (mikä on homoille erittäin tyypillistä, siis naisten kanssa hyvin toimeen tuleminen).

Tässä astuu kuvaan vielä homoseksuaalisuus eli jokin, mikä viimeistään on kaikilta maailman tytöiltä ja naisilta täysin ulottumattomissa: se, millaista ja mitä on olla homoseksuaalinen mies eli mies, joka on eksklusiivisesti kiinnostunut vain toisista miehistä ja sekstailee toisten miesten kanssa (lue: haluaa patukkaa, ei muffinssia). Tai tokihan transmies voi hankkiutua (hetero- ja bimiesten) gangbangringin keskelle riepoteltavaksi ja kuvitella sen olevan homojen ryhmäakti, mutta ei hän ole siellä mies vaan nainen, koska hän on aina fyysisesti nainen. Seksuaalisuus on fyysistä yhtymistä toisen ihmisen kehoon, ei identiteettiin, kokemukseen tai sukupuolisieluun/genderiin. Seksuaalisuus/seksi on kehollista toimintaa. Identiteetillä ei ole siinä halaistuakaan merkitystä.

Myöskään poika/mies ei voi koskaan tietää, millaista on olla lesbo tai tulla lesboksi, vaikka hänellä olisi kuinka kosmiset leidifiilikset. Minulle on edelleen hieman hämärän peitossa, mistä tämä täysin käsiin räjähtänyt transien homofetissi on tullut ja miksi niin harva uskaltaa nousta vastustamaan ja tuomitsemaan heitä törkeästä käytöksestään. Onneksi on poikkeuksiakin (esim. JKR). Se nyt ainakin on varmaa, että homous on monille heteroille fetissi, myös useille heistä, jotka suhtautuvat homouteen syystä tai toisesta torjuvasti tai tuomitsevasti. Minulla on tästä myös omakohtaista kokemusta. Transien homofetisointi ja eheyttämisyritykset ovat tuoneet tämän heteroaspektin hyvin selkeästi esiin; he eivät ehkä itsekään ihan ymmärrä, mistä siinä on kyse. Transeille homous edustaa tietysti myös transkokemuksen validaatiota, jota he pyrkivät narkkaamaan niin paljon kuin ikinä vain pystyvät, jos saavat siihen tilaisuuden.

Yksi transien tragedia on se, että he tarvitsevat jatkuvasti muilta jotain (henkistä pääomaa, validaatiota, kehumista ja ylistystä, huomatuksi tulemista) voidakseen tuntea olevansa todellisia tai kokonaisia. He odottavat koko ajan muilta ihmisiltä jotakin. Jos muut ihmiset eivät anna heille huomiota ja validaatiota, sitä pitää puristaa heistä/meistä väkisin. Jos huomio ei ole sellaista kuin transit ovat toivoneet, muut ihmiset täytyy syyllistää siitä ja manipuloida saadakseen sitä, mitä tarvitsee.

Säälittävää.

Jos metsässä kaatuu trans, kuuluuko hänestä ääni? – Ei kuulu, jos kukaan cissu ei ole sitä kuulemassa ja validoimassa.

Tähän liittyen vielä loppukaneetiksi nosto aiempaa:

"You don't need to share a part of you until you feel comfortable enough to do it. If you end up really wanting to be with him, then do it. But you don't need to do it yet. You decide when to do it."

Suomeksi: "Sinun ei tarvitse jakaa mitään osaa itsestäsi, ennen kuin sinusta tuntuu riittävän mukavalta tehdä niin. Jos päädyt siihen, että todella haluat olla hänen kanssaan, tee sitten niin. Mutta sinun ei tarvitse tehdä sitä vielä. Sinä päätät, milloin teet sen." 

Olen nähnyt tuhansia kertoja transien antavan toisilleen neuvoja siitä, miten transiutta ei kannata paljastaa deitille/seksikumppanille, jos sen on onnistunut salaamaan siihen asti, että ollaan jo deiteillä ja toinen on edelleen kiinnostunut (eikä tiedä totuutta). En oikein tiedä, mitä he kuvittelevat saavuttavansa tällä toiminnalla, semminkin kun tiedossa on lukuisia tapauksia, joissa transiuden paljastuminen on johtanut vakavaan väkivaltaan tai jopa transin surmaamiseen. Mihin ihmeeseen transit oikein pyrkivät tällä toiminnallaan, mitä he oikein luulottelevat? Että kun totuuden paljastumista viivyttää viimeiseen asti, niin toinen sitten toteaa, että "okei, eipä siinä mitään" ja jatkaa homman hymyhuulin loppuun asti? Totuus paljastuu armotta viimeistään siinä kohtaa, kun housut riisutaan. Biologisesta sukupuolesta valehteleminen (ja sen pitäminen omana oikeutenaan, ettei asiasta tarvitsisi kertoa heti kättelyssä) on itse asiassa rape by deception eli seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus petoksen avulla. Tiedän transien fantasioivan sellaisesta maailmasta, jossa transius on niin onnistuneesti normalisoitu ihmisen ominaisuus, ettei se missään tilanteessa – edes silloin, kun ollaan huijattu toinen deitille ja sänkyyn kanssaan – vaikuta mitenkään mihinkään, mutta kun maailmasta ei vaan koskaan tule sellainen.

Ihmettelen myös sitä, miksi transit tieten tahtoen pyrkivät tilanteisiin, joissa joku on heidän kanssaan vastentahtoisesti. Minulle pelkkä ajatuskin siitä, että joku olisi seksuaalisessa kanssakäymisessä kanssani pakosta, hampaat irvessä ja iljettyneenä kärvistellen, on kuvottava ja aiheuttaa pelkkänä ajatuksena jo pahoinvointia. Onko niin, että transit nauttivat tuollaisista tilanteista ja nimenomaan pyrkivät niihin (kuten he faktisesti tekevätkin)? Olen nähnyt transien ilakoivan somessa toisilleen tyyliin: ”Deittini ei vieläkään ole tajunnut, että olen trans!” Ja kommenteissa toiset transit tsemppaavat ja myötäilakoivat, että onpa mahtavaa ja kadehdittavaa kun olet noin läpimenevä, minäkin haluan. Voiko olla niin, että he suorastaan tietoisesti hankkiutuvat tuollaisiin asetelmiin, joissa joku on vastentahtoisesti heidän kanssaan, koska ”rakkaus on ihmisoikeus” (kuten heidän aktivistikylteissään olen nähnyt lukevan)? Jos näin on, se ei ole millään tasolla normaalia vaan kieroon kasvanutta ja sairasta. On aivan helvetin edesvastuutonta, että transliike ohjaa, tsemppaa ja kehottaa ihmisiä toimimaan tuolla tavalla: siekailematta huijaamaan ja kusettamaan muita niin perustavanlaatuisen intiimissä asiassa kuin seksuaalisuudessa ja deittailussa pelkkää omaa hyötä, etua ja mukavuutta ajatellen/tavoitellen.

Biologisen sukupuolen ja fyysisen kehon sekä seksuaalisen suuntautumisen (homous, heterous, biseksuaalisuus) merkitys eivät katoa koskaan. Niitä vastaan sotiminen harhaisten fiilisten, kollektiivipsykoosin ja jonkin ihmisoikeusskeidan pohjalta on lopulta kaikkien osapuolten kannalta silkkaa ajanhukkaa. Kyllä se noille Tumblrin/Redditin nuorille FtM-huuruilijoillekin aikanaan valkenee, mutta aika paljon täytyy vettä Aurajoessa virrata sitä ennen.

253 kommenttia:

  1. Erittäin mielenkiintoista tutkimustyötä. Karmaisevaa luettavaa. Ja kuinka todellisuudesta irtautunutta. Näistä teksteistä paistaa itseinho ja täydellinen vieraantuminen historiasta. Tajuavatko nämä ollenkaan miten binderit ja kehon osien amputaatiot vertautuvat korsettiin, fgm:ään, jalkojen sidontaan...? Tässä ajassa naiset olisivat suhteellisen vapaita olemaan muokkaamatta kehoaan, niin sitten pitää oikein hakeutua leikkauksiin.

    Transiutumisen vaikuttimena näyttää olevan osittain pornografia sekä miehillä, että naisilla. Olen pitänyt naisille suunnattua eroottista kirjallisuutta vähemmän haitallisena, koska siinä ei esiinny oikeita ihmisiä vaan kyseessä on puhtaasti mielikuvituksen tuote. Miehille suunnattuun materiaaliin liittyy useammin prostituutio, ihmiskauppa, spycam yms. ilmiöt, joten en usko nk. eettistä pornoa olevankaan, jos siihen liittyy oikeita ihmisiä.

    Ihmettelen siis miten naisten fantasiaporno saa aikaan nuorissa naisissa samanlaisia lopputuloksia kuin sissy-materiaali miehissä.

    Leimallisesti tämä tuntuu myös koskettavan lähinnä länsimaisia nuoria naisia, vaikka yaoin alkuperä on Japanissa. Emme lue uutisista lukemattomista transiutuneista japanilaisnaisista. Miten meidän kulttuurissamme todellisuuden ja fantasian rajat ovat niin hämärtyneet? Fantasian tehtävä on olla vain fantasiaa. Siihen kuuluu lopulta paluu arkeen.

    Syynä pidän yksilökeskeistä ja itsekkyyteen ohjaavaa kulttuuria, jossa nuorille kerrotaan kaiken olevan mahdollista. Jos mitään rajoja ei ole, niin myöskään reaalimaailman ja virtuaalimaailman eroja ei ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo todellisuuden hämärtymisen aspekti koko ilmiössä on erittäin keskeinen. Jengi imautuu noihin netin kaikukammioihin niin syvälle, että ihan oikeasti kuvittelevat olevansa yhtä kuin sinne luomansa avatarhahmot, joita voi sitten muokata fyysisestikin mielensä mukaan. Hämärtyminen menee monilla lopulta niin pitkälle, että sen halutaan koko ajan tuntuvan mahdollisimman todelta; siitä tulee heille eräänlainen elämäntapa ja psyykkinen yleistila. Se taas vaatii sitä, että ympärillä olevat ihmiset täytyy pakottaa mukaan niihin omiin harhoihin, eli ulkopuolisten tehtävä on pönkittää niitä psyykkisiä vääristymiä toistelemalla, että keisarin vaatteet ovat upeat, käyttämällä tiettyjä puhuttelumuotoja ja pronomineja jne. Kun joku ei suostu tuohon peliin, ilmaisee, ettei koko hommassa ole päätä eikä häntää tai on vain tietämätön asioista ja kyselee uteliaisuuttaan, hänet leimataan "vihaajaksi", "foobikoksi" tai joksikin vastaavaksi. Puhdas suojamekanismi: "Koska henkilö X ei näe ja kohtele minua niin kuin käsken hänen nähdä ja kokea, hän vihaa minua ja haluaa minun kuolevan."

      Tuo on erittäin hyvä huomio, että vaikka Japani on tuon manga- ja animefantasian kehto, siellä ei ole (ainakaan minun tietääkseni) käynnissä lähimainkaan samanlaista transbuumia kuin meillä länsimaissa. Toki Japanissa ollaan muutenkin monissa asioissa paljon konservatiivisempia kuin täällä, mutta ehkä japanilaiset noin muutoinkin osaavat erottaa realiteetit fantasiasta, kun täälläpäin maailmaa pidetään suorastaan ihannoitavana leijua jossain pilvilinnoissa ja rakentaa koko elämästään fantasiaprojekti, jossa larpataan joka tasolla sitä samaistumisen kohdetta; kuvottavimpana ilmentymänä tästä aikuiset miehet, jotka pukeutuvat kuin pikkutytöt ja selittelevät olevansa "trans girls" (hyi saatana). Mitähän myrkkyä meidän juomavesiimme ja hammastahnoihimme täällä uutetaan, että saadaan jengi käyttäytymään näin? Pyörittelen välillä mielessäni vaikka mitä salaliittoteorioita.

      Ihmettelen usein myös sitä, että eikö jengi koskaan kyllästy noiden samojen levyjen soittamiseen. Luulisi nuorten keksivän muitakin tapoja vouhottaa ja tehdä pesäeroa boomersukupolveen kuin jauhaa miljoonista keksityistä sukupuolista ja seksuaalisuuksista loputtomasti. Minulla on sellainen pieni etiäinen, että jotkut nullogenderit tulevat olemaan seuraava vahvanpuoleinen nuorten vouhotuskohde. Siitä on nyt jo merkkejä näkyvillä, esim. koko naaman tai kehon tatuoiminen, lävistykset mitä radikaalimpiin paikkoihin, kielten halkaisut, side- ja sarveiskalvon värjäämiset mustiksi, sormenpääamputaatiot... Onpahan siinäkin kirurgeille, lävistäjille ja tatskaajille rahasampoa kerrakseen.

      Poista
    2. Minun nähdäkseni porno ja pornoriippuvuus näyttelee hyvin suurta osaa sekä nuorten miesten että naisten transidentiteettikipuilussa ja nykyään kun lapsille tungetaan jo synnytyslaitoksella älyluuri kouraan, pornoaltistus tapahtuu paljon aiemmin kuin ennen vanhaan. Suurin osa pornosta on suunnattu miehille, ja esiteini- ja teini-ikäiset pojat jäävät hormonityrskyissään koukkuun entistä nuorempina. Sitten kun "normiporno" ei enää riitä, aletaan hakea kyseenalaista sisältöä (sissy hypno, zoo, lapo tms.) kunnes lopputuloksista saamme lukea iltapäivälehdistä. Olen myös kuullut semmoista, että nuoret pojat ovat ahdistuneita siitä, kun eivät halua tehdä pornossa kuvattuja asioita toiselle ihmiselle.

      Nuoret tytöt puolestaan kokevat suuren osan pornosta epämiellyttäväksi ja vastenmieliseksi (itse ainakin koin ja koen vieläkin), ja varhainen pornolle altistuminen voi aiheuttaa negatiivisia mielleyhtymiä aikuisena naisena olemisesta. Vihaan sitä, miten nykykeskustelussa tarjotaan Erika Wikmania, Bonnie Blueta ja muita "seksuaalisesti vapautuneita" naisia ratkaisuksi nuorille tytöille seksuaaliasioihin liittyvään ahdistukseen: se on sama kuin sanottaisiin: "Tulet aina olemaan pelkkä huora ja seksiobjekti, joten paras opetella tykkäämään siitä". Mutta minä olenkin tämmöinen patakonservatiivi, seksinegatiivinen dinosaurus, ja vanhoillislestadiolainenkin varmaan.

      Poista
    3. "Mutta minä olenkin tämmöinen patakonservatiivi, seksinegatiivinen dinosaurus, ja vanhoillislestadiolainenkin varmaan."

      Welcome to the club, sister.

      Poista
    4. "Nuoret tytöt puolestaan kokevat suuren osan pornosta epämiellyttäväksi ja vastenmieliseksi (itse ainakin koin ja koen vieläkin), ja varhainen pornolle altistuminen voi aiheuttaa negatiivisia mielleyhtymiä aikuisena naisena olemisesta." Tämä!
      Hauska nähdä, että en ole ainoa, joka näkee, että tällä miten pornoestetiikkaa on toitotettu esiin joka tuutista, on seurauksena, että nuoret naiset kokevat sukupuoleen liittyvää ahdistusta. Nainen = ylinormaalien ärsykkeiden (vrt. liian isot huulet, tissit) objekti, jolle voi tehdä väkivaltaa. Se kuva sisäistyy alitajuntaan, vaikka itse järjellä ajattelisikin toisin, ja vaikuttaa sieltä kasvamiseen ja minäkuvaan.

      Poista
    5. "Koska henkilö X ei näe ja kohtele minua niin kuin käsken hänen nähdä ja kokea, hän vihaa minua ja haluaa minun kuolevan."

      Mitä tätä todella vääristynyttä ja rajatonta ajatusmallia ei nähdä tai osata sanoa ääneen monien "transfobia"-syytösten taustalla vaikuttavana mekanismina?

      Poista
  2. Hyvä teksti. Ja ah, niin harhaista settiä näiltä sukupuolihämmentyneiltä naisenaluilta. Puhumattakaan homofoobisuudesta (sekä itseä että muita kohtaan)! Surettaa.

    Kuten Francis Fukuyama kirjoitti: “Experience suggests that if men cannot struggle on behalf of a just cause because that just cause was victorious in an earlier generation, then they will struggle against the just cause.”

    Juuri tältähän meno tosiaan vaikuttaa, vaikka "transvallankumouksen" kannattajat eivät sitä itse näekään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ironista on, etteivät nämä tyypit hahmota omaa ja viiteryhmänsä asennetta ja käyttäytymistä homofobiaksi. Homoudesta on vääristelty ihmisten mielissä identiteetti, jonka kuka tahansa voi omaksua. Oikeilta homoilta ei ole kysytty mitään, ja kun yritämme jotain seksuaalisen suuntautumisen todellisista toimintamekanismeista ja ilmenemismuodoista piipittää, meidän käsketään vain tukkia turpamme, koska meillä on jo oikeuksia, kun taas sukupuoleltaan moninaisilla ei ole.

      Olen nähnyt moninaisuusporukalta kysyttävän, että miksi miehen on täysin OK larpata naista tai naisen homomiestä, mutta jos joku värjää kasvonsa ja kehonsa mustaksi, on hän rasistinen blackface. En ole kertaakaan nähnyt heidän vastaavan tähän mitään (järkevää ainakaan). Intersektionaalisten feministien uhrihierarkiassa sekä naiseus, homous että tummaihoisuus ovat intersektioita, mutta vain kahta ensimmäistä on hyväksyttävää approprioida sydämensä kyllyydestä ja olla piittaamatta lainkaan siitä, miten intersektioiden varsinaiset edustajat asiaan suhtautuvat ja mitä siitä sanovat.

      Moninaisuusöyhöt myös vetävät jäätävät kilarit jostain neljän tuulen hattujen tai inkkaripäähineiden appropriatiivisesta käytöstä (ihan syystäkin toisaalta; ne eivät ole vain asusteita vaan niihin liittyy alkuperäiskansojen kulttuurista ja hengellistä symboliikkaa, jota täytyy kunnioittaa eikä karnevalisoida), mutta esim. Pride-lipun, joka on alun perin homoseksuaalisuuden symboli, on mielihyvin voinut raadella ja turmella nykyiseen muotoonsa, johon on tungettu kaiken maailman väriset raidat, sateenvarjot, Palestiinan liput, intersukupuolisuuspallurat sun muut. Eikö heille itselleen ollenkaan missään tilanteessa valkene, miten kaksinaismoralistista ja tekopyhää heidän oma toimintansa on?!

      Poista
    2. Miksi se, että transidentifioituva hetero larppaa homoa on homofobiaa, vaikka transidentifioituvassa porukassa on paljon myös oman biologisen sukupuolensa suhteen homoseksuaalista porukkaa, jotka larppaavat heteroa? Samoin sekin, että biologinen mies identifioituu transnaiseksi voidaan nähdä naisvihana, mutta jostain syystä biologisen naisen identifioituminen transmieheksi ei kuitenkaan ole miesvihaa. Vai onko tässä vain kyse siitä, että transideologiaa halutaan vastustaa vain nais- ja homovihan kautta ja siksi siitä tarkastellaan vain niitä puolia, jotka voidaan jotenkin sovittaa omaan narratiiviin.

      Poista
    3. "jostain syystä biologisen naisen identifioituminen transmieheksi ei kuitenkaan ole miesvihaa"

      Vaikka transmaskuliinisuus olisi yhtä lailla tunkkaisiin stereotyyppeihin ja fetisointiin pohjautuvaa kuin transnaiseus, niin transmiehistä ei koidu miehille yhtä konkreettista haittaa ja vaaraa kuin toisinpäin. Transmiehet eivät ole miesten tiloissa, ryhmissä, kiintiöissä ja palveluissa samanlainen riskitekijä kuin mieskehoinen naisten tiloissa. Transmiehet eivät myöskään saa epäreilua kilpailuetua miesten kilpaurheilussa.

      Homolarppaamisen ongelma taas on käsitteellisellä ja konkretian tasolla tapahtuva homoseksuaalisuuden hävittäminen ja eheytysretoriikka, siis sen väittäminen, että penis on osa lesbon seksielämää ja vulva homojen. Kahden transleidin välinen suhde ei ole lesbosuhde, vaan kahden feminisoidun miehen välinen suhde. Kukaan ei kiellä larppaamasta ja fetisoimasta homoseksuaalien suhteita yksityiselämässä, mutta ei ole millään tasolla homoseksuaalien etu tarinoida pimpillisistä, menkkaavista ja raskaana olevista homomiehistä, mainostaa lesboille tyttödikin erilaista suutuntumaa tai järjestää homomiehille emättimen stimulointityöpajoja.

      Sama toimii myös toisinpäin, eli heteroillekaan ei tule tuputtaa suuntautumisen vastaisia transkumppaneita ja miehillä ja pojilla on oltava myös oikeus intiimitiloihin ilman vastakkaisen sukupuolen edustajien läsnäoloa. Yhteiskunnallisen sukupuolikäsityksen sorkkiminen ja seksuaalisen suuntautumisen määritelmän muuttaminen eivät hyödytä kuin pientä promillea transqueerspeshuleista, jos heitäkään.

      Poista
    4. Femina Non Grata, rakastan blogiasi! Luin sitä tuoreeltaan vuosia sitten ja olen käynyt joskus kurkkaamassa jatkatko vielä sen kirjoittamista. "Muunsukupuolisuus, eli falski pako naiseudesta" oli niin riemastuttava, koska se oli yksi todella harvoista suomenkielisistä teksteistä, joissa annetaan täyslaidallinen muusuhömpälle.

      Poista
    5. Onnistuikohan lainaus oikein? Halusin vain kiittää nimetöntä faniani. ♡ Kiitos myös sille pikkulinnulle, joka mulle vinkkasi tästä ilahduttavasta viestistä.

      Ja viimeiseksi kiitos Laventeliveikkoselle siitä, että sait mut a) aikanaan edes pystyttämään oman blogin, ja b) että jaksat vielä jatkaa. Please, älä lopeta, olet harvinaista vertaistukea monelle tässä gender-kauhugenressä 💜

      Poista
  3. Onko niin, että transmaskuliinin / transpojan kavereita ovat aina kuitenkin yhä vain tytöt? Pojat eivät vain ota transpoikaa kaverikseen, koska hänelle on mahdotonta olla yksi jätkistä. Poikien maailmassa voi olla poika monella tavalla, mutta silti aina on jonkinlainen todennäköisesti jo biologiasta tuleva peruskoodi olemiselle, joka on aina erilaista kuin tytöillä. Tätähän on tutkittukin, ja jos otetaan ihminen kokonaisuutena, pystyy jokainen arvaamaan, onko hän mies vai nainen riippumatta siitä, kuinka perinteisesti kulttuurisessa mielessä sitä on (Puopolo puhui tästä). Nettihän voi huijata tässä: arvaisetteko esimerkiksi minun sukupuoleni oikein vain tämän kommentin perusteella?

    Ero transnaisten ja transmiesten (tai trasfeminiinien/-maskuliinien) kohtaamiselle samaitumissukupuolessa on se, että naiset voidaan hiljentää ja uhkaamalla pakottaa leikkimään, että transnainen on nainen ja ottamaan tämän mukaan, kun taas miehet vaan yksinkertaisesti eivät pidä transmiestä miehenä eikä useimpia miehiä kiinnosta esittää pitävänsä. (Hetero)miehet eivät myöskään saa ollenkaan niin paljon kuraa niskaan tästä kuin naiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poikien keskenään oleminen on tietynlaista. Sitä on yllättävän hankalaa sanallistaa (yritin sitä jo tuossa päätekstissä, mutta pyyhin pois). Tyttöjen keskenään oleminen on tietynlaista. Kun pojat ja tytöt sekoitetaan, myös se tietynlaisuus sekoittuu ja koko dynamiikka muuttuu. Pojat eivät voi puhua tyttöjen kanssa sellaisista asioista kuin keskenään ja päin vastoin. Itse lapsena ja nuorena inhosin sitä, miten pojat keskenään heittävät usein sovinistista läppää. He jauhavat jatkuvasti myös homojuttuja, heittävät homoläpändeerosta ja homottelevat toisiaan. On itse asiassa uskomatonta, miten paljon pojat homojuttuja keskenään jauhavat ja heittävät homoläpändeerosta, joka voi olla joko hyvän- tai pahantahtoista tai sekoitus molempia. Jos aivan tarkkoja ollaan, niin homopojat/-miehet puhuvat homojutuista paljon vähemmän kuin heteropojat/-miehet keskenään. Se on jotenkin sisäänkoodattu äijäkulttuuriin ja siihen, miten miehisyydestä otetaan mittaa. Heteromiehet peilaavat äijämäisyyden astettaan ja machouttaan hyvin pitkälti homouden käsitteen kautta.

      Something to think about:
      Jos joku paljastuu homoksi oikeasti, häntä aletaan kohdella varoen ja silkkihansikkain. ELI ITSE ASIASSA: homoksi paljastunutta poikaa/miestä aletaan kohdella hieman samoin kuin kohdeltaisiin tyttöä/naista. Tähän liittyy tietty varautuneisuuden ilmapiiri: ei tiedetä, miten homppeli reagoi sovinistisiin tsoukkeihin tai homoläpändeerokseen. Jos käy niin, että homo ei ole niistä moksiskaan, tunnelma rentoutuu. Olen ollut SADOISSA tilanteissa, joissa homouteni paljastuminen miesporukassa on saanut aikaan tuon tunnustelevan ja hieman varautuneen ilmapiirin. Kun olen itse yhtynyt homoläpändeerokseen (joskin olen saattanut soimata misogynistisistä vitseistä ym.) ja ilmaissut, etten ole räjähdysherkkä ruutitynnyri vaan suhtaudun koko asiaan ja myös siihen homoläppään letkeän välinpitämättömästi, niin heteromiehet heti rentoutuvat ja olen heti taas yksi jätkistä. Monet heistä ovat myös leikillään alkaneet "iskeä" minua ja jotkut ovat jopa halunneet halata tai pussata kokeeksi. Tässä on jotain todella hellyttävää.

      Kun tytöt keskenään selittelevät poikajuttuja ja transjuttuja, se pohjautuu tietynlaisiin perustarpeisiin, itsensä hahmottamisen raameihin, kasvukipuihin ja identiteettikokeiluihin. Pojat eivät puhuisi niistä asioista samalla tavalla, koska pojat eivät puhu poikana olemisesta tai miehistymisestä samalla tavalla kuin transpojat puhuisivat tai miten transpojat poikuutta ja mieheyttä hahmottavat: ulkopuolelta, eivät sisältä käsin. Tyttö ei voi tietää, millaista on olla poika.

      Olen pannut merkille transidentifioituvien tyttöjen/naisten keskusteluja luettuani, että useilla heistä ei välttämättä ole kyse halusta tulla niinkään pojaksi kuin tulla ei-tytöksi/ei-naiseksi. Tyttöyteen ja naiseuteen liittyy tiettyjä yhteiskunnan ja muiden ihmisten asettamia odotuksia ja paineita, joita pojilla ei (ainakaan tyttöjen perspektiivistä) ole tai ainakaan näytä olevan. Vapautuakseen noista odotuksista ja paineista näille tytöille kehkeytyy ajatusrakennelma, että jos he olisivat poikia tai pojan kaltaisia, noita paineita ei olisi. Tähän liittyy erittäin vahvasti myös ahdistus siitä, että oma kehittyvä keho alkaa herättää epätoivottua huomiota pojissa ja miehissä. Monet transpojat ja -miehet ovat suoraan myöntäneet, että yksi iso aspekti heidän transidentiteetin omaksumisessaan oli päästä eroon epätoivottavasta seksuaalisesta huomiosta. Monilla se on ollut myös traumaresponssi siihen, että heitä on seksuaalisesti ahdisteltu. Miksi tästä(kään) ei puhuta enemmän ja avoimemmin?

      Poista
    2. "(Hetero)miehet eivät myöskään saa ollenkaan niin paljon kuraa niskaan tästä kuin naiset."

      Totta. Sekin voi olla yksi poikuuden/mieheyden prinsiippiä kohti hamuilemisen motiivi, että pojat ja miehet pääsevät monessa asiassa helpommalla. Pojilla ja miehillä ei esimerkiksi ole läheskään niin vaativia ulkonäköstandardeja kuin tytöillä/naisilla. Toki miehillä on sitten yleiset miesvastuut kuten armeija ja infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito, joita ilman yhteiskunta ei pyörisi päivääkään. Mitä tosin armeijaan tulee, niin ymmärtääkseni transmiehet ovat saaneet vapautuksen armeijasta transiuden perusteella.

      Tämä tyttöjen/naisten ja poikien/miesten sosiaalisten todellisuuksien erojen pohtiminen on aihe, jota voisi ruotia loputtomasti. Olennaista kuitenkin nimenomaan se, että ne ovat erilaisia ja kun ne yhdistetään, ne ovat taas erilaisia. Yhdistetty ei koskaan voi olla luonteeltaan samanlaista kuin pelkästään tytöt/naiset ja pojat/miehet keskenään. Niin se vaan menee.

      Poista
    3. Olen tehnyt noista "varautuneista" heteromiehistä myös seuraavan havainnon:

      Kun he huomaavat tuon letkeän välinpitämättömyyteni ja tietävät, että voivat olla seurassani täysin luontevasti ja etten pane kaikkea mikä liikkuu (homoillakin on standardit ja preferenssit, gasp), monet heistä alkavat käyttäytyä niin, että asettuvat tilaisuuden tullen tarkoituksellisesti jotenkin "esille" ja homon nähtäville. Olen huomannut esim. sellaista, että jossain miesten saunaillassa he riisuvat paidan edessäni hitaasti nautiskellen, pullistelevat lihaksia vaivihkaa ja manspreadaavat pyyhe päällä jollain penkillä siten, että kaikki strategiset kohdat varmasti ovat homon näkyvillä. He saavat egokiksejä siitä, että joku mahdollisesti katsoo heitä himoiten ja ihaillen, vaikka se katsoja olisikin hintti eikä nainen. Ja vaikka en kiinnittäisi heihin yhtään mitään huomiota (kuten en kiinnitäkään), niin heidän mielessään se mahdollisuus on olemassa ja se kutkuttaa heitä. Kyse ei siis ole siitä, että he välttämättä koskaan antautuisivat homon kanssa mihinkään aktiin, mutta kaikki se vaivihkainenkin huomio hivelee heidän egoaan hunajan tavoin. Miehet rakastavat sitä, kun heitä katsotaan ihaillen tai himoiten (joskin on myös heteromiehiä, joissa homon mahdollinen huomio herättää alkukantaista raivoa).

      Kerran eräässä saunaillassa kaksi heteromiestä (silloisia työkavereita) "ärsytti" minua tahallaan niin, että aina ohi kulkiessaan hivelivät minua vähän hartioista tai päälaelta ja hieroivat nähteni bulgeaan pyyhkeen läpi. Toinen heistä tuli eteeni, tiputti pyyhkeen lattialle ja sanoi munaa heilutellen: "Voisiksä vähän hieroo mun kiveksiä?" Tuijotin häntä toinen kulma koholla ja sanoin naureskellen, että painus nyt vittuun siitä. Tällaiset tilanteet ovat hauskoja, kun niihin liittyy sellainen miestenvälinen luottamus siitä, että kukaan ei ylitä sovinnaisuuden rajoja ja kyse on lempeästä ja kiusoittelevasta huumorista, ei mistään pahantahtoisesta tai syrjivästä.

      Poista
    4. Kerran oli sellainen tilanne (itse asiassa Priden aikoihin), että juttelin baarissa erään noin viisikymppisen heteromiehen kanssa. Hän kertoi aina olleensa vain naisten kanssa, mutta miehen kanssa "kokeileminen" on aina kiinnostanut häntä. Hän ei ollut uskaltautunut kokeilemaan, mutta asia oli aina ollut hänen mielessään jollain tasolla. Sanoin, että koskaanhan ei ole liian myöhäistä kokeilla, mutta ei se mikään velvollisuus ole, jos kuitenkin on aika varma siitä, mistä ja kenestä viehättyy. Hän mietti asiaa ja kysyi sitten hieman häpeillen, että saako hän kokeilla halata minua. Otin hänet oikein kunnolla veljellisen lämpimään karhuhaliin. Hetken päästä hän sanoi: "Miten tää voi tuntua näin hyvältä?" Hän ei halunnut heti päästää irti.

      En tiedä, miten hänen "tarinansa" tuosta jatkui, mutta tuo hetki oli jotenkin tosi koskettava. Jäi kirkkaasti mieleen, vaikka tästä on jo yli 10 vuotta aikaa.

      Poista
    5. "Olen huomannut esim. sellaista, että jossain miesten saunaillassa he riisuvat paidan edessäni hitaasti nautiskellen, pullistelevat lihaksia vaivihkaa ja manspreadaavat pyyhe päällä jollain penkillä siten, että kaikki strategiset kohdat varmasti ovat homon näkyvillä. He saavat egokiksejä siitä, että joku mahdollisesti katsoo heitä himoiten ja ihaillen, vaikka se katsoja olisikin hintti eikä nainen."

      Jos se yhtään helpottaa, niin itse voin naisena sanoa, että me naiset teemme samoin toisillemme, kaiken aikaa - se vain ei ole läheskään yhtä... läpinäkyvää, kuin miehillä, olettaisin. Ei yhtä "katsokaa minua", vaan "jos joku katsoo, niin hän näkee vain parhaani" - eli, vedetään vatsaa sisään, poseerataan, pidetään selluliitti piilossa, tissit ryhdissä, yms. Naisten kesken, tarkoitus ei koskaan ole, että kukaan koskaan avoimesti katsoo ja vertailee - me naiset vain tiedämme, että koska epävarmuus omista kehoistamme on pretty much sisäänrakennettu ominaisuus, me naiset vertailemme toisiamme toisiimme, halusimme tai emme, edes jollain ajatuksen tasolla. Mutta! Useammin, kyse ei ole seksuaalisuudesta/seksuaalisesta haluttavuudesta - lue; kaikki naiset vertaavat itseään toisiinsa, mutta harva meistä haluaa todella koskea tai panna toista naista - vaan paremmuudentuneesta/ns. "onko tämä normaalia"- ajatusmallista, josta etsitään sitä sanatonta validaatiota omille, fyysisille ns. epätäydellisyyksilleen.

      Tästä on naisten kesken todella vaikea, saati haavoittuvaista puhua, sillä naisten kesken, toistensa kehoista avoimesti keskustelu herättää VÄLITTÖMÄSTI seksuaalisia sävyä, joita naisporukoissa - bi-seksuaalin kokemuksella - pyritään välttämään; lue; naiset eivät halua nähdä toisiaan seksuaalisina valloittajina, haasteina tai uhkina.

      Me naiset olemme niin haavoittuvaisia, arkoja ja herkkiä omia kehojamme kohtaan, että jopa toisen naisen ihan täysin neutraalikin katse saa meidät kammoamaan koko päivän, "näkikö hän myhkyräni, finnini ja karvani, ja ajatteliko hän; ei vittu, mikä ruma horo?!", mikä heijastelee juuri sitä paineta, mikä naiseuteen liittyy.

      Olisi suoranainen luksus, jos nainen voisi nykyaikaisen (ei diagnoosia, ei leikkauksia, ei mt-ongelmaa, ei hormoneja, yms.) transnaisen tavoin käyttää naiseutta, kuin pukua.

      Mutta samaan aikaan, tuo miesten keskeinen, ilmeisesti hyvin kilpailuhenkinen itsensä fyysinen vertailu toisiin myös kiehtoo.

      Ja nyt väistän itse kaninkoloa, etten itse valahda "transmies"-identiteettiin XD

      Poista
    6. Ehkäpä lääkkeenä tähän ongelmaan ei toimikaan ulkonäköönsä obsessoituneiden naisten loputon hyysääminen ja ymmärtäminen vaan se, että nämä naiset hankkisivat elämäänsä muutakin sisältöä kuin pinnallisen ja lapsellisen ulkonäkökeskeisen narsismin.

      Poista
  4. Hei! Huomasin juuri yhden asiavirheen: Tumblr-Communities on tullut jo viime vuoden puolella, eikä tämän vuoden, kuten tekstissäni väitin. Osassa kuvakaappauksista on päivämäärä viime vuoden lopulta. Pahoitteluni asiasta.

    VastaaPoista
  5. Ylellä on (hieman yllättäen) Pride-krapula: (Joko glitter on laskeutunut?)

    "Autoritaarista johtamista ja työperäisiä sairastumisia – näin väittävät Helsinki Priden työntekijät
    Seitsemän järjestössä työskennelleen mukaan ihmisoikeusjärjestö Helsinki Pridessa valtaa käytetään epäasiallisesti."

    "Usean työntekijälähteen mukaan erimielisiä savustetaan järjestöstä ulos."

    Kuinka yllättävää.

    https://yle.fi/a/74-20169797

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä kommentteja:

      Onsku_9
      06:48
      Pride-liike alkaa omaksua tiettyjä uskontokuntaa muistuttavia piirteitä. Liikkeellä on vuotuiset aikaan sidotut juhlat, tarkasti määritellyt opinkappaleet, eräänlainen liturginen kieli jossa asioista täytyy käyttää tarkkaa ja oikeaa nimea ja oppi hyvästä ja pahasta. Nyt sillä on myös kaikkea tätä organisoiva ja valvova johto (so. papisto).

      Kannatan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen täyttä tasa-arvoa. Hommassa saisi kuitenkin olla tiettyä rentoutta. Jos joku vahingossa kutsuu jotain ilmiötä pari-kolme vuotta sitten vanhentuneella termillä, niin mielestäni häntä ei tule pitää syyllisenä anteeksiantamattomaan syntiin.

      Voluutta
      07:28
      Minullekin on tullut tämä uskontovertaus mieleen. Ollakseen "hyvä ihminen", ainakin tiettyjen piirien silmissä, on uskottava tiettyihin dogmeihin niitä kyseenalaistamatta. Jos heillä olisi uskontunnustus, se voisi alkaa: "minä uskon sukupuolien moninaisuuteen, ...."

      Ihminen voi olla hyvä ja arvokas, vaikka hän omaksuisi erilaiset arvot ja näkemykset kuin pride-liike tai vastaavat. Suvaitsevaisuus ei voi olla yksisuuntainen tie. Ainoa mikä on yksisuuntaista, on toisen peruskunnioitus: asiallinen käytös huolimatta syvistäkin mielipide-eroista. Siitä ei tulisi kenenkään koskaan tinkiä.

      Experto
      10:51
      Miksi seksuaalisuus pitää lokeroida ja luoda uskontomaisia opinkappaleita oikeine mielipiteineen, luokitteluineen ja sanastoineen? Onneksi Suomen kielessä ei sentään ole sukupuoliproniminejä, joita pakottaa muutkin käyttämään. Muuallakin maailmassa pitäisi pyrkiä samaan kuin Suomessa ei lisätä uusia sukupuolimääritteitä ja uhkailla rangaistuksilla vaan kokonaan luopua niistä. Eikö erilaiset suuntautumiset pitäisi tuoda osaksi normaalia elämää eikä päin vastoin eroja kärjistää luomalla väärinajatteleva "fobinen" stereotyyppinen vihollishahmo, jota vastaan sitten kai marssitaan.

      Scientific Mind
      08:45
      Tämä on herätysliikkeissä yleinen ilmiö. Jo keskiajalla egalitaristisissa kapinoissa kävi lähes poikkeuksetta niin että johto nopeassa aikataulussa rupesi keskittämään itselleen valtaa, arvovallan symboleja ja muuta pääomaa. Selitys moralistististen kansanliikkeiden moraalittomuudelle on että kun moraalista on tehty ideologia johon samaistutaan, niin itsellä ei tarvitse olla moraalia. Suhde hyvään ideologiaan vapauttaa vaatimuksesta omaan moraaliin ja siten myös vapauttaa oikean moraalin rasituksilta, syyllisyyden ja häpeän tunteista. Sen sijaan voi nauttia ylivertaisuuden tunteesta ja muiden vihaisesta tuomitsemisesta.

      Ylefantti
      07:07
      Todella hyvä nähdä, että Ylen toimesta myös tällaisia puolia nostetaan esiin Prideen liittyen, vaikka kyse tässä tapauksessa onkin enemmän yhden henkilön tavasta johtaa. Pride-liikkeen toimintaan on liittynyt paljon painostamista ja sananvapauden vastaista toimintaa, joka nähtävästi näkyy myös liikkeen sisäisessä kulttuurissa. Kaikki mielipiteet ovat sallittuja, kunhan ne ovat juuri niitä oikeita mielipiteitä. Suvaitsevaisuus on määritelty uudelleen merkitykseltään vastakohdakseen.

      Poista
    2. Minulle on edelleen täysin mystistä, että ihmiset saavat noita kommenttejaan läpi Yle Uutisten kafkamaisesta moderoinnista. Jokainen kommentyi, jonka sinne laitan tulee bumerangina takaisin saatesanoin "Kommenttiasi ei julkaistu, koska..." ja sen jälkeen lista asioista, jotka ovat saattaneet vaikuttaa julkaisematta jättämiseen. "Kommentti toistaa aiemmin sanottua", vaikka näkökulmani on täysin uusi. "Nimimerkki tai viestin sisältö on asiaton", vaikka nimim. on tyyliin jaskameikäläinen ja kommentin sisältö niin asiallinen ja harkittu kuin kuvitella saattaa. Olen päätellyt, että siellä ei kaivata tällaista ongelmallista homoa sotkemaan narratiivia yhtenäisestä sateenkaariliikkeestä, mistä syystä kommentti toisensa jälkeen lentää roskikseen.

      Poista
    3. Tässä tuo linkattu Ylen artikkelin teksti kokonaisuudessaan:

      Autoritaarista johtamista ja työperäisiä sairastumisia – näin väittävät Helsinki Priden työntekijät

      Seitsemän järjestössä työskennelleen mukaan ihmisoikeusjärjestö Helsinki Pridessa valtaa käytetään epäasiallisesti.

      Autoritaarista johtamista, työperäisiä sairastumisia, erimielisten hiljentämistä.

      Helsinki Pride -yhteisössä työntekijöiden ja johdon välillä vallitsee tulehtunut työilmapiiri, väittää seitsemän järjestössä työskennellyttä.

      Kansalaisjärjestö ja asiantuntijaorganisaatio tuottaa vuosittain Pride-tapahtuman, joka muistuttaa yhtäläisten oikeuksien kuuluvan kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta. Se tekee myös jatkuvaa sosiaali-, nuoriso-, ja yhteisötyötä.

      Yleen yhteyttä ottaneiden kolmen entisen työntekijän mukaan järjestön rummuttamat arvot – monimuotoisuus, rohkeus ja yhteisöllisyys – eivät toteudu sen omassa toiminnassa.

      Heidän lisäkseen Yle on haastatellut neljää muuta järjestössä työskennellyttä, joista kaksi työskentelee järjestössä edelleen.

      Järjestö työllistää ympäri vuoden kymmenen ihmistä. Lisäksi sen tehtävissä toimii lukuisia projektityöntekijöitä ja vapaaehtoisia.

      Lähteet esiintyvät jutussa muunnetuilla nimillä, koska he eivät halua joutua hankalaan asemaan järjestökentällä tai sateenkaariyhteisössä.

      Monen mielestä johto käyttää valtaa väärin

      Ylen haastattelemat työntekijät kuvaavat toiminnanjohtaja Annu Kemppaista itsevaltaiseksi johtajaksi, jonka päätökset pohjautuvat henkilökohtaisiin mielipiteisiin ja tunteisiin.

      Kemppainen johtaa organisaation operatiivista toimintaa ja hän saa työntekijälähteiden mukaan vankkumattoman tuen toiminnalleen hallituksen puheenjohtaja Senni Moilaselta. Moilanen ei kritisoi toiminnanjohtajaa Ylelle.

      Järjestön pitkäaikainen työntekijä Kuura kuvailee yhteistyötä johdon kanssa näin.

      – Mitä lähempänä omat työtehtävät liippaa johtoa, sitä useammin saattaa tulla tilanteita, missä tulee erimielisyyksiä, epäasiallista käytöstä tai vallan hyväksikäyttämistä tavalla tai toisella. Johto pitää langat omissa käsissään eikä ole asioissa kovin avoin.

      Julkaisemme Helsinki Pride -yhteisön johdon nimet, koska he ovat merkittäviä vallankäyttäjiä sateenkaariyhteisössä ja järjestökentällä.

      Autoritaarisuus ilmenee Ylen haastattelemien työntekijöiden mukaan niin pienissä kuin suurissakin kysymyksissä.

      Usean työntekijälähteen mukaan toiminnanjohtaja ei taipunut toimitilojen muokkaamiseen työtehtävien tarpeiden mukaiseksi.

      Esimerkiksi Helsinki Priden asiantuntijat ovat pitkään puhuneet luottamuksellisia puheluita wc-tiloissa, koska he eivät toiveistaan huolimatta saaneet käyttöönsä puhelinkoppeja. Entinen työntekijä kertoo saaneensa huutoa toiminnanjohtajalta nostettuaan asian esiin hallituksen kokouksessa. Toiminnanjohtaja kiistää huutamisen.

      Lisäksi henkilöstön viikkopalaverit pidettiin pitkään lasikabinetissa, ja osa koki tilan niin pieneksi, että sieltä loppuu happi.

      Toinen jo lopettanut työntekijä puolestaan kertoo periaatteellisemmasta kiistasta.

      Toiminnanjohtaja ei hänen mukaansa suostunut keskustelemaan järjestön yhteistyöstä yritysten kanssa, joiden toiminta on räikeästi järjestön arvojen kanssa ristiriidassa.

      Esimerkit eivät välttämättä yksinään ole raskauttavia, mutta kokonaisuutena ne ovat rapauttaneet työntekijöiden luottamusta esihenkilöön.

      (jatkuu)

      Poista
    4. Kaikki työntekijät eivät ole toiminnanjohtajaan tyytymättömiä.

      – Suosikit ovat selkeät, Helsinki Pridessa edelleen työskentelevä Toive kuvailee.

      Valta on keskittynyt toiminnanjohtajan lähipiirille. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat tämän läheisiä ystäviä.

      – Järjestöä johtaa nyt hyvin homogeeninen, pääosin valkoisen keskiluokan tiivis sisäpiiri – ”hyväveliverkosto” – jonka vallankäyttö on läpinäkymätöntä ja pelolla johdettua, sanoo järjestössä useita vuosia työskennellyt nyt jo tehtävänsä jättänyt Lumi.

      Kaikki vuoden ympäri Helsinki Pridessa työskentelevät ovat alkaneet kokoontua säännöllisesti ilman toiminnanjohtajaa keskustelemaan työyhteisön asioista. Ajatuksena on ollut, että työhuonekunta voi yhteisesti tuoda henkilöstön huolia toiminnanjohtajan tai hallituksen tietoon.

      – Silti ne edelleen henkilöityvät viestinviejään, joka saa hirveän kuran niskaansa, Toive kertoo.

      Esimerkiksi työntekijä, joka esitti työhuonekunnan toiveen kokoustamisesta muualla kuin lasikabinetissa, sai osakseen huutoa.

      Työntekijät: huono johtaminen sairastumisten taustalla

      Kolme entistä työntekijää on kertonut Ylelle työperäisestä sairastumisesta. Yle on nähnyt heidän potilasasiakirjat, jotka tukevat työntekijöiden kertomaa.

      Työntekijät kokevat, että sairastumiset liittyvät järjestön johtamiseen.

      – Sitä on vaikea konkreettisesti osoittaa. Minulle tuli ihan fyysisiä oireita, kun kuulin hänen [toiminnanjohtajan] kenkien kopinan, kertoo järjestössä viime vuonna aloittanut Ivalo.

      Ivalo koki työnsä tärkeänä ja mielekkäänä, mutta ahdistui ilmapiirin vuoksi.

      Ivalon työsuhde purettiin hänelle itselleen ja monille kollegoille täytenä yllätyksenä koeajalla.

      Koeajan purkuun liittyvään tilaisuuteen Ivalon tukena osallistunut juristi sanoo Ylelle, että työsuhteen päättämiseksi ei esitetty asiallisia perusteita. Työnantajan mukaan Ivalo oli menettänyt johdon luottamuksen, koska ei työssään ollut seurannut yhteisön yleisiä linjauksia, strategiaa ja ohjeita.

      Töissä ollessaan Ivalo kertoo tuoneensa asianmukaisesti esiin epäkohtia työpaikalla. Koeajalla työsuhteen voi purkaa välittömästi, mutta siihen pitää olla asialliset perusteet.

      Usean työntekijälähteen mukaan erimielisiä savustetaan järjestöstä ulos.

      Ivalon lisäksi kaksi muuta työntekijää on turvautunut lääkäriin. Potilaskertomusten mukaan syynä ovat työperäinen ahdistus ja ylikuormitus.

      Työterveys on tehnyt järjestössä alkuvuodesta työpaikkaselvityksen.

      Aloite prosessiin tuli työterveydestä runsaan työperäisen sairastamisen vuoksi, kertovat Ylen haastattelemat työpaikkaselvitykseen osallistuneet työntekijät.

      Samat lähteet kertovat, että toiminnanjohtaja ei koko kevään aikana luovuttanut työterveyden laatimaa raporttia henkilökunnalle, vaikka henkilöstön edustaja oli sitä toistuvasti työterveyshuoltolakiin vedoten vaatinut.

      (jatkuu)

      Poista
    5. Johto vastaa syytöksiin niukasti

      Toiminnanjohtaja Annu Kemppaisen mukaan vaihtuvuus henkilöstössä on ollut tavanomaista.

      Kemppaisen kaudella on vaihtunut viisi työntekijää. Hän on ollut toiminnanjohtajana marraskuusta 2022 ja sitä ennen muissa työtehtävissä ja yhdistyksen hallituksessa.

      Työperäisiä sairastumisia toiminnanjohtaja ei kommentoi.

      Kemppainen ei myönnä, että aloite työpaikkaselvityksen tekemiseen olisi tullut työterveydestä.

      Työntekijälähteen mukaan työpaikkaselvitystä käsiteltiin työyhteisössä ensin niin, että henkilöstölle esiteltiin vain muutamia johdon valitsemia nostoja selvityksestä. Työterveyshuoltolain mukaan työpaikkaselvityksen pitää olla työntekijöiden nähtävillä.

      – Tulosten käsittely oli yhtä tyhjän kanssa. Esihenkilö nosti kattoteemoja selvityksestä oman mielensä mukaan, työntekijä sanoo.

      Kemppainen ja Moilanen eivät jaa työpaikkaselvityksessä esiin nousseita asioita Ylelle.

      Hallituksen puheenjohtaja Moilanen ei kerro, onko hallitus tietoinen toiminnanjohtajan ja useiden työntekijöiden tulehtuneista väleistä.

      – Emme työnantajana voi tietenkään kommentoida yksittäisiin työsuhteisiin liittyviä asioita. Toiminnanjohtaja Annu Kemppainen nauttii hallituksen luottamusta.

      Toiminnanjohtaja Kemppainen puolestaan vastaa hänen itsevaltaisen johtamiseen liittyviin syytöksiin näin.

      – Tietysti kuulostaa tosi kurjalta, että tämmöisiä asioita on sanottu. Varmasti johtajana ja työnantajanakaan ei aina onnistuta. Jos työntekijöiltä nousee jotain huolia, niin ne aina kuullaan ja asioihin puututaan.

      Toiminnanjohtaja ei kiistä, etteikö hallituksessa istuisi hänen ystäviään.

      – Aikuisiällä ystävyyssuhteet muodostuvat työympäristöissä ja se on luontevaa, Kemppainen sanoo.

      Hallituksen puheenjohtaja puolestaan sanoo, että hallituksen jäsenet on valittu normaalin yhdistysdemokratian mukaisesti.

      (jatkuu)

      Poista
    6. Kun Yle oli yhteydessä, järjestössä alkoi tapahtua

      Toiminnanjohtaja on keskustellut työntekijöiden kanssa Ylen tekeillä olevasta jutusta. Työntekijälähde kuvaa tilannetta ”kriisikokoukseksi”.

      Sen jälkeen toiminnanjohtaja työntekijälähteen mukaan kutsui henkilökunnan tutustumaan seikkaperäisesti työpaikkaselvityksen tuloksiin. Niitä käsiteltiin Helsinki Pride -tapahtuman jälkeisenä keskiviikkona.

      Työntekijälähteen mukaan raportissa esiin nousivat esimerkiksi työn kuormittavuus ja organisointi sekä epäasiallisten tilanteiden käsittely.

      Lähteen mukaan halukkaat voivat nyt tutustua raporttiin paperisena toiminnanjohtajan työhuoneessa. Työntekijät eivät ole saaneet siitä omaa kopiota.

      Järjestön johto kommentoi työpaikkaselvityksen tuloksia vähäsanaisesti.

      – Meillä on paljon vahvuuksia meidän organisaatiossa, mutta aina voidaan parantaa, toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sanoo.

      Tulosten käsittelyä työyhteisössä toiminnanjohtaja Kemppainen kommentoi näin.

      – Meillä on hyvä ja avoin kommunikaatio. Työnantajana meille on tärkeää käydä työntekijöiden kanssa avointa vuoropuhelua työyhteisön kehittämisestä.

      Yleen yhteyttä ottaneet entiset työntekijät sanovat, ettei Helsinki Pride ole tavallinen työpaikka. Se järjestää sateenkaari-ihmisille merkityksellisen tapahtuman, toimii turvaverkkona ja rekrytoi tietoisesti yhteisön jäseniä.

      He kertovat Ylelle Priden olleen unelmien työpaikka. Kun työstä tulikin traumaattinen kokemus, se vieraannutti omasta yhteisöstä.

      Koeajalla potkut saanut Ivalo kertoi omista tunnelmistaan Pride-viikolla näin.

      – Kun avaan somen tai astun ulos kotiovesta, sateenkaarevuus tulee kaikkialla vastaan. Se, mikä olisi aiemmin tuonut iloa, onkin yhtäkkiä tosi kipeä asia.


      Semmoista. Yllättyneitä olivat... :D

      Poista
    7. Tuo huomio "homogeenisesta, pääosin valkoisen keskiluokan tiiviistä sisäpiiristä" kertoo kyllä kaiken olennaisen siitä, miten intersektionaalisesti ajattelevat ihmiset eivät pääse koskaan maaliin sorto-olympialaisissaan. He eivät tajua sitä, että vaikka järjestön johto olisi kuinka moninainen, lopputulos on aina, että siellä on vallassa...valtaa käyttäviä ihmisiä. Ja miten esimerkiksi keskiluokkaisuus ominaisuutena on mitattavissa jossain rekryprosessissa, ja miten ylipäänsä voi olla olematta keskiluokkainen, jos on vaikutusvaltaisen ja tunnetun järjestön johtoportaassa? Ihmisistä kun tuppaa tulemaan keskiluokkaisia viimeistään silloin, kun he nauttivat kohtuullisen hyvää palkkaa ja saavat yhteiskunnallista valtaa. Se on kai joillekin ihan tavoitekin.

      Poista
  6. Tästä tulee mieleen ne heteromiesten valitukset, miten naisilla on helpompaa ja naiset pyörii "kullikarusellissa" (panee kaikkia ristiin rastiin) tinderissä jne. Naiskäsitykset on pornosta ja siihen heijastetaan sitä, miten oma seksuaalisuus toimii (ite oltais valmiita paneen kaikkia riittävän hyvännäköisiä). Ei ymmärretä yhtään, että se toinen sukupuoli on erilainen, ts. suurin osa siihen kuuluvista toimii ihan eri käyttöjärjestelmällä, mitä seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin tulee. Siksi heterosuhteet niin vaikeita ovatkin.

    VastaaPoista
  7. Muistan omilta sateenkaarikulttuuriajoita, miten kävelin Hgin Sokoksen miestenosaston läpi ja mietin, että "nää ihmiset oikeesti uskoo tohon", siis sukupuolten välisiin eroihin, kun vaatteet oli sukupuolen mukaan jaoteltuna. En näin jälkeenpäin pysty tavoittamaan, miten itse pystyin ajattemaan niin, ts. jättämään ne fyysiset erot huomiotta. Ehkä en vaan välittänyt, elin niin omassa kuplassa. Mutta silti en tajua.
    Ihmisen mieli on jännä. Paljon voi jättää asioita huomiotta.

    VastaaPoista
  8. Voisko saada samanlaisen koosteen tumblrin parhaista terffijutuista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on miljardeja kuvakaappauksia Redditin trans- ja TERF-osastoilta. Pitäisi kahlata noita kansioita ja koettaa poimia parhaita paloja koosteeksi. Se kansioiden selaaminen ja kuvien järjesteleminen teemoittain vain on aika pitkäpiimäistä puuhaa, joten siksi siihen ei mielellään usein ryhdy.

      Poista
  9. Semmoinen uusi detransvloggaaja kuin Sisarlieska puhuu todella suoraan transkulttuurin ongelmista. Löytyy YouTubesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, linkkasin hänet kommenttikenttään jo aiemmin. Oli silloin nimimerkillä Sapelisuu, mutta on sittemmin vaihtanut sen Sisarlieskaksi.

      Tässä linkki kanavalle.

      Poista
    2. Toivottavasti tästä kasvaa näkyvämpi detrans-skene, koska luulisi, että heidän äänensä on uskottavin niille, jotka aidosti pohtivat tuota asiaa, että pitäisikö vai eikö pitäisi.

      Poista
    3. Sisarlieska mainitsee videollaan (julkaistu 10.7.) Kärnän sanoneen, että tällä on sata (100) detranspotilasta. Tämähän on iso tieto. Kärnä ei ole tuonut tätä esille julkisuudessa. Nyt whistleblowereita kehiin.

      Poista
  10. Trasmaskuliinien tarinoita ympäri maailmaa löytyy sivustolta https://www.transmascstories.com/.

    Sieltä löytyy myös suomalainen Kaneli:
    https://www.transmascstories.com/stories/kaneli-finland

    "In primary school I was always a bit of a tomboy with a heavy side of "I'm not like the other girls", only partially because I didn't fit in with the rest of the kids and was heavily bullied and isolated."

    "In early middle school my very close friend had a friend who had come out as a trans man. It made me feel jealous, I wanted to be able to be trans too but I didn't think that I was "trans enough", so to say."

    " I was going from one label to another, from nonbinary to genderfluid to an unlabeled partially masculine gender. At age 18 I finally stopped beating around the bush and readopted the trans man label."

    "Straight or wide-ended pants help, but I still don't feel particularly comfortable in my own skin. I really, really can't wait for hormones and a mastectomy."

    VastaaPoista
  11. Tämäkin on aika jännä:

    https://www.transmascstories.com/stories/leon-uk

    "I'd been aware of trans people since being a teen on the internet, and considered myself an ally, but I never consciously thought of myself as trans until lockdown happened, and I realised I couldn't distract myself from these thoughts anymore."

    "-What would you tell your younger self? Would you do anything differently?
    -You're not a lesbian! you're a gay guy!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten voi olla, että jos ensin on lesbo eli tykkää naisista, niin sitten samalla kun muuttuu identiteetti (trans)mieheksi, niin alkaa tykätä miehistä? Biseksuaalilla toki suuntautuminen voi vaihdella. Onko tämä joku sisäistetystä heterousfobiasta kärsivä bi vai miten tuo on mahdollista?

      Poista
    2. "Onko tämä joku sisäistetystä heterousfobiasta kärsivä bi vai miten tuo on mahdollista?"

      Taitaa olla hyvin nuori ihminen, joka ei vielä ole löytänyt itseään. Äkkiä vaan haluaisi rinnat pois. "Gender is a prison but being trans is a gift", hän sanoo. Vapaudu vankilasta -kortti!

      Poista
    3. Way to go.

      https://www.transmascstories.com/stories/wally-canada

      "I never felt quite like a girl. As a toddler, even, I assumed the names of male characters I admired, insisted my family call me "Mike the Knight" or "Iron Man", haha.
      Then school started, and, even though I didn't understand it, I saw the divide between the boys and the girls. And apparently I was a girl.
      At nine, I learned about transgender people. I felt jealous, but didn't know why.
      At eleven, I fantasized about having cancer just so I could get my chest cut off.
      At twelve, after my sibling and a friend of mine came out as different sorts of queer, I started researching.
      She/her, but I was definitely bi, I thought.
      She/they. Pan.
      She/he/they, and I realized that being aro/ace was a thing.
      He/they. Aro/ace. Just nearly there.
      At thirteen, I denied I was trans. I really didn't want to be.
      A few months before my fourteenth birthday, I realized, and I was scared."

      "At fourteen, I came out to a select few friends.
      At fifteen, I came out to my parents.
      And now I'm about to start the process for getting testosterone."

      Yksinkertaista ja ihanaa. Ihana myös tuo fantasia siitä, että olisipa rintasyöpä, jotta saisi rinnat pois. Testoa kehiin ja toivottavasti pääsee mastektomiaan. Siinä sitten loppuelämä eli 50-70 vuotta elämää transmiehenä ja mitään ongelmia ei enää tule, tai jos tulee, johtuvat ne transfobisesta yhteiskunnasta.

      Poista
    4. Se on jännä, kun puhutaan sosiaalisesta tartunnasta ja sen mainitsemista pidetään transfobisena, niin sitten kuitenkin lähes jokaisessa transtarinassa mainitaan, miten kaverit, sisarukset ja/tai nettiyhteisöt olivat queereja ja sitten tajuttiin omakin queerius. Löydettiin tarinaa tukeva asia lapsuudesta ja käytiin läpi identiteettejä. Aivan kuin porttiteoriassa päädyttiin viimein transiksi ja aloittamaan hormonit. Nyt ollaan onnellisia, vakuutetaan sitä niin, että ollaan onnellisia ja iloisia, ollaan niin iloisia ja onnellisia, onnellisia, iloisia, onnellisia, iloisia, omia itsejä vihdoinkin ja niin iloisia ja onnellisia ja iloisia ja onnellisia ja iloisia. Nimenomaan se, että sanotaan netissä, että ollaan onnellisia tarkoittaa sitä, että ollaan onnellisia.

      Poista
  12. Silmiinpistävää näissä tyttöjen ja nuorten naisten trans-/muusutarinoissa on se, miten tiiviisti sukupuolisekoilu liittyy ihan tavalliseen naiselliseen ulkonäköahdistukseen. Ulkonäkö heijastuu naisilla jotenkin todella paljon miehiä dramaattisemmin itsetuntoon ja yleiseen henkiseen hyvinvointiin. Löytyy jokin yläosa, jonka ero toisiin yläosiin on 0,001 prosenttia, ja se mullistaa koko elämän. Tai löytyy tyyli otsahiuksille, jonka ero muihin kampauksiin on... no, hiuksenhieno, ja taas kehtaa näyttäytyä ihmisten ilmoilla.
    Monesti naispuolisten gendertrenderien juttuja seuratessa tulee vaikutelma ihan samanlaisesta naisten muoti- ja ulkonäköpuheesta, mutta genderin yhteyteen siirrettynä. Puhutaan vaikka jostain huppareista, joilla saa aikaan tietyn androgyynisen sivuprofiilin, tms. Jokin hipstertyylinen kampaus tuottaa henkilön mielestä sopivan siirtymän pois naiseudesta, muttei syökse suoranaiseen miehuuteen, jne. Tumblr osoittaa, että gender on hyvin suuressa määrin nuorten ulkonäöstään ahdistuneiden naisten hässäkkä.

    VastaaPoista
  13. Toivottavasti tämä ei nyt hyökkää ketään vastaan, mutta... itse koin ns. peak trans- hetkeni noin about 6kk sitten, ja siitä lähtien, koko trans-liike on ollut minulle suora todiste siitä, mitä tapahtuu yhteiskunnalle (sitten Rooman Imperiumin), kun miesten seksuaaliset halut ja tarpeet nousevat yhteiskunnan keskiöön, sekä naiskunnan suojelun alaisiksi.

    Kun miehen seksuaalisuus, ihan siis kaikkeudessaan, saa vapaat hihnat tehdä ja olla ja vaatia tismalleen niin kuin huvittaa, ei saadakaan ns. Handmaid's Tale- teoriaa, vaan maailma, missä puolet ihmiskunnasta on seksualisoitu parodiaan asti, kunnes puolet maailman biologiasta on uhmattu sen perusteella, miten paljon mies saa siitä nautintoa, tai palkintoja.

    Muistutan, alustasta johtuen - tämä ei ole hyökkäys, eikä loukkaus. Ainoastaan (biologisen) nasen näkemys asiasta... johon toivoisin miesten myös samaistuvan, jos heillä on mitään rakkautta/sympatiaa naisia kohtaan enää jäljellä.

    #Parisuhde2025OnRaadollinenDystopia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy näin peakanneena miehenä sanoa, että kun olen koittanut puhua asiasta naispuolisille tutuille, on minulle suututtu ja syytetty transfobiasta. Olen verrannut queeria Handmaid's Taleen, mutta heidän mielestään biologisen sukupuolen käsitteen murtaminen vapauttaa. Suurin osa naisista tuntuu olevan mukana tässä oman sukupuolensa lakkautusprojektissa.

      Poista
    2. Haluaisin vasta peakanneelta mieheltä kysyä (mielenkiinnosta, en haastaen), millaisia naisia nämä transfobiasta sinua syyttävät tuttusi ovat. Mua siis kiinnostaa ikä, koulutustausta, sosioekonominen asema, asuinpaikka (karkeasti). En nyt siis penää sinulta mitään syväluotaavaa sosiologista analyysiä tästä ryhmästä, vaan jotain karkeaa tyypittelyä. Kun puhut, että suurin osa naisista on mukana projektissa, voiko sittenkin olla, että kyseessä onkin hieman kapeampi siivu naisväestöä kuin ensinäkemältä tuntuu? Musta nimittäin hyvinkin heterogeenisissä piireissä tuntuu koko ajan enemmän ja enemmän siltä, että lopulta näitä asioita ajaa aika pieni vähemmistö ja niille julkisesti nyökyttelee myös melko pieni (joskin tuota äänekästä vähemmistöä suurempi osa).

      Poista
    3. "Mua siis kiinnostaa ikä, koulutustausta, sosioekonominen asema, asuinpaikka (karkeasti)."

      Ikä on 20-35, koulutus enimmäkseen humanistis-yhteiskunnallinen, muutama on kaupallisemmalla alalla, jotkut vielä opiskelee ja jotkut on akateemisissa pätkätöissä, tuskin kenelläkään lapsia, asuinpaikka Turku tai pääkaupunkiseutu. Muutama postailee aktiivisesti Rowlingia demonisoivaa somesisältöä tms. Jotkut sanovat olevansa queer ja jotkut on enemmän allyja. Eivät ole sitä sinitukkaporukkaa vaan periaatteessa ihan tavallisen kaupunkilaisen nuoren naisen oloisia ja siihen "nuori moderni kaupunkilainen nainen" -pakettiin kuuluu queer ja transien liittolaisena oleminen näemmä.

      Mitä taas miehiin tulee, niin tuskin ketään kiinnostaa. Muutamat on kyllä kovastikin allyja. Minulla on sellainen teoria, että jotkut nuoret akateemiset miehet jauhaa tätä siksi, että saavat niin pisteitä ikäisiltään heteronaisilta.

      Poista
    4. Humanistis-yhteiskunnallinen tausta on pahinta laatua tässä suhteessa. Mun insinöörinaiskaveri ei edes tiennyt mitä on woke. Hän ei lue lehdistä kuin urheilusivuja. :D Monet akateemiset naiset ovat kuitenkin perussuvaitsevaisia eivätkä tunne gender-ideologian ongelmia. Päämediat kirjoittavat ongelmista niin vähän.

      Poista
    5. "Mun insinöörinaiskaveri ei edes tiennyt mitä on woke."

      Eivät nämä termit sanokaan mitään suurelle osalle kansansta. Ihmisillä on työnsä ja perheensä, eikä heillä ole aikaa ottaa selvää. He ajattelevat Priden olevan yhä lähinnä homojen juhla ja samaistavat homot ja transit.

      Jokainen voisi tehdä testin, kuinka moni vaikka työpaikan kahvihuoneessa tai sukujuhlissa tietää seuraavien sanojen merkityksen:

      1) Queer
      2) Transmaskuliini
      3) Non-binääri
      4) Aseksuaali
      5) Panseksuaali
      6) Terf
      7) Genitaalifetissi
      8) Menstuoiva henkilö
      9) Autigender
      10) Two-spirit

      Jos saa edes 3/10 oikein, on jo aika poikkeus.

      Poista
  14. Huhhuh... Pieni tyttö pridessa kertoo olevansa trans ja mukana olevat kaverit komppaa hokemalla aikuisilta opittuja "tääl on niin voimaannuttavaa" fraaseja: https://www.instagram.com/p/DLe3J7Zyt_u

    Hyvin kyseenalaista, jopa sairasta, vetää pieniä lapsiakin mukaan tähän juttuun. Mutta tähän on päästy vuosia jatkuneella transpakotuksella. Seta varmaan pian pyytää valtiolta lisää rahoitusta trans-pikkulasten päiväkotitoimintaan, jossa touhukkaat aktivistit manipuloivat lähtemään sukupuolen tutkimusklinikalle, heti kun ikä vaan sallii.

    Suomeen pitäisi saada joku iso ulkomainen konservatiivimedia tekemään juttua tästä umpihimmeästä sekoilusta, joka ei ole päivänvaloa kestänyt enää aikoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Suomeen pitäisi saada joku iso ulkomainen konservatiivimedia tekemään juttua tästä umpihimmeästä sekoilusta, joka ei ole päivänvaloa kestänyt enää aikoihin."

      Ei taida olla uutisen arvoinen asia, että sama meininki Suomessa kuin heidän omissa maissaan. Tai ehkä näkökulma voisi olla sellainen, että Suomen kaltaisissa pienissä maissa kulttuurisota ja transpakotus ovat näkymättömämpiä, koska täällä ei ole kuin yksi valtamedia (ja yleisradio). Suuri yleisö on edelleen aika lailla pimennossa, vaikka pieniä askelia onkin otettu keskustelun avaamisessa viime aikoina, ja kommenttiosioita lukiessa huomaa, että terffimielipiteet ja muut tolkun mielipiteet saavat huomattavasti enemmän kannatusta kuin ideologien turautukset.

      Poista
  15. "Helsinki Pride pyytää anteeksi" kertoo Ilta-Sanomien otsikko.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011348571.html

    "– Olemme saaneet palautetta vammaisilta sateenkaari-ihmisiltä, jotka eivät ole kokeneet oloaan tervetulleeksi tämän vuoden Helsinki Pride -tapahtumaan, johtuen esimerkiksi epäselvyyksistä ohjelmakalenterissamme ja kulkueen esteettömien kulkuneuvojen kapasiteetista, kirjoittaa Helsinki Pride Instagramin Tarinat-osiossa."

    Ehdin jo toivoa, että Helsinki Pride pyytäisi anteeksi perinteisiltä homoilta ja tolkun transseksuaaleilta, terffeiltä, kokoomuslaisilta, keskustalaisilta, persuilta, kristityiltä ja konservatiiveilta ja ylipäänsä kaikilta ei-äärivasemmistolaisilta sitä, että mielipiteellisesti moninaisten ihmisten esteettömyyttä tapahtumaan osallistumiseen ei ole varmistettu.

    Mutta sitä päivää saanemme odottaa vielä muutaman vuoden tai vuosikymmenen.

    VastaaPoista
  16. https://www.youtube.com/watch?v=LbsJKxxP67E ... En sano tähän mitään...l

    VastaaPoista
  17. Riikka Pöntinen ruikuttaa instagramissaan (@riikkamarip) wokeyhteisöjen huonosta keskusteluilmapiiristä:

    "Yhteisö ei ole terve vaan tuhoava, jos se ei salli edes maltillista erimielisyyttä ja suosii asiatonta ulossulkevaa käytöstä"

    Hyvä huomio. Oletko jo käynyt läpi blokkilistasi ja avannut mielesi eriäville mielipiteille?


    "- - mielestäni vaikuttamistyössä pitäisi suosia monensuuntaista empatiaa ja pyrkiä ilmaisemaan kritiikki asiallisesti."

    No miten tuo toimii teidän ammattiloukkaantujien keskuudessa noin niinku yleensä?


    "Kriittisille äänille on syytä olla avoin, mutta sillä on väliä miten asiansa esittää."

    Toisin sanoen sananvapautta mulle, sananvastuuta sulle.


    "Kyse on siitä, miten ilkeästi vaikuttajayhteisössä kohdellaan toinen toisiamme. En ole tähän syytön, mutta olen päättänyt pyrkiä parempaan."

    Look at me, I'm doing better!


    "Herkkänä ihmisenä - - on erityisen repivää olla koko ajan haukkujen kohteena. Tätä eivät suinkaan ole harrastaneet vain oikeistolaiset. Paskan puhuminen vaikuttajayhteisöissä on arkipäivää ja kiusaamisen kohteeksi ovat joutuneet minunkin tuttavani."

    Tuo on varmasti hyvin ikävää, mutta politiikkaan lähteminen vaatii aivan erityisen paksua nahkaa. Myönsit itsekin (asiaa vähätellen) syyllistyneesi kiusaamiseen, mutta sitä kuuluisaa empatiaa tuntuu riittävän vain omille kavereillesi.


    Lopussa on pitkähkö, lasisen läpinäkyvä hyvesignalointivuodatus jonka tarkoitus lienee pönkittää Pöntsän omaa oikeassaolemista ja toimia varoituksena mahdollisille soraäänille, ettei kritiikki ole tervetullutta. Miten vasemmiston öyhösiipi oikein on selvinnyt näinkin pitkälle, kysyn vaan...

    VastaaPoista
  18. YLEllä tänään (11.7.2025) juttu lääkäreistä joiden ammatinharjoittamista Valvira on rajoittanut lainvastaisista transhoidoista johtuen.
    https://yle.fi/a/74-20171447
    Otsikkoon nostettu "Emilia", joka aloitti hormonihoidon yksityisellä (jonka nyttemmin eläkeikäisen lääkärin oikeuksia Valvira sittemmin rajoitti). Sittemmin Emilia ilmeisesti on transpolilta saanut transsukupuolisuusdiagnoosin ja hoidot jatkuneet laillisesti.

    Mielenkiintoisempaa YLEn jutussa on lääkäri Kipinä Savolaisen toiminta. (Jo pelkkä nimi "Kipinä" soittaa genderhörhöilyyn perehtyneen maallikon hälytyskelloja!) YLEn jutussa ei kunnolla pureuduta siihen, kuinka ilmeisen ideologinen lääkäri omavaltaisesti kirjoittelee reseptejä alaikäisille vastoin Suomen lakia ja hoitosuosituksia "etävastaanotoilla" ilman itsediagnoosia kummempia tutkimuksia.

    Googlailin tätä Kipinää, haaviin tarttui Vauva-keskustelupaltan avaus tältä päivältä, varmaan kohta poistetaan.
    https://www.vauva.fi/keskustelu/6139086/laakari-kipina-savolainen-maarasi-alaikaisille-transhoitona-sukupuolihormoneja

    Hyvä, että näitä asioita nostetaan esiin, vaikka sitten YLEn kummallisen myötäsukaisista näkökulmista. Näitä kuitenkin lukee ns. suuri yleisö, jonka keskuudessa alkaa pikku hiljaa raksuttaa. Tic toc...

    VastaaPoista
  19. Lisää tuosta YLEn jutusta ja Kipinä Savolaisesta.
    https://yle.fi/a/74-20171447

    "Kipinä Savolainen kertoo Ylelle, että päällimmäisenä ajatuksena hänellä on ollut halu auttaa ihmisiä. Transpoliklinikat ovat olleet jo vuosia ruuhkautuneet ja tutkimusjaksot kestävät pitkään.

    Savolainen ei koe vaarantaneensa potilaiden turvallisuutta, mutta tekisi joitain asioita toisin. Hän lähti mielestään vähän turhan innokkaasti hoitamaan potilaita.

    – Mitään vakavaa henkeen tai terveyteen kohdistuvaa vaaraa en ole koskaan tavannut kenelläkään potilaalla, ja käsittääkseni Valvira ei myöskään ole tällaisia tavannut.

    Savolaisen mukaan osa hänen vastaanotollaan aiemmin käyneistä potilaista hankkii hormonivalmisteita ulkomailta tai katukaupasta laittomasti."

    Tuota lukiessa tuli heti mieleen kolme asiaa.
    1) Kipinä Savolainen liian innokkaasti "auttaa" ihmisiä ideologisista syistä, vastoin lakia.

    2) Henkeen ja terveyteen kohdistuva vaara... Eikö Kipinä Savolainen ymmärrä, että HÄN ja HÄNEN laittomat hoitonsa alaikäisille vaarantavat näiden alaikäisten terveyden?

    3) Transpolien ruuhkautumien. Tässä palataan tämän blogipostauksen alkuperäiseen aiheeseen. Transpolit ovat ruuhkautuneet nuorista murrosikäisistä tytöistä, jotka kipuilevat naiseuden ja siihen liittyvien stereotypioiden ja yhä ahtaammiksi käyvien raamien kanssa. Simsalabim-vastaukseksi keksitään trans- tai muunsukupuolisuus ja transpolilille pitää päästä. Tai sitten Kipinän asiakkaaksi tai ostaa autuaaksi tekeviä hormoneja netistä tai katukaupasta.

    VastaaPoista
  20. Kuten jutussa todetaan, niin nykyään kuvatunlainen toiminta ei ole enää laitonta.

    "Aiemmin translakiin liitetty transasetus velvoitti keskittämään transsukupuolisten hoidon julkiseen erikoissairaanhoitoon kahdelle tutkimuspoliklinikalle Helsinkiin ja Tampereelle. Asetus lakkasi uuden translain astuessa voimaan huhtikuussa 2023.

    Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan laki ei siis enää estä sukupuoli-identiteetin häiriöiden hoitoa yksityisessä terveydenhuollossa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen jo vuosia sitten ennustanut, miten tässä tulee lopulta käymään:

      Julkisilla varoilla rahoitetut transhoidot (eli Helsingin ja Tampereen transpolit ja siellä suoritetut transtutkimukset ja -hoidot sekä Kela-korvaukset hormonivalmisteista koko loppuelämän ajan) tullaan lopulta kokonaan lakkauttamaan, koska

      a) transsukupuolisuutta ei (enää) pidetä sairautena

      b) moni trans (kuten jutun Emilia) on jo ehtinyt aloittaa hoidot yksityisellä valtion lanseeraamaa tutkimusjaksoa läpikäymättä, koska tällainen toiminta on nykyään laillista, ja ajattelee voivansa sieltä sulavasti siirtyä jatkamaan hoitoja julkisille

      c) yhteiskuntaa ei voida velvoittaa kustantamaan verovaroista sellaisia kosmeettisia tai terapeuttisia hoitoja, jotka eivät kohdistu nimenomaan sairaudeksi katsotun tilan hoitoon. Pelkkä toimintakyvyn parantaminen tai "minä haluan" itsessään eivät riitä tässä perusteeksi saada helvetin kalliita hoitoja ja farmakologisia valmisteita valtion piikkiin.

      Sitä paitsi on ristiriitaista tarjota hoitoja maksutta transeille, mutta ei esim. mitä tahansa muuta kosmeettista kirurgiaa haluaville (esim. kasvojen alueen plastiikkakirurgia, laseroinnit, rintojen pienennys- tai suurennusleikkaukset jne.). Miksen esimerkiksi minä saa vaikkapa nenäleikkausta valtion kustantamana, kun transit saavat kaiken mahdollisen yhdestä inahduksesta?

      Eli tämän tietyn rajapyykin jälkeen transhoidot saa vain omakustanteisesti yksityisiltä lääkäriasemilta. Jokainen trans maksaa jatkossa hoitonsa itse omasta pussistaan (tai sumplii asiaa vakuutusyhtiönsä kanssa, kuten monissa maissa on tietääkseni tehty; vakuutus on saattanut esim. korvata osan transhoitojen kuluista).

      Miettikää, mikä meteli siitä nousee, kun transit itse tajuavat tämän. Eivätkä voi syyttää ketään muuta kuin itseään siitä, että lyhytnäköisellä aktivismillaan ja päättömillä vaatimuksillaan aiheuttivat koko tilanteen.

      Voin olla väärässäkin, mutta tuo Ylen juttu jo itsessään antaa pientä osviittaa siitä, mikä kehityssuunta tässä on todennäköisesti taustalla käynnissä. Raha ratkaisee ja karavaani kulkee.

      Poista
    2. Julkinen terveydenhuolto on osaltaan "suojannut" Suomea: vaikka transhoidot ovat rantautuneet tännekin, verovaroin toteutettavalta hoidolta edellytetään näyttöä toimivuudesta. Nyt kun totuus transhoidoista on itsepintaisesti puskemassa näkyviin, uskallan jopa toivoa että niiden korvattavuus lakkaa kokonaan, ja toimeentulotuesta on paha nyhjästä.

      Poista
    3. Alaikäisille vastakkaisen sukupuolen hormonien reseptien kirjoittaminen on tietääkseni edelleenkin laitonta.

      Poista
    4. Mikä mahtaa olla potilasvahinko transiutuksen kohdalla? Youtubesta tuttu katuja Sisarlieska oli tehnyt potilasvahinkoilmoituksen, jonka vastauksessa todetaan transiutuksen edenneen proseduurin mukaisesti ja ettei diagnoosia asetettaessa voida ennustaa transiutettavan katuvan vuosikymmenen päästä. Tästä näkökulmasta ilmeisesti vain toimenpiteessä tapahtuva vahinko on korvattava, mutta väärä diagnoosi pysyvine seurauksineen ei.

      Tämä on mielenkiintoista, kun koko ajan myydään ajatusta, että transius on vain osa sukupuolen moninaisuutta, eikä psyykkinen häiriötila ja että ihmisen on saatava haluamansa transiutustoimenpiteet ilman kysymyksiä ja temppuratoja. Huolimatta siitä kuinka nuori tai tasapainoton henkilö on. Kipinäkin määräsi hormoneja, vaikka hänellä ei ollut asiantuntemusta transdiagnoosin asettamisesta tai transiutuksen pitkäaikaisseurauksista. Mikä voisikaan mennä pieleen, kun transiutuksia tehdään ideologisista tai kaupallisista lähtökohdasta. Jenkkilä taitaa olla karmein esimerkki tästä.

      https://www.youtube.com/watch?v=1ZirUAWCupY

      Nykyään genderideolog... siis sukupuolen moninaisuuden kohtaamista pakkosyötetään myös lääkäriopiskelijoille. Parin vuoden takaisesta Ylen jutusta:

      "Sukupuolen tutkimuksen dosentti Julian Honkasalo on myös huomannut aiheen opetuksen olevan puutteellista. Honkasalo on mukana kouluttamassa Helsingin yliopiston psykologian, psykiatrian ja lääketieteen opiskelijoita sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta."

      "Kurssilla käsitellään Honkasalon mukaan niin asiakaskohtaamista kuin sukupuolen biologista, sosiaalista ja historiallista taustaa nykytutkimuksen valossa.

      – Yksi suuri puute terveydenhuollossa on vanhoillinen käsitys biologisesta sukupuolesta sekä yhdyntä- tai lisääntymiskeskeinen käsitys seksuaalisuudesta.

      – Luonnontieteitä käytetään usein perustana sukupuolen sosiaalisissa ja kulttuurisissa käsityksissä siitä mitä tai mikä sukupuoli on. Nykybiologiatieteet ovat viime vuosien aikana tehneet harppauksen esimerkiksi solu- ja geenitutkimuksessa ja käsittävät yleisesti ihmisen sukupuolen monipuolisena variaationa, Honkasalo sanoo.

      Esimerkiksi yleistajuinen jako miehiin ja naisiin genitaalien ja kromosomien mukaan perustuu Honkasalon mukaan vanhentuneeseen tutkimustietoon."

      https://yle.fi/a/3-12553914

      Ei helvetti, Suomessa vasta valmistellaan sitä, mistä muualla maailmassa pyristellään eroon. Mitähän uutta tutkimustietoa sukupuolesta Honka-anolla on? On erikoista, että ideologiset toimijat päästetään huseeraamaan jopa lääkäreiden koulutukseen litteän maan sukupuoliteorioidensa kanssa. Räsäskä voisi kouluttaa yhtä vahvalla kompetenssilla homoseksuaalisuudesta :D


      Poista
    5. Transpolit tulevat myös aikanaan maksamaan jossain muodossa oman laskunsa siitä, että taipuivat aktivistien öyhötyksen alla ja laskivat portinvartioinnin kriteerejä (vaikka Suomessa on edelleenkin varsin tiukka seula moneen muuhun maahan verrattuna). Tämä ei ole ensimmäinen aikakausi maailmanhistoriassa, kun portinvartiointia on transien sitkeästä vaatimuksesta höllennetty. Joskus 70-90-luvuilla oli erilaisia portinvartioinnin höllentämisen tai jopa lähes purkamisen kokeiluja, jotka johtivat niin karmeisiin lopputuloksiin, että portinvartiointia tiukennettiin taas (tuli mm. kuolemantapauksia transhoitojen vuoksi sekä runsaasti transiutuksia väärin perustein). Tällaista aaltoliikettä tuntuu koko touhu olevan aikakaudesta toiseen. Meillä on nyt taas edessä uusi skandaali, jonka jälkeen portinvartiointia jälleen kerran tiukennetaan, kunnes seuraavan sukupolven transit aloittavat propagoinnin ja möykkäämisen alusta.

      Transeille ei kerta kaikkiaan vain mene jakeluun se, että kun puhumme radikaaleja ja brutaaleja toimenpiteitä vaativasta lääketieteellisestä protokollasta, siihen on pakko suhtautua riittävän vakavasti ja kriittisesti. Portinvartiointijärjestelmä on kehitetty jostakin hyvästä syystä, ei transien tai kenenkään muunkaan kiusaksi. Ei anoreksiaakaan ole "vapautettu" siten, että anorektikot saisivat kenenkään mukisematta hakeutua rasvaimuihin ja kylkiluunpoistoihin, koska heillä on "kehollinen itsemääräämisoikeus". Tyhmäkin ymmärtää, millainen katastrofi siitä seuraisi. Jostain syystä transiuden kohdalla sama logiikka ei tunnu pätevän: ihmiset eivät tunnu näkevän mitään ongelmaa siinä, että joku kokee ja näkee kehonsa vääristyneesti ja pyrkii kaikin voimin olemaan jotain, mitä hänen on mahdotonta olla. Anorektikoiden mielihaluja ja lääketieteellisten toimenpiteiden "tarvetta" voitaisiin perustella täysin samoilla argumenteilla kuin perustellaan transien vaatimuksia. Vaatimukset ovat pohjimmiltaan samoja, vain oirehdinnan ilmenemismuoto eri. Voisimme ottaa minkä tahansa aktivistien ulinatekstin ja vaihtaa sieltä transkäsitteet pro-ana-käsitteiksi. Propositio ei muuttuisi millään tavalla.

      Ainakin HUSin henkilökunta tuntuu olevan täysin genderideologian vallassa. HUSin lääkärit tuuttaavat Instaan ja Tiktokiin lempeänpehmoista sisältöä sukupuolen moninaisuudesta ja kaikkien hyväksymisestä; kaikki suoraan kopioitu Setan ohjekirjasta. Kaikkein absurdeinta minusta tässä on nimenomaan se, että lääkärit kaikista ammattikunnista ovat hypänneet tähän niin sokeasti mukaan. Tosin kuulin eräältä lääkärituttavaltani, että lääkärikunnassa on paljon kriittisesti asiaan suhtautuvia, mutta heidän on pakko pitää turpansa kiinni ammattieettisistä syistä ja/tai cancellaation pelossa.

      Poista
    6. Ainakin yksi lääkäri Suomessa suhtautuu genderideologiaan avoimen kriittisesti: Heidi Wikström. Hän on kolumnoinut aiheesta Lääkärilehdessä.

      Tässä linkki Puheenaihe-podcastiin, jossa haastatellaan Heidiä. Löytyy myös YouTubesta.

      Poista
    7. "Tosin kuulin eräältä lääkärituttavaltani, että lääkärikunnassa on paljon kriittisesti asiaan suhtautuvia, mutta heidän on pakko pitää turpansa kiinni ammattieettisistä syistä ja/tai cancellaation pelossa."

      Sama koskee opettajia. Tiedän aika ison osan tuntemistani kollegoista olevan joko huolissaan transnuorten määrän kasvusta tai vähintään ihmettelevänsä sitä, mutta harva jaksaa ruveta soutamaan vastavirtaan. Eikä hirveästi nyt voi mitään tehdäkään ja tietenkin voi ja pitääkin antaa näiden nuorten empaattisesti olla, mutta eihän sitä lopulta jopa itsetuhoista käytöstä bindereineen yms. kiva ole katsoa ja etenkin käy sääliksi näiden vanhempia. Sitten on äänekkäitä "koulutettuja" ja "kouluttavia" aktivistiopettajia.

      Koulumaailmassa on nykyään kuitenkin niin paljon muitakin haasteita, että kun nämä transoppilaat ovat usein niitä hiljaisia, joilla tosin on paljolti mt-ongelmia, niin pidetään fokus sitten toisenlaisten ongelmissa.

      T: Peruskoulun ope

      Poista
    8. "Sitten on äänekkäitä "koulutettuja" ja "kouluttavia" aktivistiopettajia."

      Mitä mieltä opettajakunnassa ollaan siitä, että opettussuunnitemat ja oppimateriaalit sisältävät ideologisia ja epätieteellisiä litteän maan teorioita "sukupuolen moninaisuudesta", eli tarinoita pimpillisistä pojista, aikuisena naiseksi kasvavista pojista ja synnyttävistä miehistä? Lain mukaanhan opetettavan sisällön pitäisi pohjautua tieteelliseen tutkimukseen. Setan kaltaiset ideologiset toimijat sateenkaarityöpajoineen eivät kuulu päiväkoteihin, kouluihin ja terveydenhuoltoon yhtään sen enempää kuin uskovaiset tai elokapinalaisetkaan. Lapset ja nuoret ovat transiutustoiminnan merkittävä kohderyhmä.

      Poista
    9. Kouluista tuli mieleen, että nykyään koulutkin osallistuvat sosiaaliseen transiutukseen kutsumanimen vaihtamisen muodossa. Kaikki nämä Naavat, Kävyt, Nuoskat, Keijupurot, Mesikämmenet ja muut luontoaiheiset muusunimet. Jenkeissä nimi ja pronominit on voitu vaihtaa koulussa vanhempien selän takana ja huostaanottaa nuori, jos vanhemmat vastustavat transiutusta. Maailmalla alaikäisen sosiaalista transitiota on alettu pitää ensimmäisenä askeleena katumiseen. Sosiaalinen transiutus lukitsee alaikäisen trans/speshulidentiteettiin ja siitä voi olla vaikea irrottautua ennen kuin on liian myöhäistä ja transjunan ovet on jo lukittu. Tsuu tsuu.

      Poista
    10. Peruskoulun ope: Somessa on useampi suomalainen wokeopettaja, joiden julkaisut hyppivät silloin tällöin silmille, ja he julkaisevat joskus hyvinkin häiritsevää sisältöä. Hyvä homma, että Suomessa kouluvuosi loppuu ennen kuin Pride-vöyhötys pääsee kunnolla vauhtiin: ainakin näillä kansankynttilöillä on vähemmän tilaisuuksia paasata sateenkaarevuudesta keskenkasvuisille.

      Tuosta ylläolevasta tekstistä voi joku tulkita minun olevan homovastainen, joten selvennän: en ole. Jumaliste tätä nykyaikaa kun tämäkin pitää erikseen selittää...

      Poista
    11. Julian on transidentifioiva nainen. Poliitikko Honkasalon sisko.

      Poista
  21. "Alaikäisille vastakkaisen sukupuolen hormonien reseptien kirjoittaminen on tietääkseni edelleenkin laitonta."

    THL: Hormonien alaikäraja on "noin 16 vuotta"

    https://thl.fi/aiheet/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/tietopaketti-sateenkaarilapsista-ja-nuorista-ammattilaiselle/miten-kohdata-sateenkaarilapsi-ja-nuori-sensitiivisesti/nuoren-tukeminen-sukupuolen-korjausprosessin-aikana

    Kaltialakin suosittelee hormonihoitoja alaikäisille (vaikka ei tietenkään kaikille halukkaille).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kaltialakin suosittelee hormonihoitoja alaikäisille (vaikka ei tietenkään kaikille halukkaille)."

      Laittaisitko lainauksia tästä *suosittelusta*?

      Poista
    2. Kaltialan slaidit: https://skooppi.fi/wp-content/uploads/Kaltiala_handout_Skooppi.pdf

      "Puberteettimuutoksia jarruttava GnRH-analogihoito voi olla indikoitu"

      "Muuntohormonihoidot saattavat olla indikoituja (aik. n 16 v)"

      Myös:

      "Tutkimuksiin on koko maassa mennyt noin 750 alaikäistä vuodesta 2011 alkaen. Näistä lähes 200 nuorelle on aloitettu hormonihoito. Hormonihoitojen alkaessa osa on ollut alle 18-vuotiaita ja osa täysi-ikäisiä."

      https://yle.fi/a/3-10707095

      Poista
    3. Kaltialahan oli aluksi varsin ennakkoluuloton ja optimistinen alaikäisten hormoniblokkereiden ja hormonihoitojen suhteen, koska aktivistit osasivat esittää asiansa vakuuttavasti. Suomihan on Kaltialan ansiosta ollut edelläkävijä alaikäisten transhoidoissa - ja edelläkävijä myös jarrujen painamisessa, koska käytännössä huomattiin, ettei hoito kohentanutkaan nuorten vointia eikä parantanut muita oheisia mielenterveyden häiriöitä. Näin hän on asian esittänyt podcasteissa ja kirjoituksissa ja ottanut esille myös aktivistien harjoittaman painostuksen ja häirinnän.

      Poista
    4. "Kaltialahan oli aluksi varsin ennakkoluuloton ja optimistinen alaikäisten hormoniblokkereiden ja hormonihoitojen suhteen, koska aktivistit osasivat esittää asiansa vakuuttavasti."

      Eikä vain siksi, vaan koska hollantilainen protokolla oli siinä vaiheessa vakuuttava, kun sen epäkohdista ei tiedetty ja muuta tutkimusta ei ollut. Kaltiala on siinä mielessä hyvä lääkäri, että toimii aina uusimman ja parhaiten tutkitun tiedon perusteella ilman ideologisia linssejä. Hänelle pitäisi antaa myös vapautus kaikesta transfobiasta jo siksi, että hän oli tuomassa tätä Hollannin mallia Suomeen. Todennäköisesti kukaan ei ole tehnyt niin paljon transnuorten hyväksi Suomessa kuin Kaltiala. Tulevaisuus tulee palkitsemaan hänen työnsä. Toivottavasti hän itse vielä vanhoilla päivillään pääsee ottamaan kunnian vastaan.

      Poista
  22. Homomiesten asema suurten kaupunkien ulkopuolella on ottanut rajusti takapakkia viimeisten vuosien aikana. Tilanne on paikoitellen umpisurkea.

    Esim vanhan Vaasanläänin alueella Setan jäsenyhdistykset on ajanut kaikki miespuoliset ulos ryhmistään. Transsukupuoliset alkoivat rantautua ryhmiin, minkä jälkeen alkoi valitus ja syyllistäminen siitä miten (homo)miehet ovat etoikeutettuja. Woke-lesbot komppasivat miesten ajojahtia. Suuri osa miehistä kyllästyi tähän ja lähti veks. Ryhmiin jääneet muutamat miehet sanalla sanoen kiusattiin ulos.

    Nyt yli 400.000 asukkaan alueella ei ole enää ainuttakaan paikkaa, johon miespuolinen G/B/TV voisi mennä hakemaan vertaistukea ja seuraa. Kaikki yhteillisyys hajosi verrattain lyhyessä ajassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Homomiesten aseman heikentäminen on tietoisen myyräntyön seuraus, joka tapahtui transaktivismin nousun ja intersektionaalisen feminismin myötä. Kuka voisi unohtaa käskyt antaa tila, näkyvyys ja resurssit transeille. Kuka voisi unohtaa ulinan cissuhomojen glitterbileistä, kun transien olemassaolo on uhattuna 24/7. Kuka voisi unohtaa kehotukset, kuinka etuoikeutetut valkoiset cissuhomot voisivat vetää päänsä perseestä.

      Totuushan on, että nimenomaan miesten välinen homoseksuaalisuus herättää suurimman vastenmielisyyden ja väkivaltaiset reaktiot ahdasmielisten keskuudessa. Transien valtaannousun myötä asenteet ovat koventuneet LGB-väkeä kohtaan ja LGB-väki on suurempi viharikosten kohde kuin transit. Nyt homoseksuaalit saavat niittää trans/queer-porukan kylvämän rajattomuuden, puoluepolitisoitumisen sekä lasten ja nuorten queer/transideoligiaan indoktrinoinnin ja rekrytoinnin satoa.

      Ranneliikkeen näkemys homomiesten asemasta intersektionaalisessa uhriympyrässä:

      "Yksi laajempiin aatteellisiin ja poliittisiin intohimoihin liittyvä asia Helsinki Pride -yhteisöjen piirissä on vasemmistolainen intersektionaalinen feminismi. Tämä tulee esiin esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön järjestämissä koulutuksissa, käytetyssä versiossa ns. etuoikeuskehästä.

      Tällä työkalulla pyritään vertaamaan eri ihmisryhmien asemaa toisiinsa nähden ja analysoimaan syrjityksi joutuviin ryhmiin kuulumista ns. risteävästi, ominaisuudet läpäisevästi. Tästä intersektionaalisen feminismin piirissä merkittävä toimintaa ohjaavasta versiosta on erilaisia versioita, ja Helsinki Pride -yhteisö on valinnut käyttöönsä erityisen kiistanalaisen, jossa homomiehille on eräänlaisella "kikkailulla" etsitty paikka cisheteromiesten ja cisheteronaisten väliltä"

      "Homomiehet on asetettu heteroiden ja muiden väliin. Sukupuolen sektorilla taas keskellä on cissukupuolinen mies, ulkokehällä transsukupuoliset sekä muunsukupuoliset, ja keskikehällä ovat cissukupuoliset naiset.

      Tuntuu, että Helsinki Pride -yhteisössä olisi suorastaan suljettu silmät siltä tosiasialta, että länsimaissa homottelu on tyypillisimpiä solvaamisen muotoja - eivätkä tätä harrasta yksinomaan ns. machokulttuurin omaksuneet miehet tai muutenkaan yksinomaan miehet. Joissain kulttuureissa juuri homoseksuaaliksi paljastuminen on yhteiskunnan hyväksymä syy tulla surmatuksi - ja “homoseksuaaliset teot” lain mukaan peruste kuolemanrangaistukselle.

      Ylipäätään, kun käytäntöjä rakennetaan vasemmistolaiseen luokka-ajatteluun perustuvan hierarkian tarveoletusten mukaisesti, jäävät “etuoikeutettuihin” luokkiin sijoitetut tarpeineen helposti väliinputoajiksi."

      https://ranneliike.net/keskustelu/23486/yle-helsinki-pride-organisaatiossa-johtamisongelmia-ja-huono-tyoilmapiiri-juttukommentit

      Mihin muuten perustuu näkemys, että transit olisivat jotenkin erityisen haavoittuvainen ja syrjitty väestönosa? Länsimaissahan transit ovat yksi paapotuimmista ihmisryhmistä, josta ei saa sanoa mitään poikkipuolista.

      Poista
    2. Näin se menee. Yleisesti ottaen kaikki miespuoliset vähemmistöt on haluttu siirtää syrjään, vaikka heidän asemansa Suomessa on aivan ylivoimaisesti kaikkein heikoin. Miehillä ei ole lähellekään samanlaista hyväksyntää ja sosiaalista liikkuma-alaa kuin transsukupuolisilla ja vähemmistöön kuuluvilla naisilla.

      Tilanne vielä korostuu, kun mennään Suomen suurimpien kaupunkien ulkopuolelle. Helsingissä asuvat eivät edes tajua sitä, miten umpisurkea vähemmistöön kuuluvien miesten asema Suomen monilla alueilla on.

      Esimerkiksi vanhassa Vaasan läänissä homo voi elää rauhassa elämäänsä ainoastaan siten, ettei homous ei näy päällepäin päivittäisessä elämässä. Aikuisikäinen homopari ruokaostoksilla Prismassa tai vaateostoksilla Halosella saa päät totisesti kääntymään, eikä mitenkään positiivisessa mielessä. Feminiinisesti pukeutunut aikuisikäinen homo aikaansaa "homo" kommentteja. Käsi-kädessä Seinäjoen Ideaparkissa kävelevä homopariskunta on jotakin ennenkuulumatonta. Näissä caseissa konfliktin ja väkivallan uhka leijuu jatkuvasti ilmassa.

      Vaasan läänissä homoja työskentelee miesvaltaisessa teollisuudessa, jossa homot joutuvat järjestään salaamaan seksuaalisuutensa, koska homoksi paljastuminen voi johtaa työympäristössä suuriin ongelmiin. Transsukupuoliset taas hakeutuvat järjestään töihin julkiselle sektorille, jossa heidän eteensä levitetään punainen matto. Kontrasti on aivan järkyttävä.

      Tätä taustaa vasten ajateltuna tuntuu käsittämättömältä, että miehet ajattiin tietoisesti ulos Setan vanhan Vaasan läänin alueen harvoista ryhmistä.

      Mutta tähän on tultu viher-vasemmistopuolueiden, Setan, Pride-liikkeen, transaktivistien ja woke-feministien lujalla yhteistyöllä.

      Poista
    3. Intersektionaalisuudessa valkoinen homomies on valkoisen heteromiehen jälkeen seuraavaksi kuvottavin olento maan päällä. Vielä kuvottavampi on genderkriittinen, oikeistolainen, konservatiivinen, uskovainen tai muuten punavihreää agendaa kritisoiva homomies. Persujen Vigelius ja Tynkkynen eivät saa homoudestaan mitään intersektionaalista suojaa, koska he edustavat väärää poliittista suuntautumista.

      Poista
  23. Kestäisiköhän psyyke katsoa illalla Mr. Mennon koosteen tämänvuotisesta Lontoon Pridestä:

    "Gay rights have come a long way, it's time for homosexuality to be updated"

    https://x.com/MrMennoTweets/status/1944357496899981629

    https://www.youtube.com/watch?v=kba2knSteYk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menno on hyvä haastattelemaan ihmisiä. En tiedä pitäisikö itsellä pokka, kun joku sanoo, että homous pitää "päivittää" tarkoittamaan esim. miesten ja naisten välisiä suhteita.

      Poista
    2. En ole ehtinyt vielä katsoa Mennon videota (jotka ovat aina todella hauskasti ja oivaltavasti tehtyjä), mutta juuri nämä diskurssithan ovat konkreettisia todisteita transien homofobiasta. Transit ovat koko ajan avoimempia vieroksuntansa kanssa eivätkä edes yritä peitellä vihamielisyyttään enää. Tähän on toki olemassa ihan syykin: transius ei voi elää rinnakkain homoseksuaalisuuden kanssa, koska homoseksuaalisuus muistuttaa transeille heidän tavoitteidensa olevan mahdottomia. Homous ei myöskään koskaan pyyhkiydy pois mahtikäskyillä ja naamioidulla eheytysretoriikalla. Ei ihme, että vituttaa.

      Poista
    3. Mennolla on mukanaan kyltti, jossa lukee "Thank you supreme court", ja "Protect the trans kids" -kyltillä varustautunut tulee sanomaan hänelle "I love your sign!" :D

      Poista
  24. En tiedä, onko tämä jo täällä nähty ja puitu läpi, mutta katsokaas tätä - suunta muuttuu! :D

    https://www.theatlantic.com/ideas/archive/2025/06/transgender-youth-skrmetti/683350/

    "The Liberal Misinformation Bubble About Youth Gender Medicine

    How the left ended up disbelieving the science
    By Helen Lewis"

    VastaaPoista
  25. Ei-binääristen päivä oli 14.7. Voisiko joku selittää tämän:

    https://seta.fi/2025/07/14/ei-binaarista-iloa-sylin-taydelta/

    Mikä hänen kokemuksessaan on sellaista, että hän ei olisi tyttö/nainen ja mikä hänestä tekee sellaisen, että hän kuuluisi Setan piiriin kuuluvan vähemmistöön? Vai jäikö minulta jotain ymmärtämättä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Transvestiittien Dreamwear Clubin puheenjohtaja AnuKatariina juhlistaa ei-binäärien päivää DwC:n sivuilla: "ei-binäärit joutuvat kaikkein kovimman oudoksunnan, syrjinnän ja vihan kohteiksi. Vaikka transnaiset ja –miehetkin kohtaavat vihaa ja suvaitsemattomuutta, heidät kohtaavilla ihmisillä on kuitenkin käsitys siitä, mikä on heidän kokemansa sukupuoli."

      Hetkinen... ihan oikeasti... elääköhän AnuKatariina jossakin erilaisessa todellisuudessa?

      Minun on hyvin vaikeaa ymmärtää, miksi transvestiittien Suomen ainoan järjestön puheenkohtaja kertoo tällaista soopendaalia. Transvestiitti on Suomessa se olento, joka on kaikkein kovimman syrjinnän ja oudoksunnan kohteena. Tämän vuoksi aniharva on kotioviensa ulkopuolella transvestiitti.

      Nähtävästi AnuKatariina seuraa tässä Setan virallista epistolaa ja uhriuttaa "ei-binääriset" ja transsukupuoliset kaikkien yläpuolelle, vaikka varsinkaan ensinmainittu tuskin kohtaa minkäänlaista syrjintää elämässään.

      Poista
    2. Mutta eivätkö transvestiitit ole joidenkin transien mielestä vääriä, koska he tiedostavat olevansa miehiä, vaikka pukeutuvat naisiksi? Ja ei-binäärisyyshän ainakin tuon Setan sivujen jutun mukaan tarkoitti tuolle ihmiselle vain stereotypiaan sopimatonta käytötä ja tyyliä? Tietääkö kukaan, mitä nämä kaikki käsitteet tarkoittavat puhumattakaan siitä, kuka on lopulta se uhriuden olympialaisten kultamitalisti...?

      Poista
    3. "eivätkö transvestiitit ole joidenkin transien mielestä vääriä, koska he tiedostavat olevansa miehiä, vaikka pukeutuvat naisiksi"

      Transliikkeellä on skitsofreninen suhtautuminen sukupuoleen:

      1) sukupuoli on performanssi, sosiaalinen konstruktio, ilmoitusasia, eetterissä häilyvä essenssi ja lihapukuun sujahtava sukupuolisielu

      2) transin sukupuoli puolestaan on synnynnäinen ja pysyvä, jonka kyseenalaistaminen on olemassaolon kiistämistä ja kirjaimeillista väkivaltaa

      Poista
    4. Transien ajatuskulku on niin himmeää, että jonkun pitäisi piirtää siitä tilakaavio.

      Kuten edellinen kommentoija toteaa, sukupuoli on mielipiteeseen perustuva, mutta kuitenkin täydellisen kyseenalaistamaton. Mies on 100% nainen, jos hän näin päättää ilmoittaa.

      Nyt viimeisimpänä trendinä on liputtaa "ei-binäärisyyden" puolesta. Siinä ihminen voi päättää olevansa muunsukupuolinen (mitä?), sukupuoleton (mitä?) tai sitten vaihdella sukupuolimääritystään päivästä toiseen. Tätä varten pitäisi sitten pyörittää seuraavat 10 vuotta Prideja "ei-binäärisille" ja muuttaa lainsäädäntöä ties minkälaiseen suuntaan.

      Transvestiitti on henkilö, joka on suuresti ristiriidassa "ei-binäärisen" sukupuolisekoilun kanssa. Transvestiitit alkoivat toteuttaa "ei-binäärisyyden" määritelmää jo kauan ennen kuin kyseistä määritelmää edes keksittiin. Paha vain, että miesten kohdalla transvestiittisuudesta ei koskaan haluttu tehdä yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Jos yhteiskunta vain sallisi, että mies voi esittää naista tai sukupuoletonta (nainenhan saa jo nyt esittää mitä haluaa), niin mitään muutoksia ei tarvittaisi lainsäädäntöön, urheilun sääntöihin, yhteiskuntajärjestykseen jne.

      Tämä olisi kuitenkin liian yksinkertaista, eikä mahdollistaisi vähemmistöillä politikointia. Siksi transvestiittisuutta ei haluta hyväksyä, vaan politiikan nimissä halutaan mennä vaikean kautta.

      Poista
    5. Minusta vaikuttaa siltä, että lapsuuden perhe ja kasvuympäristö ohjaavat monilla siihen, tunteeko itsensä "ei-binääriseksi". Jos perheessä on tiukat ja perinteiset sukupuoliroolit, jos tytölle asetetaan paineita pysyä tytön karsinassa ja pojalle samoin, niin noista kahleista pois pääseminen yrittää tapahtua ei-binäärin identiteetin kautta. Valitettavasti silloin tekee sukupuolirooleista vain tiukempia, kun haluaa koko naisen tai miehen määritelmästä pois.

      On tässä monia muitakin tekijöitä, mutta tämä on kyllä hämmästyttävää naiiviutta ja typeryyttä ja ihmetyttää, miten ihmiset voivat olla näin TYHMIÄ tässä asiassa. Vai onko niin päin, että he ovat sotkeneet ajatuksensa liialla filosofian lukemisella? Monet transit ja ei-binääriset ovat filosofian, taiteentutkimuksen tai muun vastaavan opiskelijoita ja harrastajia.

      Poista
  26. Tolkun transseksuaalien pitäisi perustaa transseksuaalien ihmisvelvollisuusjärjestö (ei siis "ihmisoikeusjärjestö") joka tuomitsee pukukoppihäiriköinnin ja muun vastaavan huonon käytöksen.

    Setalta varmaankin tulisi melkoisesti paskaa niskaan.

    Tälläisen järjestön perustamisella alkaa olla kiire, sillä jossain välissä suuri enemmistö saa sukupuolisekoilusta tarpeekseen ja tekee siitä lopun, eikä siihen hetkeen ole enää kovin kauan aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tosiaan pitäisi. (Ottakaa Blaire Whitesta ja Sametista mallia.) Homoilla on jo LGB Alliance ja Gays Against Groomers, ja Suomessa meillä on LHB-liitto. Homot ovat vuosikausien ajan rummuttaneet raivolla, ettei tämä nykyinen inferno ole vähimmässäkään määrin sitä, mitä olemme halunneet ja mihin pyrkineet – vaan täysin päin vastoin. Homot eivät koskaan halunneet pistää kaikkea paskaksi vaan rakentaa ja olla vastuussa yhdessä muiden kanssa. Olen ilokseni huomannut, että tämä homojen uusi viesti on tavoittanut todella monet ja ero entisen ja nykyisen välillä ymmärretään. Se ei silti yksistään takaa, että homot olisivat turvassa tulevalta paskamyrskyltä.

      Sellaisten läpimätien umpikusipääsomevaikuttajien kuin Lily Tino kautta jopa harhaisemmat transtapaukset ovat alkaneet oivaltaa, että nyt on menty liian pitkälle. Mutta jossain kohtaa peruuttaminen ja pehmentely ei enää onnistu. Kun paska iskee kunnolla tuulettimeen, siinä menee aika monta lasta pesuveden mukana. Koko imperiumi luhistuu ja uppoaa kuin Titanic. Siinä ei keneltäkään kysellä, että oletko sinä vanhan koulukunnan vastuullinen ja tervejärkinen transsukupuolinen vai sinitukkajännägender, jolla on veikeitä mieltymyksiä ja jonka mielestä meillä pitää olla LGBTQIAP, koska ”ihmisoikeudet”.

      Poista
    2. Transaktivistien takana jyllää vasemmistolaiset ja vihreät poliittiset voimat. Tämän vuoksi he saavat äänensä ja tahtonsa poikkeuksellisen hyvin läpi.

      Mielestäni Suomessa kannattaisi nostaa voimakkaasti esiin koko seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjen raju politisoitumisen. Kannattaisi myös tuoda voimakkaasti esiin, miten Pride, Seta jäsenjärjestöineen ja (politisoitunut) Yle on hylännyt käytännössä täysin kaikki muut, paitsi sellaiset sukupuolivähemmistöt, joiden asian ajamisella on poliittista ulottuvuutta. Nämä instanssit tuntevat ilmiselvästi suoranaista vihaa miehiä kohtaan.

      Nykymeininki on niin sairas, että koko Pride-ja Seta -liikkeiden loppuminen kaikkine jäsenjärjestöineen olisi pelkästään positiivinen asia. Ne ovat niin rikki, ja niin politisoituneet, ettei niitä pysty enää edes korjaamaan. Mikään järkiperäinen keskustelu ei auta.

      Transaktivistien sekoilu vie hapen aivan kaikilta vähemmistöiltä. Jatkuva vastakkainasettelun tietoinen lisääminen tulee ennen pitkää aiheuttamaan niin rajun vastareaktion, että siltä ei säästy mikään vähemmistö.

      On myös tärkeä ymmärtää, ettei tämä lopu koskaan, jos sitä ei lopeta. Olen käynyt transaktivistien kanssa keskustelua, milloin transsukupuolisten asema olisi tarpeeksi hyvä, minkä jälkeen voisi keskittyä miespuolisten vähemmistöjen aseman vahvistamiseen Suomessa. Vastauksena tuli vaikka minkälaisia vaatimuksia, miten esimerkiksi passitarkastukset saattavat olla joissakin maissa ongelma transsukupuolisille ja nämä asiat tulisi korjata pikimmiten. Tajusin pian, että transsukupuolisten vaatimien asioiden korjaaminen olisi aivan loputon suo, eivätkä he olisi koskaan tyytyväisiä.

      Poista
    3. "ossain välissä suuri enemmistö saa sukupuolisekoilusta tarpeekseen ja tekee siitä lopun"

      Tästä alkaa olla jo merkkejä ilmassa. Transien kreisit tavoitteet ja punavihreä politisoituminen on hoksattu. Valitettavasti näyttää siltä, että homoseksuaalit saavat vastaliikkeestä osansa. Suuri yleisö ei osaa tai halua tehdä eroa sateenkaariväen eri faktioiden välillä, vaan kaikki transien ja queerien sekoilut ja pedoilut menevät homojen piikkiin. Valitettavasti homoseksuaaleilla on asiassa myös peiliinkatsomisen paikka. On annettu tila, resurssit, näkyvyys ja historia transkolonisoijien käsiin käytännössä ilmaiseksi ja ilman vastaansanomista. Vihollisena on nähty uskovaiset ja oikeisto, vaikka uhka tulee vasemmalta ja trans/queer-porukan suunnalta. Todellinen virhearvio on länkyttää Räsäsestä, kun Seta tarinoi miesten kanssa seksiä harrastavista lesboista ja pimpillisistä pojista ja Palestiinan lippua Pridessä liehuttava vasemmisto haluaa transnaiset naisten urheilusarjoihin ja lesbojen seksielämään.

      Poista
    4. "Valitettavasti homoseksuaaleilla on asiassa myös peiliinkatsomisen paikka. On annettu tila, resurssit, näkyvyys ja historia transkolonisoijien käsiin käytännössä ilmaiseksi ja ilman vastaansanomista."

      Tosi on. Ja vaikka meillä homoilla onkin väistämättä edessämme pitkä ja vaikea urakka edessämme, pyrkiessämme tehdä pesäeroa näihin friikkeihin joukossamme, olen silti täysin luottavainen siihen, että se työ onnistuu meiltä paljon paremmin, kuin transeilta.

      Kun eletään siinä vaiheessa, että voidaan täysin luontevasti sanoa, että transin, transvestiitin, ja non-binäärin välillä ei ole mitään eroa, on se ns. transiuden koko perusidea niin lopullisesti hukassa, että ns. tolkun transit eivät minkään ihmeen nimessä saa karsittua näitä AGP-herroja ja non-binäärisiä sirkuspellejä joukoistaan ulos tavalla, jonka enemmistöväestö ymmärtäisi, saati hyväksyisi.

      Ja täytyy minunkin tässä ja nyt lesbona olla samaa mieltä monien muiden kanssa - että minun sympatiani ns. tolkun transeja kohtaan, on lopussa. Virallisesti ja lopullisesti lopussa. He olisivat missä vaiheessa tahansa voineet nousta barrikadeille ja huutaa, että tässä ajetaan nyt ihan muuta asiaa, kuin heidän etuaan, vaikka sitä trans-aktivismiksi kutsuttiinkin - esim. pedofilian normalisointi transiuden avulla. Eipä ainakaan minun korviini kuulunut kovinkaan suurta vastaanpanoa, heidän suunnaltaan. Syitä tähän tietenkin lienee olemassa, mutta minua ei enää edes kiinnosta kuulla, mitä tekosyitä näillä ns. tolkun ihmisillä voisi muka olla sille, että he eivät sen ihmeempiä älähtäneet, kun heidän mt-ongelmansa varjolla alettiin peräänkuuluttaa seksuaalirikollisia heidän kanssaan samaan yhteisölliseen uhriluokkaan.

      Poista
    5. Suurehko osa transnaisista ja transmiehistä, jotka siis ovat tyytyväisiä sukupuolen vaihdokseen, eivät näe transaktivismissa mitään pahaa. He luulevat sen edelleen ajavan heidän etuaan, vaikka todellisuus on muuttunut toiseksi jo vuosia sitten. Heistä valtaosa on Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajia, joten poliittisenkin taustan puolelta toiminnalle on vahva tuki.

      On ollut nähtävissä sellaista suuntausta, että joillekin transaktivisteille on järjestetty työpaikka jostakin verovaroilla pyörivästä järjestöstä, ikäänkuin palkinnoksi vuosia jatkuneesta aktivismista. Pystyisin nimeämään muutaman tällaisen todennäköisen tapauksen, mutta jätän sen hienotunteisuussyistä tekemättä.

      Vielä himmeämpää on, että useilla keskustelualustoilla tuntuu päivystävän transsukupuolisia, jotka aktiivisesti puolustavat vasemmistopuolueiden ja Vihreiden (ja Setan) virallista linjaa. Transasioista puhuttaessa heidän mielipiteensä on 1:1 Setan virallisen linjan kanssa. On ollut hämmentävää huomata, miten vasemmistoliberaalina pitämäni nimimerkkien takaa on paljastunut transaktivismia kannattava ja siitä huomattavan paljon tietävä henkilö. Mieleeni on jopa tullut, että saavatko nämä henkilöt palkkaa kirjoittelustaan?

      Poista
    6. Setassa on ollut käynnissä jo vuosien ajan marginalisoituminen. Kaikki vähänkään normaalit ryhmät ovat joko heitetty pihalle tai lähteneet itse pois. Jopa transvestiitit on ulkoistettu koska eivät ole "oikeita trans" tapauksia kuten transseksuaalit. Siis ollakseen hyväksytty jäsenen pitää viedä touhu äärimmilleen.

      Jäljelle ovat jääneet kaikkein omituisimmat ja kovaäänisimmät ryhmät, siis he jotka ovat uhripyramidissa korkeimmalla.

      Samalla kuilu suureen enemmistöön on kasvanut koko ajan.

      Setalaisille voi lopulta käydä kuten Davidin oksa -uskonlahkolle Teksasissa. He palovat tai poltettiin päämajansa mukana vuonna 1993.

      Poista
    7. Setan ja vastaavien järjestöjen touhut tulevat ennen pitkää väistämättä taitekohtaan, jossa kaiken on radikaalisti muututtava ei-radikaalimpaan suuntaan tai koko järjestö lakkautettava ja sen poliittiset tavoitteet tyystin haudattava. Setan, Stonewallin jne. kiihkoaktivistiporukalla ei edelleenkään ole mikään hälytyskello kilahtanut, vaikka sen alkuperäiset jäsenet ovat täysin erkaantuneet sen riveistä ja perustaneet omat pienjärjestönsä ajamaan alkuperäistä asiaa. Hartaan edistysmielisyytensä vallassa he edelleen tuuttaavat transpaskaa eetteriin, sulkevat korvansa kaikelta kritiikiltä ja kieltäytyvät itsepintaisesti edes harkitsemasta sitä mahdollisuutta, että olisivat jossain vaiheessa saattaneet harhautua hakoteille. Kaikki, mikä ei suoraan ja välittömästi tue sukupuolen moninaisuuden agendaa ja siihen liittyvää politiikkaa, on ”vihaa” ja ”syrjintää”.

      Ken onkaan se, joka lähtee kyseisestä paskajärjestöstä (Setasta) viimeisenä ja sammuttaa valot lähtiessään?

      Itseäni hämmästyttää tuo setalaisten marjutluuskien, kerttutarjamoiden ja sakriskupiloiden itsekritiikin puute. Jos minä saisin järjestöhääränä jatkuvasti kritiikkiä osakseni puolivillaisen ja autoritäärisen politiikan ajamisesta, menisin itseeni. Jotain on pielessä, kun koko alkuperäinen ajatus on pyöräytetty aivan päälaelleen ja yhtäkkiä lesboilla on penis ja homomiehillä vagina. Tyttö ja nainen ovat stereotypiakimppuja ja tuntemuksia miehen päässä. Ja kaikkea tätä modernia homofobiaa ja misogyniaa markkinoidaan edistyksenä ja progressiivisuutena ja huudetaan sammuksiin kaikki, jotka vähänkään uskaltavat inistä vastaan.

      Aika isoa osaa noilla toimijoilla taitaa näytellä vallanhimo. He eivät halua luopua siitä vaikutusvallasta, jota ovat päässeet Setan kautta käyttämään, eivätkä kuolleiden ruumiidensakaan yli myöntäisi koskaan olleensa väärässä. Juuri tuo fanaattisuus ja ehdottoman luja usko omaan oikeellisuuteen ja erehtymättömyyteen tekevät koko touhusta niin vaarallista ja vahingollista. Näettekö Setan esittävän esim. julkista anteeksipyyntöä homoille siitä, että lähtivät ajamaan homolasten varhaisen kastroimisen politiikkaa ja väänsivät homoseksuaalisuudesta jännägenderheterojen muodikkan identiteetin ja ajoivat homot takaisin kaappeihin? Minä en.

      Poista
    8. Enemmän kuin yhdeksälle kymmenestä tavan kansalaisesta Setan kritisoiminen tarkoittaa automaattiseti homofobiaa. Lausetta ei edes ehdi sanoa loppuun, kun saa kuulla, etten olisi sinusta uskonut ja että miten voit olla homofobinen. Tätä on aivan mahdotonta selittää keskiverrolle ihmiselle. Ihmisen pitää löytää joku tämän blogin tapainen ympäristö ja tajuta itse. Sen takia onkin tärkeää, että tällaisia blogeja ja kanavia on. Onneksi nyt osa Setan epäkohdista on tullut julki, mutta ei vieläkään valtamedia uskalla tarttua asiaan kunnolla. Korttitalon on pakko romahtaa joskus. USA:ssa se on jo romahtamassa tai romahtanut. Minäkin olen joutunut näistä puhuessani niin kylmäävien katseiden ja reaktioiden kohteeksi, että minun on ollut pakko pyörtää puheeni kuin mikäkin Jeesuksen kieltävä Pietari tai roviolla uhattu Galileo Galilei ja vannoa ikään kuin uskollisuutta Setan käsityksille pysyäkseni hyvisten kirjoissa. Mutta koska itse olen peakannut ja täälläkin on monta fiksua peakannutta, jotka aiemmin olivat queertouhussa mukana, niin kyllä se todistaa, että toivoa on.

      Poista
    9. Lisäys aiempaan:

      Toki vallanhimon ohella merkittävä motiivi ovat myös taloudelliset intressit. Seta saa toimintansa pyörittämiseen huomattavaa valtionrahoitusta ja täten Seta on monelle päivätyö eli käytännössä ehtymätön hillotolppa. Kuka sellaisesta suojatyöpaikasta nyt haluaisi luopua. Lässytetään yhdessä vähän moninaisuusmantraa ja ikiaikaista transtuubaa lasikabinetissa kahvikupposen äärellä posket kampaviineriä ja Domino-keksiä pullollaan mussuttaen muutama kerta viikossa, sovitaan Teams-aivopesukoulutusten päivämäärät seuraavalle kuukaudelle ja rahaa vain ropisee tilille solkenaan.

      Joo, on mahdotonta selittää tätä asiaa kultaisen keskitien kautta kenellekään, kun se on alun perinkin tulehtunut niin äärimmäisen polaariseksi. Olen myös saanut vihat ja torut (tai mielenosoituksellisia kavereista poistamisia) niskaani useilta tuttaviltani, kun olen uskaltanut ääneen kritisoida transtouhua. Lakkasin lopulta puhumasta asiasta kenellekään, joka ei ole vielä edes hitusen verran peakannut, koska en jaksa sitä holhoavaa ja paatoksellista läksytystä ja nuhdesaarnoja, joita siitä aina seuraa. Mietin vaan että pitäkää tunkkinne ja puhun jostain aivan muusta.

      Toivoa kyllä on, mutta transimperiumia ei kaadeta muutaman peakanneen voimin vaan siihen vaaditaan valtaväestön totaalinen kyllästyminen sekoiluun ja sille päätepisteen laittaminen kerta kaikkiaan. Siitä on ollut jo paljon merkkejä ilmassa, mutta h-hetki ei ihan vielä taida olla käsillä. Jatketaan odottamista ja myyräntyötä, eiköhän tämä tästä vielä iloksi muutu. Ainakin jonkinlaiseksi iloksi ja helpotukseksi, jos nyt ei vallan ratkiriemuksi sentään.

      Poista
    10. Seta ennen: tietoon ja tutkimukseen perustuvaa vaikuttamista ja homoseksuaalien tasavertaisuuden edistämistä

      Seta nyt: litteän maan sukupuoliteorioita lapsille ja suurelle yleisölle, vaikutustyötä väärän sukupuolen leluilla leikkivien lasten ja sukupuolihämmentyneiden teinien kemiallisen kastraation ja fetisistien naisten tiloihin ja naisurheiluun päästämisen puolesta.

      Poista
    11. "Toivoa kyllä on, mutta transimperiumia ei kaadeta muutaman peakanneen voimin vaan siihen vaaditaan valtaväestön totaalinen kyllästyminen sekoiluun ja sille päätepisteen laittaminen kerta kaikkiaan."

      Suomihan on siinä mielessä vielä ns. hyvässä asemassa, että me emme ole läheskään niin syvässä suossa, kuin esim. transkultin tärkeimmät kotimaat, eli Amerikka, Britannia, Kanada ja Australia. Näissä maissa on asiat ihan oikeesti päin virttua, ja suuri yleisö jo raivopisteeseen asti lopussa sekä väsynyt koko touhuun - niin, että jos vain saataisiin suurille massoille joku yhteinen sankari, jonka takana turvallisesti sanoa että nyt se imperiumi kaatuu, niin sehän kaatuu ja rytinällä. Näin tosiaan alkaa jo tapahtua briteissä, sekä jenkeissä - porukoilla jo ihan täysi burnoutti päällä siellä.

      Täällä Suomessa, eivät asiat oikein koskaan ehtineet eskaloitua ihan niin pahaksi, kuin noissa muissa maissa, mutta kieltämättä aikas läheltä kyllä liippasi. Suomalaiset ovat myös siitä mielenkiintoisia kommunikointityyliltään, että ollaan kyllä yllättävän paljon samaa mieltä, vaikkei mitään sanottaisi, tai jopa vastaan väitettäisiin. Kyllä se maalaisjärki täällä Suomessa sitkeästi elää - se vaan pitäis saada kerrankin kuuluviin, kuten täällä blogissa tehdään.

      Poista
    12. Suomessa kaikki tapahtuu jälkijunassa ja usein muualla jo toimimattomaksi todistettu otetaan Suomessa käyttöön muiden jo luopuessa siitä. Alaikäisten transhoidoista ja affirming- ja informed consent -malleista ollaan luopumassa mutta Suomessa niitä markkinoidaan aktivistin taholta edistyksellisinä.

      Poista
    13. "Alaikäisten transhoidoista ja affirming- ja informed consent -malleista ollaan luopumassa mutta Suomessa niitä markkinoidaan aktivistin taholta edistyksellisinä."

      ...mitä on siis, edes täällä Suomessa, aina vaan vaikeampi ja vaikeampi puolustella suurelle yleisölle edistyksellisinä, hengenpelastavina tai millään tavoin toimivina toimenpiteinä, kun joka päivä youtubesta löytyy yhä vain uusia ja uusia uutisia kouluissa vanhemmilta salaa transiutetuista lapsista, kaksikymppisiä detranseja jotka avoimesti kertovat toimenpiteistä jotka heille annettiin lapsina "tiedostetun riskin varassa", sekä tuoreita tutkimustuloksia, miten lapsen transiuttaminen on todnäk pahin virhe, mitä lapsi tai vanhempi voi koskaan tehdä - Cass-raportti oli tähänastisista kaikkein tärkein.

      Tiedän Suomen yrittäneen matkia muiden tapoja toimia taloudellisissa haasteissa, mutta olen vähän liian nuori tietääkseni, miten Suomi on toiminut, yrittäessään matkia sosiaalisia, tai kultturellisia muutoksia. Toivon ainakin itse, että Suomessa oltaisiin edes niin fiksuja, ja kykeneviä ajattelemaan itse, että toisten kärsimyksen katsominen riittää varoitukseksi siitä, että se transhoidon malli, mitä ollaan yritetty muualla ja missä ollaan epäonnistuttu kaikkialla, ei voi mitenkään toimia jostain kumman syystä täällä(kään).

      Poista
    14. Erityisen näätämäistä Setan toiminnassa on transidentifioituvien lasten ja nuorten ihmisten määrän keinotekoinen paisuttaminen. Mitä enemmän löytyy transidentifioituvia, sitä enemmän pätäkkää ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa Setalle irtoaa. Mikä muu promilleluokan väestönosaa edustava järjestö saa valtiolta ja muilta toimijoilta miljoonaluokan rahoituksen? Transejahan on murto-osa esimerkiksi homoseksuaalien määrästä ja silti valtava rummutus käynnissä koko ajan.

      Mihin transit (tai homoseksuaalit) edes tarvitsevat Setaa? Tasa-arvolaki suojaa sukupuoli-identiteettiä ja sukupuolen ilmaisua. Kenellekään ei saa antaa potkuja tai muuten syrjiä transiuden takia. Jos Seta yrittää asennevaikuttaa transien aseman kohentumisen puolesta ja esittää transit normaaleina ihmisinä, niin nykyinen linja on pettänyt pahasti ja pikemminkin kääntänyt suuren yleisön ja LGB-väen transeja ja heidän tavoitteitaan vastaan.

      Transiutuksen fyysinen puoli taas ei ole Setan, aktivistien tai punavihreiden tontilla, vaan sen tulee perustua yhtä vahvaan näyttöön kuin muiden peruuttamattomien ja kajoavien toimenpiteiden. Potilasjärjestö ja lobbausryhmät eivät päätä muidenkaan sairauksien hoitokäytännöistä.

      Poista
  27. Nike on joutunut USA:ssa ryöpytykseen transurheilijatutkimuksen rahoituksesta:

    https://www.outkick.com/category/nike-study

    VastaaPoista
  28. Näyttää siltä, että liberaali valtamedia päästää yhä useammin genderkriittisiä tubettajia ja muita "konservatiiveja" lähetyksiinsä esittämään näkemyksiään, mikä on tietysti todellista edistystä, mutta on häkellyttävää nähdä tämän tason denialismia ja faktoja vastaan inttämistä:

    Brad Polumbo CNN:llä: https://www.youtube.com/watch?v=iNOqPscJyt0

    On fakta, että Biden-Harrisin hallinto ajoi päämäärätietoisesti ja aggressiivisesti lasten "oikeutta" gender affirming careen ja tukahdutti kaiken kritiikin. Ei voi muuta kuin toivoa, että katsojat alkavat viimein nähdä tuon sumutuksen läpi ja ajatella asiaa hiukan syvällisemmin kuin pinnallisten hokemien kautta.

    VastaaPoista
  29. Olen seurannut blogiasi jonkin aikaa ja ajattelin liittyä keskusteluun. Kiitos että pidät ääntä ilmiöstä, jonka ympärillä näyttäisi olevan erityinen manipuloinnin ja hiljentämisen kulttuuri woke/sateenkaari/aktivismi piireissä. En ollut tänä vuonna prideilla, ei tehnyt mieli mennä, koska sen (trans)ideologia ei sovi arvoihini enää.
    Tsekkasin läpi puistojuhlan esiintyjät. Iski silmään eräs muusuesiintyjä, josta löysin kuvia myös naisena ennen leikkauksia. Olin järkyttynyt, miten nuori ihminen, lesbonainen todennäköisesti, on pumpannut itsensä täyteen testoa ja esittelee groteskin näköistä leikeltyä rintakehäänsä. Näyttää todella epäterveeltä.En halua olla kannattamassa ko. mutilointia ja itsepetosta missään määrin, harmittaa että pride on kääntynyt kyseenalaiseen suuntaan. En tiedä minkä ikäinen esiintyjä oli, mutta vaikutti suht nuorelta (Miki Ratsula).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Olin järkyttynyt, miten nuori ihminen, lesbonainen todennäköisesti, on pumpannut itsensä täyteen testoa ja esittelee groteskin näköistä leikeltyä rintakehäänsä."

      Ne ovat tämän kultin kärsimyshaavoja (engl. stigmata). Kuuluu asiaan esitellä haavoja ja vertailla sitä, kuka kärsii eniten ja kuka on uhrannut/uhrautunut eniten. Naarasmuusuille vetoketjutissit ovat eräänlainen initiaatioriitti. Transkultti vaikuttaa ottaneen paljon oppia skoptseilta. Skoptsit kuohituttivat itsensä, koska ajattelivat (tai ajattelevat; kultti on ilmeisesti yhä tänäkin päivänä jossain määrin voimissaan) sukupuolisen vietin olevan kaiken pahan alku ja juuri. Käytetty retoriikka ja uskonnollinen viitekehys on eri, mutta toimintamekanismi on sama: silvotaan lisääntymiselimet käyttökelvottomiksi, koska siten tullaan "omaksi, autenttiseksi itseksi".

      Poista
    2. Pakostakin tulee mieleen tämänpäivän nuorista "transhenkilöistä" ja esiintyjistä, mitä heille mahtaa kuulua esim. 5-10 vuoden päästä hoidoista? Olen nähnyt lähinnä varoittavia esimerkkejä. Transhoidot näyttävät tarjoavan hyvin lyhytkestoisen kuherruskuukauden, "euforian", kunnes terveysongelmat tms alkavat. Onko sukupuolieuforiakin osaltaan teeskentelyä, kun ihminen ei vain halua myöntää olevansa väärässä kun on pilannut itse kehonsa ja terveytensä? Pakko vain jatkaa valehtelua.

      Poista
    3. Jos jostain tulee euforia, ei se yleensä ole hyväksi pitkällä aikavälillä. Huumeet, käärmeöljy, salamarakkaus. Ei sellaisia pikaratkaisuja ole eikä äkkinäinen kuuluisuus lyhytaikaisessa trendissä joha hyvään loppuelämään. Tuleeko ihmisille muutoin siitä euforiaa, että saa diagnoosin sairauteen ja elinikäisen lääkityksen siihen?

      Poista
    4. "Onko sukupuolieuforiakin osaltaan teeskentelyä, kun ihminen ei vain halua myöntää olevansa väärässä kun on pilannut itse kehonsa ja terveytensä?"

      On.

      Se alkuperäinen sukupuoli ei missään vaiheessa muutu miksikään. Se syntymäkeho pysyy aina samana, vaikka sitä kuinka leikeltäisiin. Kehon sukupuoli ei muutu miksikään, vaikka sitä muokataan.

      Aina voi elää sellaisessa immersiivisessä fiktiossa ja fantasiassa, jossa leikkausten myötä tulee "autenttiseksi itsekseen", mutta reaalitodellisuudessa se on silkkaa puhdasta fantasiaa. Vaikka kuinka pumppaisit kehoosi muuntohormoneja, se keho ei muutu perustavalla solutasolla siitä yhtään miksikään. Vietät samassa oman itsesi ruumiissa koko elämäsi, vaikka kuinka ruumistasi vihaisit ja haluaisit siirtyä siitä toiseen ruumiiseen ja kokisit ruumiisi vääräksi.

      Halu siirtyä toiseen kehoon nykyisestä on mielisairaus. Piste. Ihminen ei voi syntyä väärin. Todellisuus ei voi olla väärässä omasta luonteestaan. Jos joku kokee "syntyneensä väärin", tulisi ensisijaisesti tähdätä tuon kokemuksen kohtaamiseen terapeuttisin lähestymistavoin eikä suinkaan siten, että kokemusta validoidaan ja pönkitetään lähtemällä mukaan niihin harhoihin ja tekemällä kaikkensa, että harha tuntuisi mahdollisimman todelta.

      Vain aivan äärimmäisissä tapauksissa ja helvetin huolellisen arvioinnin jälkeen voidaan sitten lähteä siihen medikaaliseen muunteluun, mutta sitä ei KOSKAAN tulisi tehdä kevein perustein. Siitä seuraa vain katastrofi, tai on jo seurannutkin.

      Poista
    5. Sääli tulee kun katsoo missä n. 5 vuotta sitten lehtien kansissa poseeranneet TIFit ovat nyt ja miten he voivat. Esim. Panda Eriksson ikääntyi kuin maito ja taisi myös lopettaa testot sen takia. Eeli, Susi, Syksy, Viima, Ree, Apila, yms keitä.siinä sukupuolen ihminen kirjassa oli. Muistan että se keltahiuksinen sarjakuvataiteilija oli jossain vaiheessa kaikissa lehtien kansissa ja ihan ymmärrettävästi olihan kyseessä hyvin kaunis ihminen. Eipä ole muutamaan vuoteen ollut ja kun näin jokin aika sitten tuoreen kuvan ymmärrän miksi.

      Poista
    6. "Esim. Panda Eriksson ikääntyi kuin maito ja taisi myös lopettaa testot sen takia."

      Panda lopetti testot kaljuuntumisen takia. Miehenä/maskuliinina elämisen kaikki osa-alueet ja realiteetit eivät sitten olleetkaan niin voimaannuttavia. Jos Panda halusi irtautua sievän nuoren naisen roolista, niin siinä hän ainakin onnistui.

      Poista
    7. Ilmeisesti näillä transmuusuilla ja ei-naisilla ei löydy sitten kanttia myöntää julkisesti, että mokasin. Sen sijaan saa lukea edelleen varovaisia: "sukupuoli on ikuinen prosessi joka jatkuu" höystettynä masentuneella olemuksella. Arvostaisin, että hoidot lopettanut ottaisi vastuu n myös transideologian levittämisestä ja sanoutuisi siitä irti. Varmasti vaikeaa ja kysyy luonnetta, mutta se oli oikein tehty.

      Poista
  30. Transseista tulee mieleen addiktit. Itsepetoksen määrä yhdistää ja aina on saatava annos että ihmisten ilmoille voi mennä. Näin kuvan eräästä tutusta, kuvateksitillä "Transilo on niin totta". No, minun silmään kuvasta katsoi vastaan väsynyt, masentuneenoloinem, silmät seisoi päässä ja hänen keho paisunut hormoneista. Mitään hehkua ei näkynyt, ainoastaan valehtelu ja läpipaistava kärsimys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä iloa transiudessa voisi olla? Sehän on suurin mahdollinen kuviteltavissa oleva itsevihan muoto.

      "Kiellän kehoni ja itseni, koska haluan olla joku toinen. Haluan tuhota ja raadella itseni kappaleiksi, koska en ole sitä, mitä haluan olla."

      Tuosta mielikehikosta on itsensä rakastaminen aika helvetin kaukana.

      Poista
    2. Juurikin näin. "Transihmiset" käyttää transhoitoja paetakseen muita ongelmiaan, joko tietoisesti tai ei, eikä sellaista väylää tulisi Suomessa sallia. Autismi tietääkseni ainakin heikentää ihmisen itsereflektiokykyä.

      Poista
    3. On olemassa tietynlainen "aidon transiuden muoto", mutta sitä edustaa ihmisistä vain noin promillen promille, jos sitäkään. Nämä "aidot transit" itse ovat puhuneet tästä.

      Transtrenderit ovat mukana vain, koska se on muodikasta ja ajan hengen mukaista. Lähes kaikki heistä tulevat vielä katumaan, mitä menivätkään kehoilleen tekemään.

      Autisteilla on siinä mielessä onneton asema, että he lähtökohtaisesti kamppailevat ulkopuolisuuden ja sopeutumattomuuden tunteiden kanssa. Transius tuntuu tarjoavan siihen ihanteellisen ratkaisun. Erittäin monet detransit ovat puhuneet tästä. Että he kanavoivat kaiken elämänsä sosiaalisen vaikeuden ja sopeutumattomuusongelmat transiuteen ja ajattelivat, että se selittää ja ratkaisee kaiken. Niin ei käynytkään; ongelmat vain muuttivat muotoaan, mutteivät kadonneet mihinkään.

      Mörön voi yrittää kieltää, mörköä voi yrittää vältellä ja möröstä voi yrittää olla piittaamatta, muttei mörkö siitä mihinkään katoa kuten ei virtahepo olohuoneessakaan.

      Poista
    4. Huomannut samaa. Aikuiset saavat tietysti tehdä mitä haluavat keholleen jne, mutta hirvittää siltä katsoa vierestä kaverien (autisminkirjolla olevien) päätyvän trannshoitoihin, en tiedä ovatko niin itsepäisiä ja jäykkiä ajattelussaan, etteivät osaa kyseenalaistaa ratkaisua kun ovat itse tehneet päätelmän, "ahaa olen trans, tämä parantaa kaiken outouden minusta". Asiaa ei auta, että kaikki ympärillä affirmoi heti, muusta saa ikävän ihmisen tai vihaajan leiman.

      Poista
    5. Aina voi yrittää paeta itseään. Ei siinä kuitenkaan kukaan pitkälle pötki.

      Poista
    6. Onko muille käynyt niin, että detransien tarinoita kuultuaan ei enää pääse tästä asiasta yli ja se vie jopa yöunia? Etenkin jos sattuu tuntemaan jonkun nuoren transin. Samaan aikaan transiuden ihanuutta rummutetaan joka puolella. Mutta kun ajattelee ja katsoo itse, ei voi tulla kuin yhteen lopputulokseen. Itse mietin tätä päivittäin. Voiko päästä yli siitä, että on kohdannut ihmisryhmän, jonka tragedia on suuri mutta jonka hätää ja edes olemassaoloa ei tunnusteta? Suurin tragedia on tietysti heillä itsellään. Olen itse nuorena nyppinyt kulmakarvojani niin, etteivät ne kaikki enää kasva mutta se on pientä detransiuteen verrattuna.

      Poista
    7. Minä ihmettelen, miten setalla työskentelevät pystyvät nukkumaan yönsä rauhassa. Kuitenkin heissä on myös yliopistokoulutettua väkeä, niin luulisi että herääminen transkusetukseen olisi mahdollista. Toivoa sopii.

      Poista
    8. "Onko muille käynyt niin, että detransien tarinoita kuultuaan ei enää pääse tästä asiasta yli ja se vie jopa yöunia? Etenkin jos sattuu tuntemaan jonkun nuoren transin."

      Kyllä on. Ja näille ajatuksille/tuntemuksille on tosi vaikeaa löytää mitään vertaistukea, kun koko ongelman olemassaoloa ei edes tunnusteta.

      Itsehän olen tästä asiasta täällä blogissa muutaman kerran puhunut, kun on täytynyt saada asiasta avautua nimettömänä edes jossain - serkkupoikani on siis nykyään transnainen. Hän oli aina lapsesta asti hyvin herkkä, hyvin todennäköisesti autisti - mutta asiaa ei olla käsittääkseni diagnosoitu; kuten ei miehillä yleensäkään tehdä - ja sosiaalisesti hyvin... noh, edesmenneen isoäitini sanoin, erikoinen, pojaksi. Serkkuni siis löysi äitinsä - minun tätini - kuolleena omasta vuoteestaan, kun tämä oli kuollut vuosikausia kestäneeseen alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöön. Vuosia myöhemmin, sain kuulla hänen tuosta noin vaan transiutuneen naiseksi - hormonit, leikkaukset, nimenvaihdokset, koko kuvio. Hän menee tänä vuonna naimisiin aviomiehensä kanssa.

      Serkkuni siis transitioitui aikuisena, joten siinä mielessä, hän oli - ainakin lain silmin - täysin oikeutettu päättämään omista asioistaan, ja samaa mieltä olen myös minä. Siitä en tosin ole samaa mieltä, että... oliko transitio välttämättä juuri hänelle se oikea ratkaisu? Ratkaisu, mihin? Itsensä vieroksuntaan? Homouteen? Traumaan, kun löytää oman äitinsä kuolleena omasta vuoteestaan? Jokin siinä vain särähtää minua rumasti intuitioon - että, ehkä tässä vain mentiin siitä, missä aita oli matalin? Saatiin vastaanotolle herkkä, haavoittuvainen, traumatisoitunut ja yksinäinen nuori mies, ja todettiin, että helpompaa tällaisen miehen ongelmat olisi ratkaista, jos hän olisikin "nainen"?

      Toivon, ja rukoilen, että näin ei ole. Sen perusteella, mitä olen hänestä äidiltäni kuullut - äitini tietää kantani koko transasiaan; hän käytännössä toimii serkkuni suojelijana minua vastaan, pitäen minut pimennossa kaikesta häneen liittyvästä, jotten minä vain pääse vahingoittamaan häntä mielipiteilläni - hän on onnellinen. Hyvä - mitään muuta en hänelle toivokaan. En silti myöskään kestäisi olla paikalla kuulemassa, kuinka jotain kamalaa olisi tapahtunut serkulleni... jos kävisikin ilmi, että päätös transitioitua olikin hänelle täysin väärä - kenties, mahdollisen eron seurauksena, tai muuta vastaavaa?

      Poista
    9. Onko muille käynyt niin, että detransien tarinoita kuultuaan ei enää pääse tästä asiasta yli ja se vie jopa yöunia?

      Tavallaan, joo. Tai tulee sellainen aika, jolloin kuluttaa liikaa aiheeseen liittyvää sisältöä. Ottaa toisten ongelmat omikseen. Se ei ole hyvästä. Se on rajatonta myös.

      Vähän sama, kun olet kuullut ja luullut, miten masennuslääkkeet auttavat ja sitten kuulet siitä, miten niistä onkin monelle tullut loppuelämän kestäviä terveysongelmia ja alata tajuta, miten paljon ne myös luovat ja ylläpitävät toimintakyvyttömyyttä.

      Tai jos olet uskossa ja menetät uskosi.

      Poista
    10. "Minä ihmettelen, miten setalla työskentelevät pystyvät nukkumaan yönsä rauhassa."

      Sukupuolisekoilun päätekijät ovat ilmeisesti tienneet koko totuuden heti alusta alkaen. Kaikki sukupuolisekoilu eri aspekteineen on heille täysin normaali asia. Epäkohdista valittajat ovat heille pelkkiä paukapäitä jotka eivät ymmärrä sukupuolisekoilun nerokkuutta. Se että siinä touhussa menee joltakin henki ja terveys on heille pelkkä sivuseikka, joka pitää lakaista maton alle.

      Mikä sitten on se pääasia? Osalle kapinointi cisteemiä vastaa, lääkäreille ja terapeuteille lasten transiuttaminen on elinkeino, transtrenderit haluavat saada hyväksyntää osakseen ja helposti aivopestävillä höppänöillä on kova tarve kuulua taustahymistelykuoroon. Homman ympärillä pyörii kokonainen ekosysteemi.

      "Kuitenkin heissä on myös yliopistokoulutettua väkeä, niin luulisi että herääminen transkusetukseen olisi mahdollista. Toivoa sopii."

      Lääkäriksi opiskellaan yliopistossa. Lääkärit ovat luopumassa interseksuaalilasten "normalisoinnista" huonojen hoitotulosten vuoksi. Lääkärit joutuivat lopulta myöntämään että interseksuaalista ei saa täyttä miestä tai täyttä naista sitten millään, hyvässäkin tapauksessa korkeintaan kosmeettisen jäljitelmän ja vain tiettyyn rajaan asti ja terveyshaittojen hinnalla. Samaan aikaan alkoi kuitenkin translapsivillitys.

      Monet oppineet ovat mestareita tekemään älyllisiä spagaatteja joilla selitetaan tieteellisesti musta valkoiseksi. Tosiasioista viis, kunhan narratiivilla on kannatusta. Esimerkkinä vaikkapa professori John Money joka loi pitkän ja näyttävän uran sukupuoli-identiteetti teorioillaan, joita queerfeministit ja Seta nykyään kannattavat. Money suhtautui potilaaseensa David Reimeriin kuin tutkija koe-eläimeen, mikä ei ole lääkärikunnassa mitenkään epätavanomaista. Poikkeavaksi leimattu potilas epäinhimillistetään.

      Reimerin kaltaisia tapauksia on varmaankin myös Suomessa. Lapsi syntyy ja kasvaa valheessa. Lääkärit ja viranomaiset pyrkivät siihen että kaikki ihmiset lapsen ympärillä on valheessa mukana. Tavoitteena on inertti valhe. Jossain vaiheessa lapsen silmät avautuvat. Olen itsekin entinen erityislapsi, tosin aivan eri syistä.

      Poista
    11. Täytyy muistaa se, etteivät tiede ja erityisesti lääketiede ole immuuneja ideologioille, korruptiolle ja poliittiselle painostukselle. Transiutuksia tekevät lääkärit kyllä osaavat arvioida tutkimusnäytön vahvuutta ja tuntevat Hippokrateen valan, mutta päättävät toimia niitä vastaan joko ideologisista syistä tai ahneuttaan.

      Yksi transparadoksi on, että aktivistit ja lasten transiuttajat vetoavat Suomen tiukkoihin käytäntöihin "Suomessa ei transiuteta alaikäisiä!", mutta vaativat toisesta suupielestä transhoitosuosituksen kumoamista ja lasten transiutuksen helpottamista.

      Poista
  31. https://www.theguardian.com/us-news/2025/jul/22/us-olympics-paralympics-trans-women

    Olympialaiset vihdoinkin kieltävät transnaiset kisaamasta naisten sarjoissa!

    Ja taas kerran - ketään ei olla kieltämässä kisaamasta! Kyse on vaan siitä, että nyt ihmisten pitää vain kisata heille oikeissa sarjoissa! Transnaiset saavat yhä kisata, mutteivät naisten sarjoissa - joko miesten sarjassa, tai perustavat oman sarjansa!

    Olisi vihdoinkin sellaisen maailman paikka, että näillä miesten sarjoissa epäonnistuneilla "juosten kustuilla" self-ID- transeilla olisi vihdoinkin sellainen tilanne edessä, että edessä on vain kaksi vaihtoehtoa - joko miesten sarja, minne kuulut, tai kolmas kategoria, jossa saat muusuilla ihan just kuin itseäsi huvittaa. Jos ei kelpaa, niin ei tarvitse urheillakaan - ammattitason kilpaurheiluun osallistuminen, saati siinä voittaminen, eivät ole ihmisoikeuksia, kenellekään! Jos et halua toimia sääntöjen mukaan, niin siitä sitten urheilukielto! Ei enää huijareita naisten sarjoihin!

    VastaaPoista
  32. Lääketieteen historiassa naisten kohdun-, rintojen ja klitoriksen poistoja on käytetty naisten tunteiden kontrollointiin. Nyt ihmiset tekee sitä itse, tosin klitoriksia ei poisteta.

    VastaaPoista
  33. Olen tänne aiemminkin kommentoinut autisminkirjolainen. Yleisesti oikaisen pari asiaa, joita täällä oli viesteissä. Ensinnäkin autimismiin ei kuulu tietääkseni huono itsereflektiokyky, vaan ainakin itselläni ja tuntemillani korkean funktion autisteilla se päinvastoin on parempi kuin keskimäärin ihmisillä. Toisekseen poikien autismi on helpompi diagnosoida kuin tyttöjen, joten on siis niinpäin, että tytöt ovat alidiagnosoituja suhteessa poikiin.

    Mitä tulee sukupuolikokemuksiin, niin mietin autistien voimakkaan reflektoinnin ja älyllistämisen tarpeen voivan toimia niin, että itselle pystyy perustelemaan monenlaisia asioita. Myös ympäristöön liittyvä sosiaalinen lukutaito on erityislaatuista. Monet autisminkirjolaiset saattavat kääntää vaikeuden tulkita vihjeitä niin, että näkevätkin niitä siellä, missä niitä ei edes ole. Jukuripäisyys on myös tyypillistä etenkin nuorena. Kaikkihan ovat nuorena ehdottomia, mutta pystyn hyvin kuvittelemaan autistin kokemuksen siitä, että on pakko transitioitua eikä muuta vaihtoehtoa ole.

    Pitää myös hieman pureutua tässä blogissa joskus esiintyvään väitteeseen, jossa queerfeminismi ja intersektionalismi yhdistetään toisiinsa. Monet queerit ovat intersektionalisteja, mutta nämä eivät suinkaan ole sama asia. Mielestäni on jopa niin, että radikaalifeminismi on liitettävissä intersektionalismiin. Intersektionalismi ei sinällään ottanut alun perin kantaa sukupuolten määrään ja sisälsi kyllä käsityksen kahdesta sukupuolesta, mutta queerfeminismi taas nappasi siltä etuoikeus- ja sortohierarkian ja kun sitten monista sukupuolista alettiin puhua, sovellettiin niihin intersektionalismia. Tai näin ainakin itse olen ymmärtänyt.

    Palatakseni autismiin on täysin nähtävillä autistien yliedustus transnuorissa. Minun on autistina vaikea nähdä, että jotekin autismin liitännäisoire voisi olla sellainen sukupuoli- tai kehodysforia, joka vaatisi lääketieteellistä hoitoa hormonein ja leikkauksin. Tämän voin sanoa jos siksi, että olin mukana Asperger-henkilöiden yhteisössä jo 00-luvulla eikä silloin siellä ollut yhtään transia. AS-naiset keskustelivat kyllä siitä, miten monia heitä ei esim. kiinnosta meikkaaminen mutta sukupuoli ei sinällään noussut erityisemmin esiin. Ei olisi tullut mieleenkään, että oltaisiin menty autismin takia Pridelle, vaikka muistan lukeneeni jostain amerikkalaisesta Autistic Pridesta.

    Minulle on vähän mysteeri, miksi nykypäivän nuoret autisminkirjolaiset tytöt ja naiset niin suurissa määrin menevät oma-aloitteisesti transasiaan mukaan. Itse tosin olen mies, mutta ne autistinaiset, jotka ovat oman ikäisiä, ovat ihan onnellisia naisina. Täytyy vielä sanoa, että varsinkin nuorempana pidin sellaisia poikamaisia AS-tyttöjä tosi viehättävinä. Jos he nykyään identifioidaan pojiksi, katoaa viehättävänä pitämäni naistyyppi kokonaan?

    Tilanne autisteilla on vähän sama kuin homoilla: oli lyhyt hetki historiassa, jolloin homoutta tai autismia ei yritetty poistaa, kunnes transiuttaminen näyttää tulleen tilalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tästä samaa mieltä. Intersektionalismi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Se on tutkimuksessa toimiva tapa hahmottaa asioiden suhteita ja kuinka vaikka eri ominaisuuksia arvostetaan yhteiskunnassa. Nyt intersektionalismi on queerteorian ja intersektionaalisen feminismin myötä vedetty lokaan, kun se on valjastettu ideologiaksi. Se on ollut vain tutkimusväline ja aivan perusteltu sellainen. Mutta ei sitä ole tarkoitettu uhrihierarkioiden rakentelemiseen ja niiden soveltamiseen jokapäiväisessä elämässä.

      Poista
    2. https://www.iltalehti.fi/seksuaalisuusjasuhteet/a/26cd900b-891c-4c23-b016-4fd43eaac6e3

      Maksumuurin takana:

      "Autismikirjon ihmisille on tyypillistä, että usein he eivät välitä normeista samalla tavoin kuin muut. Heidän tapansa elää noudattaa enemmän omia kuin muiden tarpeita. – Tämä on positiivinen asia, ja autismikirjon ihmisissä on esimerkiksi keskimäärin enemmän sateenkaari-ihmisiä kuin muissa."

      Tässä siis ajatellaan jotenkin, että normeista välittämättömyys tuottaa sateenkaarevuuden? Mutta eikö ole niin, että homo on homo ja trans trans riippumatta ympäristön normeista? Annetaanko tuossa ymmärtää, että autisminkirjolainen valitsee sateenkaarevuuden, koska ei välitä normeista? Aika foobinen väite.

      Poista
    3. Ulkokultaista journalismia. Toisaalta autisminkirjolaisten piittaamattomuus normeista, esim sosiaalisissa tilanteissa, on haastava piirre kanssaihmisille. Itsekkyys (esim omista tarpeista jauhaminen ja luennointi muille) eivät ole mitään hyveitä, vaan ihmissuhteita rasittavia piirteitä. Autismista tehdyissä jutuissa on sama narratiivi kuin trans/muusujutuissa. Erityispiirre nostetaan jalustalle ja siitä saa kertoa vain ylipositiiviseen sävyyn. Ja että haasteellisuus on aina korostetusti muissa ja yhteiskunnassa, ei "erityisihmisessä".

      Poista
    4. Hyvä pointti. Nykymaailma on sellainen, että kaiken maailman erityisihmisyyden muodot nostetaan ikään kuin jalustalle ja valtaväestön normoja ("cisheteroita", "neurotyypillisiä" jne.) jatkuvasti eri tavoin syyllistetään siitä, miten normot eivät vain kykene ymmärtämään erityisihmisten tarpeita ja harvinaislaatuisuutta. Totuus kuitenkin on, että maailma pyörii erittäin pitkälti (lähes täysin) normojen ja normouden ehdoilla, eikä yhteiskuntaa voida rakentaa koskaan sellaiseksi, että se palvelisi vain tiettyjen erityisryhmien spesifejä tarpeita ja normous olisi poikkeustila. Erityisesti transien on erityisen vaikeaa ymmärtää sitä, ettei normoudesta voida vääntää poikkeustilaa ja heidän omasta anomaliastaan normia, vaikka he jatkaisivat aktivismiaan hamaan maailman tappiin asti.

      Erityisihmisen (oli sen muoto sitten mikä hyvänsä) on aina jouduttava joustamaan elämässään jostakin ja sisäistettävä, että hän ei erityisihmisyytensä vuoksi koskaan voi tehdä ja saada täysin samoja asioita kuin normot voivat eikä tulla täysin normon "vertaiseksi". Minä olen aina hinttinä ymmärtänyt sen, ettei minusta koskaan tule täysin samanarvoista heteroseksuaalin kanssa, koska en tuota biologista jälkikasvua parisuhdemuodollani (voin palvella yhteiskuntaa monin muin tavoin). Me hintit emme ole niin vitun tyhmiä, ettemmekö kykenisi rationaalisesti itsellemme jäsentämään olevamme poikkeuksia tai ymmärtäisi yksinkertaisia perustieteellisiä faktoja. Kertoo suuresta järjen köyhyydestä se, että joku erityisihmisten porukka ylipäätään kehtaa ajatella niin pohjattoman itserakkaasti, että juuri heidän vuokseen kaikkien muiden täytyy tanssia juuri tietyn pillin mukaan.

      Tuosta autismista muuten:
      Olen tuntenut ja tunnen paljon autisteja, ja erittäin monille heistä tuo loputon luennointi omista tarpeista ja mielenkiinnonkohteista on ominainen piirre. Monet heistä ovat kyllä erittäin älykkäitä ja tarkkanäköisiä, mutta eivät hyviä keskustelijoita, koska heille vastavuoroisuus keskustelussa on täysin vieras asia. Jotkut heistä eivät jaksa keskittyä kuuntelemaan keskustelukumppanin puhetta, jollei se koske suoraan heitä itseään tai heidän spesifejä intressejään, ja keskustelussa heiltä ei tahdo saada suunvuoroa, ellei erikseen ilmaise heille haluaan saada puhua jotakin loppuun.

      Eräskin ADHD-tuttavani on sellainen, että hän voisi puhua aivan loputtomasti jossakin seurueessa, ellei joku häntä erikseen keskeytä. Seurasin kerran vierestä tilannetta, jossa hän illanistujaisissa avasi sanaisen arkkunsa seurassa, joka ei tuntenut häntä entuudestaan, eivätkä nämä seuralaiset tienneet ADHD-taustasta. Tyyppi jauhoi suu vaahdossa (itsestään ja mielenkiinnonkohteistaan, jotka liittyivät hänen oman alansa opiskeluun ja ilmiöihin) valehtelematta lähes 20 minuuttia aivan taukoamatta, ja seuralaiset kuuntelivat ensin kiinnostuneina, sen jälkeen kohteliaasti kiinnostuneilta näyttäen ja lopulta tuskaisesti kiinnostunutta esittäen (mikroilmeet paljastavat paljon, jos niitä osaa lukea). Aina, kun joku yritti kommentoida jotain väliin, tyyppi vain puhui päälle ja jatkoi paasausta autuaan tietämättömänä tilanteen kiusallisuudesta. Lopulta illanistujaisten emäntä tuli paikalle ja katkaisi puhetulvan kutsumalla kaikki keittiöön syömään. Keittiöön kävellessämmekin paasaus jatkui (minua lähinnä nauratti tilanteen tragikoomisuus).

      Nepsykirjon ihmisten kanssa on aina vähän kahtalaista se, kuinka paljon heille voi antaa myönnytyksiä sosiaalisesta awkwardiudesta diagnoosin vuoksi ja milloin heille voi joko nätisti tai ärähtämällä ilmaista, että nyt pitää antaa muillekin puheenvuoro tai jotain muuta. Kun ei ole sinänsä heille viaksi luettava seikka se, että heidän on hankalaa hahmottaa sosiaalista normistoa, joka on normoille ihan luontaista ja suhteellisen vaivatonta.

      Poista
    5. Täällä päivystävä autisminkirjolainen, terve!

      Olen ihmetellyt juuri tätä narratiivin muutosta viimeisen 10-15 vuoden aikana. On hyvä, että tietoisuus neuroepätyypillisyydestä ja siitä, ettemme ole tahallamme ärsyttäviä, on lisääntynyt, mutta samalla tämä on kääntynyt liikaa siihen, ettei meidän tarvitsisi yrittää kehittää itseämme. Olen itse opetellut kuuntelemista ja tuota luennoinnin välttämistä. En tosin ihan täysin ole siitä päässyt pois, mutta yritystä on. ;-)

      Näkisin kyllä, että voi olla myös yksilön persoonallisuudesta kiinni, kuinka pahasti lapasesta se monologi lähtee. On tosi introverttejakin neuroepätyypillisiä.

      Minään "supervoimana" en tätä pidä ja ihan mahdotontahan olisi vaatia muuta yhteiskuntaa toimimaan meidän ehdoillamme. Olen kehittänyt itseäni niin, että aika harvoin nykyään missään törmään autismistani johtuviin ongelmiin enkä silloinkaan ala puhumaan autismista. Sain tietää sen aikana, jolloin siihen ei suhtauduttu niin kuin nyt ja opin olemaan kaiuttamatta sitä joka paikassa.

      Ja kyllä niitä ilmeitä ja eleitäkin oppii lopulta lukemaan tai ainakin minulla se on kehittynyt elämän varrella paljon. Tosin varmasti minua vaikeampia tapauksia on ja kaikki ovat yksilöllisiä.

      En nyt kuitenkaan osta tuollaista normot vs. erityisihmiset -jakoa, koska autismi (Asperger) ei tee minusta mielestäni mitään erityisihmistä ja siinä varmaan se vitsi piileekin. Ei varmaan epileptikkokaan tai diabeetikkokaan ole mikään erityisihminen, vaikka joutuu ottamaan sairautensa aina huomioon.

      Itselleni muuten genderkriittisyys on jonkinlainen "ekko" eli erityinen kiinnostuksenkohde, jollaisia autisminkirjolaisilla on. Tosiaan tämä transjuttu nuorilla autisteilla nykypäivänä on tosi erikoinen ilmiö ja yritän ymmärtää sitä.

      Poista
    6. No siinähän se juuri onkin, kun autismi ei nimenomaan tee kenestäkään erityisihmistä. Autismi on vain yksi tapa olla ihminen/henkilö/persoona/joku, ei se ole yhtään sen enempi- vai vähempiarvoinen kuin mikään muukaan tapa ("nenttiys"). Suurin osa autismikirjolaisista ei koskaan tee asiastaan minkäänlaista numeroa, vaikka olisikin erittäin tietoinen asiasta ja piirteiden vaikutuksesta sosiaaliseen kanssakäymiseensä.

      Tuo "erityisihminen" oli hieman huono sanavalinta tähän, mutta tarkoitin sillä siis esim. genderspeshulien tyylisiä itsensäkorostajia, jotka tekemällä tekevät itsestään jotenkin erityisiä ja poikkeavia ja tuo erityisyys-poikkeavuus on itsessään heillä heidän identiteettiään ja sosiaalista asemaansa määrittävä tekijä (ainakin heidän itsensä mielestä). Mitä pidempi litania erilaisia piirteitä, ominaisuuksia ja diagnostisia tiloja, sen korkeammalla hierarkiassa.

      Esimerkki:
      Törmäsin vastikään kuvakaappaukseen jonkin genderterapeutin mainoksesta. Kyseinen septumnenäinen ja linnunpesätukkainen genderterapeutti kuvaa siinä itseään näin:

      "Hi! My name is Kade Elliot, MS, NCC and I use he/they pronouns. I am a pre-licensed (LPC application pending) therapist with 3 years of experience.

      I am fat, white transmasc and nonbinary individual that works full-time as a counselor at an LGBTQ+ youth center. I'm autistic, in recovery, and have a hearing disability. Intersectionality and continuing education on anti-racist therapeutic practices are important in my work and in my life."


      Get my point? :D

      Poista
    7. Toi nyt kertoo vaan siitä, miten jokainen myy itseään. Jos on muuten heikommassa asemassa työmarkkinoilla, voi tehdä niistä heikkouksistaan ja intersektionaalisesta osaamisesta osan minäbrändiään ja suunnata sellaiselle alalle, jossa niillä ominaisuuksilla on arvoa.

      Poista
    8. "suunnata sellaiselle alalle, jossa niillä ominaisuuksilla on arvoa"

      Valitettavasti ne "alat" ovat yleensä verorahoitteisia kansalaisjärjestöjä ja Seta-tyylisiä hillotolppia, joissa intersektionaalinen uhripositio on tärkeämpi kuin koulutustaso ja osaaminen.

      Poista
  34. Belgian woke-tuomioistuin kumosi kansainvälisen pyöräilyliiton (UCI) päätöksen, joka kieltää transnaisten osallistumisen naisten kilpapyöräilyyn.

    UCI määritteli vuonna 2023 uudet säännöt siten, että transnaisten osallistuminen naisten sarjoihin olisi sallittua ainoastaan silloin, jos sukupuolenmuutos on aloitettu ennen murrosikää, ja testosteronitasot ovat sääntöjen mukaiset.

    40-vuotiaana sukupuolenmuutoksen tehnyt transnainen haastoi UCI:n uudet säännöt Belgian tuomioistuimessa, joka totesi sääntöjen olevan Belgian tasa-arvolain vastaisia ja siten mitättömiä.

    Tällaiset tuomioistuinten päätökset laittavat kaikki seksuaali-ja sukupuolivähemmistöt tulilinjalle, jahka eri urheilulajeista syrjäytetyt oikeat naiset lähtevät peräämään oikeuksiaan. On täysin sekopäistä, että miehen fysiikalla varustettu henkilö pystyy osallistumaan naisille tarkoitettuihin kisoihin. Voisinko esimerkiksi minä osallistua C-nuorten lentopalloturnaukseen, jos vain identifioin itseni 14-vuotiaaksi?

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sukupuolensa-korjannut-urheilija-ei-paassyt-naisten-kisoihin-oikeudesta-tuli-nyt-merkittava-paatos/9193074

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "...transnaisten osallistuminen naisten sarjoihin olisi sallittua ainoastaan silloin, jos sukupuolenmuutos on aloitettu ennen murrosikää..."

      ...minkä myös, siis ihan maalaisjärjen mukaisesti, tulisi olla ihan yhtä kiellettyä, kuin AGP-miesten osallistuminen naisten sarjoihin transidentiteetin varjolla.

      "Kukaan ei transiuta lapsia!"
      Ja samaan aikaan toisaalla...
      "Transnaisten osallistuminen naisten sarjoihin on sallittua, jos transitio on tehty ennen murrosikää."

      Eli... kyllä niitä lapsia transiutetaan - mutta mistä syystä? Haluavatko vanhemmat hetero-normatiivisen lapsen, urheilijan, medialemmikin...?

      Poista
    2. "Transnaisten osallistuminen naisten sarjoihin on sallittua, jos transitio on tehty ennen murrosikää."

      Tässä on se pikku detalji, että pojat saavat testosteronia kehoonsa jo ennen murrosikää, eli sukupuoliero on olemassa jo ennen varsinaista murrosikää. Vaikea nähdä, että lapsena blokkeroitu olisi potentiaalinen kilpaurheilija sivuvaikutusten takia.

      Poista
    3. Aika on moninainen ilmiö. Einsteinin suhteellisuusteoria todistaa, että aika on jokaiselle henkilökohtainen ja jokainen kokee ajan omalla tavallaan. Siksi minun on päästävä yleisurheilun MM-kisoihin ja olympialaisiin juoksemaan satasta, koska minusta aika menee niin nopeasti, että minuutti tuntuu yhdeksältä sekunnilta. On julmaa typistää aika vain ajanottajan kellon mittaamaksi, ja vuorokauden jako 24 tuntiin sekä minuutin 60 sekuntiin on länsimainen kolonialistinen patriarkaalinen keksintö, joka itsessään on sortava rakenne.

      Poista
  35. Tämä saattaa olla ihan täysin ohi aiheen ja asia, mutta mielestäni tässä on meneillään sen tasoinen ilmiö, että sitä olisi yhä heijastella sekä tarkastella myös tämän blogin aihealueen näkökulmasta.

    https://www.independent.co.uk/news/world/americas/return-to-the-land-whites-only-community-b2795213.html

    Eli, Amerikassa on siis kehittymässä kovaa vauhtia kristillinen, eurooppalaissyntyisille valkoisille tarkoitettu kyläyhteisö, joka on siis käytännössä suljettu kaikilta muilta - tarkoituksena siis kunnioittaa ns. valkoista kulttuuria, olla ylpeitä siitä, ja kannustaa sitä kasvamaan alati muuttuvassa maailmassa, yhteisön perustajan mukaan.

    Samaan aikaan, Amerikan ruskea ja tumma yhteisö ulvoo itkua siitä, miten heitä ei huolitakaan osaksi tätä kyseistä yhteisöä... samaan aikaan, kun samat kyseiset yhteisöt kutsuvat valkoista kansanosaa avoimesti syntymäviaksi, sairauksesi, kiroukseksi, elukoiksi, ja mitä vielä - youtubesta kun etsii, kyllä löytyy videota.

    Mustat ja ruskeat yhteisöt kärsivät yliampuvasta määrästä rikollisuutta, köyhyyttä, huonoja koulutuloksia, ja kaikkeen tähän, on syyllinen valkoinen mies. On jopa perustettu kouluja, asuntoloita, firmoja, käsittääkseni jopa sairaala ihan vain ja ainoastaan ns. vähemmistöjen käyttöön.

    Valkoinen kansakunta ottaa vinkistä vaarin, tajuaa ettei ole haluttu eikä tervetullut, ja päättää lähteä, ja perustaa oman yhteisönsä.

    Vähemmistöt raivoavat, että he eivät saa lähteä, koska se olisi rasismia, rotuerottelua, ja valkoista ylivaltaa. Siis... on siis väärin lähteä, ja perustaa omansa... sen sijaan, että jää vihattavaksi?

    Ihan kuin eläisi narsistin kanssa - olet vihattu, jos jäät, ja vihattu, jos lähdet; et voi voittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten tästä tuleekin mieleen LGB-väen tilaisuuksiin, järjestöihin, historiaan, jopa seksielämään tunkevat transkolonisoijat. Jos cissuhomot ovat niin kauheita, niin miksi transit eivät anna heidän olla rauhassa. Koskaan ei ole hyvä.

      Poista
    2. Tämä on huomionarvoinen kohta: "The group is opposed to mass immigration, multiculturalism and “forced integration” and reportedly does not welcome non-white, non-Christian or LGBT+ people".

      Eli ryhmä vastustaa älyvapaata maahanmuuttoa ja monikulttuurillistamista, mutta haluaa sulkea ulos värillisten ohella myös valkoihoisen ja kristillisen LGBT+ väen.

      Tähän on päästy tekemällä vähemmistöistä vihervasemmistolaisen politiikan välikappaleita. Täysin vasemmistoon kallellaan oleva transaktivistiporukka on hyvin mielellään ottanut kannettavakseen "Open borders" ja "Refugees welcome" lippuja ja muutenkin tehnyt aktivismia monikulttuurisuuden eteen. Tästä sekoilusta koituva lasku tulee niidenkin vähemmistöjen maksettavaksi, jotka suhtautuivat alusta lähtien nuivasti kouluttamattomien turvapaikanhakijoiden massainvaasioon.

      Poista
    3. Turku Pidessa on luvassa taas tyypilliset Naistenbileet. Kiinnostaako naisia mennä tuonne? Kaikki muut paitsi heteromiehet saavat tulla paitsi jos heteromies vaan identifioituu biksi, naiseksi, muusuksi tai sellaiseksi, jota "määritelmät eivät riitä kuvailemaan".

      "Kuvaus: Eeppiset Elobileet – Naistenbileet! Tänä vuonna mukana ovat myös Rakkauden lähettiläät. Parempi tapa tutustua kuin speed dating! Bileet startataan perinteisesti Tuhmatukan ja Bingolutkan bingolla. Lanteita keinuttaa tarkkaan harkittu queer-henkinen dj-kattaus. Tervetuloa, et voi olla viihtymättä! Elobileisiin ovat tervetulleita kaikki naiset, muunsukupuoliset ja ei-binääriset ihmiset itsemäärittelyä kunnioittaen. Bileet on tarkoitettu kaikille lesboille, bi-/panseksuaaleille ja kaikille, joita määritelmät eivät riitä kuvailemaan. Bileissä noudatetaan turvallisemman tilan periaatetta.

      Bileiden ohjelma-aikataulu.

      – klo 18.30.-19.30. Tanssilattia kutsuu erityisesti paritanssin ystäviä.

      – klo 19.45. Tuhmatukan ja Bingolutkan legendaarinen queer-bingoshow viihdyttää ja kiihdyttää. Upeat palkinnot!

      – klo 21 alkaen (kesto n. 1 h) Rakkauden lähettiläät. Tulitko bileisiin yksin, vai haluatko muuten vain tutustua uusiin ihmisiin? Rakkauden lähettiläät auttavat sinua viemällä viestisi – etsit sitten kavereita, flirttiä tai jotain muuta. Tehdään tilasta lämmin, turvallinen ja leikkisä keidas, paikka, jossa ystävyys, yhteisö, rakkaus ja flirtti saavat kukoistaa omilla ehdoillaan. Vapaaehtoinen osallistuminen."

      Poista
    4. Montaakohan naista oikeasti naurattaa jotkut miesten tekemät naishahmokarikatyyrit ja moniko vaan hyväksyy ne kohteliaisuudesta?

      Poista
    5. Valkoisten kristillisten yhteisö voi vastustaa homoja myös ihan omista perinteistään lähtien, siis kristinuskosta, ei tarvitse yhdistää niitä mihinkään yleiseen woketukseen.

      Poista
    6. Kristilliskonservatiivien ja intersektionaaliwokettajien homofobia on pohjimmiltaan samaa skeidaa, sillä on vain eri ilmenemismuoto. Molempien mielestä homoudessa on jotain väärää ja tuomittavaa, he vain ilmaisevat tuomitsevuutensa erilaisin termein. Molempien mielestä on hyväksyttävää ja suotavaa painostaa homoja heterosuhteisiin, painostuksen painopiste vain on eri.

      Kristilliskonservatiivit:

      - "4000 vuotta vanhat pyhät kirjoitukset tuomitsevat homoseksuaalisuuden ja pitävät sitä luonnonvastaisena ja kauhistuksena, joten kahden saman sukupuolen edustajan romanttista rakkautta ja seksuaalista kanssakäymistä ei missään muodossa voida sallia."
      - "Jos homoseksuaalisuus hyväksytään, se johtaa homoseksuaalisuuden lisääntymiseen väestössä. Homouden hyväksymisen heikentää perinteistä avioliittokäsitystä ja ydinperhettä."
      - "Homomiesten tulisi totutella heterosuhteisiin maskuliinisten tyttöjen kanssa."
      - "Lesbot ovat sisäisesti rikkonaisia ja heidän lesboutensa kumpuaa ongelmallisesta isäsuhteesta, joka voidaan kyllä kohdata ja jota voidaan käsitellä konversioterapiassa."
      - "Homoseksuaali ei kenties mahda homoudelleen mitään, mutta hänen tulee pidättäytyä toteuttamasta seksuaalisuuttaan kaikissa sen muodoissa, mikäli hän haluaa olla kristitty."

      Intersektionalistiwokettajat:

      - "Homous täytyy päivittää, koska vanhentuneet käsitykset homoseksuaalisuudesta ovat syrjiviä ja ulossulkevia. Homoseksuaalisuuden määritelmää täytyy laajentaa ja väljentää, jotta se olisi kaikille inklusiivista."
      - "Homous on genitaalipreferenssi ja -fetissi. Homojen tulee avartaa mieltään erilaiselle ja moninaiselle kehollisuudelle."
      - "Homomiehiä täytyy kouluttaa perehdyttämällä heitä työpajoissa oikeanlaiseen vaginan käsittelyyn."
      - "Lesboilla on kullifobia, josta he kyllä voivat oppia halutessaan eroon. Peniksissä ei ole mitään pelottavaa tai ahdistavaa."
      - "Homomiehellä ja lesbonaisella ei ole oikeutta tietää treffikumppaninsa biologista sukupuolta ainakaan ennen sänkyyn päätymistä. Sukupuoleltaan moninaisilla ihmisillä ei ole velvollisuutta paljastaa jalkovälinsä sisältöä ennen sänkyyn menoa, ja jos sinne asti päädytään ja homoseksuaali kieltäytyy seksistä transihmisen kanssa jalkovälin perusteella, se on syrjintää, sortamista, ulossulkemista, identiteetin kieltämistä ja ihmisoikeuksien rikkomista."

      jne.

      Poista
    7. Kristilliskonservatiivit: lesbo ei vain ole saanut kunnolla munaa!

      Transqueerwokettajat: lesbo ei vain ole saanut kunnolla munaa... siis avartanut mieltään tyttödikin suuntaan, mokomakin seksuaalinen rasisti!

      Hehän ovat kuin kaksi marjaa.

      Poista
    8. Nämä amerikkalaisten konservatiivien ajatukset identiteettiperusteisesta eristäytymisestä olivat olemassa jo 90-luvulla, kun aloin seuraamaan sikäläistä poliittista kulttuuria. Niin kauan kuin olen seurannut minkäänlaista amerikkalaiskonservatiivien keskustelua, olen törmännyt tähän ideologiaan, että karataan vuorille ja perustetaan oma valtio. Nämä ajatukset kulkevat yleensä libertarismin nimikkeen alla. Amerikka on iso maa ja siellä on lääniä hömpöttää kaikenlaista.

      Poista
    9. "Amerikka on iso maa ja siellä on lääniä hömpöttää kaikenlaista."

      Euroopassa ja Suomessakin on tätä hömpötystä, että LGB-ihmisillä ei ole oikeutta kokoontua tai viettää Prideä omalla porukalla ilman heterotransien läsnäoloa, mutta transeilla on oikeus omiin ekslusiivisiin järjestöihin, kokoontumisiin ja Trans Prideen.

      Poista
  36. Viikonlopun Ropecon oli taas. Olen jo turtunut pride-paitoihin ("Pride-paidan hinnasta lahjoitamme 4 euroa Setan nuorisotyöhön") ja muuhun rekvisiittaan, mutta kas tässä vapaaehtoisten saunavuorot:

    Perjantai
    Naiset ja ei-miehet: 18.00–20.00
    Miehet ja ei-naiset: 20.00–22.00

    Lauantai
    Miehet ja ei-naiset: 18.00–20.00
    Naiset ja ei-miehet: 20.00–22.00

    Eikö olisi samalla vaivalla voinut vaan järkätä yhden yhteisen saunavuoron? Ja ei, en saunonut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi, mutta nyt ei voi kuin makeasti nauraa. :D :D :D On tämä maailma niin helskuukkelin älyttömäksi mennyt, ettei todeksi uskoisi, jollei omin silmin näkisi.

      Miettikää ja sisäistäkää, että näitä juttuja rustaavat sinitukkaseptumit ovat ihan oikeasti täysin tosissaan ja ovat olleet alusta alkaen.

      Poista
    2. Transsukupuolisuuden, muunsukupuolisuuden ja ei-binäärisyyden pakottaminen täytyy olla joku juutalaisten rahasukujen, kiinalaisten tai liskoihmisten salajuoni länsimaisen yhteiskunnan romuttamiseksi. Mitenkään muuten tätä sekopäisyyttä ei kykene ymmärtämään.

      Jos et voi voittaa heitä, niin liity heihin. Julistanen itseni pian ei-binääriseksi, jolloin pääsen nauttimaan uuden norsunluutorniin nostetun uhriryhmän etuoikeuksista. Ropeconillakin pääsisin nauttimaan tuplasaunavuorosta.

      Poista
    3. Niin, miksi jokainen tätä touhua naurettavana pitävä ei tee sitä, että testaa tuota ei-binäärisyyden rajaa käytännössä ja mene johonkin tuollaiseen tapahtumaan sillä identiteetillä, kun kerran pääsee? Koska ihmisiä ei lopulta kiinnosta niin paljon?

      Poista
    4. "Koska ihmisiä ei lopulta kiinnosta niin paljon?"

      Periaatteellisella tasolla ja naisten oikeuksien kannalta on tärkeää tunnistaa naiset poliittisena ryhmänä biosukupuolen kautta, sekä turvata naisille ja tytöille peniksettömät naiserityiset tilat, ryhmät, kiintiöt, palvelut ja kilpaurheilu. Mitä naiserityisyys ja vaikkapa naisen seksuaaliterveys tarkoittavat, tai keitä ja mitä hoidetaan naisten klinikalla, jos naisella voi olla penis ja mies voi synnyttää?

      Poista
    5. "Niin, miksi jokainen tätä touhua naurettavana pitävä ei tee sitä, että testaa tuota ei-binäärisyyden rajaa käytännössä ja mene johonkin tuollaiseen tapahtumaan sillä identiteetillä, kun kerran pääsee? Koska ihmisiä ei lopulta kiinnosta niin paljon?"

      https://www.youtube.com/watch?v=zwUe7-4-_TY&list=PLnu_ywIZa60XC0syV-PRG3Z_p2F9kZf9q&index=14

      Katso kohta 2:39 - 2:44. Ja katso samantien koko video, niin saat hyvän kuvan siitä, minkälaisia ne naisten tiloja käyttävät miehet oikeasti ovat.

      Poista
    6. Yksikään – YKSIKÄÄN – mies ei mene naisten ja tyttöjen tiloihin edes vahingossa, jollei hänellä ole siinä jokin likainen ja pervo tarkoitusperä. Rehdit miehet ymmärtävät kunnioittaa naisten ja tyttöjen yksityisyyttä eivätkä tunge paikkoihin, jossa naiset ja tytöt ahdistuvat heidän läsnäolostaan.

      Uskon, että kaikki naisten ja tyttöjen tiloihin änkeävät transit ovat enemmän tai vähemmän pervoja ja mielisairaita narsisteja, jotka saavat kiksejä siitä vallantunteesta, jonka tiloihin meneminen heille tuo. He tietävät, että naiset ja tytöt ahdistuvat, ja juuri se antaa heille ne kiksit, joita he nimittävät "gendereuforiaksi". Kyse on miehille ominaisesta valloitushalusta ja dominanssin osoittamisesta, tavallaan myös eräänlaisesta reviirin merkkaamisesta. Minähän tasan tulen tänne jos haluan, eikä teillä TERF-bitcheillä ole siihen mitään vastaan sanomista.

      Nainen vaietkoon seurakunnassa, vessassa ja pukuhuoneessa.

      Poista
    7. Olen samaa mieltä, ettei voi olla ihan normaalisti ajatteleva sekä sosiaalisia sääntöjä kunnioittava yksilö, jos biologinen mies näkee naisten tiloihin. Transhoitojen seula pitäisi olla sellainen, että haaviin jäävät 1) autistit 2)persoonallisuushäiriöt 3) vahvan traumataustan omaavat 4)saalistajat/pelottelijat/sosiopaatit ja 5) fetisistit ja yleispervot
      Kellään näistä ryhmistä ei tulisi olla mitään oikeuksia päästä naisten tiloihin.

      Poista
    8. Persoonallisuushäiriöiset, saalistajat, pelottelijat ja sosiopaatit ovat uskomattoman taitavia näyttelijöitä. He kykenevät esittämään uhria ja erilaisia tunnetiloja erittäin uskottavasti ja vilpittömän oloisesti. Tiedän tapauksia, joissa esim. pariterapiassa sosiopaatti on vedellyt terapeuttia oikeista naruista mennen tullen ja siitä varsinaisesta uhrista on väänneltykin se sekopää. Hankalaa on; psykiatria ei ole valheenpaljastamista, kuten myös kansallisaarteemme Riittakerttu Kaltiala on todennut (transtutkimuksiin ja mahdollisiin tuleviin katumistapauksiin liittyen).

      Johonkin raja tietysti on aina vedettävä. Ja kun se vedetään johonkin lääketieteellisin perustein, uuden sukupolven transit aina pyhittävät koko elämänsä sille galaktiselle projektille, että rajaa höllennettäisiin aina vain, kunnes sitä ei ole enää lainkaan – ja lopulta kaikki alkaa taas alusta, koska rajattomuus johtaa aina vääjäämättä katastrofiin. Loputonta aaltoliikettä ja köydenvetoa terveen järjen reunaehtojen ja transien/AGP:iden/sekopäiden skitsofreenisten vaatimusten välillä.

      Poista
    9. "Transhoitojen seula pitäisi olla sellainen, että haaviin jäävät 1) autistit 2)persoonallisuushäiriöt 3) vahvan traumataustan omaavat 4)saalistajat/pelottelijat/sosiopaatit ja 5) fetisistit ja yleispervot"

      Silloin vain hyvin pieni promille pääsisi transiutukseen. Mutta itsemäärittelyn ongelma ei poistu muuten kuin poistamalla se laista ja määrittelemällä sukupuolet lakiin ja kriminalisoimalla uudelleen väärän sukupuolen tiloihin tunkeutuminen.

      Poista
    10. "Silloin vain hyvin pieni promille pääsisi transiutukseen."

      Ei välttämättä sentään promille, mutta prosentti. Ennen 2010-luvun puoliväliä olikin, niin, että absoluuttinen määrä hoitoihin hakijoissa ei ollut iso. He olivat heitä, joilla vaihtoehdot olivat transius tai itsemurha. Heille oli oikea ratkaisu päästä hoitoihin, mutta he tiedostivat, mistä oli kyse. Transtukipisteessä trasiutuneet aikuiset varoittelivat transiudesta kiinnostuneita nuoria, että mitään herkkua tämä ei tule olemaan.

      Poista
    11. "Transtukipisteessä trasiutuneet aikuiset varoittelivat transiudesta kiinnostuneita nuoria, että mitään herkkua tämä ei tule olemaan."

      Käsittääkseni silloin vertaistuki varoitteli, että jos mitenkään pystyy elämään ilman fyysistä transiutusta, niin kannattaa jättää se väliin. Mikä on ihan päinvastoin nykypäivään verrattuna, jolloin jopa poliittiset puolueet ovat asettaneet lasten transiuttamisen poliittisiin tavoitteisiinsa. Alaikäisten sosiaalista transiutusta halutaan helpottaa ja nopeuttaa, vaikka asiantuntijoiden mukaan se on iso psykologinen interventio, joka lukitsee transidentiteettiin. Sukupuoliristiriidan syiden selvittely ennen peruuttamattomia ja kajoavia toimia halutaan leimata eheytykseksi ja kieltää. Mikä voisikaan mennä pieleen, kun blokkeroidaan lapsia ja amputoidaan teinityttöjen ja autismikirjolaisten terveitä kehonosia.

      Poista
    12. Eikä se sukupuoli siitä missään vaiheessa miksikään alkuperäisestä muutu, vaikka kuinka vakuuttelisimme sille transkokevalle, että kyllä, kuvitelmasi on totta ja sisälläsi on kehostasi erillinen sielu, joka inkarnoitui väärään vartaloon. Ihmisen keho ei muutu miksikään maagisella ajattelulla.

      On helvetin vastuutonta pönkittää harhaisten ihmisten harhaisuutta ja syöttää lapselle valheellista narratiivia hänestä itsestään. Totta kai lapsi uskoo Transhausen-vanhempiensa tyttö pojan kehossa- tai poika tytön kehossa -puheet kyseenalaistamatta, koska ei lapsella ole kykyä epäillä ja kyseenalaistaa aikuisen sanaa. Lapsi voi myös tulkita transvouhotuksen rakkauden ehdoksi ja senkin takia upota siihen ihan täysillä.

      Poista
  37. Kävin viime viikolla ensimmäistä kertaa Kiasmassa. Yhdessä kakkoskerroksen näyttelysalissa on Esse McChesney -nimiseltä tekstiilitaiteilijalta teos, joka kuvaa selosteen mukaan ei-binääristä sukupuoli-identiteettiä vahvistavaa rintojen poistoa. Siinä on virkattu naishahmo, jonka rintavetskarit on kuvattu kirkkaanpunaisella langalla vaaleaa ihoa vasten. Huokaisin syvään ja ajattelin, että tietenkin, tietenkin tämän osaston täytyy olla edustettuna tällaisessa nykytaiteen paikassa. Törmäsin aiheeseen uudelleen alakerran museokaupassa, jossa oli myynnissä sukupuolen "joustavuutta" tai "virtaavuutta" pyörittelevä kirja.

    Hauska yksityiskohta tässä museovierailussa oli se, että neljännessä kerroksessa oli vierailevan taiteilijan näyttely, joka käsittelee "kehollista tietoa", tms. Ihminen ei koe maailmaa vain älyllisesti tai tieteellisesti, vaan myös kehollaan ja kehossaan. Tämä näyttää olevan hyvin yleinen teema varsinkin naisten tekemässä nykytaiteessa. Tulin miettineeksi, että tämä ihmiselon lihallisuutta korostava näkökulma sopii melko huonosti yhteen ruumista, mieltä ja identiteettiä erilleen repivän gender-ideologian kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Feminismissä on nyt menossa 2 suuntausta: kehovihamielisyyttä huonosti peittävä ja mieltä korostava genderismi ja sitten kehon tietoon ja intuitioon nojaava toinen suuntaus. Jälkimmäiset on vähemmän poliittisia. Enemmän löytää hyvinvointikulttuurista.

      Poista
  38. He myöntävät itsekin, ettei ketään kiinnosta ja häirintää sen kummemmin ole: https://www.reddit.com/r/transnord/comments/1mdoptm/miten_suomessa_suhtaudutaan_transnaisiin/

    1.

    Mä olen ainakin sanut olla rauhassa, en ole törmännyt huuteluun.

    Toki, vietän aikani Espoossa/Helsingissä, en tiedä onko jossain kaukana metsässä samanlainen meno

    2.

    Myös suht rauhassa olen saanu itekkin olla. Isommissa kaupungeissa tod. näk. on helpompaa. Pikkupaikkakunnat saattaa olla asia erikseen, mutta ei kokemusta niistä.

    3.

    Suomalaiset harvemmin sanoo mitään, yleensä annetaan sanattoman viestinnän kautta tuntea että olet epätoivottu henkilö. Erityisesti keski-ikäiset miehet tuijottaa vihamielisesti, siis todellakin tuijottaa niin että viesti varmasti menee perille.

    Kerran istuin ärrällä kahvia juomassa, ja vieressä istunut raksalainen katso mua niin syvä inhon ja vihan ilme kasvoillaan, että kun hän syöksy mun ohi niin luulin että oli aikeissa käydä päälle, mutta päätti sit kuitenkin että töytäsy kyynärpäällä oli tarpeeksi.

    Lähi-idän maahanmuuttajat myös antavat ilmeillään selväksi, että toivoisivat, että maa nielisi sinut. Jos heillä on lapsia, niin yrittävät kääntää lasten huomion itseensä samalla kun tuijottavat sua vihamielisesti. Kerran yksi äityli kirjaimellisesti laittoi käden lapsensa silmien eteen, jotta ei näkisi mua. Ilmeisesti olen niin kauhistuttava näky.

    Saa olla "rauhassa", eli vihamieliset katseet seuraa sua kaikkialla, jos ne onnistuu/oppii jättämään huomiotta niin Suomi on ihan ok paikka elää transnaisena.

    Tää on ihan vaan mun kokemus rumana ja ei läpimenevänä transnaisena, jos oot nätimpi niin kokemus varmasti ihan eri.

    4.

    Harvemmin kukaan sanoo mitään, yhden kerran Tampeeella Hämeenkadulla 50v juopunut mies henkilö kysyin olenko vanha punkkari hämmentyneenä.. en oikein tiedä. Muuta en ole saanut, aika rennosti saa olla oma itsensä Tamperella :)

    Olen mtf 39v, vanhemmassa iässä transition aloittanut ^

    Tein perinteisen autoreissuni, kävin tänä keväänä Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa. Yöpymiset pääsääntösesti leirintäalueella teltassa ja hyvinhän tuo meni, en kokenut uhkaavia tai ahdistavia tilanteita.

    Passaan kait jonkun verran jo? Dunno. En saa ilmeitä, hämmennystä tuotan, kun avaan suuni :D Siihen se yleensä jää.

    -------------------------

    Eikö yhteiskunta olekaan niin transfobinen, ettei pääse kävelemään ovesta ulos? Näköjään muutamien somen aktivistien huuto ei vastaa useimpien transien omaa kokemusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa saa yleensä olla aika rauhassa melkein minkä tahansa vähemmistön edustajana, jos toimii järkevästi muut huomioiden. Nämä uhrivirren veisaajat ovat yleensä sitä sinitukkaista septumkoru-jengiä, joka elää uhriudesta ja hakee tietoisesti intersektionaalista uhripositiota. Tottakai aina löytyy tietämättömiä ja ilkeitä ihmisiä, eikä mitä tahansa tarvitse sietää, mutta jos lähtee ihmisten ilmoille asenteella "only gay/transqueer in the village", niin vastareaktio on odotettavissa.

      Moninaisessa maailmassa täytyy vain hyväksyä, että kaikki eivät usko sakeimpiin litteän maan sukupuoliteorioihin eikä suurin osa naisista halua mieskehoisia henkilöitä tiloihinsa eikä homoseksuaalisuus kohdistu identiteettiin tai performanssiin.

      Poista
    2. "Suomessa saa yleensä olla aika rauhassa melkein minkä tahansa vähemmistön edustajana, jos toimii järkevästi muut huomioiden."

      Mikä siis pitääkin paikkaansa... mutta vähemmistöjen edustajilla on ehkä hiukkasen hukassa se, mitä muiden huomiointi ja ihan vaan normaalisti olo oikein pitää sisällään.

      Vasta tänään kävin erään nuoremman työkaverini kanssa (nainen, ikää 27) keskustelua niinkin korrektista aiheesta kuin uskonto, josta tämä työkaveri hyppäsi niinkin ketterästi Päivi Räsäsen kautta wifi-koodi- yhteisön turvattomaan, raadolliseen ja suorastaan julmaan elämään, ihan täällä vuoden 2025 Suomessa. Hänen mukaansa siis, se, että Räsänen särähti negatiivisesti kirkon "kaikki naidaan"- kamppanjasta, aiheutti suorasti jonkun homomiehen puukotuksen Tampereen Mixeissä ihan tässä tänä vuonna - en ole itse aiheesta kuullut, enkä uutista löytänyt - samoin kuin myös tämän viimekesäisen Priden lukemattomat vihapuhetapaukset ja väkivaltahyökkäykset - en ole kuullut juttua näistäkään. Tämä työkaverini on siis omien puheittensa mukaan ADHD-autistinen queer-non-binäärinen, ja hän seurustelee miehen kanssa, eli olettaisin hänen liittoumansa sateenkaariporukan kanssa pohjautuvan haluun puhua itsestään aina ja kaikkialla, sekä pukeutua juuri kuten itse haluaa - hän tuli tänään uimapuvussa töihin; en edes vitsaile. Hän ei myöskään usko Priden olevan millään tavoin poliittinen liike, ei usko priden sisäiseen homovihaan/trans-eheytykseen, eikä hän pidä esim. Amerikan Pridea samana instituuttina Suomen Priden kanssa, kun mainitsin hänelle MAPeista (Minor Attracted Person, eli pedofiili), lapsina transiutetuista, ja alastomina lapsille tanssivista miehistä Pride-kulkueissa.

      Mitä minä siis yritän sanoa, on että... jos "identiteettisi" on tämä, niin sen seuraus hyvin todnäk on se, että joku joskus, mistä tahansa syystä, kyllästyy suhun lyömiseen asti, saadakseen sut vaikenemaan, sukupuolesta riippumatta.

      Mutta kun nyt tuli taas se termi, vihapuhe, mainittua, niin kehtaisiko joku nyt vielä kerran avata mullekin, että mitä se vihapuhe nyt sitten oikein, tässä kyseisessä kontekstissa, on? Onko se puhetta, joka usuttaa kohti väkivaltaisia tekoja, vai onko se puhetta, josta tulee paha mieli?

      Poista
    3. "Vihapuhe" tarkoittaa nykyään juurikin sitä, että jollekulle tulee paha mieli ja siitä pitäisi saada rangaistus. Kunnianloukkaus on määritelty laissa (esität toisesta perättömän väitteen josta aiheutuu hänelle vaikeuksia), laiton uhkaus on määritelty laissa (sanot jollekulle että tulet pieksämään hänet, vaikket sitä tekisikään), mutta vihapuhetta ei ole määritelty mitenkään, ainakaan Suomessa.

      Poista
    4. "vihapuhetta ei ole määritelty mitenkään, ainakaan Suomessa"

      Vihapuhelainsäädäntöä odotellessa. Tasa-arvovaltuutetun kannanoton mukaan koululaisen kangaskassin teksti "kaksi sukupuolta" oli syrjivä ja muunsukupuoliseen naispappiin viittaaminen naisena rikkoi työsuojelullisia säädöksiä. Mikäli vihapuhelainsäädäntö rakennetaan kriittisen rotuteorian ja intersektionaalisen rotuopin finessien mukaan, niin yksille on yhdet säännöt ja toisille toiset ja sananvastuu on valikoivaa. Biologiset tosiasiat, sukupuolten määritelmät ja seksuaaliset suuntautumiset ovat vihapuhetta, ellei niitä aseteta suojeltavien uskomusten joukkoon kuten UK:ssa. Syrjitty vähemmistö voi esittää rasistisia ja syrjiviä näkemyksiä, mutta valkoinen henkilö ei voi ilman sanktioita ilmaista tekevänsä päätöksiä kulttuurituotteiden kulutuksesta tai palveluntuottajista ihonvärin, sukupuolen tai vastaavan tekijän perusteella.

      UK:sta tulee suorastaan dystooppista uutisointia, kuinka kotiäitejä haetaan kuulusteluihin genderkriittisen toiminnan takia, tai kuinka kyseenalaisesta mielipiteestä voi saada vankeusrangaistuksen, mutta seksirikoksesta saa pikku näpäytyksen, jos intersektiot ovat kohdillaan.

      Poista
  39. https://www.youtube.com/watch?v=gS-KAUMurfM

    Pride In Surrey - yhdistyksen perustaja Stephen Ireland sai pitkän vankilatuomion lapsenraiskauksesta. Syytteet nostettiin jo vuosi sitten, tuomio tuli tämän vuoden keväällä ja pantiin täytäntöön hiljattain. Entiset työntekijät varoittivat hänestä jo vuonna 2021, muttei heitä kuunneltu. Jopa BBC on joutunut uutisoimaan asiasta, mutta Suomen valtamedia ei ole asiasta hiiskahtanutkaan, ja tuskin hiiskahtaakaan.

    Tarvitaan näköjään avoimesti homoseksuaali mies, Mr Menno, sanomaan ääneen asia, jota suomalaiset uutistoimittajat eivät sensitiivisyyspäissään kehtaa sanoa.

    Yksi Irelandin uhreista on nuori tyttö, jonka Ireland manipuloi transiutumaan osana jonkinlaista BDSM-suhdetta. Hän esiintyy videolla koiramaskiin ja talutushihnaan sonnustautuneena, ja oli kuvan ottohetkellä 16-vuotias.

    VastaaPoista
  40. Australiassa päätetään tällä viikolla lakituvassa onko naisia sukupuolena olemassa vaiko ylikäveleekö gender-identiteetti kaiken yli. Giggle vs Tickle.
    Siellä toisessa oikeudessa tuomari sanoi jo että sex=sukupuoli on vaihtuva/muuttuva samasta jutusta. Huokaus

    VastaaPoista
  41. Painajaisia loppuyöksi, eli kuinka woke, queer, kriittinen rotuteoria ja intersektionaalisuus on ujutettu Opetushallituksen materiaaleihin opettajille ja kasvattajille:

    "Sukupuolen moninaisuus
    Viittaa siihen, että sukupuoli koostuu yksilöllisistä ja ainutlaatuisista piirteistä, jokaisen sukupuoli on siis moninainen. Ilmaisulla viitataan siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen.

    Varhaiskasvatuksessa sukupuolen moninaisuus voi tulla esiin esimerkiksi silloin, kun henkilöstö purkaa normeja siitä, että mielenkiinnon kohteet tai vaatteet määrittäisivät sukupuolta. Poika voi pukeutua hameeseen tai muunsukupuolinen lapsi rakastaa auto- tai rakenteluleikkejä, eivätkä nämä asiat määritä lapsen sukupuolta. Sukupuolen moninaisuudesta voi jakaa ikätasoisesti tietoa lapsille kertomalla esimerkiksi, että joillain pojilla on pimppi tai on mahdollista kasvaa aikuiseksi naiseksi, vaikka olisi syntymässä määritelty pojaksi."

    "Cissukupuolisuus
    Cis kuvaa sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu vastaavat syntymässä määriteltyä sukupuolta ja sukupuoleen kulttuurissa liitettyjä odotuksia. Cisnainen on nainen, joka on syntymässä määritelty tytöksi. Cismies on mies, joka on syntymässä määritelty pojaksi."

    "Transsukupuolisuus
    Transsukupuolisen ihmisen sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuolta. Esimerkiksi transnaiset ovat usein syntymässä määritelty pojaksi. Transsukupuolinen henkilö voi olla nainen, mies tai esimerkiksi muunsukupuolinen."

    https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kasitteet

    Näitä ja montaa muuta vasemmisto ja Ylen toimittajakunta eivät tunnista woke-ideologiaksi :o Olisi todella kiinnostava tietää, millaisen prosessin kautta nämä ovat päätyneet yleisiksi totuuksiksi ja kenen tuottamana.

    VastaaPoista
  42. https://www.outkick.com/analysis/minnesota-fencing-division-eliminates-womens-competitions

    "Minnesotan miekkailuosasto lopettaa naisten kilpailut transurheilijoiden kieltämisen sijaan"

    Toisin sanoen, nämä kulttilaiset mieluummin kieltävät naisia kilpailemasta omassa kategoriassaan, kuin sanovat miehille, "Ei - te ette kilpaile naisia vastaan"!

    Mutta! Tässähän on jo heti nähtävissä ongelma!

    Jos pelin henki on, että joko naiset kisaavat miehiä vastaan sekasarjassa, tai jättävät kisaamasta kokokaan... missä ihmeessä transnaiset nyt kisaavat, kun he niin ahkerasti kieltäytyvät kisaamasta joko omassa sarjassaan, tai miehiä vastaan? Koska... nythän heillä ei oikein ole muuta vaihtoehtoa, kuin kisata miehiä vastaan, sillä yksikään itseään kunnioittava naisurheilija ei tähän suostu, ja kiihkeimmätkin allyt luovuttavat muutaman sairaalareissun jälkeen.

    Tässä taitaa tulla tapahtumaan niin, että transnaiset ihan tosissaan nousevat vastarintaan tätä järjestelyä vastaan, vaativat naisia ottamaan osaa kisoihin ja alkavat puhua naissarjan uudelleenluomisen puolesta, tai, he perustavat oman "nais"sarjansa, johon he luulevat naistenkin osallistuvan... paitsi että niin ei käy, sillä yksikään naisurheilija ei ole tarpeeksi hyvä kisaamaan edes tässä uudessa miesten b-sarjassa.

    Olisi se kyllä melkoista ironiaa saada nähdä mieleltään sairaiden/AGP-miesten rummuttavan naistensarjan puolesta, johon yksikään nainen ei halua ottaa osaa.

    VastaaPoista
  43. Aika moni prideen osallistuja on kaljakassi-porukkaa tai muu bilehile. Tämä tietysti pätee ihan mihin tahansa yleisötapahtumaan, ja aika usein myös yksityistilaisuuksiin. Yleisötapahtumilla on taipumus muuttua kaljanjuontijuhliksi.

    Tunnen erään miehen joka kertoi silmät innosta kiiltäen Pohjois-Korean matkastaan että "siellä sitten riitti viinaa". Luultavasti tiesi maan epäkohdat mutta ei välittänyt niistä, viina oli pääasia.

    Jäljistä päätellen meno ei pridessä ollut mitään pyhäkoulumeininkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osallistujien ikäjakauma on myös todella nuorisopainotteinen. Valtavasti anarkismihenkisiä teinityttöjä ja parinkympin nuoremmassa päässä olevia naisia. Monet tulevat poikakaverin kanssa. Pride on enenevässä määrin pelkkä sosiaalinen alusta vasemmistolaiselle aktivismille ja festarityyppiselle hengailulle, joten kaljakassi kilisee.

      Poista
    2. Mä oon ollut lähes joka vuosi pridella ja kyllähän se meno on paljon tavallista festarimeininkiä vähemmän alkoholihuuruista. Jostain syystä kaljoittelu ei ole vielä edennyt priden puistojuhlaan ainakaan vielä iltapäivällä. Yleensä ollaan lähdetty siinä neljän-viiden maissa, niin silloin vielä meno ihan siivoa. Voi olla, että puistoon tulee sitten yleisiä juhlijoita myöhemmin illalla ja on perinteisempää alkoholimenoa. Mutta vielä päivällä puistojuhlassa on ihan eri meininki kuin festareilla.

      Poista
  44. Vaihteeksi hyviä uutisia! Kansainvälinen yleisurheiluliitto on huomannut, että sukupuoli on biologinen ja urheilussa oleellinen, ja vaatii y-kromosomitestiä. Lisäksi Hesari antaa uutisoida asiasta ihan järkevästi, tosin valitettavasti maksumuurin takaa: https://www.hs.fi/tiede/art-2000011409065.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä arkistolinkki juttuun.

      Copypastean jutun vielä tähän:

      Mikä järki on yleisurheilun sukupuolitestissä?

      Intersukupuolisia urheilijoita koskevat säännöt muuttuvat yleisurheilussa, mutta Y-kromosomi ei aina estä osallistumista naisten sarjaan.

      Kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics ilmoitti vaativansa naisten sarjan urheilijoilta sukupuolitestin syyskuussa pidettävistä MM-kisoista alkaen.
      Tässä jutussa kerrotaan, mikä on testin ja uusien kelpoisuussääntöjen logiikka biologisen sukupuolen määräytymistä koskevan tiedon valossa.

      Mitä varsinaisesti testataan?

      Testissä tutkitaan verestä tai posken limakalvon pyyhkäisynäytteestä sry-geeni, joka sijaitsee Y-kromosomissa.

      Naisten sarjassa saavat kilpailla ne, joilta sry-geeniä ei löydy. Pääsäännöstä on pari poikkeusta, jotka koskettavat intersukupuolisia ja transurheilijoita.

      Miten testi liittyy sukupuoleen?

      Biologinen sukupuoli määräytyy ihmisillä hedelmöityksessä sen mukaan, onko siittiössä X-vai Y-kromosomi. Y-kromosomissa sijaitseva sry-geeni laukaisee alkion sukurauhasen kehittymään kivekseksi. Muutoin sikiölle kehittyy munasarjat.

      Kivekset tuottavat jo kohdussa testosteronia, ja sen vaikutuksesta sikiölle kehittyy miehen sukuelimet. Miesten ja naisten sukuelimet muovautuvat samoista rakenteista, jotka muistuttavat alussa enemmän naisen elimiä. Ilman testosteronia lapselle kehittyy naisen sukuelimet.

      Mitä merkitystä sukuelimillä on urheilussa?

      Suurta merkitystä on kivesten tuottamalla testosteronilla. Se antaa miehille merkittävän etulyöntiaseman naisiin verrattuna.

      Erityisesti murrosiän testosteronihyöky kasvattaa miehistä keskimäärin suurempia ja vahvempia kuin naiset.

      Myös naisten elimistö tuottaa jonkin verran testosteronia, mutta aikuisissa miehissä sitä virtaa 15-kertainen määrä. Miesten ja naisten testosteronitasot ovat ääripäissäkin kaukana toisistaan.

      Testosteronin ansiosta miehillä on muun muassa enemmän lihasmassaa, suurempi sydän, isompi keuhkojen tilavuus ja enemmän hemoglobiinia veressä kuljettamassa happea.

      Siksi maailmanennätysnaisetkaan eivät pärjää miesten parhaimmistolle lajeissa, joissa tarvitaan voimaa ja nopeutta. Tämä on keskeinen syy siihen, että naisilla halutaan säilyttää oma sarja.

      Kamppailulajeissa ja muussa kovaa kontaktia sisältävässä urheilussa voima- ja kokoero on myös vaarallinen.

      Miksi transnaisia ei kelpuuteta, vaikka testosteroni on ajettu alas?

      Yleisurheilun sääntöjä pohjustanut työryhmä totesi, että testosteronin alentamisella voidaan vähentää biologisesta miehuudesta saatua etua vain osittain.

      Liikuntalääketieteen ja fysiologian tutkijoiden ryhmä huomautti viime vuonna Kansainvälisen olympiakomitean linjauksia arvostelleessa artikkelissa, että suorituskyvyn sukupuolieron ei ole nähty puberteetin jälkeen häviävän missään tutkimuksessa.

      Systemaattinen tutkimuskatsaus vuodelta 2021 esimerkiksi kertoo, että transnaisten ( sukupuoltaan korjanneiden biologisten miesten) hemoglobiini laski ensimmäisen vuoden aikana naisten tasolle mutta voimataso putosi enintään 7 prosenttia ja oli kolmen vuoden kuluttua edelleen suurempi kuin naisilla keskimäärin.

      Viime vuoden lopussa julkaistiin ruotsalainen seurantatutkimus, jossa transnaisten reisilihakset pienenivät hiukan, mutta voimataso oli viiden vuoden päästä ennallaan siitä huolimatta, että kehon testosteronituotanto oli ajettu alas ja korvattu naishormoneilla.

      Transmiesten (sukupuoltaan korjanneiden biologisten naisten) voima taas lisääntyi 18 prosenttia testosteronin käytön ansiosta mutta pysyi yhä miesten vertailuaineiston alapuolella.

      Vaikka transmiehillä on naiskromosomit, he pääsevät naisten sarjaan vain sillä ehdolla, että ovat lopettaneet testosteronin käytön vähintään neljä vuotta aiemmin. Aika voidaan määrätä pidemmäksi riippuen siitä, kuinka paljon ja kauan urheilija on käyttänyt testosteronia.

      Liitto huomautti tiedotteessaan, että yleisurheilun kansainvälisellä eliittitasolla ei tällä hetkellä kilpaile transurheilijoita.


      (jatkuu)

      Poista
    2. Entä intersukupuoliset urheilijat?

      Intersukupuolisten ja transurheilijoiden pääsystä naisten sarjaan määrätään nyt samoin perustein.

      Viime vuosina naisten sarjaan on hyväksytty intersukupuolisia urheilijoita, joilla on Y-kromosomi ja kivekset, mikäli he ovat laskeneet testosteronitasonsa alle määrätyn rajan.

      Tunnetuin esimerkki tämän kaltaisesta urheilijasta on 800 metrin juoksun kaksinkertainen olympiavoittaja ja maailmamestari, eteläafrikkalainen Caster Semenya. Hän ei kuitenkaan suostunut alentamaan testosteronia lääkkein eikä ole voinut kilpailla vuoden 2019 jälkeen.

      Urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimen (Cas) asiakirjojen mukaan Semenyan tila on 5-ARD, jossa sisäiset kivekset tuottavat testosteronia mutta puuttuvan entsyymin takia sikiölle ei kehity penistä.

      Lapsi voi siis olla ulkoisilta piirteiltään tyttö, mutta murrosiässä testosteroni alkaa muokata kehoa miehiseksi.

      Jatkossa 5-ARD-urheilijoilla ei ole pääsyä naisten sarjaan. Ne, jotka nyt kilpailevat vanhan säännön turvin, saavat kuitenkin siirtymäajan ja voivat jatkaa uransa loppuun.

      Seuraavista MM-kisoista alkaen naisten sarjaan hyväksytään sen sijaan intersukupuoliset, jotka ovat sukupuolitestin mukaan miehiä, mutta joilla on täydellinen androgeeniresistenssi (CAIS).

      Heillä on Y-kromosomi ja kivekset, mutta heidän kehonsa ei reagoi testosteroniin lainkaan. Testosteroni ei muokkaa heitä sikiönä eikä tehoa heihin murrosiässäkään. Ulkoisesti he näyttävät täysin naisilta.

      Ratkaisevaa on, että he eivät hyödy miehen testosteronitasosta urheilukentällä.

      Poista
    3. "transnaisten ( sukupuoltaan korjanneiden biologisten miesten)"
      Mikä oxymoron, sukupuoli ei vaihdu keltään vaan ihan pelkkä hetu ja ehkä testosteronitaso.. Miten on "korjattu sukupuoli" jos se ei ikinä ollut rikki? Toimittajat ovat sokeita Setan sanastolle.

      Poista
  45. Mikä tekee sukupuolidysforiasta niin eri asian kuin muut kehonkuvan häiriöt, että sitä hoidetaan eri tavalla?

    Jaksaa myös ihmetyttää joidenkin transien harhainen kuva itsestään ja läpi menemisestään. Että ihmiset eivät näkisi, että he ovat trans. Todellakin näkyy ihmisistä, mutta suurin osa vaan kohteliaisuudesta ei sano siitä mitään. Jotkut känniläiset sitten sanoo totuuden, kun eivät viitsi esittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Että ihmiset eivät näkisi, että he ovat trans. Todellakin näkyy ihmisistä, mutta suurin osa vaan kohteliaisuudesta ei sano siitä mitään."

      Mikä itseasiassa on iso osa ongelmaa. Nämä trans-identifioituvat - etupäässä transnaiset - olettavat, että kohtelias hiljaisuus tarkoittaa samaa, kuin täysi ja vilpitön hyväksyntä, mikä on siis, ainakin meidän naisten kesken, täysin päinvastoin - monet normaalit miehetkään eivät tätä aina kunnolla käsitä.

      Sehän on se vanha aviomiesten vitsi... että, kun vaimo on hiljaa, niin siitä tietää että jokin on pahasti vialla ja ihan kohta pamahtaa.

      Suurimmalta osin, me naiset viestimme hiljaisuudellamme, että olemme eri mieltä, mutta emme vain rohkene sanoa sitä ääneen, tai yritämme pitää itsemme turvassa, niin sosiaalisesti kuin fyysisestikin. Miehet kyllä voivat ja saavat sanoa innokkaalle transmiehelle, että hän ei ole mies ja sillä siisti, mutta kun transnainen hehkuttaa omaa tyttöyttään ääneen, me naiset kiellämme tämän vaikenemalla, koska seuraukset ovat pelottavampia meille, kuin miehille. Koska meillä naisilla on vastassamme sekä nämä transmaidenit, he jotka eivät halua olla osa ns. pahiksia, sekä kilarit miehet mekoissa, joiden reaktioista ei juuri koskaan oikein tiedä.

      Outoa tosin on, että mitä tulee transmiehiin, me naiset olemme enemmän kuin innokkaita kannustamaan heitä ääneen, jopa silloin kun emme todella edes tarkoita sitä.

      Poista
    2. Kokemus transsukupuolisuudesta on sille transkokevalle ihmiselle itselleen aivan äärimmäisen todellinen. Se tunne on niin vahva, kokonaisvaltainen ja kaikenvievä, että sen kanssa elämisestä tulee ihmiselle itselleen ennen pitkää mahdotonta. Sitä ei kannata mitenkään aliarvioida tai vähätellä. Aivan samoin kuin anorektikko kokee olevansa lihava, transkokeva on täysin varma siitä, että hänellä on vääränsukupuolinen vartalo.

      Ikävä fakta kuitenkin on, että transkokemus – oli se voimakkuudessaan kuinka jäytävä ja lätäköksi sulattava hyvänsä – on pohjimmiltaan harha. Ihminen ei voi syntyä väärään vartaloon ja sukupuoleen. Piste. Jos joku kokee olevansa väärässä vartalossa, hän on aivan uskomattoman jäätävissä psykooseissa. On silti kahtalaista ja paradoksaalista, ehkä kohtuutontakin, vaatia ketään elämään sellaisessa sukupuoliroolissa, joka ei vain mitenkään tunnu omalta. Kehoa ei kuitenkaan voi muuttaa miksikään. Ei voi siirtyä "väärästä" kehosta oikeaan, ei voi irtisanoutua omasta itsestään ja lihastaan. Se on yksiselitteisesti mah-do-ton-ta, epäoikeudenmukaista tai ei. Vain habitusta voidaan kosmeettisesti muunnella siten, että saadaan aikaan vaikutelma jostain muusta kuin mitä biologisesti on. Kenenkään sukupuolta ja kehon pohjimmaista essenssiä se muuntelu ei miksikään muuta. Kaikki siihen liittyvä haihattelu ja toiveajattelu on silkkaa valhetta ja illuusiota.

      Ja jotta totuus ei unohtuisi: homomies ei pillusta kiinnostu, vaikka pillun kantaja kuinka kokisi olevansa mies, eikä lesbo kyrvästä inspiroidu, vaikka kyrvän kantaja tai silpoja kuinka kokisi ja väittäisi olevansa nainen. Työntäkää transidentiteettinne syvälle perseeseenne kaikki transeheyttäjät, joiden mielestä homojen ja lesbojen tulisi sisällyttää transit seksielämäänsä. EI IKINÄ. EI KOSKAAN, MILLOINKAAN.

      Jos sukupuolen voisi ihan oikeasti muuttaa, niin missäänhän ei olisi mitään ongelmaa alun perinkään. Transit vain muuttaisivat sukupuolensa kokemuksensa mukaiseksi ja maailma matkaisi radallaan. Niin kauan kuin sellaista teknologiaa ei ole olemassa (eikä sellaista koskaan tule), olisi parempi vaihtoehto yrittää löytää keino auttaa ihmistä hyväksymään itsensä ja kehonsa sellaisena kuin on, ilman että lähdetään affirmoimaan harhaa ja fantasiaa ja pönkittämään sitä kokemusta, että on "väärä" ja tarvitsee "korjausta" voidakseen olla oma itsensä. Transkokemus on todella monille lähinnä liitännäisoire tai komorbiditeetti, joka on syntynyt peittämään jotakin aivan toisenlaista ongelmaa tai traumaa. Detransit ovat paljon puhuneet tästä (mm. Sametti, Nita ja Sisarlieska).

      Vain äärimmäinen olematon promille transeista on niitä, joiden voidaan katsoa aivan aidosti hyötyvän kehonmuokkaushoidoista, mutta en siitäkään menisi valalle.

      Poista
    3. "Työntäkää transidentiteettinne syvälle perseeseenne kaikki transeheyttäjät, joiden mielestä homojen ja lesbojen tulisi sisällyttää transit seksielämäänsä. EI IKINÄ. EI KOSKAAN, MILLOINKAAN." Viaton pikku kysymys: Miksi transit haluavat sisällyttää ladydickinsä vain lesbojen ja miespillunsa vain homojen seksielämään? Miksi ei koskaan ladydickejä heteromiehille ja miespilluja heteronaisille? Heterothan kuitenkin muodostavat väestöstä tyyliin jotain 98 % ja ovat valtava deittailupooli. Onko sille, että transit ladydickeineen häiriköivät vain homoja jotain lähdettä (esim. kuvakaappauksia transien omilta sosiaalisen median tileiltä)?

      Poista
    4. Toki transit heterojakin ahdistelevat ja huijaavat. Ladydicktransit eivät kuitenkaan enimmäkseen häärää homojen kimpussa, koska homon mahdollinen kiinnostus leididickiä kohtaan ei validoi transnaiseutta. Siitä on todisteita kyllä, että manpussytransmiehet ahdistelevat (tai yrittävät ahdistella) homomiehiä. Pari vuotta sitten oli muuan nettisivu, jonne joku oli koonnut tuhansia kuvakaappauksia näiden transien sepustuksista otsikolla "boxer ceiling". Tuo sivu oli kuitenkin jossain kohtaa harmi kyllä poistettu, enkä ole sen koommin tuota kuvakaappauskokoelmaa nähnyt. Ehdin saada osan niistä talteen, johonkin aiempaan postaukseeni olen niitä koonnut pari vuotta sitten.

      Poista
    5. "Outoa tosin on, että mitä tulee transmiehiin, me naiset olemme enemmän kuin innokkaita kannustamaan heitä ääneen, jopa silloin kun emme todella edes tarkoita sitä."

      Valehtelu kohteliaisuuden vuoksi on naistyypillistä toksista käytöstä. Perustuu varmaan tuohon samaan miellyttämisen tarpeeseen ja siitä syntyvään turvan tunteeseen. Kun sanon, mitä toinen haluaa kuulla, hän ei suutu minulle ja pysymme hyvissä väleissä. Pysyminen kaikkien kanssa väleissä edistää omaa selviytymistäni enemmän kuin rehellisesti mielipiteeni sanominen.

      Poista
  46. Hei - onko kukaan vielä huomannut seuraavaa juttua?!

    https://www.youtube.com/watch?v=HJLyyjoOOoc&ab_channel=AmalaEkpunobi

    Nimittäin, ilmeisesti, Amerikassa liberaalit naiset ovat täydessä paniikissa, kun heille ei tunnu löytyvän liberaaleja miehiä, joita deittailla.

    Kommenteissa lukee kyllä ihan osuvasti, että liberaali mies on joko itseisristiriita, tai kaikki miehet liberaali-leirissä ovat laadultaan sellaisia, etteivät nämä valveutuneet ja edistykselliset naiset heitä halua - kuten esim. homot, transnaiset, ja transmiehet. (En sano, että transnainen olisi nainen - transnainen on mies - mutta onhan se nyt kumma, kun ei liberaalille naiselle transkulli kelpaa!). Erityisesti transmiesten puute deittialtaasta hykerryttää - eivätkö he sitten olekaan miehiä?!

    Tämähän ei ole siis mikään uusi juttu - jo kaksi vuotta sitten, oli esillä valitusta siitä, miten liberaalien naisten on niin vaikea päästä seurustelemaan. Kyllä niitä liberaaleja miehiä löytyy - yksikään itseään kunnioittava nainen ei vain sellaista itselleen huoli. Ei edes liberaali nainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin on korkeat ulkonäkökriteerit neitosilla, minkä kommentoijatkin ovat huomioineet:

      "wanting a 6"2 man seems very eugenics of them, why they want someone with great jeans?"

      Yhdistettynä vaatimukseen hyvin spesifisestä poliittisesta kannasta (joka ei ole kovin yleinen) syntyy mahdoton yhtälö. Itseäni wokebro-miehet lähinnä puistattavat, olivat kuinka hyvännäköisiä hyvänsä, koska näin vanhempana ja himpun verran elämää nähneenä näen heidän lävitseen.

      Poista
    2. Olen miettinyt, että onko liberaali woke-ajattelu useimmille naisille vain ympäristön luoma pakotettu tapa toimia? He ajattelevat näin vain tullakseen hyväksytyksi ympärillään olevien ihmisten silmissä?

      Tuttavani on 185cm alfa-uroon kriteerit täyttävä mies, jolla on välillä neljäkin naista kierroksessa samanaikaisesti. Tyyppi on toksinen, maskuliinen ja konservatiivinen mies, jota ei ilmastonmuutos, vähemmistöoikeudet ja muut wokeen liittyvät ilmiöt kiinnosta millään tasolla. Jostakin syystä humanistinaiset ja vastaavat hakeutuvat erittäin mielellään hänen seuraansa ja hänen hyväksikäytettäväkseen. On vaikea kuvitella, millainen ajatusmaailmojen sota näiden naisten pään sisällä on käynnissä.

      Poista
    3. "Jostakin syystä humanistinaiset ja vastaavat hakeutuvat erittäin mielellään hänen seuraansa ja hänen hyväksikäytettäväkseen."

      Mainitsit, että tyyppi olisi toksinen. Oletan vain sokeasti, että tarkoitat joko kuspäätä, tai jopa suoranaista misogyynia/narsistia? Enivei...

      Paradoksaalisesti, naiset, jotka vihaavat itseään alitajuisesti, eivät hakeudu sellaisten ihmisten joukkoon, jotka kunnioittavat, välittävät ja rakastavat heitä, vaan sellaisten, jotka enemmän kuin mielellään kohtelevat heitä kuin roskaa. Miksi nämä naiset tulevat aina takaisin kerjäämään lisää sitä samaa, on, että heistä, se hyväksikäyttö ja ala-arvoinen kohtelu on hyväksi heille. Nainen, joka vihaa itseään näin syvästi, ei todnäk ole koskaan eläissään kokenut tulleensa rakastetuksi tai kunnioitetuksi, joten hänestä toksisuus (oli se sitten mitä tahansa - termi on itselleni vähän outo) on välittämistä.

      Ylipäänsä ihmettelen, miksi ihmeessä woke nainen edes haluaisi vapaaehtoisesti seurustella miehen kanssa? Mikseivät transnaiset heille sitten käy, seurustelumielessä? Missä ovat liberaalit woke-neidit huutamassa transnaisten perään?

      Poista
  47. Mitäs ihmeen hyväksikäyttöä se on, jos useampi nainen kiehnää kerrallaan yhden alfauroon kimpussa? Ovatko bändäritkin hyväksikäytettyjä, kun niitä on kerrallaan useampi yhden rokkistaran kimpussa?
    Sitten vielä tuosta pakottaminen-termistä... Eli pakottamista on kaikki sellainen, millä saa hyväksyntää ympäristön silmissä?
    Tapasi käyttää kieltä on äärimmäisen outo.

    VastaaPoista
  48. Tämä saattaa olla aihe, joka on jo täällä blogissa puitu läpi, mutta kun mieleeni juolahti tällainen kysymys...

    Miksi se on transyhteisössä niin julmetun kova rikos, jos transidentiteetin julistuksen jälkeen perhe tai läheiset yltyvät suremaan ns. entistä identiteettiä?

    Luin tässä aiemmin kotimatkalla redditistä keskusteluja kyseisestä aiheesta, ja ne tekstit mitä siellä luin, kylmäsivät minua. Ihan skitsoa narsismia! Onko se todellakin näiden ihmisten henkisen kapasiteetin ulkopuolella, että jos muutat itsesi nimeäsi ja ulkonäköäsi myöten peruuttamattomasti ja ikiaikaisesti täysin päinvastaiseksi siitä, mitä sinä olet aina muille siihen asti ollut, joku tai jotkut saattaisivat yltyä suremaan sitä, että sinä olet nyt... ainakin, jollakin tasolla... joku täysin muu?

    Jäin sitten miettimään tätä asiaa vähän pitempään, ja sanotaako nyt vaikka näin, että... ahdistuskohtaus oli hyvin, hyvin lähellä. Itse en voisi koskaan edes kuvitella, että voisin vain muuttaa itseni naisesta mieheksi, olettamatta kenenkään pahoittelevan tai surevan sen vuoksi, että he menettivät minut elämästään naisena.

    Mutta... mitä mielipiteitä tästä aiheesta täällä on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kesken teksti, jossa sivuan tätä aihetta. Voin nostaa tämän kommentin siihen yhdeksi keskustelunavaukseksi.

      Yritän saada tekstin nyt elokuun aikana valmiiksi.

      Poista
    2. Ihminen ei ole silloin tasapainossa itsensä kanssa ja sopiva transitioon, jos hän ei pysty sovittamaan transiutta edeltänyttä elämäänsä minäkuvaansa ja tarkastelemaan sitä avoimesti ja neutraalisti. Mikään määrä ulinaa dead namesta tai valokuvien ja todistusten polttaminen ei häivytä menneisyyttä, biologisia tosiasioita ja muiden ihmisten muistikuvia. Moinen dramatiikka kielii muusta traumasta kuin "väärään" sukupuoleen syntymisestä. Revisionismi toimii vain totalitaristisissa yhteiskunnissa.

      Poista
    3. Jos ja kun kaikki gender-asian ympärille liittyvä valheellisuus ja moraalittomuus tulee paljastumaan, ovat yksi iso esiin nouseva aihe transiutuneiden läheisten kohtalot ja tunteet. Transnuorten vanhemmat sanovat usein, että heistä tuntuu kuin heidän lapsensa olisi kuollut. Heiltä riistetään se kaikki transiutumista edeltävän ajan kokemus lapsestaan. Espanjassa, Kanadassa ja osassa USA:n osavaltioita vanhempien on pakko mennä mukaan huostaanoton ja/tai syytteen uhalla. Sivusta vaan joutuu seurata, kun oma lapsi tuhoaa terveytensä ja minänsä. Myös transnaisiksi muuttuneiden miesten vaimojen/kumppaneiden kohtalot ovat kovia ja tilanne on rikkonut monet. Ei ole mitään kanavaa käsitellä noita kokemuksia, koska olet foobikko, jos et sopeudu tilanteeseen ja luovu omista tarpeistasi.

      Poista
  49. Tunnen säälinsekaista huvittuneisuutta tuosta muusujen ulkonäköneuroosista. Halutaan ilmentää maskuliinisuutta pukeutumalla miesten pukuun, mutta miesten puvut näyttävät kömpelöiltä naisen päällä. Niinpä pukeudutaankin naisellisimpaan mahdolliseen jakkuun ja teeskennellään, että se on "masc".

    Naiset itse asiassa käyttävät menestyksekkäästi maskuliinisia pukuja, mutta se on sellainen taiteenlaji, ettei moni muusu sitä hallitse. Joku Winona Ryder esimerkiksi osaa kantaa miesten pukua boheemiin ysärityyliin, vaikka useimmat hänenkin pukunsa taitavat olla hieman naiselle muokattuja.

    Eikä Winona ei tarvitse pukutyyliä rokatakseen mitään they/them-pronomineja tai naiseuden kieltämistä, ja juuri siinä onkin koko pointti. Voit olla nainen ja pukeutua niin kuin haluat, eikä sen tarvitse olla mikään identiteetin syvimpiin kerroksiin ulottuva juttu. Tämä mahtaa ällistyttää nykypäivän muusuraasuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen sijaan että naureskeltaisiin näille, voitaisiin miettiä, miksi nykyajan tyttöjen on vaikeampi kasvaa omanlaisikseen naisiksi verrattuna meidän aikaamme.

      Poista
  50. Tiedetoimittaja Jani Kaarolta on ilmestynyt tietokirja Massahysteria, jota Annika Mutanen esittelee Helsingin Sanomissa, mutta maksumuurin takana. Onko joku perehtynyt, onko kirjassa mitään genderhulluudesta vai sivuutetaanko ilmiö kokonaan? Kaaro on kuitenkin kritisoinut joskus sukupuolibinäärin kieltämistä, ja olettaisin, että hän ei ole tietämätön transilmiöstä.

    VastaaPoista

HUOM! Jos blogitekstissä on yli 200 kommenttia, klikkaa kommenttiketjun alalaidasta Lataa lisää..., niin saat kaikki kommentit näkyviin.

Kommenttikenttä on moderoitu: kommentit näkyvät, kun olen tarkistanut ja hyväksynyt ne.

Blogin kommenttikenttä on naisille, LHB-ihmisille, TERFeille ja genderkriittisille turvallinen tila. Täällä saa vapaasti esittää ajatuksiaan, kertoa huolistaan, keskustella muiden kommentoijien kanssa, puhua myös muista kuin tekstin varsinaisesta aiheesta ja jakaa linkkejä yms. relevanttia tietoa. Kaikkia minun näkemyksiäni saa kritisoida, kunhan muistat perustella. Vihapuhetta, tarkoitushakuista provosointia (sealioning), turhanpäiväistä mussutusta ilman perusteluja tai yksityishenkilöiden suoria henkilötietoja sisältäviä kommentteja ei julkaista.
Blogi ei ole monetisoitu. En tienaa senttiäkään sillä, mitä täällä teen tai miten paljon tekstejäni luetaan – eikä se lähtökohtaisesti ole koko projektin tarkoituskaan.

Kymmenen klikatuinta tekstiä