Jatkuva J.K. Rowlingin vainoaminen ampuu transaktivisteja omaan nilkkaan

Suomen transaktivistit, nuo urheat ihmisoikeustaistelijat, riemun ja pelastuksen airuet ja ihmiskunnan Suuret Toivot, vauhdissa jälleen! *torvifanfaari* Mitäs mukavaa tällä kertaa?

Kuten otsikko kertoo, saamme jälleen kerran todistaa transaktivistien sydäntäsärkevää typeryyttä ja lyhytnäköisyyttä varsin tragikoomisella tavalla. Monet teistä jo varmaan huomasivatkin, miten  esimerkiksi Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Helsingin Sanomat näkyvästi uutisoivat Tammen julkaisemasta pahoittelusta koskien J. K. Rowlingin uuden teoksen kansikuvan julkaisua Pride-viikolla.

Muutamia olennaisia otteita uutisista:

Kustannusyhtiö Tammi pahoittelee Facebook-sivullaan menestyskirjailija J. K. Rowlingin uutuuskirjan kannen julkaisemisella aiheuttamaansa mielipahaa. Tammi sanoo perjantaina julkaisemassaan tekstissä Pride-viikon olleen väärä ajankohta kirjailijan tuotannon esittelemiselle. (Ilta-Sanomat)

Tammi kertoo kirjan kannen julkaisuajankohdan sattuneen samalle viikolle Priden kanssa, jonka vuoksi juuri ajoitus aiheutti mielipahaa.

Yksi eniten huomiota saaneista kohuista Harry Potter -kirjailija sanomisista nähtiin kesäkuussa 2020, kun Rowling hätkähdytti kuukautisiin kantaaottavalla tviitillään, joka koettiin transfobiseksi. (Iltalehti)

Rowlingin ympärille kietoutunut vyyhti on monimutkainen. Kohun ytimessä on sukupuolivähemmistöjen oikeudet, nettiaktivismi sekä taiteen ja taiteilijan erottaminen toisistaan.

Kun kansikuva julkaistiin sosiaalisessa mediassa tiistaina, alkoi kommentteja ja viestejä tulvia kustantamolle. Tämän jälkeen kustantamo poisti kirjan kannen kuvaa koskevat julkaisut Facebookista ja Instagramista. Miettisen mukaan kansikuvan poistamisella sosiaalisesta mediasta pyrittiin rauhoittamaan tilannetta.

Tammen toiminta on aiheuttanut tunteiden kuumenemista eri sidosryhmissä. Osa on loukkaantunut siitä, että Rowlingin kirjan kansi julkistettiin Pride-viikolla. Osa on pitänyt anteeksipyyntöä ja Pride-kumppanuutta tekopyhänä. Osa on taas pöyristynyt kannen kuvan poistamisesta ja ihmettelee, miten Rowling mahtaa suhtautua asiaan. (Helsingin Sanomat)

Ah, miten kuumat tunteet nyt leiskuvatkin. Kuin komein juhannuskokko konsanaan.

J. K. Rowling, tuo kaikkien Pahatarten, Cruella de Vilien ja Ursuloiden äiti, julkaisi huhtikuussa sivuillaan tiedon uudesta lastenkirjastaan The Christmas Pig (Jaana Kapari-Jatan suomentamana Jouluposso). Teos ilmestyy samanaikaisesti sekä alkuperäiskielellä että useille muille kielille käännettynä laitoksena tämän vuoden lokakuussa.

Tammi oli siis julkaissut tämän suomeksi käännetyn version kansikuvan Pride-viikolla kaikkien nähtäville, mistä Suomen transaktivistit tietysti sekosivat välittömästi. Vihollinen numero yksi, kaikkien transfoobikkojen kuningatar saa Pride-viikolla hengentuotoksilleen huomiota ja näkyvyyttä! Pride-viikolla, jolloin nyt ainakin kaiken huomion pitäisi keskittyä kokoaikaisesti vain ja ainoastaan transihmisten syrjinnässä, sortamisessa, marginalisoituneisuudessa, eeppisessä elämäntuskassa ja pohjattomassa kärsimyksessä vellomiseen!

Siltä seisomalta Suomen transaktivistit kokoontuivat turuille ja toreille yksissä tuumin pohdiskelemaan, miten tällä kertaa voisivat arkkivihollistaan ja transvihamielistä kustantamoa näpäyttää. Ratakset pyörivät heidän mielissään, kun he pohtivat, miten rangaista julkeaa Tammea tästä häpeämättömästä kardinaalivirheestään ja samalla vähän lyhentää kalavelkaansa katalalle noidalle, joka niin julmalla tavalla on transyhteisöä rääkännyt ja kiduttanut. Lopulta joku heistä keksi kuningasidean: "Otetaan suoraan yhteyttä Tammeen, käsketään heidän poistaa julkaisunsa ja pakotetaan heidät pyytämään transihmisiltä anteeksi!"

Tuumasta toimeen. Transaktivistit tuuttasivat hullunkiilto silmissään Tammen postilaatikon ja viestintäkanavat täyteen äänekästä valitusta ja vollotusta siitä, miten Tammi onkaan kehdannut Pride-viikon aikana antaa huomiota maailman suurimmalle transfoobille ja miten suunnatonta maailmantuskaa kaikki maailman transihmiset joutuvat tämän vuoksi nyt kokemaan.

Ja kuten kaikki tiedämme, transaktivistien äkäisen joukkovoiman edessä ei ole lopulta muuta mahdollisuutta kuin alistua ja antaa periksi (ellei ole Anna Kontula tai jotain vastaavaa). Niinpä Tammi julkaisikin Facebookissa ja Instragram-tilillään seuraavat pahoittelutiedotteet:

Ja niin transaktivistit olivat jälleen kerran saaneet tahtonsa läpi. Miten he hehkuivatkaan onnesta! Tyytyväisinä hyristen, hekumoiden ja käsiään hieroskellen he kokoontuivat taas sankoin joukoin turuille ja toreille kimppahalailemaan, onnittelemaan toisiaan hyvin tehdystä työstä ja pohdiskelemaan, mistä seuraavaksi mahtaisi löytyä jotakin ihanaa ja herkullista, mistä pahoittaa mielensä tai joku, jonka kimppuun joukolla hyökätä.

Sen pituinen se, paskapuheet sikseen.

Tässä teille jälleen kerran KONKREETTINEN TODISTE siitä, miten uskomattoman paljon yhteiskunnallista vaikutusvaltaa transaktivisteilla ja transyhteisöllä on.

Transaktivistit ovat yhteiskunnallisesti niin epätodellisen korkeassa asemassa, että he voivat käytännössä vain sanella aivan mille tahansa julkisen sektorin toimijalle, instanssille, yhdistykselle, yritykselle, painotalolle, valtiolliselle laitokselle tai muulle taholle, mitä haluavat tai mitä eivät halua. Ja heitä totellaan lähes kaikessa mukisematta. Kun he vain sanovat jotakin, niin se tapahtuu ja toteutetaan tai itketään ja toteutetaan. Jos taas ei tapahdu, niin viimeistään äänekkään uhriutumisen, joukkolynkkauksen, uhkailun ja cancel-kortin väläyttämisen jälkeen kyllä tapahtuu. Transaktivisteille ei ole minkäänlaista merkitystä sillä, mitä muut ovat heidän vaatimuksistaan mieltä tai onko heidän vaatimuksissaan ylipäänsä minkäänlaista järkeä tai onko niistä heille mitään todellista hyötyä; pääasia, että tapahtuu ja että heitä totellaan.

Transaktivisteilla on toki näppinsä tukevasti pelissä myös kaikessa heitä koskevassa lainsäädännössä, terveydenhuollossa ja diagnostiikassa sekä opetussuunnitelmissa, mutta ei mennä nyt siihen. Viimeistään siinä kohtaa, kun kirjoja aletaan jonkun tietyn ihmisryhmän vaatimuksien ja mielensäpahoittamisen vuoksi sensuroida (vaikka kyse olisikin "vain" näkyvistä poistetusta kansikuvasta), pitäisi aivan kaikilla hälytyskellojen soida. Tässä Jouluposson tapauksessa tosin ei ole kyse niinkään itse teoksesta tai sen sisällön sensuroimisesta sinänsä, eihän Joulupossoa ole vielä edes julkaistu. Kansikuvan näkyvistä poiston vaatimisessa on kyse symbolisesta vallankäytöstä eli pannaan julistettuun kirjailijaan kohdistetun ryhmäpaineen vahvistamisesta. Tällä transaktivistit pyrkivät ikään kuin ylläpitämään ympäristölle jatkuvasti välittämäänsä uhkaavaa viestiä: Teemme näin jokaiselle, joka arvostelee meitä. (Trans)foobikoksi eli majesteettirikolliseksi julistettua henkilöä käytetään tässä tavallaan temaattisena välikappaleena ryhmän yhteiskunnallisen vaikutusvallan säilyttämiseksi. (Hyvä verrokki vastaavanlaisesta tapauksesta on muuten Salman Rushdie.) Transaktivistit tosin tietävät, että Rowling on heidän nujerrettavakseen yksinkertaisesti liian vaikutusvaltainen ja siten heidän ulottumattomissaan. Heidän ei ole mahdollista koskea Rowlingiin tai hänen julkisuuskuvaansa sillä tavalla, että se vaikuttaisi Rowlingiin hänen asemaansa, talouttaan tai mainettaan heikentävästi. Rowling on piikki transaktivistien lihassa, koska hän on yksi niistä harvoista erittäin vaikutusvaltaisista ihmisistä (ja nimenomaan naisista), jotka ovat tuoneet päivänvaloon transaktivismin massiivisia epäkohtia ja vahingollisia vaikutuksia naisiin, homoseksuaaleihin ja lapsiin.

Transaktivistit ovat viimeisen noin kymmenen vuoden ajan tehneet maailmanlaajuisesti aivan järjettömän määrän pohjatyötä tämän nykyisen despoottiasemansa saavuttamiseksi. Mielenkiintoinen ja olennainen yksityiskohta heidän toiminnassaan on se, että he eivät ole missään vaiheessa pyrkineet muodostamaan omaa, erillistä liikettään vaan kiinnittyneet muihin ihmisoikeuksia ajaviin liikkeisiin, operoineet niiden kautta tavoitteidensa edistämiseksi ja junailleet asiat niin, että nuo liikkeet lopulta keskittyvät VAIN ja AINOASTAAN heidän asioidensa ajamiseen. Näin he ovat kolonisoineet mm. feminismin, LGB:n/Priden sekä Black Lives Matter -liikkeen (Black Trans Lives Matter). He vainuavat ja kolonisoivat ennen pitkää joka ikisen ihmisoikeusliikkeen, joka on onnistunut saavuttamaan vähänkään yhteiskunnallista jalansijaa, ja vääntelevät sitten manipuloimalla, mentaaliakrobatialla, kusettamalla ja uhriutumalla noissa liikkeissä asiat siten, että kaikessa siellä keskitytään lopulta vain heidän tarpeisiinsa. Jokainen, joka ei ole heidän kanssaan samaa mieltä kaikesta joko savustetaan tai potkitaan pihalle. (Onko entisissä homojärjestöissä eli nykyisissä transjärjestöissä enää ainoatakaan homoseksuaalia jäljellä?)

Kaikki transaktivistien nykyinen vaikutusvalta on muilta ihmisoikeusjärjestöiltä lainattua ja varastettua ja muiden ihmisryhmien (kuten naisten ja homoseksuaalien) tekemän likaisen työn häikäilemätöntä hyödyntämistä. Nyt transaktivistit kuvittelevat väsymättömän kolonisoimisensa ja "saavutetun" uhriasemansa ansiosta olevansa maailman huipulla. Me kaikki muut saamme kunnian olla heidän alamaisiaan ja palvelijoitaan. Joka ikinen, joka uskaltaa kritisoida heitä, saa maksaa kalliisti.

Huomatkaa muuten myös se erittäin merkittävä seikka, että joka kerta, kun transaktivistit saavat tahtonsa jossakin asiassa (kuten juuri sensuurin vaatimisessa) läpi, heidän valtansa kasvaa aina pikkuisen. Miten se liittyy tähän kirjan kannen julkaisuun ja julkaisun poistamiseen heidän vaatimuksestaan? Siten, että seuraavalla kerralla heille ei riitä pelkät kansikuvajulkaisujen poistamiset vaan he alkavat vaatia kirjojen itsensä sensuroimista. Eli heillä on siinä kohtaa jo valtaa määrittää sitäkin, mitä muut ihmiset kirjoittavat ja mitä lukevat. He ovat siis hiljalleen tunkemassa koukkuisia sormiaan jo valinnan- ja sananvapauteenkin. Aina, kun suostumme transaktivistien yhä pähkähullummiksi ja tiukemmiksi käyviin vaatimuksiin, ojennamme heille kultatarjottimella lisää valtaa. Ja muistakaa: heille ei riitä mikään. He eivät ole koskaan tarpeeksi tyytyväisiä. Jossain on aivan varmasti vielä jokin kääntämätön kivi, jonka alta löytyy hippunen transfobiaa.

Tuon Tammen Instagram-postauksen kommenttiketjussa kymmenet transaktivistit veisaavat kuriinpalautetulle Tammelle kiitosvirsiä tähän tapaan (kaikki suoria copypasteja):

Hienoa, että reagoitte palautteeseen!

Kiitos, Tammi!

Kiitos, että otitte palautteen vastaan!

Kiitos korjausliikkeestä!

Mahtavaa, kiitos Tammi!

Suoraselkäistä toimintaa!

Kiitos, että otitte palautteen vastaan, myönsitte virheen ja pyysitte apua asiantuntijoilta jatkokehitykseen!

Kiitos, Tammi! Hienoa, että kuuntelitte transyhteisöä tässä asiassa.

Kiitos reagoinnista. Vielä kiinnostaisi tietää, mitä Tammi aikoo tehdä jatkossa näyttääkseen tukensa transyhteisölle? Onko suunnitelmissa esimerkiksi nostaa queer-kirjailijoita ja tarinoita enemmän esille jatkossa? Lukijana ja asiakkaana tahtoisin varmuutta siitä, ettei kyse ole vain somehaitan kontrollista.

Suomeksi: Kiitos, että nöyrryitte, kuuliaisesti alistuitte meidän tahtoomme ja vihdoin toteutitte käskymme sensuroida antagonistimme materiaali näkyvistä. Muistakaa kuitenkin se, että tämä ei vielä riitä. Teidän pitää tehdä enemmän. Julkaiskaa jatkossa enemmän sellaista materiaalia, joka on meidän tarkastamaamme ja hyväksymäämme ja edistää nimenomaan meidän asiaamme. Voitte konsultoida asiasta meidän asiantuntijoitamme. Ja kerrottehan vielä, mihin muihin toimiin aiotte tämän lisäksi ryhtyä meidän tavoitteidemme keskittämiseksi. Meidän tulee olla teidän(kin) ykkösprioriteettinne, nyt ja aina.

Mutta kappas! Kommenttiketjussa ei pelkästään kiitellä vaan myös ihmetellään, päivitellään ja kyseenalaistetaan:

Piti tulla oikein tänne asti ihmettelemään tätä kohua. Mihin tämä maailma on menossa?

Fahrenheit 451. Reagoitte marginaaliseen palautteeseen näin voimakkaasti, vaikka väitän, että suurempi yleisö ei tätä allekirjoita.

Nyt lähti teillä lapasesta. Itseltä lähti tämän myötä Tammen, ja ylipäätään Bonnierin kustantamat kirjat pois kiinnostuksen kohteista. Kai te vapaata sanaa kannatatte, mutta että miksi pitää alkaa nöyristelemään? Jos Tammen tavoitteena on ollut lähtökohtaisesti saada markkinoille yleisestä linjasta poikkeavaa kirjallisuutta niin luulisi löytyvän ks. puulta kaarnaa olla pinkkipesemättä toimintaansa.

Te ette tehneet mitään väärää tai olleet tahdittomia.

Harmi, että olette tehneet kotiläksynne huonosti. Rowling on yksi tasa-arvon kannattajista sukupuoleen tai mihinkään muuhunkaan katsomatta. Toivottavasti jatkossa PR-osastonsa tekee kotiläksyt paremmin ja ette syyllisty kunnianloukkaukseen toiste.

Lopettakaa sitten julkaisu kokonaan.

Itse en ole havainnut tällaista transfobiaa, mistä täällä jauhetaan.

Myös natsi-Saksassa poistettiin vääränlaiset julkaisut ihan vain heittämällä kirjat rovioon.

JK Rowling tai kirjoituksensa eivät ole millään muotoa transfobisia. Jäätävää että kirjakustantajana alistuitte osalliseksi woke-lynkkausjoukon kirjanpolttajaisiin.

Sananvapaus ja taiteilijoiden vapaus ovat selvästi halpaa valuuttaa, kun teillä pelätään säikäyttämästä muutamaa aggressiivista sometiliä. Ihan kylmät väreet käyvät, että suuri perinteinen kustantaja on näin peloissaan ja altis painostukselle. Jos joltain teidän kustantajana pitäisi pyytää anteeksi ja kantaa huolta, niin se joukko on kirjailijat, jotka nyt miettivät mitä saa tämän somemobin mielestä ääneen taiteessa sanoa. JK Rowling ei ole mikään tietämätön tai rasistinen ihmishirviö, ja jos joku kuvittelee ajavansa vapaata ja suvaitsevaa maailmaa kahlitsemalla ja tuomitsemalla kirjallisuutta ja vapaata taidetta, niin voi hyvää yötä. Miettikääpä riehujat vaikka Salman Rushiedin saamaa kohtelua, toimintanne alkaa jo olla samaa sukua. Haluatteko oikeasti elää maailmassa, jossa sometilit kertovat kirjailijoille ja kustantamoille, mistä saa kirjoittaa ja millaisia henkilöhahmoja kirjoissa saa olla?

Luojan kiitos, ihmiset eivät ole idiootteja. Yhä useampi ja useampi on havahtumassa tähän transaktivistien tyranniaan ja yhä useampi on alkanut selvittää, mistä tässä jatkuvassa metelöinnissä oikein on kyse. Tuo Fahrenheit-rinnastus on myös hyvä.

Kommenttiketjun loppupuolella viehättävä vaaleaverikkö Rita Luod…anteeksi, siis Mona Bling ja muutama muu aktivisti vielä ulisevat, että kommentteja täytyisi moderoida, ja totta kai vaatimassa omaa agendaansa parhaiten edistävien jatkotoimien toimeenpanoa:

Pitäisikö teidän moderoida kommentteja? Täällä on nyt tosi paljon transfobiaa. (Monan kommentti, anna mun kaikki kestää)

Hei @tammikirjat, oisko näiden kommenttien moderointi mitään?

Kustantamona voitte irtisanoutua transfobiasta myös käytännön toimin, kuten esimerkiksi moderoimalla näitä kommentteja. Toivon myös, että nostatte esiin queer-kirjailijoita ja -kirjoja, ja otatte julkaisuohjelmaanne enemmän meitä queer-kirjailijoita. Nämä olisivat sellaisia konkreettisia toimia, joiden avulla olisitte todella "parempia kumppaneita". Pelkkä ympäripyöreä postaus ei siihen vielä riitä.

Transaktivistit ovat niin vuorenvarmoja asemastaan ja vallastaan, että heidän mielestään heillä on täysi oikeus sanella kenelle tahansa, mitä saa sanoa ja mitä ei. Jos joku sanoo mitään poikkipuolista tai edes poikkipuoliseksi tulkittavaa, se pitää heti poistaa. Kustantamojen työntekijöiden tulisi myös mielellään käyttää erikseen työaikaa kommenttiosastojen alituiseen syynäämiseen ja epätyydyttävien kommenttien poistamiseen heti niiden ilmestyttyä ”irtisanoutuakseen transfobiasta”. Kysyn sadannen kerran: millä perusteella transaktivistit ovat "sorrettuja, syrjittyjä ja marginalisoituja"?

Joku kommentoija esittää ketjussa useampaan kertaan noille moderoinnin (lue: kaiken kritiikiksi edes etäisesti tulkittavan poistamisen) vaatijoille kysymyksen:

Minkälaisilla perusteilla moderointi pitäisi suorittaa?

Transaktivistit:

Niinpä niin.

Tai no, on siellä yksi henkilö vähän yrittämässä antaa perusteluja, mutta hänen selityksensä sisältö on pääpiirteissään tämä: Rowling käyttää julkisuuttaan oman mielipiteensä pönkittämiseen eikä suostu kuuntelemaan, kun transihmiset yrittävät keskustella hänen kanssaan. (Tämä on AIVAN TÄYSI vale. Rowling on nimenomaan korostanut, että hän on konsultoinut lukuisia transihmisiä ja tuntee heitä myös henkilökohtaisesti ja rakastaa heitä.) Tammen postauksessa on kyse muustakin kuin siitä, että yhden kirjailijan teosta ei saisi mainostaa keskellä Pride-viikkoa, siinä on myös kyse siitä kenen ääni kuullaan ja kenen ääni heikennetään tekosyiden varjolla. (Näinhän minä juuri sanoin. Ei kyse ole pelkästään Rowlingista, kyse on valtasuhteiden osoittamisesta ja nykyisen keinotekoisen vaikutusvallan pönkittämisestä. Jos jossakin asiassa ei ole kyse "transihmisistä", siitä tehdään sellaista vaikka väkisin. Jos esimerkiksi suomen kielessä ei ole sukupuolitettuja pronomineja, joista päästä loukkaantumaan, niin ne tuodaan tänne vaikka väkisin.) Jos valkoinen hetero-cis-mies (jolle tämä kommentti siis osoitettu; huomatkaa muuten, että vain transaktivisteilla itsellään saa olla oikeus olettaa muiden sukupuolet ja tuoda olettamuksensa ilmi) ei näe transfobiaa Rowlingin twiiteissä, se ei tarkoita ettei sitä olisi. (Eli ei edelleenkään mitään varsinaisia perusteluja, pelkkää ympäripyöreää selittelyä ja sössönsöötä.)

Mitä muuten tulee keskustelemiseen transaktivistien kanssa, niin heidän käsityksensä "keskustelusta" on se, että hyökätään joukolla "väärinajattelijan" kimppuun ja yritetään väkivalloin saada hänet myöntämään, että hän on väärässä ja transaktivistit oikeassa. Volyymia nostetaan ja huutamista jatketaan niin kauan, että vastapuoli nöyrtyy ja alistuu. Jos näin ei tapahdu, niin väärinajattelija langetetaan elinikäiseen kirkonkiroukseen.

Olen nähnyt useammin kuin 47 000 000 000 000 kertaa ihmisten kysyvän eri yhteyksissä transaktivisteilta, MITÄ transfobista Rowling tarkalleen ottaen sanoi. Transaktivistit joko eivät vastaa tai sitten vastauksena on tuota yleisluontoista ja jäsentelemätöntä ulinaa ja puolustelua, joka ei selvennä transaktivistien näkemystä millään rakentavalla tavalla. Kukaan ei KOSKAAN osoita esimerkiksi suoralla sitaatilla, MITÄ transfobista Rowling on tarkalleen ottaen sanonut. Sen sijaan he jauhavat itse tekemistään tulkinnoista Rowlingin sanomisia koskien ja tuovat jatkuvasti esiin sitä, miten Rowlingin toiminta on pahoittanut heidän mielensä ja miten nuo sanomiset vahingoittavat transihmisiä kollektiivisesti (millä ihmeen tavalla?). Eli samaa vanhaa tunnemanipulointia, joka on tälle poppoolle niin tuskallisen ominainen toimintatapa. Kuten jo alun lainauksista kävi ilmi, niin itse asiassa varsinainen syy poiston vaatimiselle ei (ainakaan tiedotuksen mukaan) varsinaisesti ollut Rowlingin sanomiset vaan kannen julkaisemisesta koitunut MIELIPAHA eli julkaisemisen assosiaatio siihen, mitä Rowling näkemyksineen transyhteisölle edustaa. Koska ajankohta osui Pride-viikolle, transaktivistit laskivat päässään 1 + 1 ja valpastuivat, että nyt on (edes pieni) mahdollisuus iskeä. Kun hammastikulla vähän raaputtaa vuoren kylkeen, niin onhan sekin jo jotain.

Mitä johtopäätöksiä voimme tästä tehdä? Rowling ei ole koskaan sanonut mitään transfobista tai ainoatakaan pahaa sanaa transihmisistä, ja myös transaktivistien oma toiminta alleviivaa tätä. Oltiin Rowlingin sanomisista ja näkemyksistä muutoin mitä mieltä hyvänsä, niin transfobiaa niistä ei löydy edes tiheäpiikkisellä kammalla tai elektronimikroskoopilla. Jos aivan tarkkoja ollaan, niin Rowling on itse asiassa puolustanut transsukupuolisia osoittamalla sen, että biologisella sukupuolella on fundamentaalista merkitystä; jos biologista sukupuolta ei ns. ole olemassa, niin silloin tarkalleen ottaen myöskään transsukupuolisuutta ei ole olemassa. Tässä jatkuvassa maalituksessa on kyse pelkästään siitä, että koska Rowlingin täysin oikeutettu kritiikki ei prikulleen noudattele transaktivistien mielestä oikeita narratiiveja ja siten pönkitä heidän illusorista valta-asemaansa vaan osoittaakin aktivismin räikeät epäkohdat, Rowling henkilönä täytyy pyrkiä pitämään virtuaalisessa jalkapuussaan keinolla millä hyvänsä. Eli säälittävä jättimäinen ad hominem. Rowling on yksi transaktivistien ykkösmaalituskohteista, vaikkei ole koskaan tehnyt transihmisille yhtään mitään pahaa (ja syvällä sisimmässään transaktivistit tietävät tämän kyllä itsekin). Ja koska Rowlingin "transfobiaa" ei voi hänen omilla sanomisillaan perustella (koska niitä ei ole), täytyy tässäkin asiassa turvautua pelkkään äänekkääseen uhriutumiseen, Rowlingin sanomisten vääristelemiseen omien tulkintojen pohjalta ja hänen julkisuuskuvansa mustamaalaamiseen.

Mutta tiedättekö, mikä minusta on tässä Rowlingin jatkuvassa maalittamisessa kaikkein huvittavinta? Se, miten täydellisen kyvyttömiä transaktivistit ovat sokeassa kiihkossaan näkemään sitä, että he omalla toiminnallaan itse asiassa itse levittävät Rowlingin sanomaa, ylläpitävät hänen pysymistään ihmisten tietoisuudessa ja siten edistävät hänen asiaansa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Sitä, että jauhamalla jatkuvasti Rowlingista ja hänen "transfobiastaan" kaikissa mahdollisissa yhteyksissä aktivistit pitävät huolen siitä, että yhä useampi asiasta tietämätön alkaa ennen pitkää pohtia, että mistä ihmeestä tässä jatkuvassa möykkäämisessä oikein on kyse. Mitä niin transfobista se Rowling nyt on sitten sanonut, että hänestä täytyy jatkuvasti vouhottaa ja mustamaalata ja haukkua häntä? Kätkeytyykö tähän asiaan nyt ehkä jotain muutakin? Hmm, eikös se Rowling kirjoittanut jonkin esseen, mistähän se mahtaa löytyä? jne. (Transaktivistithan yrittivät esseen ilmestyttyä kaikin voimin estää ihmisiä lukemasta sitä. Ei ole toista yhtä tehokasta tapaa saada joku pomminvarmasti lukemaan jotakin kuin sanoa hänelle: ”Älä lue sitä.”)

Jos transaktivistit vain yksinkertaisesti jättäisivät Rowlingin omaan arvoonsa ja keskittyisivät muihin asioihin, ihmiset unohtaisivat ennen pitkää koko asian, tai ainakaan se ei olisi heidän tietoisuudessaan nykyisenlaisella tavalla. Ihmiset usein luovat itse omat vihollisensa mutteivät tajua tai oivalla sitä. Jos transaktivistit eivät jatkuvasti hääräisi Rowlingin kimpussa siten, että heidän Rowlingiin liittyvistä tempauksistaan uutisoidaan ja niistä kirjoitetaan artikkeleissa ja blogeissa (kuten esimerkiksi minä nyt), ei Rowling näkemyksineen tulisi yhä uudestaan liitetyksi heidän aktivismiinsa ja tavoitteisiinsa. Tällä hetkellä tilanne on päinvastainen: transaktivistit tekevät itse sitä tajuamattaan transyhteisölle "karhunpalveluksen" nostamalla yhä uudestaan ja uudestaan Rowlingin kepinnokkaan (eli antamalla hänelle ja hänen sanomisilleen huomiota). Niin uskomattoman paradoksaalista ja ironista kuin se onkin, niin kiinnittymällä Rowlingiin pakonomaisesti transaktivistit ihan itse varmistavat sen, että ihmiset jatkossakin tutustuvat hänen näkemyksiinsä ja lopulta muodostavat omat, transaktivistien kannalta epäedulliset käsityksensä. Aina, kun joku transaktivisti jossain haukkuu Rowlingia, joku lukee hänen esseensä jossain.

Summa summarum:
Transaktivistit aivan itse pitävät huolen siitä, että näissä transasioissa Rowling kannanottoineen ja kriittisine näkemyksineen pysyy varmasti ihmisten tietoisuudessa myös jatkossa.

Helvetin idiootit. Teidän sula tyhmyytenne tulee lopulta koitumaan teidän "ihmisoikeusliikkeenne" tappioksi ja lopulliseksi luhistumiseksi.