Vieraskynä: Terffejä juuri sinun takapihallasi (jatko-osa tyttöjen kirjoituksille Tumblrin syövereistä)

Heippa taas! Toivottavasti kaikilla on kesä alkanut hyvin, vaikka säät ovatkin toistaiseksi olleet viileänpuoleiset. Ja toivottavasti jokavuotinen sateenkaarilobotomia eli pakko-Pride-tuputus ei käy liiaksi hermoille (you have my sympathies). Itse olen tarkoituksella pyrkinyt välttelemään kaikkea Pride-aiheista, mutta pridetystä kuplii ja pulppuaa somefeedeissä jatkuvana virtana vastaan, joten ei siltä voi täysin välttyä oikein mitenkään (mikä toki on koko homman tarkoituskin).

Uutta Pride-aiheista postausta en ole jaksanut nyt lähteä rakentelemaan, mutta tässä viimeisin aiheeseen liittyvä ja kohua herättänyt uutinen: "Helsinki Pride vaatii työn­tekijöiltään kuuden kuukauden palkan sakkona, jos vuotaa luottamuksel­lisia tietoja ulkopuolisille". Lyhyesti: Helsinki Pride -järjestö on ottanut käyttöönsä työsopimusmallin, jonka ehtoihin kuuluu, että jos työntekijä "jakaa luottamuksellisia tietoja" järjestön sisältä ulkopuolisille ja siten rikkoo salassapitovelvollisuutta, hän joutuu maksamaan järjestölle 20 000 euroa sopimussakkoa (tämä on kuuden kuukauden tuloja vastaava summa, keskimääräinen kuukausipalkka järjestön työntekijällä on nimittäin noin 3500 euroa). Järjestön hallituksen puheenjohtaja Matti Nummisen mukaan järjestö "katsoo luottamukselliseksi esimerkiksi tiedot, joita organisaation ulkopuoliset eivät tiedä, sekä tiedot, joita työntekijä on saanut työtä tehdessään joko organisaatiolta, asiakkaalta tai esimerkiksi kumppanilta". Vaitiolovelvoite on sopimuksen allekirjoittajalle toistaiseksi voimassa oleva eli käytännössä ikuinen, eli suun on pysyttävä supussa koko loppuelämän, mikäli ei mieli maksella kymppitonnien sopimussakkoja entiselle työnantajalle.

Eli massiivisia valtionavustuksia hillotolpalta käärivä järjestö, joka on profiloitunut Suomessa ihmisoikeuksien edistämisen merkittävimmäksi ja suurimmaksi elinehtotoimijaksi ja jonka toiminta pitäisi olla kaikilla tasoilla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää, on niin huolissaan kulissien takaisten salakähmäisten toimiensa paljastumisesta, että sen vaikutuspiirissä työskentelevät henkilöt täytyy sakkojen uhalla varmistaa hiljaisiksi koko loppuelämäkseen. Tehkööt kukin tästä omat johtopäätöksensä.

Tässä vielä muutama linkki aiempina vuosina kirjoittamiini Pride-aiheisiin postauksiin:
Mietteitä Pride-kuukaudesta, joka on yhä edelleen täyttä helvettiä (2024)
Pride-lipun sienitrippi (2023)
Pride-kuukausi on yhtä helvettiä (2021)

SITTEN ASIAAN:

Muistanette vieraskynätekstin Tyttöjen kirjoituksia Tumblrin syövereistä, joka julkaistiin viime vuoden heinäkuussa. Tekstin laatinut Tumbleriina on laatinut tekstiin nyt jatko-osan, jonka kontekstina ovat tällä kertaa TERFit, eli trans-exclusionary radical feminists, jos joku ei vielä tiedä akronyymin merkitystä.

Hei kaikki, Tumbleriina täällä taas morjensta! Edellinen ohjattu sukellusretkeni keräsi positiivista palautetta, joten päätin järjestää uuden. Tällä kertaa vien teidät kepeähkölle snorklausmatkalle Tumblrin TERF-laguunin kirkkaisiin vesiin, jossa voimme seurata merietanoiden möngerrystä ja vuokkokalojen kisailua korallien lomassa, luonnollisen auringonvalon siivilöityessä kauniisti yläpuoleltamme.

Kuten aiemmassa tekstissäni kerroin, Tumblr ei maineestaan huolimatta ole yksinomaan genderlööperiä. Tällä hetkellä siellä on useita aktiivisia genderkriittisiä blogeja, joita pitävät radikaalifeministit, tyttömulkkuja vierastavat lesbot, vanhat hipit jotka ovat oivaltaneet ettei ihan kaikkien kukkien ole syytä antaa kukkia ja monet muut. Näiden blogien suosio on Tumblrin mittapuulla yllättävänkin suurta, vaikka niiden keräämät tykkäykset ja rebloggaukset usein kalpenevatkin lgbtqiaplusmiinusnolla-humpuukin rinnalla. Miettikääpä: jos kerran genderkriittisyys on onnistunut saamaan jalansijaa Tumblrissa, mitä se kertoo tilanteesta Tumblrin ulkopuolella?

Tällä videolla Maria MacLachlan (jota fanitan suuresti) kertoo brittien muuttuneista asenteista. Puolentoista vuoden takaisesta kyselytutkimuksesta huomataan, että kannatus homoseksuaalisia suhteita ja vaihtoehtoisia perhemuotoja kohtaan on suurempaa kuin koskaan. Sukupuolen itsemäärittelyn kannatus sen sijaan on laskenut sekä ennakkoluulot transsukupuolisia kohtaan nousseet. Vaikka Ison-Britannian valtamedia BBC on Suomen Yleisradion tapaan ideologien kolonisoima, tavan kansalaiset eivät enää niele älyttömyyksiä purematta. Tästä voi myös päätellä, etteivät kaikki genderkriittiset ole homofobisia oikeistolaiskristilliskonservatiiveja kuten olkiukkoja väkivaltaisesti rakastelevat höyrypäät usein väittävät, vaan meitä on hyvin moneen junaan. (Linkki.)

Kiinnittäkää snorkkelinne, levittäkää aurinkovoidetta herkän suomalaishipiänne suojaksi ja varokaa merisiilejä!

*pläts*

Kunniaterffit

Aloittakaamme Tumblr-terffeilyyn tutustumisen @honoraryterfposts-blogista. Blogin idea on reblogata postauksia, joiden kirjoittaja on tahattomasti genderkriittinen.

"Saatanan terffit, kun olette samaa mieltä kanssani!"

 Jopa Sophie Labelle on päässyt mukaan olemalla rikkinäinen kello.

Jollakulla leikkaa vihdoinkin:

Toinen samantyylinen blogi on @iconicterfposts, joka tarjoilee meille seuraavan helmen:

Tämä mielensä pahoittanut ja bloginsa sittemmin deletoinut mieslesbo toimii kätevänä aasinsiltana seuraavaan aiheeseen.

Mikä kumman "lesbo"?

Kummallista kyllä, totuus on päässyt joiltakuilta unohtumaan. Onneksi Tumblrin lesbot ovat rientäneet apuun.

Tähän haluan laittaa kontrastiksi kuvankaappauksen Redditistä, joka on mielestäni monella tapaa pahempi kuin Tumblr. Reddit on Tumblrin tapaan genderideologien temmellyskenttä, mutta sen pääasialliset käyttäjät ovat nuorten tyttöjen ja naisten sijaan miehiä. Tämän vuoksi Reddit on pullollaan toinen toistaan kuvottavampia pornosubeja, kun taas r/GenderCritical suljettiin, koska tunteet loukkaantuivat.

Ei ihme, että lesbouden todellinen luonne on hukassa, kun naiseuttakaan ei osata määritellä. Suosittelen kaikkia katsomaan Matt Walshin "What is a Woman?" -dokumenttielokuvan, olipa sen tekijästä mitä mieltä hyvänsä

@gendiebrainrotreceipts on erittäin aktiivinen, genderistien aivopieruja arkistoiva blogi. Merkittävä osa keräämistäni kuvakaappauksista on peräisin sieltä.

Loppukaneetiksi legendaarinen Magdalen Berns kertoo totuuden.

 "Mä joka päivä seksitöitä teen..."

Unohtakaamme hetkeksi terffit, näen silmäkulmastani swerffiparven! (SWERF = Sex Worker Exclusive Radical Feminist.) Swerffit ovatkin todella takaperoinen joukkio: he kehtaavat väittää ettei seksityö muka olisi oikeaa työtä. Kaikkein savolaisimmat jopa jupisevat jotain laillisesta ihmiskaupasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, mokomatkin vanhapiikadinosaurukset... Onneksi heitäkin varten on kehitetty nasevia, jotenkin tutun kuuloisia iskulauseita megafonien läpi huudettavaksi. Koskapa vesi johtaa erinomaisesti ääntä, niin kaikki yhdessä: SEX WORK IS WORK! *köhh khöhh pärsk*

Leikinlasku sikseen: nykyisin kaikki tiedostavat, edistykselliset ja sosiaalisesti valveutuneet kansalaiset kannattavat seksityötä ja julistavat DNI-listoissaan lähestymiskiellon myös swerffeille.

Viaton enkeliraukka menettää siipensä joka kerta, kun uusi jonninjoutava kirjainrimpsu päästetään eetteriin.

Ikioma Valo Vesikauriimme (joka on töissä Hivpointissa) lässyttää julkisessa Instagramissaan "seksityöntekijöiden oikeuksista"... Siis oikeudesta tulla paritetuksi, kaupatuksi, traumatisoiduksi tai jopa tapetuksi, kuten seksityöntekijöille (myös niille "laillisille") liian usein käy.

Suomen parituslaki kieltää tällä hetkellä tässä artikkelissa kuvatut "lailliset bordellit". Oletko Valo aivan varma, että haluat sellaisia myös meille?

Tämä on ehkäpä nerokkain Tumblr-kulttuurin kritiikki, jonka olen koskaan lukenut. Asia kuin asia saadaan käännettyä päälaelleen, kunhan mukaan sekoitetaan intersektionaalista retoriikkaa ja muodikkaita täytesanoja, kuten seksityön vannoutuneet puolustajat tekevät. En liene kovin väärässä olettaessani, että harvemmalla heistä on henkilökohtaista kokemusta seksityöstä ja sen karusta todellisuudesta.

Tapaus Neil Gaiman ja Tumblrin pyhät sonnit

Kirjailija Neil Gaiman oli yksi niistä melko harvoista julkisuuden henkilöistä, jotka ovat aktiivisia Tumblrissa. Neil-setä oli aikoinaan hyvin suosittu, ennen kuin hän kesällä 2024 joutui skandaalin ryvettämäksi, kun joukko naisia syytti häntä ja hänen ex-vaimoaan Amanda Palmeria karmaisevista seksuaalirikoksista. Häntä ei ole sen koommin Tumblrissa näkynyt, mutta hänen bloginsa on edelleen luettavissa.

Neil-setä jakoi paljon lgbtq-positiivista hyvänmielensisältöä ja korosti "liittolaisuuttaan". Hän on myös esiintynyt Amandan kanssa Coney Island Mermaid Paradessa, joka on hyvin suosittu homoväestön keskuudessa, ja josta on tehty Setankin suosittelema lastenkirja "Julius on merenneito".

Gaimania vastaan ei ole nostettu virallista syytettä, ja juttu on muutenkin sangen hämärän oloinen, mutta hänen kohtelunsa on syytösten ilmitulon jälkeen ollut hyvin erilainen kuin yhdenkään naispuolisen terfin. Yllättäen hänen tuotoksiaan ei enää näkynyt missään, ja ne harvat kirjoitukset jotka hänestä julkaistiin, peräänkuuluttivat, ettei hänestä enää saa puhua.

Tumblrin radikaalifeministiosasto ei kuitenkaan anna miesparan olla rauhassa. Heitä tuntuu kyrsivän se, miten J.K. Rowling saa edelleen aktiivisesti kuraa niskaansa, kun taas Neil-setä yritetään vaieta kuoliaaksi.

Neil Gaimanista pääsemmekin sujuvasti skotlantilaisnäyttelijä David Tennantiin joka on tunnettu mm. Dr Whosta, Good Omensista (joka on osittain Gaimanin käsialaa) ja lapsensa transiuttamisesta. Hän on ollut Tumblrin kultapoika jo pitkän aikaa ja itsekin fanitin häntä, kun vielä Dr Whota katsoin*. David on suuriäänisesti julistautunut transien liittolaiseksi ja ryöpyttänyt J.K. Rowlingia ja muita ilkeitä terffejä jopa ihan tv-kameroiden edessä. Enää ei puutu kuin julkinen anteeksipyyntö hänen esiintymisestään neljännessä Harry Potter -elokuvassa (linkki).

*Dr Who on yksi BBC:n pitkäikäisimmistä sarjoista, mutta sen suosio on viime aikoina notkahtanut, koska vannoutuneimmatkaan fanit eivät enää niele sarjaan "vaivihkaa" ympättyjä pronominikoulutuksia. Mutta ei hätää: Juno Dawsonin palkkaaminen auttaa takuulla Lääkäri Ketän uuteen nousuun! (Linkki 1, linkki 2.)

…

Yltiö"feministiset", epämääräistä liittolaisuuttaan toitottavat wokebro-miehet, kuten Neil, David ja vaikkapa Pedro "Protect the Dolls" Pascal, saavat minussa tätä nykyä aikaan kylmiä väreitä. Pedro ponkaisi Tumblrissa suursuosioon tultuaan ulos kaapista aakkosliittolaisena, ja jotkut teistä varmaan bongasivat tämän vuoden Helsinki Pride -kuvien joukosta Pedro-fanin kyltteineen. Minkäköhänlainen skandaali hänen kulisseissaan mahtaa muhia?

Peikkotanssi tanssitaan aivot nurinpäin

Aloittelevat genderkriittiset tumbleristit törmäävät usein asiaan liittyviä tageja selatessaan ensimmäisenä trollipostauksiin, jotka nousevat valtavan tykkäysmäärän vuoksi hakutuloksissa ensimmäisten joukkoon. Näitä tutkiessani huomasin pari mielenkiintoista asiaa.

Lähes jokainen tunnistaa tämän kuvan vitsiksi. Huomatkaa, että se on saanut hyvin paljon näkyvyyttä (tai ainakin ensivilkaisulla näyttää siltä). Tarkastellaanpa sitä vähän lähemmin.

Lähes kaikki tykkäykset ja rebloggaukset ovat botteja, jotka on helppo tunnistaa profiilikuvan puuttumisesta ja generoidusta käyttäjänimestä. Kaikki rebloggaukset ovat myös suoraan alkuperäisestä postauksesta, eli se ei kierrä käyttäjältä toiselle kuten viraalipostaus kiertäisi. Huomioikaa, että Tumblr sallii vain yhden tykkäyksen, mutta rebloggausten määrää ei ole rajoitettu, joten sama botti voi reblogata trollipostauksen vaikka kuinka monta kertaa.

Tässä on taas hyvä esimerkki trollista, joka päällisin puolin näyttää saaneen paljonkin näkyvyyttä.

 Sama juttu kuin edellisenkin kanssa.

Tämä puolestaan on oikea ihminen, joka dokumentoi asiakseen terf-natsien väärinkäytöksiä. Hänen modus operandinsa on postata ruutukaappauksia kommenttien kera, jottei alkuperäinen postaus saisi liikaa näkyvyyttä, ja syyttää kaikkia pedofiileiksi. Hän on myös epäilyttävän suosittu.

Pitihän se arvata.

Trollitehtailu ei ole yksinomaan Tumblr-ilmiö. Vapaa tietosanakirja Wikipedia on ollut koko olemassaolonsa ajan hivenen kiistanalainen: jokainen millenniaali muistanee yläkoulu- ja lukioaikaisten opettajien varoitukset, kuinka kuka tahansa voi kirjoittaa sinne mitä tahansa. Mieleen jäivät myös kehotukset käydä läpi lähdeluettelo ja siteerata esitelmissä niitä itse artikkelin sijaan, jottei tullut miinuspisteitä. Wikipedian muokkaussodat ja ei-niin-neutraaliin sävyyn kirjoitetut artikkelit lienevät kaikille tuttuja, mutta myös transaktivistit ovat löytäneet tiensä aktiivisimpien wikimuokkaajien joukkoon. He pitävät huolen, että transasiat pysyvät tapetilla vaikka virheellisiä tietoja levittäen. (Linkki 1, linkki 2.)

Yksi juttu, mitä opettajat eivät ainakaan omien muistikuvieni mukaan opettaneet, on Talk- eli Keskusteluosion lukeminen. Ne tarjoavat vilauksen kulissien taakse, ja suosittelenkin kaikkia vähintään kurkistamaan Wikipediaa selatessanne mitä sieltä löytyy: kiihkeää väittelyä Klingonien nimien kirjoitusasuista taikka kaikenlaisen transnuorille tarjottavan terapian leimaamista julmaksi käännytykseksi.

No niin ystävät, retki on jälleen ohitse. Rentoutukaa toki hetkinen rannalla ja nauttikaa helteestä nyt kun kerrankin voitte. Toivottavasti teille jäi positiivinen fiilis ja uskotte vähän enemmän tulevaisuuteen. Näkemisiin!